Aidat ja aidanseipäät

Uutisoinnissa ja siitä käytävässä julkisessa keskustelussa ei useinkaan osata tuoda esille sitä varsinaista asiaa, vaan faktat ja perstuntuma sekoitetaan löysäksi mössöksi. Ei tule huttua eikä velliä, vaan tulee hutvelliä.

Otetaanpa kolme esimerkkiä. Eilisen pääuutinen oli, että pääministeri Juha Sipilä ei tehdyn selvityksen mukaan ollut esteellinen päättämään Terrafamen lisärahoituksesta. Yhdessäkään uutisessa ei kerrottu, että tosiasiallinen esteellisyys ja itsensä jäävääminen päätöksenteosta eivät ole täsmälleen sama asia.

Päätöksentekijän on syytä jäävätä itsensä, jos hänen osallistumisensa päätökseen voi aiheuttaa epäilyksen hänen esteellisyydestään. Itse kirjoitin tammikuussa, että en usko Sipilän olleen esteellinen, mutta silti hänen olisi kannattanut hyvän hallintotavan mukaisesti jäävätä itsensä. Jos hän olisi näin tehnyt, niin koskaan ei olisi syntynyt epäilystäkään esteellisyydestä. Sekä Sipilä että media olisivat säästyneet monelta tuskalta.

Koko ajan on puhuttu vain Sipilän mahdollisesta esteellisyydestä, mutta vähemmän hyvän hallintotavan edellyttämästä jääviysepäilyn välttämisestä ennakolta.

Hyvä hallintotapa tuntuu olevan hakusessa myös Ylen hallintoneuvostossa. Jussi Korhonen kertoi eilen blogissaan, että Ylen hallintoneuvosto on jatkuvasti puuttunut Ylen toimituksen journalistisiin ratkaisuihin. Hallintoneuvoston puheenjohtaja Kimmo Kivelän (ps) mukaan hallintoneuvostossa on uutisten sisällöstä keskusteltu ja keskustellaan vastakin. Painostuksen hän kiistää jyrkästi.

Hallintoneuvostossa ei pitäisi edes keskustella toimituksellisista ratkaisuista. Ne asiat eivät lain mukaan kuulu hallintoneuvostolle tipan vertaa, ja jos niistä keskustellaan epävirallisesti, niin keskusteluja ei pitäisi merkitä pöytäkirjaan. Jos ne merkitään pöytäkirjaan, niin silloin pitää merkitä myös puheenvuoron käyttäjän nimi. Ja jos niin tehdään, niin silloin keskustelu on käyty virallisesti. Siinä tapauksessa hallintoneuvosto toimii vastoin laissa säädettyä tehtäväänsä.

Tämä asia ei ole sekä että, vaan joko tai. Muistan kyllä, miten tämä tapa sai alkunsa. Tultuaan valituksi hallintoneuvostoon Olli Immonen (ps) uhosi julkisesti sosiaalisessa mediassa pitävänsä huolen siitä, että ohjelmat Ylessä tulevat muuttumaan.

immonen ylen hall neuv mv

Immosen uho kuvastaa sitä vallan harhaa, joka saa toimivaltansa rajoja ymmärtämättömän sohlaamaan asioissa, jotka eivät lain mukaan hänelle kuulu. Valitettavasti näille sohlaajille ei tehdä rajoja riittävän selväksi, joten he puhuvat julkisesti aidanseipäistä, kun pitäisi puhua aidasta.

Sitten oli tietysti Teuvo Hakkaraisen (ps) vuoro julistaa omaa tietämämyyttään lainsäädännöstä ja lainkäytöstä. Hän pitää yhä sekä kansanryhmää vastaan kiihottamisesta saamaansa tuomiota että omalta eduskuntaryhmältään saamaansa huomautusta epäoikeudenmukaisena. Hän valitti, että lainsäädäntö suojelee vähemmistöjä enemmistön kustannuksella ja estää häntä käyttämästä sananvapauttaan.

Hän ei ole ymmärtänyt, että lainsäädännön tarkoituksin on suojella vähemmistöjä. Ei kuitenkaan enemmistön kustannuksella, vaan enemmistön sorrolta. Hakkaraisella on edelleen sananvapaus, mutta jos hän ei suostu ymmärtämään sen mukanaan tuomaa vastuuta ja mahdollisia seuraamuksia, niin hänet tullaan näkemään oikeudessa toistekin.

Ja mitä isot edellä, niin sitä pienet perässä. Voisin kirjoittaa kilometrikaupalla sosiaalisen median keskusteluista, mutta antaa olla. Tyydyn toteamaan vain, että tämänkin jutun alle tullaan kommentoimaan paljon yksittäisten aidanseipäiden ulkonäköä, mutta aidan suoruus jää vähemmälle huomiolle.

 

 

 

 

 

Kommentit (9)
  1. Mistä ihmeestä persuille tulee se käsitys, että heidän ei tarvitse noudattaa Suomen lakeja?

    1. Jukka Laine
      2.2.2017, 11:27

      Eikun heillä on käsitys että lakeja pitää muuttaa heille sopiviksi. He rikkovat voimassaoleviia lakeja siksi että heidän mielestään silloin kansa näkee että laki on tyhmä.

      Tähän saakka kansa on vasta nähnyt että persu on tyhmä.

  2. Ottamatta kantaa hallituksen päätöksien laadukkuutta voin kertoa että tämä hallitus ei ole noudattanut hyvää hallintotapaa vielä kertaakaan. Hallitus on tehnyt esityksiä, joihin ei ole annettu lausuntomahdollisuutta tai mikäli lausuntoja on pyydetty on aikaa annettu ehkä yksi tai kaksi päivää. Noissakaan tapauksissa minkäänlaista ennakkoarvoitusta asiasta ei ole annettu.

Kommentointi suljettu.