Suomen persustuslaki

Otsikossa ei ole kirjoitusvirhettä. Olen vain kyllästynyt jatkuvaan jurnutukseen siitä, että perustuslaki ja sen tulkinnat ovat vanhentuneita ja estävät hallitusta työskentelemästä. Touhu on kuin rapakon takana, jossa valtionpäämies perustuslakiin törmättyään haukkuu sitä puolustavat tuomarit. Meillä ei ole perustuslakituomioistuinta, joten meillä haukutaan perustuslaki.

Viimeksi kuvitellun perustuslain päivitystarpeen nosti esille oikeusministeri Jari Lindström. Tähän hänen edeltäjänsä Anna-Maja Henriksson tiedusteli onko nyt tosiaan niin, että hallitus haluaa muuttaa perustuslakia, koska ei muuten saa kyseenalaisia esityksiään läpi. Tähän Lindström vastasi tuttuakin tutummalla jupinalla, että on se kumma, kun asioista ei saa edes keskustella.

Minun puolestani voidaan keskustella. Tavallinen kansalainen muistanee perustuslailla politikoinnista ainakin kansanedustaja Teuvo Hakkaraisen tokaisun, jonka mukaan perustuslaki estää perussuomalaisia toteuttamasta haluaamaansa politiikkaa. Näin hän sanoi syksyllä 2015, ja sen jälkeen moni muukin on sanonut perustuslain olevan vanha ja kaipaavan muutoksia. Nykyinen perustuslaki tuli voimaan 1.3.2000. Siihen asti tultiin toimeen yli 80 vuotta vanhoilla säädöksillä.

Hallituksen ongelmat perustuslain kanssa johtuvat siitä, että hallitusohjelmaan otettiin suunnilleen sellaisenaan Jussi Halla-ahon perussuomalaisille laatima maahanmuuttopoliittinen vaaliohjelma. Kun se julkaistiin, niin olin varma, ettei sellaista mikään hallitus ikimaailmassa rupeaisi tosissaan toteuttamaan. Sen ytimenä oli maahanmuuttajien ja turvapaikanhakijoiden asettaminen eriarvoiseen asemaan lain edessä. Heidän sosiaalietuuksiaan piti alentaa ja heille piti tehdä kaikenlaista muutakin kiusaa.

Olin väärässä ja hallitus rupesi oikeasti yrittämään Halla-ahon ohjelman toteuttamista. Viimeksi hallitus antoi lakiesityksen, jolla kaikkien maahanmuuttajien peruspäivärahasta ja työmarkkinatuesta piti leikata kymmenen prosenttia. Tämä räikeä yritys asettaa ihmisiä eriarvoiseen asemaan lain edessä pysähtyi odotetusti perustuslakivaliokuntaan.

Pahinta kuitenkin on, että muutama esitys on lipsahtanut läpi. Pahin tapahtui viime kesänä, kun turvapaikanhakijoilta evättiin oikeusapu turvapaikkahaastattelussa ja heidän valitusaikaansa kielteisestä päätöksestä lyhennettiin yleisestä 30 päivästä 21:een. Näin Suomesta uhkasi tulla maa, jossa perustuslaki on voimassa vain silloin ja siltä osin, kun maan hallitusta sattuu huvittamaan.

Kun perustuslakivaliokunta on nyt herännyt ja torpannut pahimpia esityksiä, niin jatkuvasti muristaan tarpeesta päivittää perustuslakia. Murisijoina ovat ministereistä kansalaisiin ne, joilla puuttuu kokonaan lainsäädännön tuntemus ja jotka kuvittelevat perustuslain olevan vain laki muiden joukossa. Pahimmat tapaukset kuvttelevat, että perustuslakia voidaan muuttaa poliittiisten suhdanteiden mukaan millaiseksi tahansa.

Hallitus törmää yleensä perustuslain 6 §:n 1 momenttiin, jonka mukaan ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Tämä tuntuu hiertävän hallitusta jatkuvasti. Pitäisi saada asettaa ihmisiä arvojärjestykseen ja osaa ihmisistä pitäisi ihan perustuslain mukaan saada kohdella eriarvoisesti.

Joskus tuntuu siltä, että hallituksen mielestä tämän Suomen uuden persustuslain 6 §:n 1 momentin pitäisi kuulua Orwellia mukaillen, että ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä, mutta toiset ihmiset ovat yhdenvertaisempia kuin toiset.

Jos sille tiellä lähdetään, niin loppua ei näy. Ihan mikä tahansa ihmisryhmä voidaan asettaa ihan millä tahansa perusteella eriarvoiseen asemaan. Maahanmuuttajien jälkeen ovat jo tulilinjalla työttömät, joille keksitään koko ajan uusia velvollisuuksia. Seuraavaan eriarvoiseen ryhmään voit sitten sinäkin kuulua.

Tähän juttuun tulee taas tuttuja vastaväitteitä. Niihin olen vastannut jo tammikuun alussa.

 

 

Kommentit
  1. 1

    Esa Auramäki sanoo

    Hyvä ja tarpeellinen kirjoitus. Yhdenvertaisuus lakien edessä on ehdoton demokratian ja tasa-arvon kulmakivi. Demokratiakaan ei ole vain äänioikeutta. Toivottavasti perustuslakivaliokunta pystyy (jatkossa/kin) katsomaan asioita nimenomaan perustuslain näkökulmasta. Nythän sen kokoonpanon enemmistönä ovat kuitenkin hallituspuolueiden edustajat. Käyttänevät päätöstensä valmistelussa perustuslain asiantuntijoita. https://www.eduskunta.fi/FI/lakiensaataminen/valiokunnat/perustuslakivaliokunta/Sivut/default.aspx

  2. 2

    J-P sanoo

    Itse en näe väärää siinä, että keskustellaan perustuslain mahdollisesta muuttamisesta (tällä hetkellä on myös kova into päästä heikentämään kirjesalaisuutta verkkoliikenteen osalta), mutta miksi tämä sanotaan suoraan niin harvoin?

    Miksi aina pitää mennä kiertotietä:
    ”Haluamme laittaa ihmiset eri-arvoiseen asemaan. ” => ”Ei onnistu, koska perustuslaki.” => ”Sitten perustuslakia pitää muuttaa!”

    vs. että sanottaisiin suoraan:
    ”Haluamme muuttaa perustuslakia, jotta voimme laittaa ihmiset eri-arvoiseen asemaan”

    Toki henk. koht. näen ihmisten eri-arvoiseen asemaan laittamisen huonona, mutta asiasta pitää saada keskustella.

  3. 3

    Sami Lappalainen sanoo

    Jotenkin hallituksella on perustuslain tärkein pointti hukassa, se laki suojelee kansaa hallituksen mielivallalta.
    Jos ei osaa tehdä lakeja, ilman että hakataan päätä perustuslakiin, niin eikö voi keksiä jotain muuta tekemistä, esim lähtisivät siivoamaan motarin vartta.
    Muutoinkin huolestuttaa, kun tavallisella tallaajallakin on parempi tietämys perustuslaista kuin valtaosalla ministeriöstä 🙁

  4. 4

    Jesse Heinonen sanoo

    Mä olin muistavinani, että tuo valitusaika lyhennettiin 21 päivään, ei 15:een.

    • 4.1

      Riku Lindblad sanoo

      ”Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.”

      Mikä olisi Sakun mielestä tämä hyväksyttävä peruste? Onko sellaista koskaan ollut tai voitko sellaista edes kuvitella?

      • 4.1.1

        J-P sanoo

        > ilman hyväksyttävää perustetta
        > Mikä olisi Sakun mielestä tämä hyväksyttävä peruste?

        Muutama käytännön esimerkki:

        -Asepalvelus (pakollinen vain suurimmalle osalle miehistä)
        -Opiskelijan oikeus toimeentuloon (osin lainarahoitteisesti)

        Näistä on erikseen säädetty omissa laeissaan.

        • 4.1.1.1

          Rosa Warski sanoo

          Asepalvelukseen en ota nyt tässä kantaa, mutta opiskelijan eriarvoistaminen lainatoimeentuloiseksi on niin !&#)¤”(# väärin. Mitään muuta ihmisryhmää ei lähtökohtaisesti pakoteta ottamaan lainaa ilman mitään takeita takaisinmaksukyvystä. Ja auta armias, jos satut vaikka sairastumaan tai kohtaamaan muita ongelmia kesken opiskelun.

          Pahiten lainaopiskelu sattuu vielä aloihin, joissa on vain vähän työpaikkoja, ja joiden tarve nykyisessä kulttuuri-ilmapiirissä on erittäin suuri. Mutta toki tämä on ollut vain yksi keinoista, miten esim. humanistisia aloja on ajettu alas. Rahoitusta on leikattu järjestelmällisesti jo vuosia, lähiopetustunteja sekä tuloksena kurssisisältöjä karsittu, ym ym.

  5. 5

    Matti Korhonen sanoo

    Onko tuon perustuslain pykälän kohdalle jotain ohjetta, milloin valintoja tehdessä voi ottaa huomioon kansalaisuuden tai sukupuolen? Kaatuuko puolustusministeriön lakihanke perustuslakiin, kun aikovat estää kaksoiskasalaisten pääsyn tiettyihin virkoihin? Missä kulkee se raja, milloin voi tietyn ihmisryhmän mahdollisuuksia rajoittaa?

  6. 6

    Jan sanoo

    Keskittyisivät nyt siihen, miten paljon ihmisiä maahan otetaan ja kuinka monelle annetaan oleskelulupaa ja kansalaisuus. Se on ainoa keino miten voi vaikuttaa. Oikeuksien poistaminen ja tukien leikkaaminen ei paranna yhtään mitään. Päinvastoin.

  7. 7

    Jukka Vellonen sanoo

    Demokratialla on historiansa. Modernin demokratian juuret ovat yhteiskunnissa, joiden yhteiskuntarakenteeseen kuuluivat erilaiset privilegiot, erioikeudet. Valtiovalta useimmissa maissa oli privilegioitu mahtisuvuille, tosin joillekin, vähäisemmille herroille, oli annettu oikeus tulla kuulluksi. Köyhä kansa oli vailla mitään – ei valtaa, ei omaisuutta. Kun demokratiat sittemmin saatiin luoduiksi, kohtasi tämä alusta lähtien vanhan vallan kannattajien taholta vastustusta. Joidenkin konservatiiveiksi kutsuttujen aatemaailma rikastui myöhemmin nationalismilla, jolloin syntyi haavemaailmoja kansakunnan suuresta tulevaisuudesta, suuren johtajan johdolla, etuoikeutetun avantgarden avulla. Kun houreita lähdettiin realisoimaan, seurauksena oli katastrofeja. Demokratiat vahvistuivat tämän jälkeen. Nyt taas halutaan aloittaa kellon takaperinkääntö. Ei siitä hyyrää, sanon minä.

  8. 8

    Matti Meikäläinen sanoo

    Luojalle kiitos siitä, että perustuslakia ei ole ihan helppoa muuttaa, ja ennen kuin se tapahtuu vaihtuu myös hallitus.

    • 8.1

      Angie sanoo

      Niinpä. Ilman perustuslakia meillähän olis täällä persujen vähemmistödiktatuuri. Onneksi perustuslaki suojelee meitä kaiken maailman hakkaraisilta.

  9. 9

    Luukas Pyykorpi sanoo

    Onko Suomen perustuslaissa virheitä ? Koskeeko kaikkia maassa olevia vai ei turistit poislukien? Ei ihme, että välillä kuulee vaatimuksia perustuslakituomioistuimesta – entä olisiko paikallaan myös TE-pikatuomiota kontrolloiva Karenssi Oikeus Istuin

  10. 10

    Ilkka T. sanoo

    No, mitäpä muuta voisi odottaa porukalta, josta kerrankin voidaan vanhojen laulujen sanoin puhua ”demokratian vihollisina ja rahavallan kätyreinä”?

  11. 11

    Rintsu sanoo

    Se on ymmärrettävää, että perussuomalaisille moni asia tulee ihan puun takaa.

    Mutta keskustalla ja kokoomuksella tuossa asiassa on aika lailla selvitettävää. Molemmat ovat istuneet eri hallituksissa kymmeniä vuosia. Lakien valmistelun ja hallitustyön pitäisi olla hanskassa.
    Eihän vuosikymmenien parlamentaarinen osaaminen voi puolueesta kadota yhdessä yössä?
    Miksi kovasti näyttää siltä, että niin vaan on käynyt?

  12. 12

    Matti Luomansuu sanoo

    Perskekopröystäilyä. Niin, tässä maassa on perustuslaki, nykyisenmuotoisena… ainakin vielä. Arkadianmäeltä voi odottaa ihan mitä vain aina seuraaviin eduskuntavaaleihin mennessä. Tuntuu siltä, että kaikella arvokkaalla pyyhitään p……ä, enemmän tai vähemmän näkyvästi. Olkoon persujen osa seuraavien eduskuntavaalien jälkeisessä ajassa marginaalipuolue. Tämä kaikki on vain suurta teatteria, lankojen vetelijät kun ovat ns pyramidin huipulla, Röh röh.

  13. 13

    AMK sanoo

    Mitäs olisivat mieltä,jos päättäjät määrättäisiin lailla korvaamaan vahingosta jonka ovat itse aiheuttaneet päätöksillään,toki sellainen pitäisi olla jo voimassakin sen verran pahaa saavat aikaan päätöksillään,ajattelematta seurauksista tai ottamatta huomioon määräyksien ja asetusten vaikutusta kansalaisiin,itsellehän he eivät asetuksia ja määräyksiä tee,koska eivät vaikuta heihin mitenkään.Kaikki virkamiehet ja-naiset korvausvelvolliseksi vahinkojen sattuessa.

  14. 14

    AMK sanoo

    Kansanedustajat ovat luottamustehtävässä..ovatko??? Ovatko ministeritkin???
    entä jos luottamusta ei enää ole???Kansanedustajat painavat sen väristä nappia kun ministeri käskee,ei sitä mitä lupasivat äänestäjilleen,eivätkä ministeritkään lupauksiaan pidä,hehän suoranaisesti valehtelevat silmät kirkkaina 9hyvää…jne.Uusi laki velvoittaisi heitä pitämään lupauksensa,eikä puhumaan pas..aa.Kuinka moni kansanedusta,ministeri suostuisi tekemään luottamustöitä (moni vapaaehtoistyöläinen sen tekee ilman palkkaa) 570 eurolla kuukaudessa+9 euron päiväkulukorvauksella.Mutta sitä he ovat ehdottamassa työttömille tälläistä mahdollisuutta!!!!Ei muuta kuin hyvää päivää!!!!Mikä ei koske itseä eikä toivo itselle sen voi suoda toiselle hyvillä mielin:saate sanoilla ajattelemme sinun parastasi aktivointi ja syrjäytymisen esto jne.Entä kun he ovat itse päätöksillään syrjäyttäneet työttömän (ikuisuuskarenssi) hoitona on orjatyö????

    • 14.1

      Ilpo Haarala sanoo

      Aivan oikeitakin vaalilupauksiakin on toki rikottu usein ja räikeästi (koulutuksesta ei leikata yms.) mutta välillä kyllä myös äänestäjät ottavat kovin kepeästi erilaiset poliitikkojen sanomiset lupauksina joiden rikkomisesta ollaan heti niin kauhean tuohtuneina. Jos poliitikolta kysytään haastattelussa että kannatatko mielummin asiaa A vai asiaa B niin se vastaus ei nyt ihan vielä ole vaalilupaus. Tämän voisi myös joskus muistaa. Pelkkä jatkuva urputtaminen poliitikkojen kaikinpuolisesta huonoudesta on yksi asia joka myös nakertaa demokratiaa ja lisää vettä populistien myllyyn. Ja samoin se hämärtää rajaa oikeasti merkittävien ja vähemmän merkittävien asioiden välillä. Pienistä asioista nostetaan kauhea kohu ja oikeasti isoista aina ei.
      Jos lähdetään vain ajatuksesta että kaikki poliitikot ovat aina lähtökohtaisesti ketkuja, alkaa lähellä olla ajatus että mitä enää välitämme siitä mitä ne tekevät. Jotain pahaa se on kuitenkin.

      • 14.1.1

        AMK sanoo

        Jos minut valitaan työhön jota olen hakenut ja lupautunut työn tekemään mahdollisuuksieni mukaan siis että fyysisesti pystyn työn tekemään,politiikka on eri asia,politiikassa palikat pinotaan,toisijaista totuutta puhutaan että kansanluottamuksen saisi valehtelulla,minusta politiikolla on silloin väärennetty CV.Entä jos minä olisin luvannut väärin…potkut perseenseen olis tullu alta aikayksikön,mutta minä en lupauksiani pettänyt vahinko vain kyseessä oli määräaikainen työ olivat työhöni tyytyväisiä.Vaikka nykyisin olenkin se paljon parjattu pitkäaikastyötön ikuisuuskarenssinkin läpikäynyt 8vuotta,joka varmaan päättäjien mielestä tarvitsee kuntouttavaa orjatyötä että osaa sosiaaliset taidot,ennenkaikkea pienellä rahalla tulla toimeen (mitäs se 8vuotta oli),nyt mielenkiinnolla katselen mitä tuleman pitää.Olen toistamiseen hakemassa työkyvyttömyyseläkettä ja mikäli arvaan päätös on ”en ole vielä puolikuollut” työkykyinen siis.Ikää ei ole tarpeeksi uuteen Lex++++ mutta työttömyyttä 13 vuotta.

  15. 15

    Jartsa Kangas sanoo

    Paasikiven patsaalla on parhaillaan menossa SE-porukan mielenosoitus Kiasman vieressä olevaa pakkopalautuksia vastustavaa turvapaikanhakijoiden miekkaria vastaan. Molemmat miekkarit ovat omien ilmoitustensa mukaan paikalla viikonlopun yli, molemmilla on puolijoukkueteltat yms. SE:n puhemies on nyt kaksi päivää nettilivessä taivastellut sitä, miten voidaan antaa ”laittomien” järjestää mielenosoitus, miten voivat saada järjestää miekkarinsa Marskin patsaan vieressä, miten on mahdollista että poliisi on antanut luvan pystyttää teltan keskelle kaupunkia jne. jne. vaikka itse ovat saaneet tehdä aivan samat asiat. Persustuslaki olisi näille varmasti mieleen, joskin se olisi toki pelkkä välivaihe kohti 51% edustusta päättävissä elimissä.

    Täytyy sanoa että enpä ole hetkeen taas nauranut näin makeasti. Eivät meinanneet eilen saada telttaa pystyyn kun naruja ei saa asvalttiin kiinni. SE-aktiivit ovat käyneet poliisin kielloista huolimatta useamman kerran hiippailemassa turvisten leirin ympärillä, SE:n leirissä on ollut esillä kirves, järkkäri on pitänyt palopuheita tunnisteliivi päällä ja ties mitä huvittavaa 😀 Jessus meitä on kyllä moneen junaan. Viime viikkoinen uimahousujen tarkastuskierros oli pelkkää lämmittelyä.

  16. 16

    Sanni sanoo

    Nykyisin tuntuu, että kaikkien poliittisten päätösten, keskustelujen yms.kuten esim. maahanmuuttopolitiikka, jotka saavat ääntä mediassa, on tarkoitus hämätä ihmisiä unohtamaan muita tärkeitä keskusteluja ja päätöksiä, mitä tehdään siinä samassa rytäkässä. Esim. jos turvapaikan hakijoita ei olisikaan tullut/päästetty maahan juuri näinä vuosina, olisiko sote-uudistus mennyt missään vaiheessa läpi? En ole maahanmuuttovastainen enkä syytä turvapaikan hakijoita mistään. Kyseenalaistan vain poliitikkojen ja median keinot hallita, mikä asia on milloinkin pinnalla ja saa enemmän näkyvyyttä ja mikä ei sekä miten kaikki tämä vaikuttaa politiikkaan ja sen muutoksiin.

  17. 17

    Ville Tulkki sanoo

    Joku vielä saa ajatuksen täsmentää perustuslain 6 §:n 1 momenttia sivulauseella: ”jollei jäljempänä toisin säädetä.”