Vaaleissa saa valehdella

Ylen teettämän kannatusmittauksen mukaan  SDP on menettänyt asemansa suurimpana puolueena kokoomukselle. SDP:n kannatus on pudonnut helmikuuhun verrattuna kaksi prosenttiyksikköä 18,8 prosenttiin. Kokoomus on petrannut jonkin verran omaa kannatustaan, keskustalle on tullut puoli prosenttiyksikkö miinusta. Perussuomalaiset on nostanut kannatusprosenttinsa toiselle kymmenelle ensimmäistä kertaa sitten syyskuun 2015.

Kokoomuksen nousua en isommin ihmettele, sillä sen kannattajat ovat aktiivisia ja uskollisia. Lisäksi puolue osaa esiintyä vastuunkantajana siirtämällä vastuun toisille. Ihan vain esimerkkinä muistutan, että leikkauksia ja sote-uudistuksen kompurointia selittämässä on yleensä ollut hallituskumppani keskusta. Toinen hallituskumppani perussuomalaiset on keskittynyt puhumaan maahanmuutosta.

Tämä perussuomalaisten nousu minua kiinnostaa. Miten on mahdollista, että kaikki vaalilupauksensa pettänyt ja kannattajiensa kaikkien tukien leikkauksiin osallistunut puolue selviää niistä haukkumalla maahanmuuttajia?

Ei se ihan niin helposti menekään, sillä perussuomalaisten vahvin valtti on venkoilu. Siitä antoi erinomaisen esimerkin Timo Soini Ylen puheenjohtajatentissä. Päivähoitoon kohdistuvista hallituksen tekemistä leikkauksista kysyttäessä Soini oli sitä mieltä, että onneksi kunnissa korjataan hallituksen tekemiä leikkauksia, ja sitä varten valtuustoihin pitää äänestää perussuomalaisia.

Hetkinen. Siis valtuustoihin pitää valita perussuomalaisia korjaamaan niitä virheitä, joita perussuomalaiset tekevät maan hallituksessa. On hämmästyttävää, että tämäkin menee läpi.

Ja miksipä ei menisi. Soini ja hänen oppilaansa hallitsevat populismin. Populistille on kaikkein tärkeintä myönnellä jokaisen potentiaalisen äänestäjän mielipiteitä. Sen jälkeen hän voi mennä ja tehdä täsmälleen päinvastoin. Vielä parempi keino on myötäillä äänestäjän ennakkoluuloja puhumalla vähän asian vierestä.

Tästä uutísesta löytyy monta erinomaista esimerkkiä. Kun populistilta kysytään vaikkapa SDP:n ajamasta päivähoidon maksuttomuudesta, niin hän rupeaa puhumaan vuorineuvosten mukuloista, joille ei tarvitse antaa maksutonta hoitoa. Asiasta kysyvän pienituloisen lapsista hän ei sano mitään. Sen jälkeen populisti nostaa päivähoitomaksuja kaikilta ja jättää hämmentyneen pienituloisen ihmettelemään, että onkohan niillä vuorineuvoksilla paljonkin päiväkoti-ikäisiä lapsia.

Kun roskamedian ja somehuhujen kyllästämä kansalainen parkaisee, että ulkomaalaisille annetaan kaikki, mutta meille ei mitään, niin silloin populisti pääsee elementtiinsä. Ylen tentissä tavallisesti elämän pyhyyttä korostava Soini oli sitä mieltä, että paperittomalle ei pidä antaa terveydenhoitoa. Hän saa siis vaikka kuolla hoidon puutteeseen, mitäs läksi.

Populisti lupaa tälle ulkomaalaisista valittajalle, että maahanmuuttajien tukia tullaan leikkaamaan. Sitä hän ei sano, että samalla leikataan kaikkien muidenkin tukia, koska perustuslaki edellyttää yhdenvertaisuutta lain edessä. Tyytyväisenä poistunut kansalainen ihmettelee jossain vaiheessa, kun hänen tukensa laskee. Sen hän tietenkin panee maahanmuuttajien syyksi. Populisti sanoo, että niin se onkin, ja pyörä jatkaa pyörimistään. Kansalaisen ja maahanmuuttajan elämä kurjistuvat, mutta populisti voi paksusti.

Kun populisti puhuu, niin kuunelkaapa tarkasti mitä hän sanoo ja vastaako hän yleensä ollenkaan kysymykseen. Pitäkää mielessä viime kesän Brexit-äänestyksen jälkeiset Soinin sanat, joiden mukaan vaaleissa saa valehdella ja median tehtävä on puhkaista valheiden kuplat. Ei siihen tarvita edes mediaa, vaan jokainen voi ajatella ihan itse.

En muuten ihmettelisi yhtään, jos vaalipäivän aamuna tai jo edellisenä iltana sosiaalisessa mediassa rysähtäisi maahanmuuttajien tekemistä raiskauksista kertova valeuutisten aalto. Niin kävi juuri ennen eduskuntavaaleja. Vaaleissa saa valehdella, kyllä kansa unohtaa.

 

 

 

Populisti ja totuus

”Euroopan komissio on linjannut, että henkilö voidaan ottaa säilöön jopa 18 kuukaudeksi, jos hän on saanut kielteisen turvapaikkapäätöksen ja hänen voidaan olettaa katoavan. Tätä mahdollisuutta tulee käyttää maastapoistamisen turvaamiseksi.”

Näin linjaa perussuomalaisten puheejohtajaehdokas Leena Meri tulevaisuutta blogissaan. Juristina Meri itse tietää tai ainakin hänen pitäisi tietää, että komission linjausta ei sellaisenaan voida soveltaa Suomessa. Hän luottanee siihen, että muut eivät tiedä.

Miksi ei voida soveltaa? Siksi, että komission linjausta voidaan soveltaa vain niissä maissa, joissa maan oma laki sallii säilöön ottamisen 18 kuukaudeksi. Suomen laki ei salli. Säilöön ottaminen on turvaamistoimi, josta säädetään Ulkomaalaislain 7 luvussa tarkasti. Se etenee näin:

Maassaolon edellysten selvittämiseksi tai maasta poistumisen varmistamiseksi ulkomaalaiseen voidaan kohdistaa turvaamistoimi. Ensisjiaisia toimia ovat ilmoittautumisvelvollisuus, matkustusasiakirjojen luovutus, vakuuden asettaminen ja velvollisuus asua nimetyssä vastaanottokeskuksessa.

Jos nämä toimet eivät ole riittäviä, niin vasta sitten voidaan ottaa säilöön. Sen on aina tapahduttava yksilöllisen harkinnan perusteella. Laki ei salli mitään massapäätöksiä.

Säilöön ottaminen on mahdollista mm. silloin, kun on perusteltua aihetta olettaa, että ulkomaalainen piileskelisi, pakenisi tai muulla tavalla vaikeuttaisi huomattavasti itseään koskevaa päätöksentekoa tai maasta poistamistaan koskevan päätöksen täytäntöönpanoa. Lisää perusteita löytyy lain 7 luvun 121 §:stä.

Päätöksen säilöön ottamisesta tekee ensin poliisin tai rajavartiolaitoksen siihen oikeutettu virkamies. Viimeistään seuraavana päivänä asiasta on ilmoitettava käräjäoikeuteen, ja oikeuden on käsiteltävä asia viipymättä ja viimeistään neljäntenä päivänä säilöön ottamisen alkamisesta.

Ja nyt sitten se lainkohta, jonka Meri unohti. Ulkomaalaislain 7 luvun 127 §:n mukaan asiaa käsittelevän viranomaisen on määrättävä säilöön otettu päästettäväksi heti vapaaksi, kun edellytyksiä säilössä pitämiselle ei enää ole. Säilöön otettu on päästettävä vapaaksi viimeistään kuuden kuukauden kuluttua säilöönottopäätöksestä. Säilöönottoaika voi kuitenkin olla tätä pidempi, ei kuitenkaan yli 12 kuukautta, jos säilöön otettu ei tee yhteistyötä palauttamisen toteuttamiseksi tai kolmannelta valtiolta ei saada tarvittavia paluuasiakirjoja ja maastapoistamisen täytäntöönpano viivästyy näistä syistä.

Säilöön ottamisen maksimi on Suomessa siis 6 kuukautta ja poikkeustapauksissa 12 kuukautta, ei Euroopan komission linjaama 18 kuukautta. Jokainen päätös on tehtävä yksilöllisesti ja tapauskohtaisesti. Päätöksiä ei voida tehdä vain siksi, että se on mahdollista.

Eduskunta, hallitus tai Euroopan komissio eivät voi määrätä Suomen tuomioistuimia toiminaan vastoin Suomen lakia. Ainoa mahdollisuus on muuttaa lakia niin, että komission sallima yläraja on myös Suomen lain sallima yläraja.

Populisti saa aina asiat kuulostamaan helpolta, vaikka itse tietää ne vaikeiksi. Kannattajat eivät kuitenkaan tiedä.

 

Kuuta osoittavan sormen kynsi

Eilen sosiaalisessa mediassa levisi nopeasti Turun Sanomien uutinen, jonka mukaan Paimion SDP teetti kuntouttavassa työtoiminnassa olevilla työttömillä vaalimainosten taustalevyjä. Keskustelu ryöpsähti käyntiin, ja kuntouttavan työtoiminnan palkattomuus herätti yleistä paheksuntaa, jopa raivoa. Se ei kohdistunut palkattoman työn varsinaiseen teettäjään, vaan sen ostajaan.

Olen vuosia käynyt ja seurannut tätä keskustelua, ja tämä on taatusti ensimmäinen kerta, kun jokin lehti kirjoittaa asiasta näin paheksuvaan sävyyn. Yleensä nämä jutut kirjoitetaan niin, että joku johtava virkamies ja pari työvalmentajaa kehuvat kuntouttavaa työtoimintaa maasta taivaaseen. Sitten haastatellaan sopivasti valittua työtoiminnassa olevaa, joka on kiitollinen päästyään töihin. Työn palkattomuudesta ei koskaan puhuta mitään, vaan puhutaan pelkästään työllistämisestä.

Nyt siis tiedetään, että kuntouttava työtoiminta on palkatonta työtä. Hyvä niin. Nyt tiedetään myös, että se on demareiden vika. Erityisesti se on Paimion demareiden vika. Onpa sitä jo ennätetty sanoa minunkin viakseni, koska olen demari.

Keskustelusta selvisi myös, että suurin osa ihmisistä ei vieläkään tiedä kuntouttavasta työtoiminnasta mitään. Eivät tiedä kuntien päättäjätkään. Kerrataanpa muutamia tosiasioita ja yleisimpiä väärinkäytöksiä.

Kuntouttava työtoiminta on sosiaalipalvelua. Se ei saa olla automaatti, joka sijoittaa 300 päivää työttömänä olleet tekemään palkatonta työtä. Sekä Turun Sanomien uutisessa että Toimintakeskus Apilan verkkosivulla kerrotaan, että asiakkaiksi ohjautuvat henkilöt, jotka ovat saaneet työmarkkinatukea yli 300 päivää.

Jos toiminta on näin suoraviivaista, niin Paimion kunta rikkoo lakia. Kuntouttavaan työtoimintaan ei saa ohjata terveitä ja työkykyisiä henkilöitä. Se on tarkoitettu ainoastaan niille, jotka eivät kykene palkkatyöhön, palkkatuettuun työhön tai muihin työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin. Se on viimesijainen toimenpide, joten ensin on selvitettävä ja kokeiltava kaikki muut mahdollisuudet.

Tätä lain määräystä rikotaan jatkuvasti suunnilleen kaikissa kunnissa. Syy siihen on kunnan menojen säästäminen. Sijoittamalla työttömän kuntouttavaan työtoimintaan kunta säästää oman maksuosuutensa eli sen paljon puhutun ja virheellisesti nimetyn sakkomaksun hänen työmarkkinatuestaan. Lisäksi kunta saa valtiolta 10,09 euroa/päivä/henkilö. Tällainen säästäminen on vastoin lakia. Säästäminen ei saa ohjata kuntouttavaan työtoimintaan sijoittamista.

Kuntouttavalla työtoiminnalla ei myöskään saa korvata palkkatyötä eikä sillä saa antaa kilpailuetua muihin saman alan toimijoihin nähden. Kukaan ei pysty kilpailemaan sellaisen kanssa, jolla ei ole työvoimakuluja, vaan joka saa valtiolta rahaa 10,09 euroa päivässä jokaista työntekijää kohti.

Kaikki tämä kerrotaan Sosiaali- ja terveysministeriön 31.12.2014 antamassa ohjekirjeessä, joka kunnissa on joko jäänyt kokonaan lukematta tai joka on sivuutettu tietoisesti.

Nyt sitten se Paimion demareiden toiminta, joka on herättänyt syvää moraalista paheksuntaa. Kuten täältä näkyy, niin Apila teettää kuntouttavassa työtoiminnassa olevilla monenlaisia töitä. Tilauksesta tehdään mm. puutöitä ja pihatöitä. Paimion SDP tilasi Apilalta vaalimainosten pohjalevyjä.

Asiakas tilaa sieltä, mistä saa halvimmalla. Koska asiakas on SDP, niin asiakkaan toiminnasta saatiin lehtiuutinen. Asiakkaan arvostelun sijaan olisi kannattunut perehtyä Apilan toimintaan ja uutisoida siitä. Paljonko Apila laskuttaa vaikkapa puutarhatöistä, josta varsinaisen työn tekijät saavat työmarkkinatuen ja yhdeksän euron päivittäisen kulukorvauksen? Mitä Apilan toimintaan sanovat samojen alojen yrittäjät? Kuinka moni kuntouttavaan työtoimintaan ohjatuista on oikeasti sosiaalisen kuntoutuksen tarpeessa ja kuinka moni täysin työkykyinen eli vastoin lakia työtoimintaan ohjattu?

Paimion SDP:n toiminnan laitan yleisen tietämättömyyden ja hyväuskoisuuden piikkiin. Ei tiedetä kuntouttavan työtoiminnan epäkohdista ja tavallisimmista väärinkäytöksistä, vaan uskotaan Ely-keskuksen valvoman toiminnan sujuvan lakien mukaan.

Nyt kun lehtiä rupesi aihe kiinnostamaan, niin jäädään odottelemaan juttuja kuntouttavan työtoiminnan järjestämisen laittomuuksista. Todennäköisesti saamme kuitenkin korkeintaan lisää juttuja, joissa syyllistetään asiakkaita. Saamme uutisia, joissa kerrotaan lisää kuuta osoittavan sormen kynnen likaisuudesta.

Niitä odotellessa kysykää piruuttanne kunnallisvaaliehdokkailta heidän näkemyksiään kuntouttavasta työtoiminnasta. Jos ehdokas rupeaa puhumaan työllistämisestä ja kunnan säästöistä, niin hän ei tiedä aiheesta mitään.