Harkittua laittomuutta

Muutama päivä sitten julkisuuteen nousi osa-aikatyötä tekevä valkeakoskelainen Jaakko Filppula, jonka kaupunki velvoitti kuntouttavaan työtoimintaan  rikkoen samalla lakia suunnilleen kaikilla mahdollisilla tavoilla. Asiasta kertoi ensimmäisenä Valkeakosken Sanomat. Filppula on työkykyinen, hänen elämänhallintansa on kunnossa ja hän tekee osa-aikatyötä. Hän kykenisi kokopäivätyöhön tai työllisyyttä edistäviin palveluihin.

Hänet määrättiin kuntouttavaan työtoimintaan vain siksi, että kaupunki haluaa säästää. Lisäksi hänet huijattiin allekirjoittamaan kuntouttavaa työtoimintaa sisältävä aktivointisuunnitelma jättämällä kertomatta mitä siitä seuraa.

Filppulan tapaukseen kiteytyy kaikki se, mistä olen kirjoittanut jo vuosia. Terveitä ja täysin työkykyisiä määrätään askartelemaan joutavia tai tekemään palkkatyötä korvaavaa työtä vastoin lakia vain siksi, että kunta haluaa säästää omasta työmarkkinatuen maksuosuudestaan. Sen lisäksi kunta saa valtiolta 10,09 euroa jokaisesta kuntouttavassa työtoiminnassa olevasta jokaiselta työtoimintapäivältä. Ei ihme, että kuntia kiinnostaa. Irvokkainta on, että tämä totuus tiedetään niin kunnissa, Kelassa kuin ministeriössäkin, mutta kaikkialla teeskennellään tietämätöntä.

Katsotaanpa ensin tuota osa-aikatyötä. Kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 2 luvun 6 §:n mukaan kunnalla ei ole velvollisuutta järjestää kuntouttavaa työtoimintaa silloin, kun henkilö on osa-aikatyössä yli kahdeksan tuntia viikossa. Jotkut kunnat velvoittavat kuitenkin osa-aikatyössä olevia osallistumaan työn lisäksi myös kuntouttavaan työtoimintaan. Syynä on Kelan tulkinta, jonka mukaan tällaiset henkilöt kuuluvat edelleen kunnan sakkomaksun piiriin. Kela perii osan heidän sovitellusta työmarkkinatuestaan kunnilta.

Laki kuntouttavasta työtoiminnasta vapauttaa sekä kunnan että osa-aikatyötä tekevän kuntouttavasta työtoiminnasta, mutta Kela ei vapauta kuntaa sakkomaksusta. Jos asiakas huomauttaa tästä epäkohdasta, niin Kela lisää lakitekstiin omia lauseitaan.

Tuossa linkittämässi tapauksessa ei muuten edes Eduskunnan oikeusasiamies nähnyt mitään kummallista. Lakitekstiin lisätty lause katsottiin Kelan tulkinnaksi lain sisällöstä.

Sovitaan sitten niin, että Kelan tulkinta on oikea. Laki ei ihan suoraan kiellä tätä menettelyä, mutta käytäntö on valovuoden päässä lain tarkoituksesta. Lain 1 §:n mukaan kuntouttavalla työtoiminnalla pyritään parantamaan edellytyksiä työllistyä avoimilla työmarkkinoilla sekä edistämään mahdollisuuksia osallistua koulutukseen ja työ- ja elinkeinoviranomaisen tarjoamaan julkiseen työvoimapalveluun. Työmarkkinoilla osa-aikatyössä oleva ei tarvitse kuntouttavaa työtoimintaa, sanoo terve järki.

Sitten tuo kuntien tapa käyttää kuntouttavaa työtoimintaa pelkästään säästämiseen. Sosiaali- ja terveysministeriö on 31.12. 2014 antanut kunnille ohjeen, jossa ei sanallakaan puhuta kuntouttavan työtoiminnan käyttämisestä kunnan säästötoimenpiteenä. Ohjeessa korostetaan, että kyse on  on sosiaalihuoltolain mukaisesta sosiaalipalvelusta, johon sovelletaan sosiaalihuoltolain lisäksi mm. lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista. Sen mukaan sosiaalihuollon asiakkaalla on oikeus saada sosiaalihuollon toteuttajalta laadultaan hyvää sosiaalihuoltoa. Laadultaan hyvä sosiaalihuolto tarkoittaa sitä, että palvelua tarjoaa sosiaalihuollon ammatillinen henkilöstö.

Lisäksi ohje painottaa, että kuntouttava työtoiminta ei ole tarkoitettu niille työttömille, jotka kykenisivät osallistumaan julkisiin työvoimapalveluihin tai työhön. Heidän kohdallaan aktivointisuunnitelmaan tulee sisältyä laissa ensisijaisiksi määriteltyjä julkisia työvoimapalveluita kuten esimerkiksi työkokeilua ja palkkatuettua työtä, ellei suora työllistyminen avoimille työmarkkinoille ole mahdollista.

Kun lakia kunnissa soveltaa joku sosiaalityöntekijän pätevyyttä vailla oleva, joka kutsuu työttömiä puheilleen ja määrää heidät rutiininomaisesti kuntouttavaan työtoimintaan omilta esimiehiltään saamansa ohjeen mukaan, niin ollaan kaukana lain tarkoituksesta ja hengestä.

Kieltäytyjä menettää työttömyysetuuden määräajaksi. Kuten olen ennenkin sanonut, niin kuntouttava työtoiminta on taatusti ainoa sosiaalipalvelu, jota on pakko ottaa vastaan taloudellisen sanktion uhalla.

Filppulalle ei kerrottu, että aktivointisuunnitelmaan ei olisi tarvinnut ottaa kuntouttavaa työtoimintaa. Ei myöskään selitetty kuntouttavan työtoiminnan sisältöä ja sen velvoittavuutta. Kun työtön on narrattu allekirjoittamaan aktivointisuunnitelma, niin katuminen on myöhäistä.

Neuvoni työttömille ja osa-aikatyössä oleville on, että menkää kutsuttaessa keskustelemaan ja laatimaan aktivointisuunnitelmaa, mutta ottakaa tuo linkittämäni STM:n ohjekirje mukaan. Jos olette osa-aikatyössä, niin kysykää oletteko muina kuin työpäivinä työkyvytön ja jos olette, niin lääkärin varmaan pitäisi tukia asia.

Ohjekirjeen mukaan terveydenhuollon palveluiden järjestäminen niiden tarpeessa oleville työttömille on erityisen tärkeää, koska työttömillä ovat tutkimusten mukaan työssä olevia enemmän työ- ja toimintakykyä alentavia sairauksia. Terveystarkastuksen toteuttamisesta tulisi sopia aktivointisuunnitelmaa tehtäessä silloin, kun epäillään asiakkaan terveydentilan alentuneen, mutta asiaa ei ole selvitetty.

Kuntouttavaa työtoimintaa voi järjestää oikein tai väärin. Suurin osa kunnista järjestää sitä väärin tahallaan. Täältä voitte lukea miten sitä järjestetään lakia noudattaen. 

 

 

 

Kommentit
  1. 1

    sanoo

    Hei. Kiitos blogistasi. Sen verran huomauttaisin, etä. olisi hienoa, jos linkkaisit Valkeakosken Sanomiin, josta juttu alun perin on. Konserniyhteistyön vuoksi Aamulehti julkaisee meidän juttuja, mutta tämä on lähtöisin meiltä. Yst. Sari Sainio, päätoimittaja, VS.

    • 1.1

      Saku Timonen sanoo

      Hei.

      Linkittäisin mielelläni alkuperäiseen lähteeseen, mutta löysin vain maksullisen version. Jos on olemassa ilmaisversio, niin pyydän laittamaan linkin vaikka kommenttina tänne. Muutan sitten jutun linkitystä.

      • 1.1.1

        Sari Sainio sanoo

        Jaoin sen nyt VS:n FB-sivuilla. Sieltä pitäisi päästä maksutta

        • 1.1.1.1

          Saku Timonen sanoo

          Linkki aukeaa FB-sivulla luettavaksi, mutta muuttuu blogiin linkitettynä jostain syystä maksulliseksi.

          • 1.1.1.1.1

            Sari Sainio sanoo

            Huomasin. Voi siis linkittää vain meidän fb sivuille saakka,.

          • 1.1.1.1.2

            Saku Timonen sanoo

            Lisäsin linkin myös Fb-sivun postaukseen. En voi jättää sitä ainoaksi linkiksi, koska kaikki lukijani eivät ole Fb:ssä.

  2. 2

    Heli Hämäläinen sanoo

    STM:n ohjekirje ei ole Kelalle kuin suositus mikäli laki ei anna STM:lle mandaattia antaa juridisesti sitovia ohjeita. Tähän ei tule varmaankaan muutosta.

    Toki asian voi riitauttaa, mutta silloin paukahtaa karenssia. Karenssi on työvoimapoliittinen toimenpide, eikä sitä korvata vaikka menestyisikin oikeudessa. Itselleni ei ole edes selvinnyt onko tässä edes muutoksenhakumahdollisuutta. Kantelutie on tukittu oikeusasiamiehen toteamuksella, että Kela tulkitsee miten tulkitsee.

    Tarvittaisiin siis ilmeisesti vakuutusoikeuden ratkaisu, jotta asia muuttuisi. Toinen vaihtoehto on kirjoittaa selkeäsanainen ex verbis kielto lakiin soveltaa tätä osa-aikaisesti työllistyneisiin henkilöihin. Ministeriö on tässä juridiikan laineikossa melkoisen hampaaton toimija.

  3. 3

    Jyrki sanoo


    Sen lisäksi kunta saa valtiolta 10,09 euroa jokaisesta kuntouttavassa työtoiminnassa olevasta jokaiselta työtoimintapäivältä. Ei ihme, että kuntia kiinnostaa. Irvokkainta on, että tämä totuus tiedetään niin kunnissa, Kelassa kuin ministeriössäkin, mutta kaikkialla teeskennellään tietämätöntä.

    Irvokkainta on myös se, että kunnista/kaupungeista löytyy palkkaa saavia työntekijöitä. Jotka elää siinä käsityksessä, että kuntouttavat saa työstään ihan oikeaa palkkaa. Tästä luulosta aivan omia kokemuksia suoraan kentältä. Useimmilla tämä on puhdasta tietämättömyyttä ja osalla silkkaa välinpitämättömyyttä myös, koska heitä ei kiinnosta kuin se, että joku tekee työn saa siitä palkkaa tai ei.

    Sitten seuraava irvokas ja varmaan pahin juttu on se, että kunnista/kaupungeista löytyy myös työntekijöitä ja jopa AY-aktiiveja. Joiden mielestä on oikein, että työtön ei saa palkkaa tekemästään työstä, joka on täsmälleen samaa työtä mitä se palkkaa saavakin tekee.

    Palkalla tarkoitan tässä, että se mikä nyt tulee työttömyyskorvauksen muodossa 20% veroprosentilla. Niin se todellakin muutetaan palkaksi, jollain 20% veroprosentti tippuu rutkasti. Ja joudutaan kirjoittamaan sitten vaikka 8h/pvä 1-3 päivänä viikon työajalla oleva osa-aikainen työsopimus asianmukaisella kunnon palkalla. Jolloin tuo tosiaan työaika tippuu, koska työttömyyskorvaus + muut korvaukset jaetaan asianmukaisella tuntipalkalla.

    Tähän voisi sitten tietty täydentää järjettömyyden maksimoimiseksi lopun vaikka kuntouttavana työnä toiset 4h/pvä 9e/pvä ja työttömyyskorvauksilla ja sillä 20% verotuksella. Tämä tulee sitten oikean palkan päälle.

    Ja kas olisi kunnon himmeli rakennettu ja byrokraateilla piisaa töitä ja päättäjätkin voi tuntee itsensä tärkeiksi. Kun ollaan luotu uusia ihmisluokka, joka on samaan aikaan työkyvytön, että työkykyinen. Tämähän ei pitäisi olla ongelma jos kerran osa-aikatyössä firmassa Oy Ab olevalle kunta/kaupunki voi teettää orjatöitä kuntouttavan muodossa vaikka risusavottojen muodossa tai mitä ikinä onkaan. Vai?

    Tämä olisi varmaan suorastaan sosiaalinen vientituote. Voisi joku ministeri jos toinenkin todeta salamavalojen loisteessa.

  4. 4

    Sofia sanoo

    Jollain tavalla en vaan voi käsittää tuollaista toimintaa. Ei mahdu minun oikeustajuuni sitten millään. Ihmisten nöyryyttämisellä ei tunnu olevan enää mitään rajaa.

    Olen nyt vasta tajunnut oman hyvän tilanteeni. Olen ollut työttömänä 4 vuotta ja jään eläkkeelle 1.4. Minulla on iästä johtuen ollut se onni että kuulun vielä näihin ns. eläkeputkeen pääseviin. 500 päivää ei ollut yläraja. Nuoremmilla on asiat toisin. Paljon huonommin.s

  5. 5

    Kiri sanoo

    Miksi osa-aikaisessa työssä käyvä ylipäätään on työtön työnhakija, hänellähän on töitä? Tuet tulisi jättää heille, jotka niitä oikeasti tarvitsevat eikä osa-aikaisessa työssä käyville.

    • 5.1

      Rosa Warski sanoo

      Suora lainaus uutisesta:

      ”Aamuisin hän jakaa lehtiä. Viikossa tulee kuitenkin niin vähän tunteja, ettei palkka riitä elämiseen, ja siksi hän saa soviteltua työmarkkinatukea.”

  6. 6

    Jari Kähkönen sanoo

    Niin, mitähän luullaan tapahtuvan, kun rankasti henkilökohtaisesti ongelmallinen elämäntilanne peittyy tekoauttajuuden ja…hehhee…”vain hyvää tarkoittavan” pitäähännytjotaintehdän taakse, jossa muka autettavalla piruparalla ei ole tehokkaita oikeussuojakeinoja itseään puolustaakseen? Auttamiseen, jossa on kuitenkin yli puoleksi kyse julkisyhteisön haluttomuudesta maksaa, sen estämättä että muitakaan vaihtoehtoja tuskin on ja että asiallisesti ottaen tulisi kyllä yhä vain maksaa. Ehkäpä silloin soitetaan kolminumeroiseen hätänumeroon, jossa vastaa Työhallinnon poliisi, minkä lähin vapaa partio ajaa pillit päällä paikalle hutkiakseen kuljetusta varten kokoonpainettavain teknoajan teräsrisuin te:n l–n ja m–usossun takaisin ruotuun siveästi lakia noudattamahan? Anteeksi esitykseni pilkallisuus, mutta pokerini ei yksinkertaisesti enää pidä.

    Ei tälläistä jalousluokkaa kustodiaalinen raiskaus tai läheissuhdeväkivaltaa ja -hyväksikäyttöä vastaava tekoa, mitä Sakarin bloggauksessaan esiinottama hallintovallan väärinkäyttö lähinnä minun mielestäni vastaa, tee ihan normaalipäiset ihmiset. Sitähän se nimittäin on, räikeää väkivaltaa virkatoimen valepuvussa, jos se kuka ei ole moisen sosiaalipalvelun tarpeessa sinne siitä huolimatta määrätään tai tämä tapahtuu asiaa mitenkään selvittämättä, kumileimasimenomaisesti automaationa. Virkahenkilö kysyköön itseltään, että kuinka hän olisi tälläisen tempun tehtyään yhtään parempi kuin hylkiö joka asiakasta kaltoinkohdeltuaan lentää ulos niin ettei jalat maahan koske, ja on jutun kulkuun lähdettyä vast’edes tuo elo vähän niinkuin yksinäisen&hiljaisen puoleista? Ja avuttoman riistäjänä ollut aikahenkilölähisukulainenhan saa pienemmässä kylässä ihan konkreettisesti pelätä henkensä ja terveytensä puolesta, muutenkin kuin pimeällä kujalla. Siis siellä missä ihmiset tunnetaan kolmanteen polveen asti kansa-, rippi- ja autokoulusta ym.

    Miksi vääryyttä tekevää virkahenkilöä pitäisi suojella? Kun Isolla Kirkolla pankissa vihonviimeinen välistävetoyritys kariutuu ja johtaa uhittelukohtauksen kautta painikkeen painamiseen, paikalletuleva hälytysvartija iskee juhlakalua rynnäkköpatukan kärjellä munuaisiin, että se muuten seuraavaksi virtsaa verta vuodeosastolla, kunhan sinne joutaa hierottuaan käsiraudat ranteisiin saadessaan naamaansa pesuaineella haisevaan linoleumlattiaan. Sinne pidättämispäätös tuodaan ja jossain niillä kulmilla pidetään mahdollinen vangitsemisistuntokin. Varsinaisia työn sankareita moiset työvoimapalkannauttijat ja sosiaalityöntekijän irvikuvat ovat. Mutta jostakin kumman syystä heidän työnteoksi kutsuttua kankeaa loisimisensekaista pelleilyä ymmärretään, sekä joiltakuilta riittää ihan myötätuntoakin korkeatasoisen osaamisen voimin tehdään vaativaa työtä. Hheehehe.

    No, työttömyyden ihmisarvon riistävän vaikutuksen tuntien, ihmekö tuo? Eihän ihmisten yhteisön tarvitse kuin työttömien vihassaan kääntää vahinko kärsijänsä syyksi kylliksi tilannetta uudelleenmäärittelemällä: kuta enemmän päässä on pelkoa ja vihaa, sitä rajummilla kierteillä mennään. Kuinkahan raju henkeä ja terveyttä vaarantava töötti kiduttavasta työtoiminnasta pitäisi saada ja monenko professorin todistus vaadittaisiin syy-yhteyden osoittamiseen, että mukahyvinvoiva ja velkavetoisen mukatoimeentulonsa kulissin takaa anonyymisti vihapäissään huutava, heh, Tolkun Ihminen, ei kiistäisi totuutta? Käsittämisen ja todellisuuden välinen epäsuhta on vähän niinkuin päätoimittaja kommenttilaatikon kärjessä, jonka suurin huoli on tyhmyyksissään maksumuurin taakse määritelty päivän puheenaihe, mikä nyt hänen mielestään on johtanut virheelliseen kreditointiin. Buhuuu. Voi kauhua!

    Tarkoituksellisesti tärvellystä ihmiskäsityksestä ja järjestelmän väärinkäytöstä tässä on kyse. Tärvelystä ja väärinkäytöstä, josta niitä tekevät tai osaltaan auttavat eivät muka ole vastuussa. Ikäänkuin olisi, että voi vain valita joko täydellisen mitääntekemättömyyden tai keskitysleirin eikä mitään siltä väliltä. No, itsestäänselväähän on, että kyse on porvarillisen valtion kauppavapaudesta ja pääoman perusoikeudesta lisätä arvoaan, joissa tapahtuneiden järjestelmään liittyvien muutosten kautta kulloinkin osattomiksi joutuneet piruparat ovat aina saaneet tavattoman karua kohtelua osakseen kautta historian. Koneet vanhentuvat valmistajansa pihaan ja työperäinen maastamuuttokin on pyritty estämään. On myös tehty paljon tätä rumempaakin ihan oikeille ihmisille vaan ei siitä nyt enempää.

    Paijataan siis valtaa ja järjestelmää sen hysteerisen vimman voimalla, että ei jouduttaisi itse koskaan ulkopuolelle. Niin häkellyttäviä näet olivat Sakarin linkkaamaan AAMULEHDEN jutun selitelmät ja puolustelut missä ei jätetty yhtäkään liian korkeaa rimaa etsimättä, että olisi voitu syyllistää uhri, eikä ainoataan kuntouttavan työp–an ihmistä siunaavaa vaikutusta luettelematta, jottei vain koko käsitettä romutettaisi. Jotta siis pääoman perusoikeus pysyisi ja pelkkää porvarillisen kauppavapauden jatketta olevat turhuuden korkeakoulusta saatavat mitääntuottamattomat lässytysammatit säilyisivät. Että ei edes rumasti sanoa tai kirjoittaa näistä pelkkää hyvää tarkoittavista jaloista ihmisistä, jotka tahtovat vain työttömän omaa parasta, kun häntä auttavat.

    • 6.1

      töytön sanoo

      Sulla ois kyllä tuo ulosanti iha kiitettävää luokkaa ja asiaa, eiku blogia pystyyn? 🙂

      Oha tämäki keissi ihan naurettavaa pelleilyä, tuo selittely ja väistely kirsikka paskan päälle.

    • 6.2

      Lento sanoo

      Mietityttää vähän, että mikä on ”lässytysammatti”? Kun mä en o vielä törmännyt elämäni aikana yhteenkään. Kaikki työ tai tutkimus, mitä yhteiskunnassa tehdään, ei sais kuitenkaan tähdätä taloudelliseen tuottoon tai edes säästöön tai johonkin tämänhetkisen tilanteen korjaamiseen. Osan työstä ja tutkimuksesta pitää olla tulevaisuuteen ja tuntemattomaan kurottautumista, jos aiotaan kulttuurina ja yhteiskuntana kehittyä, mikä itse asiassa tosin myös on ihmisen, yhteiskunnan ja terveen hyvinvoivan yksilön olemassa säilymisen edellytys.

      Sen sijaan tietyissä duuneissa voisi olla sopivammin niihin koulutettuja ihmisiä, tästä esimerkkinä johtajat, poliitikot, byrokraatit (hyvä byrokraatti on painonsa arvoinen kullassa), ja niin edelleen. Jos näillä aloilla olisi ihmisiä, joilla olisi alaansa samanlainen, yhtä kattava ja monipuolinen ja -ääninen osaaminen kuin vaikka nyt farmaseuteilla, Alkon myyjillä tai kirjastonhoitajilla, niin tämä ois todennäköisesti maailman onnellisin maa – ja myös vauraampi.

      • 6.2.1

        Jari Kähkönen sanoo

        Tjaa-a. Polemiikkini lähtee liikkeelle kaikkien ihmisten yleismaailmallisesta sisaruudesta ja veljeydestä, jonka rikkominen tahallaan lähimmäistään vahingoittavalla tai häneen välinpitämättömästi suhtautuvalla kaavamaisella viranhoidolla johtaa rikkojan itsensä kyseenalaistamiseen. Vielä 2020-luvun kynnykselläkin maassa voi olla sellainen hallinto-oikeuden yleinen oppi kuin hah luottamuksen suoja, joka on sitä että raati luottaa ensisijassa työttömyysjesseen tai sosiaalipelleen ellei valituksentekijä heitä nurin todista, mutta minun silmissäni moinen silkalle keskiaikaiselle paavillisuudelle lemahtava ”pulpetintakainen erehtymättömyys” ei ole minkään arvoinen. Minkä keitit, sen syöt. Sano.

        Missä on tuottavuutta lisäävä funktio, jos juhlakalu sen seurauksen potkaistaan de facto kunnalliskodin hullun pellolle, jonka laitaan ei varmasti kukaan tule enää työnaisia tai -miehiä huutelemaan? Niin, huomioiden kuitenkin että kaikista ikkunoistani näkyy tällä hetkellä lunta, on edellistä virkettä sovellettava: varmasti yhteissalissa löytyy jokaiselle jotain hyödyllistä ja mielenkiintoista puuhasteltavaa. Ei siis enää tarvita kalteripuolen yksinomaan käytävän puolelta lukittavissa olevaa yksiötä, tässä ajassa pelkkä leima otsassa riittää. Kyseenalaistamisen raakuus perustuu ajatukseen, että ennen kunnalliskoteja oli hieman kauempana menneessä sekin aika, kun työttömyydestä joutui vankilaan ja köyhyydestä kidutettavaksi kunnes joko lupasi olla kerjäämättä tai kuoli piinaajiensa käsiin.

        Hehe, vai tuli lopussa sinun top 3:si pyhimysmäisistä työläisistä, jotka niin paljon tietävät ja loputtomasti osaavat, jahka heille vain mahdollisuuden antaa? Kuule, nuorena minullakin kymmenittäin hypoteeseja työväenluokasta, mutta sitten tein kymmenittäin vuosia töitä itsekin siihen kuuluen, ja valitettavasti sen kestäessä valmistuneeseen teoriaan liittyy nyttemmin sellainen ajatus etteivät kaikki tämän maan päälliset kestä edes esimerkkiesi verran valtaa lähimmäiseensä nähden. Eikä se kuule ole yhtään sen jalompaa ole tämän maailman hienosti paneloitujen seinien sisäpuolella, niissä mattokerroksissa missä omasta mielestään paremmat ihmiset ovat. Tuleeko vahinkoa vai ei? Sitä tässä on valppaasti tarkkailtava.

        Ihmisen ammatinvalinta on loppujenlopuksi aika kummallinen juttu, jossa saattavat määrätä kaikki vaan ei faktat. Lisäksi valintahetkellä ollaan yleensä niin nuoria, että sen ja murharyhmän saapumisen, lippusiimojen, hauturin auton sekä mahdollisen peruutuskäsittelyn(jos työ on luvanvarainen) välillä ehtii todellakin tapahtua ihan kokonainen elämä. Kuvaamani surkea lopetus ei suinkaan tule koskemaan kuin häviävän pientä vähemmistönvähemmistöä, mutta eivät kovin monet tule myöskään kykenemään toimimaan merkittävänä tukena lähimmäiselleen silloin kuin sitä eniten tarvitaan. Useimmilla se elämä vain kulkee jotenkin.

        Nii-i. Kun totuus on yhä kuitenkin se, että paraskin hyvä byrokraatti toimii rajallisessa ja ennenkaikkea raadollisessa maailmassa, jossa varsinaisessa aiheessamme eli työvoimapolitiikasssa vain ei ole sitä hyvää kovin paljon jaettavana. Kun investointeja ei tehdä eikä työpaikkoja luoda ja jo tehdytkin katoavat kovalla kyydillä. Moniko suhteessa koko asiakasjoukkoon voi sitä ylipäätään saada, jos oletetaan että jostakin poikkeusyksilöstä voisi laittaa ”hyvän sanan” eteenpäin? Ja vastahan Sakarin bloggauksen aiheena olevassa tapauksessa kävi täsmälleen päinvastoin: pilataan varmuuden vuoksi koko peli kaikilta eikä kukaan saa mitään. Pitkäänkö jaksetaan sinnitellä tai odottaako osa-aikatyö kun vapaus joskus koittaa? Niinpä. En ennusta, mutta sen sanon ettei hallintopakotettu motivaatio miehessä pysy.

        Minulle on siten turha tulla esittämään, että oma pelkuruus ja ilkeys ovat läheskään yhtä hyvä syy kuin toisen maailmansodan aikaan miehitetyn keskieurooppalaisen maan juutalaisten komitealla oli täyttää kaikki paikat junassa. Monastiko kontaktoimalla ja millä menetelmällä on asiakkaan asia selvitetty ennenkuin kunta ehdottaa aktivointisuunnitelmaa te-toimistolle? Ja mitä muuta te-toimisto muka sen jälkeen tekee, paitsi copypaste+tallenna muutokset+2 x print yhden virkailijan yhden asiakkaattoman iltapäivän ryhmätyötilassa tehtynä 20 minuutin työnä? Tilille tuollaiset sietävätkin joutua tekemisistään. Asioiden asianmukainen hoito eli porvarillinen kauppavaltio ja pääoman perusoikeus eli arvonsa lisääminen eivät ole kyllin hyviä syitä.

        • 6.2.1.1

          Lento sanoo

          Ei, vaan tarkoitin juuri sitä mitä sanoin.
          Alkon myyjillä on erinomainen (firman antama) koulutus sekä asiantuntija- että asiakaspalvelupuolella. Suomessa on ehkä maailman parhaiten koulutetut apteekkityöntekijät (joiden hyvää koulutusta itse asiassa edistää helevetin kovaluonteinen ammattiliitto). Ja ei tarvitse montaa kertaa kysäistä jotakin kirjastonhoitajalta, niin huomaa puhuvansa kirjallisuuden kentän ammattilaisen kanssa (joko amk tai kirjallisuudentutkimus+informaatiotutkimuksen apro). Kaikki nämä osaavat myös kuunnella, mitä asiakas tarvitsee ja haluaa ja vastata siihen. Se on heillä osa ammattitaitoa. Ja toki ihmiset ovat erilaisia, ja kaikki eivät sovi vastuulliseen asiakaspalvelutyöhön, kuten työkkäriin, Kelaan, opettajiksi, lääkäreiksi, neuvolantädeiksi janiinedespäin. Tätä kontrolloidaan erilaisilla pääsykokeilla, heikommilla ja paremmilla. Olisi todella tärkeää pienessä maassa, että ihmisten sijoittumiseen ideaalille paikalle työelämässä kiinnitettäisiin erityistä huomiota. Täällä tavataan yleensä toimia päinvastoin.

          • 6.2.1.1.1

            Jari Kähkönen sanoo

            Eli ensin huvittelit yhden sanan määritelmällä ja sitten postasit ihan silkkaa off-topiccia, jonka mahdollista liittymistä yhtään mihinkään et oikein taida tietää itsekään. Hyvää päivää kirvesvartta.

  7. 7

    Tanja Takalo sanoo

    Nykypäivän Suomessa työkuntoiset ovat sosiaalitapauksia,keskon plussapisteet köyhän säästöjä joista alennetaan toimeentulotukea, persut ihan oikeita poliitikkoja ja kokoomus/keskusta maan parhaaksi toimivia puolueita.

  8. 8

    Rintsu sanoo

    Omalla tavallaan taloudellista puolta ikävämpi asia on se, että tarkoitukseton puuhastelu ei tosiaankaan sovi luterilaiseen työmoraaliin.

    Milloin olen duunissa niin mulle on kunnia- asia tehdä hommat niin hyvin, että jälkiä ei kenenkään tarvitse paikata ja että minä vuosienkin jälkeen kehtaan pystypäin kulkea ohi ja sanoa, että ”minä tein tuon”. Se on sitä oikeaa ylpeyttä ja työn iloa. Asiakasta ja työnantajaakin luulisi kiinnostavan.

    Siihen ei pääse puuhastelemalla nyhjäätyhjää. Kukaan ei ylpeänä sano, että ”istuin tuolla kolme vuotta täyttämässä sanaristikoita”.

    Duunista pitää saada paitsi palkka myös se tunne, että on sen ansainnut. Leipä oikeesti maistuu paremmalta milloin sen maksaa tyytyväinen asiakas.

    Mun toistaiseksi ainoa kokemukseni ”kuntouttavasta” saa luvan jäädä viimeiseksi. Siinä rakennettiin porrasta. Niillä työkaluilla kyseessä oli korkeintaan kahden tunnin homma. Mutta sitä oli tehty jo kaksi viikkoa ennen kuin minä liityin seuraan. Ja mikä porras? Itselleni en mokomaa tekelettä koskaan huolisi missä askelmien tukipuut eivät lepää puun päällä vaan vedetään rungon väliin päädystä ruuveilla. Ja kestää vain niin kauan kunnes ruuvi väsyy. Yksi päivä odotettiin maalia, toisena päivänä maalattiin kymmenen minuuttia ja loppuaika vahdittiin maalin kuivumista. Kolmantena päivänä en enää vaivautunut paikalle koska kestän karenssin, mutta aivoni eivät kovin pitkään kestä edesvastuutonta hölmöilyä.

    • 8.1

      työtöntyötön sanoo

      Itsekkin seurasin aikoinani sivusta näitä kuntouttavia. Osalle kuntouttavassa oleminen oli kyllä ihan tarpeellista/aiheellista mutta noin puolet joukosta olisi kyllä voinut olla vähintään palkkatuetussa työssä. Tässä paikassa ei ollut kanssa kerrassaan mitään tekemistä, hyvä jos kerran viikkoon oli jokin parin tunnin juttu. Pisti vähän ihmetyttämään kun eräs varsin hyväkuntoisen oloinen nuorehko mies tuijottaa useimpina päivinä telkkaria sen määrätyn tuntimäärän ja lähtee heti kun kello on pykälässä. En todellakaan tiedä miten tämä kuntoutti häntä yhtään mihinkään.

      Itsekkin kestän karenssin. En aio mennä tekemään toisten työtä palkatta enkä toisaalta näe mitään järkeä mennä 4h päivässä myöskään kahvia juomaan tai telkkaria katsomaan. Kääntelipä tätä hommaa miten päin tahansa niin siinä ei ole mitään järkeä.

  9. 9

    Makke sanoo

    Onko oikein että ihminen pakotetaan kuntouttavaan työtoimintaan sairaslomall ollessaan, näin kävi pojalleni Paimiossa.

  10. 10

    Tatu sanoo

    Onko olemassa työttömien ammattiyhdistystä? Jonkinlaista ACLU:n tapaista organisaatiota, joka puolustaisi työttömien ihmisoikeuksia sillä raivotautisen kiihkolla, jonka asia ansaitsisi? Heti liittyisin ja lahjoittaisin vähäiset roponi. Jollei ole, pitäisikö perustaa? Vähintäänkin tahdon palkata Saku Timosen, ja kymmenen samanlaista, Kickstarter-keräysrahoilla kirjoittamaan rikosilmoituksia, valituksia ja kanteluita joka ikisestä tämän maan nöyryytetystä, joka ikiselle tuomioistuimelle, asiamiehelle ja valtuutetulle, joka asiaan voisi puuttua – ja sen jälkeen kirjoittamaan rikosilmoituksia, valituksia ja kanteluita niistä tuomioistuimista, asiamiehistä ja valtuutetuista, jotka eivät asiaan puutu vaikka voisivat sen tehdä.

    • 10.1

      Sami Lappalainen sanoo

      Yksinkertainen ja hyvä vaihtoehto. Tuollainen voisi ollakin toteutettava idea.

    • 10.2

      Rosa Warski sanoo

      Tätä on tullut mietittyä usein.

      Siinä olisivat poliitikkojen, työkkärin tätien ja halpatyöfirmojen pomojen ja -konsulttien naamat näkemisen arvoisia, kun työharjoittelijat ja kuntoutujat julistaisivat suurlakon.

      • 10.2.1

        Rintsu sanoo

        Täst on aikka jo ehkäpä parikymmentä vuotta…
        mulle tuli puhelu (valitus) jonka kanssa mulla ei taatusti ollut mitään tekemistä.
        Mutta mä olin firman ainoa Rintsu jonka puhelinvaihde löysi.

        Silloinen hallintomenettelylaki (nykyinen hallintolaki) sanoo niin, että vaikka asia jätettäis kirjaston vessaan niin se on toimitettava eteenpäin ja mieluusti oikeaan osoitteeseen. Joten soittokierros paljasti, että firmassa tosiaankin oli ollut toinen Rintsu. Harjoittelija jonka nimi ei koskaan ehtinyt puhelinluetteloon.

        Soitin toimistopäällikölle ja kysyin, että ihan oikeestiko byroossasi tehdään virkavastuulla päätöksiä harjoittelijoiden toimesta?
        Kuulemma kyllä koska jos harjoittelijoita ei ole niin toimisto joutuu lyömään ovensa kiinni!

        Sinänsä kummallista, että minä en koskaan pystynyt tekemään ainuttakaan päätöstä ilman toista allekirjoitusta, mutta tuolla niitä tehtailtiin harjoittelijoidenkin toimesta ja halvalla.

    • 10.3

      Oskari Karvonen sanoo

      Kas! Lukematta kommenttiasi kirjoitin samansuuntaisen ajatukseni joukkorahoituksella kustannettavasta joukkokanteesta.

      Ammattiliittoon kuuluville on olemassa Tatsi eli Työttömien ay-jäsenten tukiyhdistys ry. Liittoihin kuulumattomille ei taida olla mitään.

      http://tatsi.org/info/

        • 10.3.1.1

          Oskari Karvonen sanoo

          Entäs Tatun visio tuossa yläpuolella, olisiko hänen mainitsemat keinot käyttökelpoisia toimenpiteitä työttömien etuja ajavalle ry:lle?

  11. 11

    Oskari Karvonen sanoo

    Saku Timonen, eikö näiden kaikkien tapausten myötä alkaisi olla kasassa massiivisen joukkokanteen ainekset? Kuntouttavaan työtoimintaan lainvastaisesti määrätyt vs. TE-keskus ja Työministeriö? Olisiko sellainen Suomessa mahdollista?

    Tuntuu että jos jotain kautta tilanteeseen haluaisi oikeasti kiinnittää kollektiivista huomiota, ja toivottavasti saada muutosta, niin oikeudenkäynnillä. Ja enpä kyllä tietäisi siihen parempaa pakkotyöllistettyjen asianajajaa kuin sinä. Joukkorahoitushanketta pystyyn kulujen kattamiseksi, ja keissiä tulille?

    • 11.1

      Saku Timonen sanoo

      Joukkokanteen perään kysellään jatkuvasti. Uskokaa jo, että Suomen laki ei tunne joukkokannetta muissa kuin kuluttajansuoja-asioissa, ja silloinkin kannetta ajaa kuluttajaa-asiames.

      • 11.1.1

        Oskari Karvonen sanoo

        No niin, tiukassa istuu amerikkalaisten sarjojen mielikuvat…
        Voisisko yksilökanteessa mitenkään olla riittävästi momenttia tuollaiseen mittelöön?

        • 11.1.1.1

          Saku Timonen sanoo

          Ei onnistu, sillä palkattomasta työstä on säädetty laissa. Lakeja pitää muuttaa.

          • 11.1.1.1.1

            Heli Hämäläinen sanoo

            Lisäisin tähän vielä, että kannetta ajetaan käräjäoikeudessa rikosasiassa syytteenä ja riita-asiassa haasteena.

            Ymmärrykseni mukaan kysymys ei ole yksityisoikeudellisesta asiasta vaan hallinnollisesta asiasta, jolloin prosessi on hallinto-oikeusprosessi. Jotta hallinto-oikeusprosessiin päästään, pitää olla jonkun viranomaisen valituskelpoinen päätös, jossa on valitustie. Sekään ei mene aina hallinto-oikeuteen vaan siinä voi olla jokin laissa säädetty erityinen muutoksenhakuprosessi. Sosiaalietuuksia koskien se on ensimmäisenä asteena sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunta ja toisena asteena vakuutusoikeus. Joissain etuuksissa valitustietä ei ole.

            Mikäli lakia kuitenkin sovelletaan täysin väärin, ja siinä on ilmeinen virhe, voi pyytää hallintolainkäyttölain 11 luvun ylimääräisen muutoksenhaun mukaista päätöksen purkamista vedoten kuntouttavan työtoiminnan ja osa-aikaisen työn yhteiskäytön ristiriitaan suhteessa lain esitöihin.

            Anteeksi pienet mahdolliset virheellisyydet. En ole oikeuspuolen maistereita.

  12. 12

    Oskari Karvonen sanoo

    On ihmetyttänyt myös Espoon kaupungin rekrytointipolitiikka: kaupunginkirjastoon on päällä jatkuva työttömien haku työkokeiluun. Työkokeilujuonessa on aktiivisesti mukana Espoon kaupunki, jolle ei riitä josko heille työkkäristä osoitettaisiin työttömiä tekemään sälähommia, vaan niitä oikein haetaan. Sentään eivät edes yritä väittää, että kuntouttava työtoiminta voisi olla väylä päästä heille vakihommiin, vaan työttömiä työnhakijoita kierrätettään jatkuvalla rotaatiolla näin avoimesti. Kanteen paikka tässäkin?