Palkattoman työn lyhyt sanasto

Onko totta, että tämän vuoden alusta työharjoittelua ei voi olla firmassa enempää kuin kuukausi? Jos näin on, ihmisten olisi hyvä tietää.

Tämä kysymys pisti miettimään palkattoman työn eri nimiä. Rakkaalla lapsella on monta nimeä, mutta nimiviidakko on hämmentävä. Lisäksi virallisia nimikkeitä käytetään väärin ja sekaisin. Hämmennystä lisää se, että puhuttiinpa mistä tahansa palkattomasta työstä, niin aina puhutaan työllistämisestä. Se saa asiasta mitään tietämättömän automaattisesti ajattelemaan, että kyse on palkkatyöstä. Hän närkästyy ja moittii työttömiä laiskoiksi, kun työ ei kelpaa. Tätä ajattelua lietsovat palkatonta työtä tarjoavat työnantajat, jotka pitävät itseään hyväntekijöinä. Heitä ilmestyy vähän väliä julkisuuteen ihmettelemään rekrytoinnin vaikeutta.

Työharjoittelu, työelämävalmennus, työkokeilu, kuntouttava työtoiminta, työnäyte ja rekrytointikokeilu. Avataanpa nämä käsitteet.

Työharjoittelua ei virallisesti ole olemassakaan, vaikka työnantajat sillä nimikkeellä palkattomia työntekijöitä hakevatkin. Työttömiä ja työllistämistä koskeva lainsäädäntö ei sanaa kuitenkaan tunne. Ei tunne myöskään työelämävalmennusta. Työharjoittelu ja työelämävalmennus yhdistettiin jo 1.1.2013 työkokeiluksi.

Työkokeilu saa kestää enintään 12 kuukautta kerrallaan, mutta samalla työnantajalla enintään 6 kk. Sen tavoitteena on selvittää, kiinnostaako ala tai ammatti tai onko jokin tietty ala tai ammatti mahdollinen. Sen tavoitteena ei ole selvittää, sopiiko työkokeilija työnantajan tarkoituksiin. Siitä voitte lukea lisää täältä.

Kuntouttava työtoiminta on sosiaalipalvelua, joka tarkoitus on parantaa elämänhallintaa ja palauttaa työkykyä. Tervettä ja työkykyistä henkilöä ei saa ohjata kuntouttavaan työtoimintaan, eikä kuntouttavaa työtoimintaa saa käyttää myöskään kunnan säästökeinona. Kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä vastaa kunta. Kunta vapautuu työmarkkinatuen maksuosuudesta kuntouttavassa työtoiminnassa olevan osalta ja saa lisäksi valtiolta 10,09 euroa/kuntoutettava/päivä, joten tämä on houkutellut käytännössä kaikki kunnat rikkomaan lakia jollain tavalla. Kunnissa pitäisi lukea ääneen tämä sosiaali- ja terveysministeriön kirje pari kertaa kuukaudessa, jotta asia pysyisi mielessä.

Työnäyte oli se työministeri Jari Lindströmin esittelemä uusi palkattoman työn malli, jonka piti alkuperäisen suunnitelman mukaan kestää 3-4 kuukautta. Eduskunnalle annetussa lakiesityksessä aika kuitenkin lyheni yhdeksi kuukaudeksi ja nimi muuttui rekrytointikokeiluksi.

Näin päästiin mutkan kautta vastaamaan alussa esitettyyn kysymykseen. Työkokeilu kestää edelleen enintään 12 kuukautta ja saman työnantajan palveluksessa enintään 6 kuukautta. Rekrytointikokeilu kestää yhden kuukauden.

Joskus sitä vain miettii, että miksi on nähty näin paljon aikaa ja vaivaa terminolgian hämmentämiseksi. Ihan hyvin voitaisiin puhua palkatta teetettävästä työstä, koska siitähän näissä kaikissa on kysymys.

 

 

Kommentit
  1. 1

    Sami Lappalainen sanoo

    Tästä voisi ottaa printin ja lähettää jokaiselle kansanedustajalle ja ministerille. Josko sillä oppisivat itsekin kuinka paljon näitä eri nimikkeitä on ja mitä ne tarkoittaa.

    • 1.1

      töytön sanoo

      Ja uusia orjatyön- malleja puuhastelevat parhaillaan suljettujen ovien takana, huhtikuussa tiedämme lisää asiasta.

  2. 2

    Luukas Pyykorpi sanoo

    Olen kuullut tai ainakin kuvitellut että puolen miljoonan työttömien armeijalla olisi jo joku valtakunnallinen edunvalvontajärjestö, jonka toimintaan informaation vieminen päättäjille asioistaan olisi. Niin ja ainakin tuon ”Palkattoman työn lyhyen sanaston” toimittaminen sähköpostitse esimerkiksi .pdf-muodossa kaikkille päättäjille saattaisi tuoda vastakaikua. Toki se pitää lähettää myös kaikille kuntavaaliehdokkaille. – Jos edes puolet työttömistä lähestyisi näin päättäjiä !

      • 2.1.1

        töytön sanoo

        Jooh tämä työpaikkakiusaaja- äänitorvi pääsi ”ansaitulle” eläkkeelle. On siellä työttömien asiaa ajettu jepulista jee..

  3. 3

    Mauri Pulkkinen sanoo

    Semantiikan avulla saadaan palkaton työ tuntumaan lähestulkoon ansiokkaana palveluna työttömille. Kun vielä käsitteitä hämärretään saadaan esim. aivan kunniallisin tavoittein luotu kuntouttava työtoiminta sekoitettua muihin eri nimillä kutsuttaviin palkattoman työn muotoihin.

    Ammatillista koulutusta ollaan vahvasti siirtämässä tehtäväksi työpaikoille. Omassa havaintopiirissäni on tapauksia sitäkin käytetään korvaamaan työtä, mihin muutoin olisi täytynyt palkata joku ihminen.

    Koville varmaan ottaa työministeri Lindströmillä jatkossakin. Entisenä paperimiehenä hänellä on väkisinkin työmiehen eetos jäljellä sielun sopukoissa. Ääni ja kädet saattavat vapista, kun vaiennettu ääni sisimmästä kuiskaa: tämä ei ole oikein.

    Ehkä hänellä tulee mieleen Carolan esittämästä laulusta pellon laitaa kulkevan tytön (työttömän) tarinasta ainakin pari säkeistöä:

    ”No, kyllä niillä herroilla tarinoita riittää,
    joo, joo, ja tarinoita riittää,
    joo, ja tarinoita riittää.
    Ne katsoo silmiin ja lipevästi kiittää,
    joo, joo, ja lipevästi kiittää,
    joo, ja lipevästi kiittää.

    Ja mistäs’ tyttö nyt joka metkun tietää,
    joo, joo, ja joka metkun tietää,
    joo, ja joka metkun tietää.
    Ja itse täytyy ne seuraukset sietää,
    joo, joo, ja seuraukset sietää,
    joo, ja seuraukset sietää.”

    • 3.1

      Mari sanoo

      Olin juuri viime tiistaina ammattiopiston harjoituskampaamossa leikkauttamassa pitkiä hiuksiani. Kysyin minua operoivalta opiskelijalta, että monesko vuosi hänellä on meneillään, kun jo saa leikata hiuksia – hämmästyin kun hän kertoi olevansa ensimmäisellä vuosikurssilla! Muutama vuosi sitten vain kolmannella olevat saivat työskennellä maksavien asiakkaiden kanssa! Pulitin 16 euroa, mutta työntekijä ei varmaan saa siitä osuutta.

      Hiukseni tulivat kyllä hyvin leikattua, mutta tämä nuori nainen olikin ennen opintojen aloittamista ”harrastanut” kampaamotyöskentelyä perhe- ja tuttavapiirissä pidemmän aikaa.

      Ja joo, tuosta Linströmistä olen aivan samaa mieltä, on hänellä kestämistä!

  4. 4

    Olemme sanoo

    Rikon nykyään lakia. Toisinaan laitan valmisruoan kaupassa taskuun ja joskus maidon toiseen taskuun. Ei asuntoa, ei sitä, ei tätä. Olen tehnyt elämässäni virheitä, mutta olen silti optimist, elämä on mukavaa.
    Haen töitä jatkuvasti, siis aktuaalisia töitä, joista maksetaan palkkaa. En tarvitse kuntoutusta, en kursseja, ei ole päihdeongelmaa, voin vaikka raivata paskaa rakennustyömaalla, tai Talvivaarassa, mutta en ilmaiseksi.
    En enää uskalla olla TE-toimistoon yhteydessä, koska pelkään että lähtee viimeisetkin pennit.

    Good luck.

  5. 5

    Marko Rantaiso sanoo

    Hämmennys on tietoista. Halutaan vahvistaa mielikuvaa, että työtä on, mutta se ei kiinnosta. Koska työ ja työllistyminen on palkatonta, niin miksi sen pitäisi kiinnostaa? Suuri yleisö kuvittelee että palkkaa maksetaan ja tätä virhettä ei edes aio korjata.

    • 5.1

      töytön sanoo

      Jooh kovasti hyssytellään asiaa. Työllisyyskeskusteluissa mitä TVssäki näkyny, niin kukaan ei tunnu puhuvan palkattomista töistä, puhutaan kauniisti työllistämisestä.

  6. 6

    Anssi Keskiväli sanoo

    Olisi hyvä lisätä tähän tekstiin vielä se, että rekrytointikokeilusta ei makseta kulukorvausta eikä sitä lasketa sellaiseksi toimenpiteeksi joka olisi hyödyksi esimerkiksi 12 kalenteriviikon karenssin poistovelvoitteiden täyttämisessä.

    • 6.1

      Anssi Keskiväli sanoo

      Tarkoitin siis työllistymisvelvoitetta, mikä täytyy täyttyä 12 kalenteriviikon aikana että karenssi poistuu, pahoittelen.

  7. 7

    Kati Valli sanoo

    Ja noiden lisäksi on vielä terapeuttinen työtoiminta, joka on helppo sotkea kuntouttavaan, ilmeisesti myös päättäjien.

  8. 8

    Jorma Reijonen sanoo

    Poliitikot haluavat ihmisiä töihin, joita voi hämmentää nimikkeillä, mutta haluavatko työnantajat sellaisia työntekijöitä, joilla ei ole intoa ja halua ilmaiseen työntekoon?

  9. 9

    sanoo

    Listasta puuttuivat ainakin käsitteet työvalmennus ja työhönvalmennus. Minulle on pari kertaa tarjottu mahdollisuutta käyttää työvalmentajan apua työpaikan etsimisessä. Muutama tapaaminen ja sähköpostikirjeenvaihtoa; se oli kai työvalmennusta, tulokset sitten eri juttu.

    Nyt olin työkyvyn arvioinnissa, ja yhden lääkärin kanssa oli puhetta tuosta. Hän sekoitti sen käsitteeseen työhönvalmennus, joka onkin sitten ihan eri asia, tai oli. Kelan sivulta löysin seuraavan tiedon:

    ”Työllistymistä edistävä ammatillinen kuntoutus korvaa 1.1.2017 alkaen työkokeilun, työhönvalmennuksen ja mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennuksen.

    Työllistymistä edistävässä ammatillisessa kuntoutuksessa on 3 vaihtoehtoista palvelulinjaa:

    – työkokeilu
    – työhönvalmennus
    – työkokeilu ja työhönvalmennus

    Kela auttaa valitsemaan yhden palvelulinjan, joka soveltuu kuntoutujan kuntoutustarpeen.”

    Tästähän menee vain vielä enemmän sekaisin…

  10. 10

    sanoo

    Rekrytointikokeilu ja työkokeilu eroavat siinä, että rekrytointikokeilua käyttäviä yrityksiä valvotaan, jotta ne eivät ketjuta kokeilijoita. Rekrytointikokeilun on myös johdettava palkkatyöhön. Väittäisin, että työkokeilu on pikkuhiljaa poistumassa väärinkäytösten vuoksi, ja se korvautuu rekrytointikokeilulla – mikä on ehdottoman positiivinen asia. Ei kaikki tämän hallituksen tekemä ole automaattisesti saatanasta.

    • 10.1

      Rosa Warski sanoo

      Uskoo kun näkee. Valvonnankin voi hoitaa kunnolla tai pomojen pullakahvitteluna, jossa tulos on jo etukäteen päätetty. Näinhän kävi mm. Kupittaan sairaalan mielenterveysosastoja koskevien valitusten kanssa – sisäinen selvitys ei johtanut yhtään mihinkään.

      Jokatapauksessa itse ehdottaisin tähän rinnalle ”palkanmaksukokeilua”. Siinä työttömälle maksettaisiin palkkaa muutaman kuukauden, jonka jälkeen hän voisi katsoa tekeekö töitä.

      • 10.1.1

        KOMMENTTI sanoo

        Loistava idea tuo palkanmaksukokeilu. Kuinkahan sitä voisi lähteä lobbaamaan eteenpäin?

    • 10.2

      Rintsu sanoo

      Tuo on tietysti huomattavasti parempi juttu…
      … mutta toisaalta siinä puhutaan vain valtion maksamasta koeajasta.

      Kun mä aloitin työurani varastoapulaisena, niin mä vaan kävin kysymässä, että onko töitä? Ei siinä työkkäriä tarvittu. Seuraavan kolmen vuoden aikana kävi varmasti kymmeniä ”kokeilemassa” ja milloin työ maistui niin firma maksoi palkkaa.

      Nykyajan firmoista on tullut ihan pullamössöfirmoja kun eivät enää osaa palkata työntekijöitä ilman valtion tukia ja apuja.

  11. 11

    Luukas Pyykorpi sanoo

    ”Lahjaveron maksaa lahjansaaja. Lahjaveroa on maksettava, kun verotettavan lahjan arvo on vähintään 5 000 euroa. Lahjavero määräytyy lahjaveroasteikon perusteella.” [wikipedia.org]
    Olisi joskus mielenkiintoista saada verohallituksen näkemys näihin ilmaistöihin. Näistä töistä kerääntyy töiden teettäjälle ansiotonta arvonnousua minkä verottaja saattaa helposti tulkita lahjaksi.

    • 11.1

      elm sanoo

      Selvittämisen arvoinen asia! Tämä työn verotus siis. Tai verottamattomuus palkattoman työn osalta.

      Kun aikapankkitoiminta pääkaupunkiseudulla vakiintui (https://stadinaikapankki.wordpress.com), verottaja kiinnostui tällaisesta ajan kautta tehtävästä työstä varsin nopeasti. Erilaisia tilaisuuksia järjestettiin aikapankkien ja verottajan välille yhteisen ja toimivan ratkaisun löytämiseksi (aikapankin kautta voi myös maksaa veroja – se oli / on otettu toiminnassa huomioon). Verottajan ehdottomana perusteluna oli se, että työstä tulee aina maksaa veroa.

      Miten siis on veronmaksun laita näissä ilmaistöissä ja palkattomassa työsuhteessa?

      Verottajan näkökulmaa asiaan emme ole saaneet lehdistä vielä lukea. Toivottavasti pian saamme.

      • 11.1.1

        KalleMP sanoo

        Luukas ja elm,

        Tällaiset on juuri ne mitä pitää kehittää. Laki pitää löytää jota ei voi tulkita muulla konstilla kuin parantamaan ihmisoikeuksia ja kaikki orjatyö on selvästi laitonta.

        Kun vapaaehtois hyväntekeväisyys työkin on verollista puuhaa jos siihen voisi palkata jonkun niin kyllä Kelan ja TEtoimiston hyväntekeväisyydet pitää verottaa, jos joku jaksaisi kirjoittaa kansalais aloitteen jossa verottaja kehotetaan perimään kaikista vanhoista tapahtumista maksimi vero häviöt yrityksiltä niin kyllä toiminta vähenis ja saisi paremman julkisuuden.

  12. 12

    mikko sanoo

    en tiedä pitäisikö itkeä
    petteri orpo ja hallituksen puupäät
    YLE uutisissa Ihminen orja töissä nyt siis kirjaimellisesti
    koska sossustakaan ei saa rahaa
    tai sitä summaa olaan pienenetty entiseen verrattuna
    mieli korkealla kuntoutavaan työtoimintaan ilman palkaa ja sosiaaliturvaa todella mieltä ylentävää
    oikeasti puhdasta nöytyytämistä kuntoutavassa hommassa
    kun et edes tiedä saatko sen takia häädön taikka kuoletko nälkään
    koska kaikki kuntoutavassa työtominnassa olevat melkein kaikki
    ovat täysin riipuvaisia niin sanotusta sossun vajeesta se on heille *elin ehto*
    siis elin ehto -kirjailmellisesti –
    en myöskään ymmärrä mihin ne päätökset perustuu
    esim sosiaaliturvan eväämiset entisiltä sossu asiakailta
    jotka sitä saivat aikaisemmin
    onko kela sittenkin vain joku sosiaaliturvan heikennys poliisi laitos
    ja se siirto perustuu siihen tuen eväämiseen
    pienemmäkin syyn takia ilman että siihensaa mitään inhimilisyttä
    kuin sosiaalitoimen virkailialta ainakin sen selvityksen ja tilanteen kartoitus siellä oli inhimillisempää
    nyt kelan aikana se hylky robootti muistutaa terminator elokuvaa
    ei inhimilistä toimintaa monenkaan kohdalla saatika kohtuulista ja reilua

  13. 14

    Servitus sanoo

    Olen joskus miettinyt, että jos kaikki palkattomien töiden tekijät erottaisi palkkaa nauttivista työntekijöistä vaikkapa paidasta tai huomioliivistä, jossa lukisi kissankokoisilla kirjaimilla TYÖKOKEILIJA, niin herättäisikö se ihmisiä huomaamaan, että miten paljon palkatonta työtä teetetään? Äänestäisivätkö asiakkaat jaloillaan? Olisihan se vinkaa bongailla kaupungilla kävellessä, että missä on suurin harjoittelijakeskittymä.

    Ongelma tässä tietysti olisi työkokeilijoiden leimautuminen. Mikä olisi sekin osaltaan nurinkurista, että työtön kantaisi asiasta leimaa, mutta ei palkattoman työn teettäjä.

    • 14.1

      töytön sanoo

      Vantaan kirppariyrittelijä oli kyllä osuvat liivit hommannu maan rakoon haukkumilleen ilmaisille ”työttömille” työnsä tekijöille. Pääsi telkkuun hyväntekijänä.

  14. 15

    MiaF sanoo

    Voi uuninpankonpoika! Lähde ehdokkaaksi johonkin vaaleihin! Kunnallisvaalit, eduskuntavaalit, eu-vaalit! Äänestäisin heti, ihan mihin vaan!
    Olen lukenut tarkasti kaikki kirjoituksesi, olet ihan 10++

    • 15.1

      Saku Timonen sanoo

      Olen tälläkin hetkellä kunnanvaltuustossa ja ehdolla myös näissä vaaleissa.

  15. 16

    Ville sanoo

    Sanot tässä, että ”puhuttiinpa mistä tahansa palkattomasta työstä, niin aina puhutaan työllistämisestä.” En tiedä, kenen puheisiin viittaat, mutta ainakin TE-toimistoissa ja niiden käyttämässä URA-tietojärjestelmässä ”työllistetty”-koodi tarkoittaa yksinomaan tilannetta, jossa työnhakija on aloittanut palkkatyön saatuaan myönteisen palkkatukipäätöksen. Esimerkiksi työkokeilussa oleva työnhakija on taas ”työllistymistä edistävässä toimenpiteessä”.

    Voin omasta kokemuksestani sanoa, että jokaikinen työkokeilu, mikä on tullut työssä vastaan on aina lähtenyt työnhakijan omasta halusta mennä työkokeiluun. En ole kertaakaan nähnyt tapausta, jossa joku olisi ollut harmissaan, kun työkkäri pakottaa työkokeiluun, vaan tyytymättömät asiakkaat on aina niitä, jotka olisivat halunneet mennä työkokeiluun, mutta TE-toimisto ei ole pitänyt työkokeilua syystä tai toisesta perusteltuna.

    Tästä uudesta rekrytointikokeilusta en osaa sanoa mitään, kun en ole vielä toistaiseksi nähnyt, että kukaan olisi sellaiseen mennyt. Enkä usko, että tulee menemäänkään, koska ei siinä olisi mitään pointtia. Menetko kuukaudeksi työkokeiluun ja saat pari sataa ylimääräistä vai menetkö rekrytointikokeiluun ja et saa mitään ylimääräistä? -Siinäpä vaikea valinta…

    Tietty niissä ministeriön linjauksissa sanotaan, että työkokeilua ei saa käyttää työkokemuksen hankkimiseen tai että ei saa käyttää työntekijän sopivuuden arvioimiseen yms.yms, mutta ne nyt on tuollaisia linjauksia paperilla, mitä poliitikot kokouksissaan tekee, että kaikki kokouksissa istujat kokisi jotenkin asiaan vaikuttaneensa. Käytännön työn kanssa niillä ei ole mitään tekemistä. Ihan kuin työkokeilua ei olisi aina tähänkin asti käytetty rekrytoinnin apukeinona tai ihan kuin joku TE-toimiston virkailija hylkäisi työkokeilusopimuksen sillä perusteella, että epäilisi firman aikovan palkata työnhakijan, mutta haluavan sitä ennen katsoa, miten hommat lähtee sujumaan.

    • 16.1

      Saku Timonen sanoo

      Tarkoitan lähinnä poliitikkoja ja mediaa. Jatkuvasti kuulee puhuttavan erilaisista työllistämishenkkeista, jotka lähemmin tarkastellen ovat vain palkattoman työn tarjoamista. Sitä ei kerrota.

    • 16.2

      Jari Kähkönen sanoo

      Ja mitähän erityistä lisäarvoa työttömän työnhakijan ihmisarvon puolustukseen Ville kokee antavansa, kun tähdentää vain virkailijoiden itsensä näkemän tietojärjestelmän määritteiden, sekä koko maan kuulevien&näkemien vastaanottaman poliittisesti tarkoituksenmukaisen uuskielen eroa?

      Se on kuule vähän niinku semmonen kolmannen maailmansodan mennessä tasan pinkat ratkaisee -tyyppinen juttu, mutta varmaan vielä 1980-luvulla moinen oli ihan hauskakin vitsi. Oikea määrite on ohut lohtu, jos ei tosiasiassa tee yhtään mitään niillä virheellisesti leimatun ihmisen puolustamiseksi. Ei sitäkään vähää, että kirjoittaa itse omalla koko nimellään ja tittelillään julkisesti korjatakseen käsitteiden väärinkäyttöä edes tekstissä sekä puheessa. Tämä ei ole sitä. Tämä on näennäiskeskustelua asian vierestä, jossa yrität tulla närkästymään käsitteiden julkisen väärinkäytön puheeksiottaneelle blogistille.

      Oletko siis oikeuden ja totuuden asialla vai hierotko ainoastaan virtuaalisesti pois omilta ohimoiltasi siellä mitä ilmeisimmin jyskyttävää tiedollista ristiriitaa? Minulle kun on itseasiassa keski-ikään päästessäni ja useammassakin ammatissa olleena selitelty, puolusteltu, valehdeltu sekä performanssina esitetty kaikenlaista. Aina joku vallanpitäjä jälkeenpäin yrittää saattaa uskottavaksi, että ei hän koska hänhän vaikeni ja siitä puolestaan olisi pitänyt ymmärtää kaiken olleen perusteettomuutta, laittomuutta, rootelin ulkopuolista, toimivallattomuutta, ei-totta sekä vaikka sun mikä. Eikä tietenkään ymmärtänyt, että olisi tullut suorin sanoin kieltää ja tarvittaessa vaikka yjt-osastoon yhteyden ottamalla varmistua ettei chomskyläistä tekaistua suostumusta tapahdu.

      Sakarin blogi on mielenkiintoinen ihmisten ja näkemysten kohtauspaikka. Keskusteltaessa paljastuu, että tänne säännöllisesti mönkii jokasortin sossuja, opeja, työllisyysjessejä, työvalmentajia, verstaan pitäjiä, poliitikkoja ja miksei virkailijoitakin. Kovin usein pääsen huvittumaan ajatuksesta kuinka juuri he ovat niitä ketkä eivät kehtaa koko nimellään kirjoittaa. Siitä aina muistan monestiko olen päässyt töräyttämään takaisin, että ”kuules nyt, ei salassapitovelvollisuutta ole sinua oman käyttäytymisesi vuoksi nolostumiselta varjelemaan säädetty, se on [hallinnonalan asiakasta tarkoittava sana]:n ihmisarvon suoja”. Mutta sen estämättä ne muka aina tietävät kaikkein parhaiten, että kuinka käsitelty aihe tai elämänalan sisäinen erityiskysymys oikein on. Muka.

      Ville, miksi siis kenenkään tulisi nyt ottaa varteen väitteesi, että työhallinto ei ole massatyöttömyyden oloissa joutunut poliittisen tarkoituksenmukaisuuden vuoksi perääntymään laillisuusperiaatteesta? Ja sen seurauksena tilastoimaan sekä koodein määrittelemään vähän mitenkuten. Katsos, kun 1980-luvullakin pinkkavitsi oli sotilashuumorin perussettiä, joka peitti alleen ruman totuden missä yksi kertoi sen ylhäältä päin eikä vitsi todellakaan ollut jaettu yhteisessä todellisuudessa. Joku oli tahtomattaan vitsin kohde. Mitä, oliko sotilaspoliisi muka edes olemassa joka garnisonissa(koulutuskokoonpanoja ei lasketa)? Ja oliko se toimintakykyinen puuttumaan myös esimiesrikoksiin ensipartiona? Jottei ollut samoin kuin ao. intendentuurin de facto rikospoliisinkin, Pääesikunnan tutkintaosaston kanssa, jonka olemassaoloakaan aluetoimistoineen keskimääräinen vitsinkohde ei tiennyt. Saati osannut ottaa yhteyttä.

      • 16.2.1

        Ville sanoo

        Tämän bloggauksen aiheena oli eri työllistämistoimia koskeva kielenkäyttö. Ne, jotka virallisissa tilastoissa ilmoitetaan ”työllistetyiksi” ovat palkkatyössä ja heidän työnantajalleen maksetaan palkkatukea. Työkokeilussa olevat eivät ole missään tilastossa ”työllistettyjä”. Tässä kohtaa taisin jo itsekin sotkea kielenkäyttöä, koska he taitavatkin olla ”työllistymistä edistävässä palvelussa” eivätkä ”toimenpiteessä”. Eli tässä näiden termien virallinen merkitys.

        Sitten: sotketaanko näiden eri sanojen merkityksiä yleisessä kielenkäytössä? Varmasti näin käy todella usein.
        Onko paljon ”työllistämishankkeita”, joissa osallistujat eivät päädy ”työllistetyiksi”, vaan ”työllistymistä edistävään palveluun”? Niitä on todella paljon.
        Ovatko kaikki ”työllistymistä edistävässä palvelussa” olevat pois työttömien tilastoista? Kyllä ovat ja työttömyyden kesto alkaa muuten taas nollasta vaikka yhdenkin viikon työkokeilun jälkeen ja pitkäaikaistyöttömällä kestää todella pitkä aika virallisesti palautua taas pitkäaikaistyöttömäksi tämän viikon pätkän jälkeen.
        Käytettävätkö poliitikot näin syntyneitä tilastoja hyvin tarkoitushakuisesti ja monesti harhaanjohtavasti? No ihan takuulla.

        En väitä, etteikö blogistin jutuissa olisi monesti perää, mutta se mikä minua ehkä eniten ottaa aivoon on puhuminen ”pakkotyöstä”, ”työkokeiluun pakottamisesta” jne. Tätäkin palstaa lukiessa saa sen käsityksen, että TE-toimistoissa ei muuta tehdäkään kuin pakotetaan ihmisiä työkokeiluun. Itse hoidan työkseni mm. juuri työkokeiluja, enkä ole koskaan nähnyt tapausta, jossa joku olisi pakotettu työkokeiluun karenssin uhalla. Jos minä saisin tehtäväksi pakottaa jonkun menemään työkokeiluun, en todellakaan tiedä, miten sen edes tekisin. Kun täällä kaikki tuntuvat olevan niin vakuuttuneita, että TE-toimisto pakottaa ihmiset palkattomaan työhön, niin voisiko joku kertoa omakohtaisesta kokemuksesta, kuinka tämä pakottaminen on käytännössä tapahtunut? Tai voisiko Saku ehkä asiaan perehtyneenä laintuntijana kertoa, minkä pykälien nojalla tällainen olisi ylipäätään mahdollista? Ja jos sellaista mahdollisuutta ei oikeasti ole olemassa, niin voisiko hän ehkä kirjoittaa seuraajilleenkin, että ei tämä ”pakkotyö” ole koskaan pakollista?

        Omalla nimelläni en kirjoita, koska julkisuudessa kommentoimasta on kielletty enkä halua potkuja, kun pitää elättää perhettä. Ajattele siitä mitä tykkäät.

        • 16.2.1.1

          Jari Kähkönen sanoo

          Eli että ensin rakennetaan joko ihan suora p–tä puhallettu tai vähintäänkin olennaisuusluokkaa olematon ”virhe”, mikä pohjimmiltaan lähtee liikkeelle siitä, että onko tässä elämässä vasarana vai alasimena ja sitten pitää varta vasten tulla nimimkerkillä tekemään se mikä työnantajaviraston viestintäohje ilmeisesti reaktiostasi päätellen arvioituna nimenomaan kieltää?

          Unohdit sitäpaitsi toimenpiteiden puolustelussasi sen, että KELA:n työmarkkinatukipäivälaskuri ei nollaudu millään muulla kuin työssäoloehdon täyttävällä määrämitalla palkkatyötä. Eli aksua pukkaa, kuten te siellä työkkärissä niin kovin lystikkäästi sanotte, jos kunta tai pahimmillaan yksi yksittäinen viranhaltija on kyllin reikäpäinen ja empatiastaan vajaa sellaista vaatiakseen. Ja vaikkei nyt olisikaan, miksei vaatisi, kun kerran palkanmaksaja automaattisen kaavamaisesti vaatii vaatimaan sitä kaikilta keiden nimi on niillä mistä jotkut puhuvat ”sakkolistoina”.

          Sepähän se toimituksen kohdetta mielettömästi varmaan lohduttaakin, että termit menivät oikein, kun ihmisarvo kuitenkin vietiin. Ihmisarvosta muuten johtuikin mieleeni entisen elämän kaiku, jossa toveri ja kenttäsika moitti lähimmäistä ihmisstandardilla melko karkein mielenterveydellisin termein niinkin vähäpätöisen kuin videon lisäämiseen FB-ryhmään perusteella. Eikä ollut kummoinen saati paha video, smårolig, sanoisi ruåttalainen. Ja moitti vielä kaikille muille paitsi ei asianomaiselle itselleen suoraan. Ei sitä silloin tajua, kun on Siellä Jossain Itsekin. Ehkä jälkeenpäin, jos ei kaikki vielä silloinkaan.

          Ei lainkuuliaisuus- ja lainalaisuusperiaate voi olla elastista materiaalia, mutta ei liioin voida hirttäytyä sanan määrittelyihin, jos tullaan samalla sokeaksi sille mitä sillä piti tehdä. Ja sitten tulla nimimerkillä nettiin mekastamaan loukkaantuneena, kun epäsuorasti oma virkatyö joutui kyseenalaiseen valoon. Mutta se lohduttakoon, että tästä saa edes ajatella mitä tykkää. Ihan mitä itse tykkää!

        • 16.2.1.2

          työtöntyötön sanoo

          ”Kyllä ovat ja työttömyyden kesto alkaa muuten taas nollasta vaikka yhdenkin viikon työkokeilun jälkeen ja pitkäaikaistyöttömällä kestää todella pitkä aika virallisesti palautua taas pitkäaikaistyöttömäksi tämän viikon pätkän jälkeen.”

          Onko todella näin? Että olet vaikka vuoden työttömänä ja suostut kuukauden kokeiluun jonka jälkeen olet kuin ”vasta ilmoittautunut” työkkäriin. Tämän mukaanhan pitkäaikaistyöttömyyslukemat sitten voivat oikeasti olla ihan mitä vain.

        • 16.2.1.3

          töytön sanoo

          Mites tommonen työkokeilu ujutetaan sinne työllistymissuunnitelmaan, vaikka se kohde ei ole halunnut/tarvinnut moista?

          Omaehtoisesti töitä löytää, niin mites tiedoissa lukee että työkkäri ehdotti töitä eka kyseisestä työpaikasta? Mimmoset bonukset pyörii alalla?

          • 16.2.1.3.1

            Ville sanoo

            Työllistymissuunnitelmassa sovitut toimet on sitovia, ja työkokeiluun osallistuminen voi olla yksi tällainen sovittu toimi. Mutta: jotta se voi suunnitelmassa olla, sinun pitäisi se suunnitelma itse hyväksyä. Jos työkkärin virkailija tekee sinulle suunnitelman, jossa lukee, että menet työkokeiluun suostumustasi kysymättä, hän toimii laittomasti. Työkokeilua ei tarvitse hyväksyä sovituksi toimeksi, se ei ole työttömyysetuuden saamisen ehtona. Ainoa asia, mihin työttömyysetuutta saadakseen pitää sitoutua on, että hakee ja on valmis vastaanottamaan kokoaikatyötä, jota työkokeilu ei ole. (Tosin voi olla, että siinä vaiheessa kun asiointi työkkärissä on sitä monialaista yhteistyötä kunnan, sossun, lääkäreiden, vakuutusyhtiön yms. kanssa, niin ehkä siinä astuu jotkut uudet pykälät kuvioihin, en tiedä kun ei ole kokemusta.)

            Ja ymmärinkö tämän toisen kysymyksen oikein, että henkilö on itse saanut työpaikan ja sitten kohta hänen tiedoissaan lukeekin, että hänelle olisi muka tehty työtarjous kyseiseen paikkaan ja että työtarjous on johtanut työnvälitykseen? Tähän en osaa muuta sanoa, kuin että olikohan tämä henkilö kenties Pirkanmaalta? Sieltä suunnalta tulleilla ihmisillä olen joskus nähnyt tällaista tapahtuneen ja täyttä vedätystähän se on.

  16. 17

    Sofia sanoo

    Mitä tarkoitetaan palkattomalla (työ)harrjottelulla? Opiskeluun osana kuuluva voi ainakin olla palkallista.

  17. 18

    Pekka A. sanoo

    Onkohan ns. ”työvoimapoliittinen koulutus” sama kuin jokin noista mainituista palkattomista töistä, joka olisi vain saanut uuden nimen, vai onko se kadonnut kokonaan olemasta? Osallistuin sellaiseen kuusi kuukautta v. 2012. Kuriositeetti oli, etten saanut edes ylläpitokorvausta tuolta ajalta.

  18. 19

    Pee sanoo

    Hei Saku,

    Palkaton työ/vastikkeellinen sosiaaliturva ei suinkaan ole nykyhallituksen keksintö. Tämän ajatuksen esitti jo vuonna 1993 edesmennyt valtakunnanjohtaja Pekka Siitoin. Kovasti on onnistuttu muokkaamaan mieliä, kun tuolloin ajatus oli erittäin radikaali (ja kuultu pesunkestävän natsin suusta) – nyt osa hallituksen keinovalikoimaa. Kuten Pekka totesi, tämän jälkeen valtakunnassa ei ole yhtään pitkäaikaistyötöntä. Tämän on nykyhallitus sisäistänyt!

    Tästä kohdasta löytyy: https://youtu.be/2DCYqox-cNo?t=6m38s