Työttömyyden orjat

Vapun kunniaksi Iltalehti päätti ruveta ruoskimaan kaikkein köyhimpiä eli sosiaaliturvan varassa eläviä työttömiä. Nämä elämäntapalaiskottelijat eivät halua mennä töihin, koska yhteiskunta kustantaa kaiken, niin asunnon, asumistuen kuin toimeentulonkin. Kirjoittaja Mika Koskinen näkee jopa leipäjonot laiskotteluun kannustavana tekijänä, koska tarjonta luo kysyntää.

Harvoin joutuu lukemaan näin härskiä tekstiä. Nykyisin näyttää olevan menossa jokin kilpailu siitä, kuka kehtaa sanoa työttömistä kaikkien häijyimmin. Tämä juttu lienee julkaisuajankohtansa ja sumeilemattoman ilkeytensä takia vahvasti ehdolla voittajaksi.

Suoranaisen ilkeilyn ja työttömien vastaisen asenteen vahvistamisen lisäksi kirjoittajalla lienee tarkoitus puhua töihin menemisen kannustamisen puolesta. Virallinen ja jatkuvasti toistettu mantrahan on, että työttömät ovat työhaluttomia. Muistatte ne ministerin maaliskuussa auki olleet satatuhatta työpaikkaa, joihin ei saada työntekijöitä.

Katsotaan nyt lopultakin ne maaliskuun työttömyysluvut ja avoimet työpaikat. Katsotaan myös se, missä nämä laiskat työttömät ovat.

työttömät

Lähde: Tilastokeskus (Kuvan saa suuremmaksi avaamalla sen uudessa välilehdessä)

Työnhakijoita oli siis maaliskuussa yli 636 000, ja heistä kokonaan työttömiä 317 000 eli 12,1 % työvoimasta. Pitkäaikaistyöttömiä, niitä sohvalla lojuvia ja ämpäreiden tavalla etuuksia ja leipää jonottavia oli 112 000. Työllistettynä eli palkkatuella oli palkattu 22 500 henkilöä. Palkattomassa työkokeilussa oli 12 600 henkilöä ja työvoimakoulutuksessa 21 300. He ovat siis kursseilla opettelemassa sanomaan käsipäivää.

Muissa palveluissa oli 67 400 henkilöä. Luku pitää sisällään kuntouttavassa työtoiminnassa, vuorotteluvapaasijaisena ja omaehtoisessa opiskelussa olevat. Koska vuorotteluvapaasijaisia on vähän ja työttömyystuella opiskelemaan pääsy on lottovoittoon verrattava harvinaisuus, niin suurin osa tästä joukosta tekee palkatonta työtä kuntouttavassa työtoiminnassa.

Ja sitten ne avoimet työpaikat. Niitä oli maaliskuun aikana 56 400. Niitä ei ollut eikä tule olemaan sataa tuhatta, eikä myöskään työvoimapalvelujen sivulla oleva jatkuvasti vaihtuva määrä kerro muuta kuin senhetkisen tilanteen.

Siis 56 400 työpaikkaa, johon Mika Koskinen haluaisi ruoskia kaikki työttömät. Kun työnhakijoiden määrästä vähennetään toimenpiteiden kohteina jo olevat, niin äkkiä laskien niihin pitäisi mahtua puolisen miljoonaa henkilöä. He ovat niitä Mika Koskisen laiskoja ja haluttomia, ämpäreiden tavoin leipää jonottavia kelvottomia.

Nämä suurisuiset köyhien ruoskijat osaavat olla ilkeitä, mutta eivät koskaan osaa kertoa sitä, miten kaikki työttömät sullotaan vähiin työpaikkoihin. Heillä on vain vankka usko siihen, että kun kaikki etuudet otetaan pois, niin kyllä työhaluja ja työpaikkoja löytyy.

Eli ihan kuten Lapinlahden Linnut jo neljännesvuosisata sitten. Silloin se tosin ymmärrettiin vitsiksi, mutta nykyisin raakuus ja ylimielinen piittaamattomuus ovat tehneet vitsistä totta.

 

 

 

Puhdistus

”Vuodenvaihteessa käynnistyneet työttömien haastattelut putsaavat tehokkaasti työttömyyskortistoja. Työttömyys ja varsinkin pitkäaikaistyöttömyys vähenevät nyt vauhdilla.”

Näin alkaa Kauppalehden ”uutinen”, jonka on ilmeisesti kirjoittanut joku työ- ja elinkeinoministeriön poliittisesti ohjattu virkamies ja jonka Kauppalehti julkaisee sellaisenaan toimittajansa nimissä. Näin epäilen siksi, että jutussa ei ole kyseenalaistettu mitään ministeriön virkamiehen kertomaa.

Pitkäaikaistyöttömyys siis laskee kohisten niillä alueilla, joilla on lisätty kolmen kuukauden välein tapahtuvia määräaikaishaastatteluja. Talouskasvu elpyy ja työmarkkinat vetävät, ja tämä kaikki on määräaikaishaastattelujen ansiota. Ihmelääke ihmeparantaa.

Onhan jutussa sitten kerrottu muitakin syitä kuin työllistyminen. Itse asiassa työllistymisen ihmettä ei olekaan tapahtunut, vaan kortistoa on määrätietoisesti siivottu työttömistä. Tähän työttömät ovat tietenkin itse syyllisiä:

”Työttömyyslukujen kaunistuminen johtuu siitä, että moni työtön ei enää maalikuussa uusinut työnhakuaan. Syitä voi olla monia. Työtön on joko työllistynyt tai haastattelussa on käynyt ilmi, että työtön onkin jo töissä.

Tuomaalan mukaan rekistereitä vertaamalla on tullut esille, että moni työttömäksi ilmoittautunut onkin ollut toisen rekisterin mukaan töissä.

Osa haastattelussa käyneistä on saattanut heittää hanskat tiskiin, eli lopettaa työnhaun kokonaan.”

Työttömäksi ilmoittautuneet ovat siis töissä. Tästä seuraa sitten valtava määrä oikeudenkäyntejä, sillä Kela tekee rikosilmoituksen jokaisesta työttömyysetuutta oikeudettomasti saaneesta. Odotan, että Kauppalehti tulee uutisoimaan näistä massiivisista oikeudenkäynneistä todistaakseen juttunsa paikkansapitävyyden.

Tuon hanskojen tiskiin lyömisen kyllä uskon. Moni pitäaikaistyötön on varmasti saanut tarpeekseen jatkuvasta pompottamisesta ja jättäytynyt suosiolla alennetulle toimeentulotuelle.

Jutun lopuksi tulee tietenkin viralliseksi totuudeksi ylennetty valhe yli sadasta tuhannesta avoimesta työpaikasta. Tällä hetkellä niitä on noin 18 900.

Sipilän hallituksella on niin kova tarve todistaa toimiensa tehoavan, että se turvautuu ihmekertomuksiin ja suoranaiseen valehteluun. Tosiasiassa käynnissä on armoton työttömyystilastojen puhdistus. Se toteutetaan potkimalla pitkäaikaistyöttömiä ulos kortistosta palkattomiin töihin ja muihin työvoimapoliittisiin toimepiteisiin. Osa ei kelpaa enää edes työttömäksi, vaan heidät painostetaan jatkuvalla kiusaamisella luopumaan työnhausta ja jättäytymään alennetun toimeentulotuen varaan.

Se hallituksen juhlima talouskasvukaan ei ole totta, vaan se perustuu verohallinnon tietojärjestelmäkaaokseen.

Mutta ei anneta näiden faktojen häiritä, vaan juhlitaan uutta Sipilän hallituksen ihmettä. Uskonvaraisiin ihmeisiinhän koko hallituksen toiminta tuntuu perustuvan. Kärsijöinä ovat pitäaikaistyöttömät, joiden syyllistämiselle ei näy loppua.

teppo

Kuva: Facebook/Teppo Palmroos

Työtä tekevä työtön

Jos haluat saada täyden työttömyyskorvauksen, niin mene töihin.

Näin voi kiteyttää hallituksen puoliväliriihessä sopiman aktiivimallin. Hallitus sopi tiistaina, että työttömyyskorvauksesta vähennetään 4,65 prosenttia eli noin yhden päivän korvausta vastaava summa kuukaudessa, jos työtön ei ei käy töissä tai osallistu työllistymistä edistäviin palveluihin. Epäselväksi jää vielä se, alennetaako tukea jatkuvasti niin kauan, että se loppuu kokonaan, vai jääkö alennus tuohon 4,65 prosenttiin pysyvästi.

Nyt on viimeinkin keksitty sellainen kummajainen kuin työssä käyvä työtön. Tai oikeastaan se on keksitty jo kauan sitten. Käytännössä työkokeilijat ja kuntouttavassa työtoiminnassa olevat ovat olleet työssä käyviä työttömiä. Nyt keksintö on havaittu niin hyväksi, että sitä ruvetaan soveltamaan kaikkiin työttömiin.

Aamulehti antaa työttömille neuvoja aktiivimallissa toimimiseen. Ne ovat yhtä järjettömiä kuin itse mallikin, jonka käytännön toteuttamisesta kenelläkään ei vielä ole tietoa.

Ensimmäiseksi lehti neuvoo työtöntä hankkimaan työpaikan. Loistava idea, tätähän ei varmasti yksikään työtön ole koskaan tullut ajatelleeksi. Tähän asti työttömät ovat turhaan hakeneet olemattomia työpaikkoja päästäkseen irti työttömyydestä, mutta jatkossa heidän on saatava työpaikka pysyäkseen työttömänä ja saadakseen työttömyysetuutta.

Aktiivisuutensa voi osoittaa myös yritystoiminnalla. Tämän neuvon antajalla ei ole harmainta hajua TE-toimiston toimintatavoista. Jos työtön erehtyy vaikkapa vain vihjaisemaan yritystoiminnan aloittamisen harkitsemisesta, niin hänet määritellän yrittäjäksi, jolla ei ole oikeutta työttömyysetuuteen.

Lisäksi vain pari päivää sitten laskutuspalvelu Ukko.fi ilmoitti asiakkailleen, että työeläkevakuuttajien vaatimuksesta se ei voi enää pidättää työeläkemaksuja, vaan asiakkaat siirtyvät yrittäjäeläkkeen piiriin. Se merkitsee kevytyrittämisen loppumista kokonaan. Yrittäjäeläkkeen piiriin siirtyminen tarkoittaa TE-toimistojen tulkinnan mukaan päätoimista yrittäjyyttä, jolloin työttömyysetuudelle voi sanoa hyvästit.

Toiseksi lehti neuvoo kyselemän työllistymistä edistäviä palveluja ja räätälöimään yhdessä TE-viranomaisten kanssa itselleen sopivan palvelun. Vaihtoehtoina kerrotaan  työnhaku- tai uravalmennus, työkokeilu ja koulutuskokeilu, työvoimakoulutus, omaehtoinen opiskelu työttömyysetuudella tuettuna, maahanmuuttajan tuettu omaehtoinen opiskelu ja kuntouttava työtoiminta.

Käytännössä työttömille tullaan tarjoamaan työkokeilua ja kuntouttavaa työtoimintaa kuten tähänkin asti. Työnhaku- ja uravalmennuskurssit ovat ajanhaaskausta, josta hyötyy vain sen järjestävä yritys. Nämä kurssit ovat juuri sitä askartelua ja käsipäivän opettelua, josta on ollut puhetta. Työttömyystuella opskelemaan pääseminen on lottovoitto, jonka joku joskus onnistuu saamaan.

Mutta ensimmäisenä tarjotaan työkokeilua tai kuntouttavaa työtoimintaa. Ne ovat palkatonta työtä. Näin toteutuu vähitellen ihan virallisesti se jo vuosia ennustamani uhkakuva, jonka mukaan työttömistä tehdään palkattomia orjia. Kauan sitä on jo harjoiteltu, mutta nyt siitä tulee ihan virallista.

11215843_906288946083352_1530332830244682292_n

Kuva: Facebook/Teppo Palmroos

Hämärärekisterin paluu

Kun muu Eurooppa pohtii miten veronkiertäjät saataisiin kuriin, niin Suomen hallitus haluaa tehdä heidän elämästään helpompaa. Eduskunnan talousvaliokunta hyväksyi hallintarekisterilain täsmälleen samanlaisena kuin se on jo kaksi kertaa hylätty. Kaikki porsaanreiät jäivät lakiin, ja tuttuja ovat myös perustelut, joiden mukaan EU muka vaatii Suomea hyväksymään lain.

Ei vaadi, sillä EU:ssakaan ei mikään ole muuttunut. Suomella on edelleen komission antama erityislupa säilyttää oma lainsäädäntö. Muistanette myös Stubbin matematiikan, kun hän väitti, että 90 % asiantuntijoista on hallintarekisterin kannalla. Tosiasiassa sitä kannatti vain 10 %.

Muistatte varmaan myös Timon Soinin marraskuussa 2015 – siis tämän hallituskauden aikana – kirjoittaneen, että hallintarekisterin kaltaiset huonot uudistukset kannattaa jättää tekemättä.  Vain muutama päivä myöhemmin hän kirjoitti, että hallintarekisteriä ei viedä eteenpäin. : ”Päätös on oikea ja vastaa Perussuomalaisten linjaa.  Tämä on ollut johdonmukainen kantamme jo viime eduskuntakaudella.”

Nyt sitten kuitenkin takki kääntyi ja hallintarekisteri etenee eduskunnan käsiteltäväksi. Kiire on kova, koska sosiaali- ja terveydenhuoltoa ollaan yksityistämässä ja sijoittajien on saatava rahat piiloon verottajalta. Samaan aikaan kun hallitus on rakentamassa leveää veronkiertokaistaa rikkaille, niin verottaja näpertelee urheiluseurojen talkootyön kanssa. Luin äsken uutisen, jonka mukaan verottaja aikoo tarttua tiukalla kädellä siihen, että urheiluseurojen talkoisiin osallistuneiden vanhempien lapset saattavat saada alennusta treenimaksuihin.

Mitenkäs se menikään? Ai niin:

 

Nyt jäädään odottelemaan uusimman kaupan vastapalvelusta. Vai myytiinkö periaate pelkällä kielikokeilulla ja kulttuuriministerin salkulla?

 

 

Kenen hallitus?

– Me emme valmistele hallintarekisteriä uudestaan missään muodossa. Hallintarekisteri on haudattu ja kuopattu. Sitä ei tuoda tämän hallituskauden aikana, silloinen valtiovarainministeri Stubb vakuutti joulukuussa 2015.

No siinä menikin jopa kolmisen kuukautta, kun hallintarekisteriä yritettiin seuraavan kerran ujuttaa Suomeen.

Kiva, että poliitikkojen puheisiin voi luottaa.

Ja hallintarekisteriä valmistellaan jälleen kerran ja samassa muodossa kuin aikaisemmin, ja edelleen tämän hallituskauden aikana.

Näin vastaa Iltalehden Tommi Parkkonen kolumnissaan otsikon kysymykseen. Puoliväliriihessä tuli selväksi, että hallituksen päätökset eivät toimi halutulla tavalla. Vuokranantajat sanovat suoraan, että asumistuelle asetettava katto ei hidasta vuokrien nousua. Tutkijat ovat sitä mieltä, että päätös voi siirtää köyhät omille asuinalueilleen. Asumistukea saavat pienituloiset odottavan kauhuissaan päätöksen vaikutuksia.

Halitus päätti olla leikkaamatta yritystukia. Tämä päätös ei miellytä edes Suomen Yrittäjiä. SY esitti esitti kehysriihen alla 556 miljoonan euron leikkauksia tehottomiin yritystukiin, mutta silti niitä ei leikattu. Perusteluna oli, että jokaiselle tuelle oli joku puolustaja.

Ainakaan köyhillä ei tässä riihessä ollut yhtään puolustajaa, sillä heiltä leikataan asumistukea. Työttömilläkään ei ollut puolustajaa, sillä heiltä leikataan työttömyysturvaa, jos he eivät tee töitä joko palkkaa vastaan tai palkatta. Tämä aktiivimalli tarkoittaa sitä, että työttömän on tehtävä kolmen kuukauden aikana yksi vähintään 18-tuntinen työviikko. Tunnit voi jakaa enintään neljän viikon ajalle. Työn tekemisen voi korvata myös olemalla kolmen kuukauden tarkastelujaksolla vähintään viisi päivää niin sanotuissa työllistymistä edistävissä palveluissa, eli esimerkiksi kuntouttavassa työtoiminnassa tai työkokeilussa. Nämä ovat palkattomia töitä.

Sen sijaan hallintarekisterilaki nousee taas kerran haudasta, jonne se on peitelty jo kaksi kertaa. En tiedä millainen poliittinen lehmänkauppa on tehty, että on saatu perussuomalaiset tämän taakse. Tähän asti he ovat vastustaneet lakia kiivaasti.

Ja kiire on kova. Eduskunnan talousvaliokunta käsittelee hallintarekisterin sisältävää lakia tänään, ja voimaan se on tarkoitus saada jo kesällä. Hallituksen esitys on täsmälleen sama esitys, johon aikaisemmalla lausuntokierroksella suhtautuivat kriittisesti ja moittien jopa 90 prosenttia lausunnonantajista – muun muassa verottaja, poliisilaitos ja syyttäjälaitos, jotka pelkäsivät hallintarekisterin mahdollistavan osakesijoitusten piilottamisen viranomaisilta ja siten tukevan harmaata taloutta.

Hallituksen päätökset eivät miellytä kansalaisia, vuokranantajia eikä yrittäjiä. Sen sijaan pääomapiirejä miellyttää hallintarekisterilain runnominen läpi. Siinäpä vastaus siihen, kenen hallitus maatamme johtaa.

veikka lahtinen

Kuva: Facebook/Veikka Lahtinen