Aktivoivaa hippaleikkiä

Kun elinkeinoministeri Mika Lintilä kertoi työministeriön tietoihin viitaten avoimia työpaikkoja olevan yli 100 000, niin Ylen uutiset toisteli lukua sellaisenaan ilman mitään kritiikkiä. Avoimia työpaikkoja on kuitenkin joka päivä Te-palvelujen sivuilla vain alle 20 000. Kun kritiikkiä tästä ristiriidasta rupesi tulemaan, niin selitys löytyi. Samalla ilmoituksella voidaan hakea useita työntekijöitä, ja lisäksi Te-toimistot eivät julkaise kaikkia työpaikkoja sivuillaan.

En tiedä onko kukaan laskenut löytyvätkö kateissa olevat 80 000 työpaikkaa tällä tavalla. Minulle oli ainakin uutta se tieto, että Te-toimistoissa on tiskin alla avoimia työpaikkoja.

Totuus nyt kuitenkin jopa tuon Ylen uutisen mukaan on, että koko kuukauden aikana avoinna olleet työpaikat lasketaan yhteen. Jos työttömien työnhakijoiden määrä laskettaisiin samalla tavalla, niin heitä olisi joka päivä 300 000 eli kuukaudessa yhdeksän miljoonaa.

Joka tapauksessa työttömiä on paljon ja työpaikkoja vähän. Hallitukselta on taas kerran tulossa temppu, jolla kaunistetaan tilastoja, säästetään työttömyysetuuksiin menevää rahaa ja pakotetaan ihmisiä palkattomiin töihin. Se on nimeltään aktiivimalli. Työttömän pitää mennä töihin, tai hänen etuuttaan leikataan. Sitä ei kuitenkaan saa sanoa leikkaukseksi.

Lyhykäisyydessään se tarkoittaa sitä, että työttömän on tehtävä kolmen kuukauden aikana yksi vähintään 18-tuntinen työviikko. Tunnit voi jakaa enintään neljän viikon ajalle. Työn tekemisen voi korvata myös olemalla kolmen kuukauden tarkastelujaksolla vähintään viisi päivää niin sanotuissa työllistymistä edistävissä palveluissa, eli esimerkiksi kuntouttavassa työtoiminnassa tai työkokeilussa. Nämä ovat palkattomia töitä.

Jos työtön ei näin tee, niin hänen työttömyysetuuttaan leikataan 4,65 prosenttia. Työmarkkinatukeen se tarkoittaa 30 euron leikkausta, joka siis ei hallituksen mukaan ole leikkaus. Pitää vain olla aktiivinen, niin mitään ei leikata. Pitää mennä töihin.

Tämän hallituksen päätä ei paljon järki pakota. Mistä ihmeestä hallitus kuvittelee jokaiselle löytyvän palkallisia 18-tunnin mittaisia pätkätöitä jokaisen kolmen kuukauden aikana? Vastaus on, että ei se kuvittelekaan. Siitä kertoo se, että ensimmäiseksi ollaan tarjoamassa kuntouttavaa työtoimintaa aktiivisuuden osoittamiseksi. Hallitus ei vaivaa päätään sillä tosiasialla, että laki kieltää kuntouttavan työtoiminnan käyttämisen terveiden ja työkykyisten aktivointimallina. Eihän tästä lainkohdasta ole piitattu koskaan.

Jos joku onnellinen aktiivi löytää näitä palkallisia pätkätöitä, niin hän on liemessä työttömyysetuuksista aiheutuvan paperisodan takia. Suurin osa välttyy tältä paperisodalta, koka palkkatöitä ei löydy edes niistä Lintilän haamutyöpaikoista. Sen sijaan kunnat tulevat tukehtumaan kuntouttavaan työtoimintaan tulevista. Heille pitäisi järjestää työnohjausta ja löytää järkevää tekemistä. Tekemisen pitää lain mukaan olla vieläpä sellaista, että sillä ei korvata palkkatyönä tehtävää työtä.

Tämä hallituksen aktiivimalli tulee oikeasti toteuttamaan sen jo vuosia sitten heittämäni ajatuksen, että työttömät kootaan muutamaksi tunniksi hippasille ja nimetään se kuntouttavaksi työtoiminnaksi. Heidän elämänhallintansa jämäköityy ja he löytävät uuusia polkuja kohti avoimia työmarkkinoita, kuten ihan virallinen fraasi kuuluu.

teppo

Kuva: Facebook/Teppo Palmroos

 

Kommentit
  1. 1

    Elviiranappa sanoo

    Nyt sitten selvisi, missä ne piilotyöpaikat on, te-keskuksessa tiskin alla.
    Itse seurannut te-keskusta twitterissä ja yhdellä viikolla kertoivat että 6tuhatta jotakin avointa työpaikkaa on ollut, sillä viikkolla. Jos te-keskukset laskee noi työpaikat viikottain siis vapaat työpaikat viikolla*52vkoa, samalla matikalla voisi laskea siis työttömätkin tällä viikolla työttömiä on vaikka 242 000*52vkoa.

    Ei ole työttömän elämä juhlaa kun on valtakunnan suurin syntipukki

  2. 2

    Jukka Laine sanoo

    Teppo Palmroos on vaan hieno ja paras ihminen. Ei mulla muuta.

  3. 3

    Tero Sivula sanoo

    Jeesus on (JUHA) on tehnyt ihmeen 🙂 Onko EU: ssa jokin instanssi minne voi valittaa jäsenmaan ihmisoikeusrikkomuksista? Sitähän aktivointoiminta on, jos siinä rikotaan lakia.

  4. 4

    työtöntyötön sanoo

    Kuntouttavanhan minimisopimus on käsittääkseni kolme kuukautta ja 4h viikko se minimi eli 48h joudut ”aktivoitumaan” kolme kuukauden aikana ja sitten ilmeisesti uudestaan nimeä kuntouttavan sopimukseen.

    Toinen juttu on sitten se että jos työtön asuu yksin ja saa toimeentulotukea niin mitään vähennystä ei käsittääkseni tule? Päivärahan menetyksen verran joudutaan nostamaan toimeentulotuen osuutta sillä toimeentulotuen peruosa yksinasuvlla on 485,50 euroa kuukaudessa rippumatta siitä millä nimellä rahat tulevat. Tämänhän päättäjät tietenkin voivat huomata ennen ensi vuotta ja leikkuri iskee myös toimeentulotukeen.

    Jos joudutte tai valitsette kuntouttavan niin yrittäkää edes tehdä siitä kuntouttavaa eli vaatikaa jotain toimenpiteitä, mitä enemmän niistä tulee kustannuksia sitä parempi.

    Perustulokokeilukin näyttää jäävän vain kokeiluksi ja aktiivimalli tulee tilalle.

  5. 5

    Sami Lappalainen sanoo

    Jotenkin ei tullut nyt puun takaa tämä.
    En jaksa aina valittaa tämän toimintamallin toimimattomuudesta, mutta ehkäpä nyt vika ei olekaan työttömissä vaan te-keskuksessa. Itselle tuli vaan mieleen, että jos työkkäri ei saa töitä työttömälle, niin sehän tarkoittaa että jokin ei toimi ja se vaatisi korjautoimenpiteitä.

  6. 6

    Rintsu sanoo

    Tossa on semmoinen juttu…
    *isäukon katon mä maalasin makkarasoppapalkalla (halvin tarjous oli kymppitonni)
    *äidin sisäseinät mä maalasin samaan hintaan
    * pikkusiskon kämpän mä maalasin ihan samaan hintaan
    Heistä kukaan ei siedä tupakanpolttoa mutta jokainen sanoi, että tupakit näyttävät käyvän vähiin joten hän käy kipaisemassa kioskilla ja mitä merkkiä saisi olla?

    Olen myös soittanut omalla kustannuksella kymmeniä keikkoja ilmaiseksi sotaveteraanisairaaloissa. Ja ihan mielelläni. Palkka on ollut siinä kun sairaanhoitaja pyörittää pyörätuolia tanssin tahtiin. Oma valinta.

    Mut pitkän alustuksen jälkeen päästään asiaan.

    Aina on niitä jotka sanoo, että soitit sotaveteraaneille ilmaiseksi joten miks helvetissä kehtaat veloittaa meidän häistämme?

    Nii. Kummallista.
    Jos soitan ittelleni niin soitan mitä huvittaa.
    Jos soitan rahasta niin soitan mitä on sovittu.
    Ruoskalla soittotaitoni tuppaa katoamaan. En vaan osaa ja minkäs sille voi.

    • 6.1

      työtöntyötön sanoo

      Samaa mieltä. En ole enää suostunut työkokeiluihin sen jälkeen kun jouduin eräässä firmassa opastamaan tettiläisiä kun kuulemma osaan hommat.

  7. 7

    elm sanoo

    Jotenkin alkaa tuntua siltä, että tämä maallemme ”kovin kalliiksi” tuleva työttömyydenhoito johtuu hyvin suurelta osin näistä ”melko” tehottomista ja omintakeisista TE-toimistojen toiminnoista ja käytännöistä.

    Paljonko työttömyyden”hoito” maksaisi, jos TE-toimistot lakkautettaisiin ja ihmiset etsisivät työpaikkansa itse? Osaako joku löytää tämän luvun tilastoista? Paitsi että tällainen ratkaisu maksaisi maallemme vähemmän, se olisi myös inhimillisesti ottaen paljon tätä nykyistä systeemiä järkevämpää. Säästöjä tulisi myös siitä, että ihmisten itsemääräämisoikeus työnhaun suhteen säilyisi ja omanarvontunnolla olisi edes joitain mahdollisuuksia säilyä ihmisen omana kantavana voimavarana.

    • 7.1

      työtöntyötön sanoo

      Tämän jos joku tietää niin kiinnostaisi minuakin. Siis että paljonko menee te-toimistojen ylläpitoon, työllisyyshankkeisiin ynnä muihin ja siihen voisi vielä lisätä työkokeilujen kulukorvaukset.

      Työpaikkoja lienee myös työkkärin tiskin alla. Itselleni on käynyt näin: sanoin olevani kiinnostunut asiasta x ja työkkäri sanoi siihen että mitenkä olisi yritys y, he ovat rekrynneet meiltä. Menin aivan hämilleni enkä osannut sanoa mitään. Kyseisellä yrityksellä ei ollut muistini mukaan ollut avoimia työpaikkoja koskaan. Eli työkkärin virkailija päättää ketkä ovat mihinkin työpaikkaan sopivia ja laittavat (tiskin alla oleviin paikkoihin) työhönosoitukset heille ja ilmeisesti itse olen jossain mappi ö:ssä. Työkkarinvirkailijalla on mielestäni liian suuri valta työttömään nähden, hehän päättävät myös karensseista. Pärstäkertoimestako lie kyse vai mistä?

      • 7.1.1

        elm sanoo

        Tuolla YLEn juttujen lopussa on muuten ”Ota yhteyttä” painike, jonka kautta voi lähettää toimittajalle / toimitukseen tämän kyseisen jutun yhteydessä palautetta: http://yle.fi/uutiset/3-9543870

        Valittavina on seuraavanlaiset kohdat:
        * kerron lisätietoja jutun aiheesta.
        * Jutussa on mielestäni virhe, korjaisitteko?
        * Lähetän palautetta toimitukselle.
        * Annan palautetta uutissivustosta.
        ja sen jälkeen tekstille tilaa.

        Itse olen lähettänyt pyynnön, että edelleen purkaisivat näitä lukuja enemmän auki ja olisivat tarkempia. Siis yhä tämän korjantunkin jutun luvut – eivät nekään mielestäni täsmää tai ole kattavia (kommentteja itse luvuista näissä muissa tämän blogin kommenteissa alempana, joten en niitä enää tässä toista).

        Kannattaa lähettää palautetta, uskon niillä olevan vaikutusta!

      • 7.1.2

        töitön sanoo

        Hallituksen suunnitelmissaon, että Te-toimistot lakkatetaan. Siitä ei kannata riemuita. Työttömän elo muuttuu entistäkin kurjemmaksi. Tilalle tulevat yritykset ja työttömien oikeusturva- ja perusturvaoikeudet ovat historiaa. Alkavat lailliset orjatyömarkkinat.

        • 7.1.2.1

          töytön sanoo

          Alkaa se Sipilän täysin odotettu suunnitelma toteutua, työttömät orjatöihin. Samaan aikaa on kouutuksesta karsittu ja työttömien koulutukseen pääsemistä vaikeutetaan = taas orjatyöt kutsuu. Perustulokokeilu on täysi hämäys, kun loppuu niin tulokset työnnetään seinän ja lämpöpatterin väliin.

  8. 8

    elm sanoo

    Ja jos joltakulta ilman työtä olevalta on tämä Helsingin Sanomien vieraskynä (pääkirjoitus) mennyt ohi, niin laitan sen rohkaisuksi vielä kerran tähän ja lainaan muutamia kohtia siitä. Kirjoitus on nimittäin raikas tuulahdus siitä, miten asiat voisivat olla jos työttömyyden hoidon ydin ymmärrettäisiin ja ihmisiin suhtauduttaisiin kunnioituksella: http://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000005122721.html

    Pääkirjoituksessa alkaa: ”On kyseenalaista motivoida pitkäaikaistyöttömiä osallistumispakon ja yksityisyydestä tinkimisen avulla.”

    Ja jatkaa tuonnempana: ”… osallistumispakko voi loukata perusoikeuksia tai olla kansalaisten tasavertaisen kohtelun vastaista. Jos ­oikeus perustoimeentuloon on ansaittava luopumalla itsemääräämis­oikeudesta, osallistumistulosta tulee köyhien alistamisen ja kontrollin väline. Vapaaehtoistoimintakin muuttuu itsensä irvikuvaksi.”

    Edelleen kirjoitus korostaa: ”Osallistumistuloon liittyvä julkinen kontrolli ja raportointivelvollisuus ulottuisivat asioihin, jotka ­kuuluvat muilla kansalaisilla yksityisyyden piiriin.”

    Ja: ”Osallistumistulo ei takaa pääsyä työmarkkinoille, ja sen lupaaminen olisi luottamuksellisessa asiakassuhteessa epäeettistä.”

    Sekä aivan olennaisen tärkeänä tutkimusten tukemana tietona tämä: ”Kansainvälisten tutkimusten mukaan syrjäytymistä on onnistuttu lieventämään parhaiten panostamalla työttömien hyvinvointiin ja mahdollisuuksiin kehittää itseään sekä sosiaalisten oikeuksien toteutumiseen. Myös työttömien poliittisten vaikutusmahdollisuuksien lisäämisestä on hyötyä. Vähiten syrjäytymistä ehkäisee pelkkä työmarkkinoille pakottaminen.”

    Lukekaa tuo viimeinen lause h u o l e l l a. ”Vähiten syrjäytymistä ehkäisee pelkkä työmarkkinoille pakottaminen.”

    (Suosittelen ihan tuon koko pääkirjoituksen lukemista, se on hyvä ja ansiokas kaikella tapaa!)

    • 8.1

      elm sanoo

      Onko työ- ja elinkeinoministereillä mitään tutkimuksia perustana omille toimenpiteilleen? Oletteko nähneet? Minä en.

      Alkaa tuntua, että nykyinen työvoimapolitiikka on silkkaa mielikuvien värittämää mutu-tuntumaa.

      Saisi Suomi hävetä – muka sivistysvaltio. Jos joissain maissa on otettu käyttöön kiristyneitä työllisyydenhoitomalleja, ei Suomen tarvitse marssia peräkanaa ja tehdä samoja virheitä muiden perässä.

      Jo nyt nähdään, miten mahtavaa myönteistä huomiota perustulokokeilumme on herättänyt laajasti koko maailmassa, ja jos rohkeasti uskallamme laajentaa portaittain tuota kokeilua ja kehittää maahamme sopivan mallin, tulevaisuus näyttäisi paljon valoisammalta. Voisimme olla edelläkävijöitä ja tehdä jotakin eri lailla. Uskallammeko olla rohkeita vai jatkammeko taantumassa kitkuttelua?

      Sitä voisi kysyä vaikka hallityspuolueiden kunnallisvaaliehdokkailta. Ihan vaan heitä herätelläksemme! (tuon yllämainitun pääkirjoituksen voisi vaikka tulostaa ja viedä kunnallisvaalikojuille ehdokkaiden luettavaksi ja kysyä: kuinka paljon olet samaa mieltä tämän kirjoituksen kanssa? Ja katsoa mitä ehdokas vastaa. Silloin olemme tehneet JOTAIN, joka voi johtaa parempaan).

      • 8.1.1

        Servitus sanoo

        Turun Sanomissa (5.2.2017) Kansaneläkelaitoksen tutkija, valtiotieteiden tohtori Pertti Honkanen kertoo mm. seuraavaa:

        ”Tutkija Pertti Honkasen mukaan aktivoinnin hyöty on niin ja näin. Esimerkiksi kuntouttavan työtoiminnan työllistävä vaikutus on hyvin heikko. Työkokeilussa olleista vain pari prosenttia on työllistynyt omaan paikkaansa.

        Koska kattavaa tutkimusta työttömien aktivoinnista ei ole tehty, nykyinen aktivointiin perustuva työvoimapolitiikka perustuu pitkälti mutu-tietoon. Taustalla on myös harhakäsitys, että yksittäisen yksilön kohdalla aktivoinnin onnistuminen merkitsisi onnistumista myös yleisessä työllisyystilanteessa. Niin ei välttämättä käy, sillä voi olla niin, että aktivoitu työtön viekin työpaikan joltakulta toiselta, eikä tilanne muutu suuntaan ei toiseen.”

        http://www.ts.fi/lukemisto/3386676/Syyllinen+on+tyoton?jako=0f506dc4655349a7586040e569d0d8b5

        • 8.1.1.1

          elm sanoo

          Kiitos tästä tiedosta ja linkistä. Siis uskomatonta, sanon minä. Eli siis työttömyystoimenpiteet ei perustu minkäänlaiseen tutkittuun tietoon?

          Aivan käsittämättömän uskomatonta. Tuulestatemmattua mututuntumaa – sen varaanhan se onkin sitten maamme tulevaisuus hyvä rakentaa.

          Hinta vaan on vielä kovempi, koska on kyse ihmisten elämistä ja kohtaloista.

    • 8.2

      Sami Lappalainen sanoo

      Jälleen teksti joka pitäisi tulostaa kaikille eduskunnan edustajille. Tuossa kolumnissa kiteytetään ongelma hyvin.
      Isäni kertoikin jotain legendaa vanhoista ajoista, kun kansa oli joukolla vaatimassa TYÖPAIKKOJA eduskuntatalon edessä, mutta eipä tämmöinen mahdollista enää tunnu olevan.

      • 8.2.1

        elm sanoo

        Kyllä, Sami, olen kanssasi täysin samaa mieltä! Eli teksti, joka pitäisi tulostaa jokaiselle kansanedustajalle ja laittaa heidät lukemaan se huolella.

  9. 9

    Keijo Nevaranta sanoo

    Mua ei ole kutsuttu kolmen kuukauden työhaastatteluun. Pitääkö mun nyt aktivoitua ja mennä ite työkkäriin. Sinne pääsee Jämsäs vaan ajanvarauksella.

    • 9.1

      työtöntyötön sanoo

      Ei tullut kutsua minullekaan. No viime vuonna ramppasinkin ihan tarpeeksi heidän palveluissaan joista ei tullut muuta kuin kuluja.

    • 9.2

      tyätön sanoo

      Itselleni soitettiin työkkäristä ja kyseltiin kuulumiset. Näin otettiin työttömästä koppi ja valtakunnassa oli taas kaikki hyvin.

  10. 10

    Seppo sanoo

    Minulle on tullut eteen tuollainen tiskin alta tajottu työ ilmoitus jota ei ole julkisessa haussa, silloin kyseessä oli palkkatuki paikka kunnan työpajaan apulais-ohjaajaksi. Piti siis olla pitkäaikais työtön että sallittiin hakea työ paikkaa. En lopulta edes saanut paikkaa, päätöksen teko työpajan väellä kesti melkein kolme kuukautta ja oli aika raskasta aikaa kun piti täyttää mol piilo-tietokantaan raporttia säännöllisin väliajoin vaikka lopullista vastausta ei meinannut millään saada, kyselyistä huolimatta. Arvoitukseksi jäi millaista apua työpaja, joka kohtelee yksittäistapaus pitkäaikaistyötöntä lähes täydellisen välinpitämättömästi, voi tarjota työtoiminnassa käyville työttömille.

  11. 11

    Susanna sanoo

    En tiedä nykyisin, mutta ainakin 10v sitten,kun olin työttömänä, ja kävin työkkärissä kyselemässä töitä,niin sain ”tiskin alta” työpaikan. Se oli pitkäaikaistyöttömälle tarkoitettu palkkatukityö. Työpaikka ei näkynyt mol:n sivuilla, mutta virkailija ohimennen mainitsi siitä, ja tartuin siihen, koska se oikeasti kiinnosti minua, vaikka en pitkäaikaistyötön ollutkaan. Palkka oli tietysti oli surkeaa surkeampi, sosiaalitoimistosta olisi varmaan saanut enemmän rahaa, mutta halusin mieluummin sen työn.

    • 11.1

      työtöntyötön sanoo

      No näitä palkkatukityöpaikkoja tietenkin jaellaan tiskin alta etteivät he jotka eivät ole oikeutettuja siihen turhaan hae. Itsekkin olin tuollaisessa. Joskus on vahingossa päässyt tällainen ilmoitus molin sivuille mutta se on sieltä hyvin äkkiä myös poistunut.

      Mutta käsittääkseni on olemassa ihan muitakin työpaikkoja jotka jaellaan ”tiskin alta”. Eli yritys tarvitsee johonkin tehtävään työntekijän ja ei jaksa/halua pitää avointa rekryä (koska hakemuksia tulisi ihan valtavasti) niin pyytää työkkäriltä muutamaa ehdokasta. Näille sitten lähetetään osoitus tai muuten ilmoitetetaan työpaikasta. Tässä onkin sitten työkkärinvirkailijasta kiinni ilmoitetaanko siitä sinulle tai katsotaanko sinun olevan hommaan sopiva.

      • 11.1.1

        "Aina Marina" sanoo

        On täysin ymmärrettävää, etteivät työnantajat halua satamäärin hakemuksia ihmisiltä, jotka eivät edes tunne alaa. Aiemmin on työkkäristä osoitettu hakemaan mm. paikkaa, jonka vaatimaa koulutusta hakija ei edes tiedä ja paikkaa, johon hakijan ruotsinkielentaito ei riitä. Ja näitä työttömiä on sitten oman aktiivisuuden lisäksi osoitettu yhtä paikkaa kohden pilvin pimein. Tämä onkin ollut yksi syy, mikseivät työnantajat ole avoimia paikkoja halunneet työkkäriin ilmoitella.

  12. 12

    Hille sanoo

    Jos haen ja saan avoimena olevan työpaikan ja nykyinen työpaikkani laitetaan avoimeksi. Onko silloin avoimia työpaikkoja ollut yksi vai kaksi?

    • 12.1

      työtöntyötön sanoo

      Kaksi. Ei työkkäri tilastoi kuka pääsee mihinkin. Voi myös olla että työpaikasta jonne menet töihin on joku irtisanoutunut ja hakee sitä paikkaa josta itse lähdit ja saa sen. Näin on ollut kaksi työpaikkaa avoinna ja laiskoille työttömille ei vaan ole kelvannut.

  13. 13

    Hupu sanoo

    Ainahan on huudeltu, että yli 80 %:ia työpaikoista on piilotyöpaikkoja, joita ei koskaan ilmoiteta avoimeksi ”työvälitystoiminnassa”, joten tuo 100 000 tuhatta työpaikkaa voi perustua tuohon vuosikymmeniä vanhaan oletukseen.

    Nykyisin yhteiskunnan tukijärjestelmä työntekijän palkkaamiseksi on saanut sen verran ääliömäiset mittasuhteet, että työnantaja saa ylimääräistä rahaa verovaroista kun työpaikka ilmoitetaan avoimeksi ja sen lisäksi riittää kun valittu työntekijä ilmoittautuu muutaman päivän ajaksi työttömäksi. Edellisen vuoksi yhä suurempi osuus täytettävistä työpaikoista vilahtaa avoimina työpaikkoina, jolloin yhden kuukauden aikana saatetaan ilmoittaa jopa 59 000 avointa työpaikkaa. Näin voidaan joka kuukausi levittää liioiteltua propagandaa, että joka kuukausi 100 000 tuhatta työpaikkaa on työttömien saatavilla ja työpaikan saaminen edellyttäää vain laiskojen työttömien aktivoitumista työntekoon, vaikka todellisuudessa avoimia työpaikkoja löytyy reilusti alle 20 000, joista kunnon työpaikkoja on vain noin neljännes. Ja, edellisen lisäksi työpaikat eivät edes ole työttömien saatavissa vaan työpaikkoihin valitaan useimmin jo työelämässä oleva, koska työttömät mielletään valtiovallan propagandan perusteella vain elämänhallintaongelmaisiksi, joille ei työnteko huvita liian isojen tukien vuoksi.

    Suomeen tarvitaan laki, joka velvoittaisi päättäjiä ja viranhaltijoita osoittamaan palkkatyöpaikka jokaiselle työttömälle tai työttömälle maksetaisiin palkkaa suuremman kärsimyskorvaukset. Luonnollisesti olisi myös ääliömäistä maksaa verovaroista korvauksia kun yksittäinen ihminen edustusasemassaan tai virka-asemassaan käyttää mielivaltaa jonkin ihmisryhmän oikeuksien polkemiseen, joten vastuulliset on saatava oman lystinsä maksumiehiksi. – Tämän muutoksen jälkeen työttömyyden poistamiseen löytyisi taatusti muitakin keinoja kuin verovarojen jakaminen rikkaille ja työttömien kepittäminen.

  14. 14

    Servitus sanoo

    Miksi muuten näissä työttömiä syyllistävissä tilastoinneissa tuijotetaan aina vain työttömien työnhakijoiden määrää (ja näistäkin vain ns. suppeaa työttömyyttä) avoimiin työpaikoihin nähden? Ei siitä työpaikasta välttämättä kilpaile vain työttömät, vaan myös vielä töissäolevat henkilöt (pätkätyöläiset, työpaikan vaihtajat), opiskelijat, työmarkkinoille paluuta tekevät kotiäidit, ulkomailta takaisin Suomeen muuttavat…

    • 14.1

      "Aina Marina" sanoo

      Aivan ja ilman palkkatukihoukutinta tai suorastaan ilmaista työpanosta on työttömän hyvin hankala kilpailla näiden muiden ryhmien kanssa. Koko ajan vain huonommaksi menee työttömien maine. Muutenkin lähes kaikki oman alani avoimet paikat (joita ei MOL:n sivuilla edes näy) on räätälöity opiskelijoille ja opintonsa juuri päättäville. Hyvän hyvyyttään, vaiko siksi, että voidaan maksaa mahdollisimman pientä palkkaa – toivottavasti tarkoitus on saada nuoret työelämään ja toivottavasti heille on tarjolla jatkuvuutta.

  15. 15

    Pertti Ikonen sanoo

    Ainakin ennen vanhaan työkkäreilä oli noita tiskin alla olevia työpaikkoja sillä tavalla, että ne näkyivät ainoastaan työvoimahallinnon tietokoneilta. Kerran kysyin virkailijalta, että miksi? Vastaus kuului että opiskelijat veisivät muuten nuo työpaikat. No joo, mutta mikä opiskelijää esti/estää menemästä työkkärin koneelle katselemaan avoimia työpaikkoja.

  16. 16

    Jari Kähkönen sanoo

    Suomessa oli olevinaan yhteiskuntasopimus, jossa jokaisella piti olla niin oikeuksia kuin velvollisuuksiakin. Joka 1900-luvulla kasvoi, sai kuulla tästä kyllästymiseen asti aina kun tuli uutena sisään johonkin paikkaan, hallinnonalalle tai vastaavaan. No, y-sana saattoi ehkä olla sellaista korkeampaa yhteiskuntatiedettä, joka jäi sanomatta moneltakin lujalta harmaalta kiveltä, vanhalta tervaskannolta tai maan suolalta kehen saattoi luottamuksella turvautua kaikessa mitä elävä elämä eteen heitti. No, nyt tuota yhteiskuntasopimusta ollaan kovaa kyytiä tekemässä tyhjäksi sitä kuitenkaan irtisanomatta. Suomen julkisen vallan otteet työttömiä ihmisiä kohtaan ovat kuin Venäjän otteet Ukrainaan niin sanotussa Minskin mukatulitaukosopimuksessa. Ai niitäkin jo kaksi? Siis siinä sodassa mitä ei käydä, koska sehän on ”kansannousu” ja missä Venäjä ei edes ole mukana osapuolena, kuulemma.

    Kuka on antanut Sipilä I:selle valtuudet uudelleenmääritellä työttömyys, että se ei enää ole työn puutetta, toimeentulovaikeuksia ja mitä nyt yksilöllisesti kullekin tekeekin? Sitä nimittäin kaiken maailman turhalintilöiden aktiivimallit tosiasiassa ovat. Menossa on ainakin oltu pitkän aikaa. Historiallisesti Tarja Filatovin(sdp) koko poliittisen uran suurin munaus oli laki kiduttavasta työtoiminnasta/kuntouttavasta työ–ta, josta työttömien kurituksen uudempi historia alkoi. On yleisesti tunnettu tosiasia, että mukarationaalinen läntinen yhteiskunta tosiasiassa palvoo ”järkeä” epäjumalana eli on tavattoman kova sille, joka ei pysty käyttämään vaikutus-, raha- tai väkivaltaa puolustaakseen itseään niin sanottuja auttajia vastaan. No, todettakoon että väkivalta on oikeasti julkisen vallan monopoli eli ajatukseni on tältä osin sangen hypoteettinen.

    Tälläisissä paikoissa autoritäärisyys on aina vain kahden askeleen päässä, mistä esitetään kaksi tapausesimerkkiä toiselta elämänalalta. Luin nuorena miehenä sanomalehdestä, että Eduskunnan oikeusasiamies moitti jalkaväkijoukko-osaston värvättyä korpraalia, joka oli noutopartion johtajana vienyt asevelvollisuutta pakoilevan kiinniottopaikan päävartiosta omaan joukko-osastoonsa käsiraudoissa. Ja perusteli tekoaan jollain vuoden 1944 spol-manuaalilla mitä minäkään en muista koskaan lukeneeni. Satikutia saivat myös kivitalon pamppu sekä apulaisvartiopäällikkö, koska eristivät ja peruuttivat siviilisairaalan lääkärin vastaanottoajan vangilta, joka ei suostunut ottamaan käsirautoja ranteisiinsa ihan vaan siksi, koska se oli talon tapa. Jalkaraudatkin olisi vielä voinut lisäksi saada, kertoi suullinen perinne lehtijutun ulkopuolelta. Kun vankeuslain uudistus(nyt ne sanovat sitä sitomiseksi) kävi tänä keväänä Eduskunnan lakivaliokunnassa sain uutisoinnin kommenttin vuoksi välittömän flasbackin vanhoista lukemisistani.

    Onko työttömän ihmisen nyt kiitettävä onneaan, että ministeri Mika Lintilän(kesk) kaltaiselle lukutaidottomalle tomppelille ei ole jaettu lataushäiriö-Browningia(kiitos puuttuvan lipasvarmistuksen vahingonlaukaus seuraa varmasti alle vuorokaudessa ensimmäisestä kovien jaosta) tai ketjukäsirautoja(millä edes keskimääräisen nuoremman konstaapelin toheloluokan operaattori EI YLEENSÄ SAA pysyviä vammoja aikaan)? Ei, tämän maailman lintilät voivat tehdä paljonpaljonpaljon pahempaa. Ensin ne vievät ihmisarvon tärvellen ihmiskäsityksen ja sitten vievät uhrinsa, työttömän ihmisparan, rahat sekä vapauden. Kannatan Sakarin bloggauksessaan esittämää ajatusta, että tulossa on viimeisimmän viestintämanööverin jälkeen lisää palkatonta pakkotyötä. Niin, ihan itse saa ”vapaaehtoisesti” päättää, että ottaako etuuden vähennyksen vai työllistyykö joutavassa humpassa.

    Ja kaikki työstä riippuvaiset, työn hullut sekä työn palvojat ynnä muut perverssit hurraavat. Joskin eppäillä soppii, että mikäli niin eräskin hurraaja kuin hänen elämänsä ympäri käännettäisiin, putkahtaisi sieltä esiin nolo laiha totuus: yhdeksän euron työssäkävijä(se ylläpitokorvaus, you know) koko ukko. Tälläistäkin kilahtaneisuutta näkee, koska sehän oli ennenaikaan niin että PALKKAtyö oli enimmäkseen ilmoittautumis-, ottamis- ja ajankäyttöasia. Ennenaikaan, nyt on tuon hyvinvointi-Suomen epookin kirjankannet kiinni ja mahtanee koko nidekin olla poistettuna minimihintaan myyty. Toivottavasti siitä tuli tuhonsa edeltä edes hyvä askartelualusta työelämän ulkopuoliselle tai seinäsomiste trendibaariin menestyjän silmää ilahduttamaan. Vaan eihän ne Sipilä I:sessä tätä uskaltaisi tehdä ilman näitä hurraavia hyväuskoisia hölmöjään.

    On siis ihan sama kuinka joku naamaansa kuvottavasti vääntäen ja maksimaalisen koppavasti murteella suustaan ulostaa:”Miun Työ” Voivoi, kun t-sana on todellisuudessa pelkkä kärsimys, riesa tai eloonjäämispakko. Turha sitä on palvomaan käydä vaikkei oppineisuuden aste suo edes ymmärtää mitä on tarkoittanut protestanttinen työetiikka aikanaan, koska sen vääristynyttä äärimuotoa sanoja parhaillaan harjoitti. Tai ”K–tä tyhmänylpeyttä täysin jämästä hommasta”, jos taas uskomme täkäläisten nimityksillä sälli tai höikäle kutsumaa luojanluomaa, joka tuli vastaan kylänraitin vastakkaisella puolella. Ainakin minulle on turha yrittää kiistää tässä esitettyä syrjimisen ja kaltoinkohtelun mekaniikkaa, jolle julkinen valta oli luonut perustan/oikeutuksen vaikuttajaviestinnällään.

    Työttömien ihmisparkojen kaltoinkohtelu yhteiskunnassamme on siten vain osa isompaa kuvaa. Kurjia perinteitä, ylivaltaisuutta ja viimekädessä maksamishaluttomuutta. Ei tässä ole mitään salaliittoa, Amerikassa luotiin substandardisten työehtojen nälkäpalkkatyömarkkinat joten tietysti Euroopassa pitää vastaavasti holhota/hoitaa. Eli siellä on onni on oma muovikaukalo pikaruokaa+punkka yömajassa ja täällä saa hyvin aikaan sopeutetut piiskuri-pyövelin palvelut modernisoidussa kivilinnatyrmässä. Heitänpä (taas kerran) aikaan, kun kädessä oli mikrokasettinauhuri ja ruskea tekonahkainen kameralaukku nökötti mattokerroksen lattialla edessäni. Istuttiin siis kaupunginkanslian ylimmän kerroksen käytävän istuimilla näköetäisyydellä kaupunginhallituksen istuntosalista, joka oli for members and officials only jahka joku ei tiedä. ”Kukaan työnantaja ei pidä ketään töissä, jos töitä ei ole. Asiassa on turha uhkailla”, poliitikko sanoi listalla olevasta kaavoitusasiasta millä oli muka työmarkkinaulottuvuus. Niinpä. Laittamattomasti sanottu.

    Työn historiasta saa tiedonjanoinen minun puolestani lukea itse kirjoista. Totean vain, että ei se ole mikään p–en tehtaassa valmistettava hyödyke, joka varastoidaan, rahdataan ja jaellaan. Niin että kaikille varmasti riittää omansa! Vai luullaankohan nykyään, että se on jotain syötävää? En minä sillä, kyllä ruoan valmistus, myynti ja tarjoilu ovat kaikki jaloja sekä arvokkaita tekemisen arvoisia toimia. Kunnia sille ja sitä tekeville!

  17. 17

    Tommi Karin sanoo

    @Timo: Muuten osuvasta kritiikistä lähtee vähän maku, kun tarkoituksella pimität tietoa ja sitä kautta vääristelet totuutta. Kun olisit heti seuraavan virkkeen lainaamastasi kohdasta, tietäisit mitä ja missä ne ”työkkärin tiskin alla pitämät” avoimet paikat ovat.

    ”– Osa työnantajista ei halua panna paikkoja näkyviin nettisivulle, koska he haluavat kohdentaa rekrytoinnin tarkemmin.”

    Tuo virke voidaan suomentaa ns. piilotyöpaikoiksi, joka on varmasti sinullekin tuttu termi.

    Eipä sillä..kaikessa muussa ollaan hyvin samoilla linjoilla, enkä suinkaan yritä argumentoida asiaasi vastaan.

    • 17.1

      stunned sanoo

      Onhan siellä linkki. Turha lainata blogiin koko uutista.

      ”Piilotyöpaikka” on perinteisesti ollut vakanssi tai työmahdollisuus, josta työkkärillä ei ole tietoa — esimerkiksi kaverin kautta suhteilla saatu työpaikka. Onko nyt niin, että näitä piilotyöpaikkoja on työkkärissäkin, mutta niistä ei työttömille haluta kertoa? Hullua.

      Vallan kätevää väittää työpaikkoja olevan vaikka hurumykke — ne ovat vain ”piilossa”. Kuurupiiloleikki palvelee ketä?

      • 17.1.1

        Pertti Ikonen sanoo

        ”Onko nyt niin, että näitä piilotyöpaikkoja on työkkärissäkin, mutta niistä ei työttömille haluta kertoa? Hullua.”

        Kyllä noin on tai ainakion oli jos sinun palvelutarpeesi on jokin muu kuin se number 1 työkkärin tiedoissa. Kerran olin työkkärissä käymässä, niin näin työvoimavirkailijan tietokonepääätteeltä, että siinähän oli ihan oika työpaikkailmoistus. Kysyin että miksi et kerro minulle tuosta työpaikasta (joka oli just minun alaani), niin virkalija sanoi, että minun palvelutarpeeni on sellainen, että en tuosta työpaikasta ole sinulle velvollinen kertomaan. Eli olin kaiketi liian pitkään ollut työtön, että palvelutarpeeni mukaisesti ei minulle enään työpaikoista työkkärissä informoitu. Mutta kelpasin kuitenkin vastaanotolle – kenties karenssia ansaitsemaan.

      • 17.1.2

        Sofia sanoo

        Minustakin piilotyöpaikka on sellainen joista työkkäri ei tiedä. Olen ollut työssä lukuisissa yrityksissä enkä tiedä yhtäkään joka olisi ilmoittanut avoimet paikkansa työkkäriin. Ne täytetään ns. talon sisältä tai ilmotetaan lehdessä. Ei mikään ”hyvä” firma ainakaan ennen halunnut palkata työkkäristä koska ehdokkaisiin ei luotettu. En tiedä julkisesta sektorista.

        • 17.1.2.1

          Tapani Tikka sanoo

          Katselin oman alan työpaikkoja TE-toimiston sivuilta ja siellä oli ihan julkisia ilmoituksia sellaisilta yrityksiltä kuin Wärtsilä, Cargotec, ABB, Pöyry, Siemens, UPM, Neste ja Valmet.

          Minusta nämä ovat hyviä firmoja, joku toinen voi olla toista mieltä..

          Piilotyöpaikat ovat paikkoja, joista ei ole julkisesti ilmoitettu missään ja joihin ei haeta muodollisesti. Näitäkin paikkoja toki on, vaikka pellekonsultit ja sisäisen sankarinsa löytäneet toimittajat niiden määrä suuresti liioittelevatkin.

          http://www.uranus.fi/tyonhaku/piilotyopaikat/

    • 17.2

      elm sanoo

      Mutta onko noita piilotyöpaikkoja sitten noin 32 00o (tai 31700) per kuukausi? Aika paljon, sanon minä, jos näin on.

      Esko tuolla edellisessä tästä aiheesta kirjoitetun blogin (http://blogit.image.fi/uuninpankkopoikasakutimonen/2017/04/03/100-000-tyopaikkaa-ja-300-000-laiskaa/) kommenteissa tiesi kertoa näin:

      ”Työpaikoista täytettiin helmikuun aikana 7 900, joista 4 000 työ-­ ja elinkeinotoimiston hakijalla. 38 100:n työpaikan avoinna olo päättyi, koska työpaikan hakuaika oli päättynyt tai hakijoita oli riittävästi. Lisäksi peruutettiin 1 400 työpaikkaa ja 900 työpaikkaa ei pystytty
      täyttämään. ”
      (Työllisyyskatsauksen sivulta 11)

      Ja minä siihen kommentoimaan, että:

      Kiitos täydennyksestäsi ja näistä luvuista, Esko!

      Yhtä kaikki, silti on epäselvää, mistä tuo luku satatuhatta ministeri Lintilälle tulee.

      7900 + 38 100 + 1400 = 47 400 (ja jos tuo 900 työpaikka vielä siihen, niin 48 300).

      Eli jos kuun lopussa avoimia työpaikkoja on noin 20 000 ja 48 300 avoin paikka on noista mainituista syistä lakannut olemasta avoin, niin.. jos sanotaan, että kuukaudessa on ollut 100 000 avointa paikkaa, niin tuosta luvustahan uupuu silloin vielä noin 32 00o avoimena olleen työpaikan kohtalo. Eli mitä niille tapahtui?

      Ei ole selvää – edelleenkään – mistä tuo väitetty 100 000 avointa paikkaa kuukauden aikana oikein koostuu. Tuulesta? (sen sanonnan mukaan, että joku on tuulesta temmattu).

      Ihan kiva olisi, jos joku toimittaja tähän oikein kunnolla perehdyttäisi ja toimisi sinä kuuluisana vallan vahtikoirana. Se pesti olisi kullanarvoinen.

      Noita lukuja täytyy toimittajien osata purkaa myös auki, eikä ottaa vain annettuina.

  18. 18

    sanoo

    Janakkalan kunta on jo pitkällä tuossa tyhjänpäiväisen puuhastelun kutsumisessa kuntouttavaksi työtoiminnaksi: ryhmät, jotka tekevät lain minimimäärän eli neljä tuntia yhtenä päivänä viikossa kutya, kunnostavat parhaillaan entistä poliisiasemaa kokoontumispaikakseen ja siellä valitsevat päivittäisen (viikottaisen) kaupassakäynti- ja ruuanlaittoryhmän, alkavat kesän tullen käydä katselemassa ja kastelemassa viljelypalstaansa sekä pitävät silloin tällöin liikuntapäivän (frisbeegolfia, esim.). Ja muuta mukavaa. Tätä tehdään siis todella kuntouttavan työtoiminnan sopimuksilla!

  19. 19

    Pertti Ikonen sanoo

    Jotta ei täysin moitita työkkäriä työpaikkojen välityksestä niin sattuipa kerran näinkin. Harvinaista herkkua mutta ihan totta.

    Menin työkkäriin jonottamaan pääsyä tietokoneelle katsomaan työpaikkoja. Otin yhdestä ilmoituksesta printin ja menin kerrostaloni alakertaan puhelinautomaatille (näitäkiln on ollut ennen muonoin taloyhtiöiden sisääntuloissa) ottamaan yhteyttä työnantajaan. Työnantaja melkein heti alkoi ihmettelmään, että miten ihmeessä minä näin nopeasti otin yhteyttä, kun hän oli edellisenä vuorokautena ilmiottanut avoimen työpaikan työkkäriin. Tuo työpaikka oli ihan oikea työpaikka josta maksettiin ihan oikeaa työehtosopimuksen mukaista palkkaa tietokoneteknikolle. Että näinkin voi olla jos käy hyvä tuuri. Mutta totuuden nimissä tuosta on aikaa liki 20 vuotta.

  20. 20

    Jyrki sanoo

    Itse toisaalta ymmärrän tämän TE-toimistojen tiskin alla olevien työpaikkojen määrän. Onko niitä kumminkaan niin paljon kuin väitetään onkin jo toinen juttu.

    Mutta uskon, että ne on siellä tiskin alla, että työnantaja on kieltänyt hyvästä syystä työpaikan julkiseksi laittamisen. Ja se johtuu pelkästään nykyisistä idioottimaisista toimenpiteistä, joilla luullaan palkkatyötä löytyvän työttömille paremmin.

    Yksi näistä toimista on pakkohaku työttömille työpaikkoihin, jotka ei kiinnosta tai ei pysty tekemään sitä työtä. Tai sitten vaan, että ei ole osaamista tai puhumattakaan koulutusta kyseiseen työhön.

    Ja jos se paikka laitetaan julkiseksi, niin sehän tarkoittaa sitä, että hakijoita tulee pilvin pimein karenssin uhalla. Ja tästä hakijatulvasta sanotaan nyt vaikka 250 hakijaa varastotyöntekijän paikkaan. Niin tästä 250 pitäisi työnantajan löytää ne ehkä 25 kpl, jotka oikeasti haluaa paikan. Ja sen jälkeen vielä löytää niistä 25 se oikea henkilö.

    Itse jos ajattelen itseni työnantajaksi, niin julkinen haku idioottimaisesti toimivan TE-toimiston kautta ei tuli kuuloonkaan tuon takia. Itse käskisin TE-toimiston laittamaan hakemuksen ensimmäiseksi niin sanotusti tiskin alle. Ja sitten antamaan vain minulle tieto mahdollisista sopivista työttömistä yhteystietoineen. Jonka jälkeen itse ottaisin yhteyttä työttömiin sähköpostilla tai tekstiviestillä. Viestissä tekisin selväksi, että jos homma ei kiinnosta niin voi sanoa sen rehellisesti. Ja asia on sillä selvä. Ja työkkäri ei tästä asiasta saa tietää mitään. Ei yhtään mitään. Asia jää vain minun ja työttömän väliseksi.

    Näin uskoisin itse saavani ne parhaimmat vaihtoehdot, jotka olisi minun firmaani mahdollisia palkkatyöntekijöitä. Itse olen kerran näin saanut työpaikan tosin vain osa-aikaisen. Työnantaja tosiaan piti työpaikan niin sanotusti TE-toimiston tiskin alla, koska ei olisi jaksanut selata pakkohaun seurauksena tulevaa järjetöntä hakijatulvaa. Ja itse otti yhteyttä minuun ja muutamaan muuhun. Joista osa valikoitui työhaastatteluun, jossa itsellä kävi sillä kertaa hyvin.

    • 20.1

      Jyrki sanoo

      No jatkan vielä tähän tästä tiskin alla olevista työpaikoista. Että tässäkin on nyt se ongelma tosiaan, että työkkärin ”asiantuntemuksen” mukaan voi olla, että et ole sovelias tähän työhön tai olet jotenkin ei sopiva. Kuten nyt vaikka liian pitkän työttömyyden takia mitä sekin nyt tarkoittaa.

      Tai ehkä jopa siksi, että sinut on juurikin sopivasti saatu karenssin uhalla 9e/pvä orjaksi tekemään vaikka risusavottaa kunnalle. Ja sinut halutaan hyödyntää siellä, koska on havaittu että teet niitä hommia, vaikka palkkasi eli 9e/pvä ei vastaa tekemääsi työpanosta millään muotoa vaan jää alle rajusti.

      Nimittäin on niinkin, että tuollainen tieto siitä, kuinka hyvä 9e/pvä orja olet. Niin tämä tieto kulkee varmasti tässä työttömien kyykytys ja nöyryytys järjestelmässä liukkaasti. Ja voi johtaa siihen, että et takuu varmasti näy potentiaalisen PALKKAtyöpaikkaa tiskin alta etsivälle työnantajalle. Tämä on kuvitelma mutta en epäile etteikö voi olla tottakin. Tosin sekin on totta, että kun olet kuntouttavassa työssä, niin et ole silloin työnhakija ja et tule myöskään saamaan tiskin alta yhtään mitään.

      Mutta ainakin tuo tieto työntekemisen halusta liikkuu 9e/pvä orjatyöpaikkojen välillä hyvinkin liukkaasti toisinaan. Ja jos näin ollen vaihdat orjatyöpaikkaa kuvitellen pääseväsi vähemmällä työllä toisessa orjatyöpaikassa. Niin voit olla väärässä. Tästäkin omia kokemuksia, jopa suoraan sanottu, että olit kuulemma kova tekemään töitä edellisessä orjatyöpaikassa orjatyönohjaalla tietty naama loistaa kuin hangonkeksi tätä kertoessaan. Ja miksei loistaisi kun saaneet taas uuden hyödyllisen idiootin, jota voi uhkailla karenssilla tekemään työt ilman palkkaa.

  21. 21

    Eki sanoo

    Laskin, että melkeinn puolet meidän alueen työpaikkailmoituksista oli osoitettu jollekin muulle alueelle, siis vaikka toiselle puolen valtakuntaa! Vuokratyöfirmat tekevät tätä, ja nämä kaikki lasketaan yhteen! Ja muka 100 000!

    • 21.1

      töytön sanoo

      Juuh näitä on paljon, työpaikka etelässä ja silti on ilmoitus vaikkapa joka ikisessä kainuun kunnassa.

  22. 22

    työtöntyötön sanoo

    Pitäisi olla erikseen työtarjous ja työhönosoitus. Tarjous voitaisiin laittaa useammalla ”hae tai älä”-periaatteella ja hakematta jättämisestä ei olisi mitään seuraamuksia. Tai sitten poistaa pakkohaku kokonaan.

    • 22.1

      elm sanoo

      Menen vielä pitemmälle olemalla sitä mieltä, että TE-toimistoon voisivat olla asiakkaina ne, jotka haluavat tai tuntevat tarvitsevansa apua työnhakuun. Mutta pakkoa tähän ei olisi. Osa työnhakijoista selviäisi itsenäisestikin työnhaussaan.

      Eli tarjottaisiin ja räätälöitäisiin työvälityksen palvelut asiakaskohtaisesti, ihan oikeasti. Niin, että TE-keskukset olisivat asiakkaita varten, hieman kuten vaikkapa nyt sairaalatkin.

      Eli ei jokaista työnhakijaa robottimaisesti saman kaavan (ja palveluiden) läpi, vaan palvelut niitä tarvitseville. Se jo järkiperäistäisi tätä toimintaa.

      Aikuisiin kansalaisiin kannattaisi alkaa luottaa.

      Mutta totta on tuokin mitä sanot. Ennenhän oli kyllä olemassa myös työtarjous, mutta jotenkin vaivihkaa ne ovat kadonneet ja enää tarjotaan vain velvoitteita. Huono suunta, mielestäni tämä. Kaikkien kannalta.

  23. 23

    Jari Kähkönen sanoo

    Yhä avoimeksi kysymykseksi jää, että syntyykö hallituksen viestintälinjallaan vinkkaamasta pelättävissä olevasta työvoimapolitiikan käänteestä esimerkiksi aiemmin Yhdysvalloista tuttujen nälkäpalkkatyömarkkinoiden luominen, jota varten tarvittaisiin vaihteen vuoksi suomennetulla nimellään sanottu etuudelta työhön -politiikka. Eli on pakko ”mennä töihin” saadakseen etuutta, jonka jälkeen jokaisella menijällä onkin seuraavaksi 1-3 lähes täysin työehdotonta ja tekijälleen vain lakimääräisen, numeraalisesti määritellyn minimipalkan tuovaa työpaikkaa. Työpaikkoja ei olisi koskaan luotukaan, jos työntekijöille olisi ollut tarkoitus maksaa edes elinkelpoistakaan palkkaa. Saati ansionsa mukaan, kuten oikeasti kuuluisi. Todellisissa sopimusyhteiskunnissa näet työehtosopimuksen mukainen palkka on lähtö- eikä huippukohta, mutta tuokin seikka taitanee olla nyttemmin kateissa työelämämme sankareilta siinä kuin termin kirjapalkka merkitys, minkä kysytty joutunee hakukoneen ruutuun naputtamaan. Avoimen kysymyksen vastaus voi siis tuoda merkittävän käänteen siihen perinteiseen hellävaraiseen hivelyyn(Kontran Mainoksennus, suom san. Mauri Moog Konttinen), jota Euroopassa on ainakin historiallisesti harrastettu työttömiä ihmisiä kohtaan.

  24. 24

    AMK sanoo

    Sipilätsiä lainatakseni:Työttömien kärsimykset pitää saada loppumaan, erityisesti hallituksella on vastuu toimista, ovathan he omilla toiminnoillaan aiheuttaneet työttömien pahanolon ja syrjäytymisen.Eikä siihen auta mitkään palkattomat työt!!!! tai työttömyyskorvausten leikkaukset

  25. 25

    Toni Jääskeläinen sanoo

    Nyt en kyllä osaa sanoa että onko kyseessä ihan rehellistä ymmärtämättömyyttä vaiko ihan tarkoitushakuista vääristelyä.

    Kun puhutaan kuukauden aikana avoinna olleista työpaikoista, niin tokihan nämä tarkottavat erillisiä työpaikkoja, jotka kuukauden aikana on ilmoitettu. Kuten työpaikkailmoitusten tavoitteena on, niin suurimpaan osaan niistä löytyy työntekijä, eikä kyseinen ilmoitus välttämättä ole avoinna koko kuukautta. Jos samaa sovellettaisiin työttömiin työnhakijoihin, niin se meinaisi että kaikki nuo 300 000 (Mistä lie tämäkin luku repäisty. Rohkenen hieman sitä epäillä) ehtivät työllistyä tuon yhden päivän aikana ja seuraavana päivänä on taas uudet 300 000 työtöntä. Uskoisin jokaisen vähänkään älliä omaavan tajuavan, että näin ei tilanne ole, vaan suurin osa siellä on niitä samoja naamoja.

    Myönnettäköön että myös avointen työpaikkojen laskutavassa on puutteita. Iso osa avoimen työpaikan täyttäjistä on ollut työsuhteessa myös aikaisemmin, joten hänen siirtymisensä toisen työnantajan palvelukseen luo mahdollisesti ”uuden” työpaikan. On nyt vähän tulkinnanvaraista, että mikäli yrityksellä A on avoin työpaikka, jota henkilö X hakee ollessaan töissä yrityksessä B ja saatuaan tämän vakanssin yritys B joutuu hakemaan henkilölle X korvaajaa, niin onko avoimia työpaikkoja tässä tapauksessa ollut yksi vai kaksi kappaletta?
    Te-toimiston laskumallin mukaan kaksi, mutta todellisuudessa ainoastaan yhdelle työelämän ulkopuolella olleelle henkilölle tuli mahdollisuus työllistyä.

    Ja mitä tulee näihin ns. ”piilotyöpaikkoihin”, niin väittäisin jokaisen vähänkään työelämässä pyörineen tietävän, ettei suurin osa työpaikoista päädy Te-toimiston tietoon, vaan paikat täytetään aivan muuta kautta. Joidenkin arvioiden mukaan jopa 90% työpaikoista ei missään vaiheessa ole Te-toimiston tiedossa. Omat empiiriset havaintoni jokseenkin tukevat tätä. Jos jätetään pätkä- ja keikkatyöt laskuista pois, niin viimeisen 15 vuoden aikana olen työskennellut lähes kymmenelle eri työnantajalle. Näistä kutakuinkin 1/4 olen löytänyt Te-toimiston mol.fi-palvelusta ja loput muita kanavia pitkin. Mikäli keikkahommat otetaan mukaan laskuihin, niin muiden kanavien kautta löydettyjen töiden osuus on vielä suurempi.