Olut ja omatunto

Hallitus on koko vaalikauden nysvännyt jotain alkoholilain uudistuksen kanssa. Vuosi sitten päästiin kompromissiin, mutta talvella päättyneen lausuntokierroksen jälkeen se ei enää kelvannut osalle keskustalaisia kansanedustajia. He haluavat äänestää omantunnon mukaan. Hallituspuolueiden edustajat neuvottelivat uuden kompromissin, mutta nyt se ei kelpaa perussuomalaisille. He haluavat pitää kiinni vuosi sitten sovitusta.

Kansan syviä rivejä asia on kiinnostanut niin vähän, että piti ihan etsiä ne esitetyt uudistukset. Ne löytyvät vaikkapa tästä vuoden takaisesta uutisesta. Näköjään tarkoitus olisi tuoda vahvat oluet, siiderit ja ns. limuviinat kauppoihin ja kioskeihin. Asia ei vieläkään kiinnosta minua, mutta poliitikkojen toiminta kiinnostaa.

Uusimman kompromissin vesittäminen näyttäisi olevan perussuomalaisten kosto. Heidät painostettiin hyväksymään puolueelle aiemmin niin vastenmielinen hallintarekisteri, joten jotain jäi varmasti hampaankoloon. Keskustan toiminta on sikäli mielenkiintoista, että vasta pari vuotta sitten puolue oli lantraamassa keskioluenkin kakkosluokkaan. Niin muuttuu poliitikon mieli.

Eniten minua kiinnostaa poliitikkojen omantunnon herääminen juuri silloin, kun ruvettiin puhumaan alkoholista. Se ei herännyt silloin, kun kaikkein köyhimpien ja sairaimpien etuuksia leikattiin. Se ei herännyt silloin, kun lasten ja nuorten koulutuksesta leikattiin. Se ei lopsauttanut korviaan silloin, kun naisia ja lapsia ruvettiin pakkopalauttamaan sodan keskelle. Se ei ole reagoinut mitenkään silloin, kun työttömille on keksitty yhä uusia rangaistuksia ja pakkotöitä. Se veteli unia silloin, kun rikkaiden veronkierto tehtiin mahdolliseksi hallintarekisterin hyväksymisellä. Se ei edes haukottele, kun sote- ja maakuntauudistuksen varjolla runnotaan läpi julkisen sektorin yksityistämistä.

Mutta nyt se heräsi. Jonkinlaisia elonmerkkejä nähtiin jo silloin, kun edellisen hallituksen hyväksymää ja presidentin vahvistamaa tasa-arvoista avioliittolakia yritettiin kaataa kansalaisaloitteella, mutta se vaipui uudelleen uneen.

Mikä sen nyt herätti? Ilkeä kun olen, niin epäilen viimeinkin löytyneen sellaisen asian, jonka tolloinkin ymmärtää ja josta jokaisen on helppo muodostaa jonkinlainen mielipide. Nuo kaikki muut asiat ovat vaikeita ja niiden ymmärtäminen vaatii paljon työtä.

Mutta se viina! Siitä on tässä maassa riittänyt aina puhetta. Joidenkin mielestä on hirveää, että aamuyöllä jää muutama tunti sellaista aikaa, jolloin sitä ei laillisesti saa. Joidenkin mielestä on hirveää, että sitä yleensä saa ollenkaan. Jotkut jaksavat hioa ikuisesti alkoholiprosentteja ja kellonaikoja. Kaipa se saa heidät tuntemaan itsensä tärkeäksi päätöksentekijäksi, kun kyvyt eivät muuhun riitä.

Kaikki ovat oikeassa. Myyntirajoitusten poistaminen lisää kulutusta, ja kulutuksen kasvu lisää sosiaalisia ja terveydellisiä ongelmia sekä niistä yhteiskunnalle aiheutuvia kustannuksia. Toisaalta taas turhaa säännöstelyä joutaa purkaa, sillä viina on aina hintansa väärti ja juoppo löytää juotavaa vaikka keskellä yötä. Minulle on samantekevää vaikka säädettäisiin kieltolaki, ja suurimman osan mielestä nykyinen saatavuus riittää. Kansaa ei kiinnosta, mutta pääasia on, että poliitikoilla on vähän aikaa jotain tärkeän tuntuista tekemistä.

On surkuhupaisaa, että hallitus näyttää suistuvan sukkiinsa tällaisen asian takia.

uskonto+ja+viina

Kuva: Pertti Jarla: Fingerpori

 

 

 

 

Mitä nyt taas?

Jos joku maksaisi 40 euroa säästääkseen 5 euroa, niin pitäisitte häntä tyhmänä. Kun kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä vastuussa oleva kuntayhtymä tekee näin ja perustelee tekemistään asiakkaan valinnanvapaudella ja kevyemmällä tavalla hankkia palvelua, niin kukaan ei sano mitään. Ei kai nyt kuntayhtymä voi tyhmä olla, joten vian täytyy olla omassa tyhmyydessä ja ymmärtämättömyydessä.

eksote1

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Eksote aikoo ottaa käyttöön sähköisen palvelusetelin kuntouttavan työtoiminnan osalta. Setelin arvo on 41,20 euroa päivässä, ja sillä asiakas eli työtön voi valita haluamansa palveluntuottajan palveluja. Kuulostaa hyvältä, eikö vain? Työtön saa ihan itse valita palveluja yli 40 euron edestä päivässä. Eksoten hallituksen esityslistan voitte lukea täältä.

Ikävä ihminen kun olen, niin avaan tämän kuvion. Tosiasiassa asiakas eli työtön saa vapauden valita missä tekee palkatonta työtä tai leikkii hippasta kuntouttavan työtoiminnan nimellä. Mukaansa hän saa 41,20 euron päivittäisen rahamäärän, jonka ojentaa Eksoten lahjana työnantajalle tai piirileikin järjestäjälle. Itse hän saa vain työmarkkinatuen ja yhdeksän euron päivittäisen kulukorvauksen.

Jotta koko hulluus paljastuisi, niin katsotaan vielä muutakin rahaliikennettä. Kunnan velvollisuus on järjestää kuntouttavaa työtoimintaa niille, jotka eivät kykene palkkatyöhön tai muihin työllisyyspalveluihin. Kunta voi ostaa tämän palvelun vaikkapa kuntayhtymältä. Jos kunta ei järjestä itse tai osta muualta kuntouttavaa työtoimintaa, niin se joutuu maksamaan Kelalle puolet työttömän työmarkkinatuesta. Työmarkkinatuki on 32,40 euroa päivässä, joten puolet siitä on 16,20 euroa. Tämä on se paljon puhuttu sakkomaksu.

Tältä maksulta kunta välttyy laittamalla työttömät tekemään palkatonta työtä tai puuhastelemaan jotain kuntouttavan työtoiminnan nimellä. Lisäksi kunta saa jokaisesta palkatonta työtä tekevästä ja hippaleikkijästä 10,09 euroa päivässä työllistämiskorvausta valtiolta.

Kuntayhtymä Eksoten kunnat siis säästävät sakkomaksun 16,20 euroa päivässä ja saavat lisäksi 10,09 euroa päivässä jokaisesta Eksoten ostamaan kuntouttavaan työtoimintaan ohjatusta työttömästä. Kaiken tämän rahan Eksote lahjoittaa kuntouttavan työtoiminnan järjestäjälle lisien kanssa ostamalla kuntouttavaa työtoimintaa 41,20 eurolla päivässä. Erotuksen maksavat jäsenkunnat Eksoten osakkuusmaksuina. Voi sanoa myös, että kunnat käyttävät 40 euroa ansaitakseen työllistämiskorvauksena tulevan kympin.

Lienee turha sanoa, että halvemmaksi kunnille tulisi maksaa kiltisti ne sakkomaksut.

eksote2

Asiakkaasta puhuminen tässä yhteydessä on pelkkää silmänlumetta. Ei hän niistä rahoista näe vilaustakaan, vaan on pelkkä rahansiirron välikäsi. Hän tekee työtä tai puuhastelee jotain yhdeksän euron kulukorvauksella. Ainoa hänen vapautensa on vapaus valita kenen orjaksi tai pelleksi rupeaa.

Luulin jo nähneeni kaikki kuntouttavaan työtoimintaan liittyvät omituisuudet, mutta aina tulee jotain uutta. Itsensä kipeäksi säästäminen oli uutta tänään.

 

 

 

Horjuva oikeusvaltio

Oikeusvaltiossa jokaisen pitää voida luottaa siihen, että kaikki viranomaiset toimivat lain ja hyvän hallintotavan edellyttämällä tavalla viivyttelemättä, tasapuolisesti ja lakia noudattaen. Ketjun on oltava aukoton alimmasta virkamiehestä ylimpään valitusviranomaiseen ja oikeusasteeseen. Meillä on totuttu luottamaan oikeusvaltioon, mutta viime aikoina luottamus on alkanut säröillä.

Toimeentulotuen perusosan myöntämisen siirto Kelalle ei sujunut kuten olisi pitänyt. Suuruudenhulluuksissaan Kela kuvitteli voivansa hoitaa itselleen ihan uuden tehtävän puolella siitä käsittelijämäärästä, joka asiaa hoiti kunnissa. Seurauksena Kela ruuhkautui alkuvuodesta pahasti, ja joutuu nyt maksamaan viivästymiskorvauksia. En tosin tiedä paljonko pienet korvaukset auttavat niitä, jotka ennättivät menettää luottotietonsa, asuntonsa tai lääkkeiden puuttumisen takia peräti henkensä.

Nyt Kela lienee saanut käsittelyajat lyhennettyä suunnilleen lain vaatimaan seitsemään arkipäivään. Syytä kerskailuun ei kuitenkaan ole, sillä lain mukaan hakemukset pitää käsitellä viivyttelemättä. Seitsemän arkipäivää on ehdoton yläraja, joten käsittelyssä pitäisi päästä huomattavasti lyhyempään aikaan.

Ylikuormittunut maahanmuuttovirasto Migri on toinen ongelmatapaus. Turvapaikanhakijoiden avustajina toimivat lakimiehet ovat havainneet pahoja puutteita tulkkauksessa ja jopa vastineiden antamisessa valitusasioissa. Vastineen puuttuminen on yksi valitusperuste lisää ylempään oikeusasteeseen, joten puutteellisella toiminnallaan Migri vain kuormittaa järjestelmää.

Migrin päätösten tehtailusta valmiin mallin mukaan on kerrottu täällä. Tulkkipalvelujen ongelmat näyttäisivät olevan peräisin kilpailuttamisesta. Migrillä ei tietenkään ole eikä voikaan olla omia tulkkeja kaikkiin kieliin, joten se on ulkoistanut tulkkaamisen yksityisille firmoille. Tulkkaussopimukset on kilpailutettu, ja voittajia ovat halvimman tarjouksen tehneet. Halvin tarjous perustuu tietysti halvimpaan työvoimaan, jonka ammattitaito saattaa olla hyvinkin heikko. Halvalla saa harvoin laatua.

Migrin ylikuormittumisesta kertoo paljon 47 vuotta Suomessa asuneen huippuviulisti Yoshiko Arain joutuminen byrokratian myllyyn. Oikeusvaltiossa kaikki ovat yhdenvertaisia lain edessä, joten hänen tapauksensa kertoo liiankin paljon nykytilasta.

Tähän kun vielä lisätään tieto siitä, että Itä-Suomessa poliisia joutuu odottamaan kiireellisissäkin tapauksissa 20 minuuttia, niin usko yhdenvertaisesti ihmisiä kohtelevaan oikeusvaltioon alkaa olla koetuksella. Oikeusvaltio on vain niin vahva kuin sen heikoin lenkki. Se lenkki näyttää olevan pettämässä, ja silloin kaikkein heikoimmassa asemassa olevat kärsivät ensimmäisenä.

Justitia_4

 

Hyväksikäytön oppikirjasta

– Tässä voisi olla kyseessä kiskonnantapainen työsyrjintä tai työsyrjintä, mutta ne edellyttävät työsopimusta. Vastaavia tapauksia ei oikein ole aiemmin tullut vastaan.

Tämä valvontaviranomaisen epätietoisuus kiinnitti huomiotani eilisessä turvapaikanhakijoiden hyväksikäyttöä koskevassa uutisessa. Lahtelainen ravintola oli pyörinyt kuukausikaupalla pelkällä palkattomalla työvoimalla, mutta aluehallintoviraston työsuojelutarkastaja ei ole varma pitäisikö epäillä rikosta. Vastaanottokeskuksen mukaan työkokeilun tarkoitus oli kestää vain kolme viikkoa, mutta silti se sai kestää kuukausia kenenkään puuttumatta asiaan. Palkatonta työtä tekeville turvapaikanhakijoille lupailtiin katteettomasti kokeilun muuttuvan palkkatyöksi.

Juuri näin tämä hyväksikäyttö aina menee. Kaikki näkevät, että jotain on pahasti pielessä, mutta kukaan ei osaa sanoa mitä. Ihan sama onko kyse kuntouttavasta työtoiminnasta, työkokeilusta, työelämävalmennuksesta tai kotouttamiseen liittyvästä lyhytaikaisesta työkokeilusta. Työtä tehdään, mutta palkkaa ei makseta.

Palkaton työ on jo maan tapa, mutta yleensä siitä on säädetty lailla. Tässä tapauksessa laki ei sano asiaan mitään. Jos kyseessä olisi kuntouttava työtoiminta tai Te-toimiston kautta järjestetty työkokeilu, niin palkaton työ olisi ihan laillista. Nyt viranomaiset ihmettelevät uutta tilannetta sormi suussa.

Ei tässä ole mitään ihmettelemistä. Koska palkatonta työtä ei ole järjestetty minkään erityislain mukaisella tavalla, niin silloin sovelletaan työsopimuslakia. Sen 1 § 1 momentin mukaan kyse on työsopimuksesta silloin, kun tehdään työtä työnantajan lukuun tämän johdon ja valvonnan alaisena palkkaa tai muuta vastiketta vastaan.

Tässä tapauksessa palkkaa tai muuta vastiketta ei ole, mutta se ei haittaa. 1 § 2 momentin mukaan  lakia on sovellettava, vaikka vastikkeesta ei ole sovittu, jos tosiseikoista käy ilmi, että työtä ei ole tarkoitettu tehtäväksi vastikkeetta. Sopimus voi olla kirjallisen lisäksi myös suullinen, ja oikeuskäytännössä sopimuksen on katsottu syntyneen myös pelkästään työtä tekemällä.

Aluehallintoviraston on tehtävä asiasta tutkintapyyntö. Ymmärrän kyllä nihkeyden, sillä liemessä ovat työnantajien lisäksi myös vastaaonottokeskus ja SPR. Minun on vaikea uskoa, että vastaaonottokeskuksessa kukaan ei tiennyt minne ja mitä tekemään asukkaat lähtivät päivittäin.

Mitäpä tulee tapahtumaan? Näistä paljastuneista tapauksista en osaa sanoa, mutta sama uutinen kertoo mitä on tulossa:

Yksi keino olisi vakiinnuttaa turvapaikanhakijoiden työkokeilutoiminta lailla.

Juuri näin tulee tapahtumaan. Ongelma ei koskaan ole palkattoman työn teettäminen, vaan sen teettäminen ilman lain antamaa oikeutta. Tämä asia tullaan varmasti korjaamaan pikavauhtia, ja turvapaikanhakijoille tullaan myöntämään ”oikeus” työskennellä ilman palkkaa. Säädetään vaikkapa niin, että palkatonta työtä saa teettää 3-24 kuukautta putkeen, jonka jälkeen aloitetaan uusi 3-24 kuukauden kierros. Näinhän laki sanoo kuntouttavan työtoiminnan kestosta.

Tällä kertaa palkatonta työtä teettivät maahanmuuttajat. Entä sitten? Ei ole mitään merkitystä sillä, kuka palkatonta työtä teettää. Väärin on väärin. Nyt vain kävi niin, että nämä yrittäjät olivat nopeampia kuin maan hallitus. He ennättivät teettämään palkatonta työtä ennen kuin hallitus ehti tehdä siitä laillista.

Ei kannata katsoa kuka palkatonta työtä teettää tai tekee. Kyllä sitä riittää kaikille tasapuolisesti, kun nyt paljastunut aukko laissa päästään tukkimaan.

vievät kutyn

Kuva: Facebook/Teppo Palmroos

 

Kotomaan koko kuva

Ei, en minä sellaista pysty kirjoittamaan, mutta pystyn kirjoittamaan eilisiä mietteitäni. Presidentti Mauno Koiviston mukana haudattiin symbolisesti koko suomalainen hyvinvointiyhteiskunta, joka on ollut henkitoreissaan jo kauan. Yhtenäisen kansan sijaan meillä on pieni joukko itselleen etuja kahmivia rikkaita ja suuri joukko keskenään tappelevia köyhiä. Maan hallitus leikkaa köyhiltä ja antaa rikkaille, ja köyhät tappelevat yli jääneistä muruista. Tästä klikkejä kalasteleva media saa hyviä otsikoita, varsinkin kun se samalla pikkuisen yllyttää jo valmiiksi tappelevia.

Hallitus puhdistaa työttömyystilastoja ja valehtelee työllisyyden kasvavan kohisten. Tosiasiassa näennäisen kasvun takana on nuorten naisten lisääntynyt osa-aikatyö, jolla ei tule edes toimeen. Palkan lisäksi on hatteva sosiaalietuuksia, eli käytännössä yhteiskunta maksaa verovaroista puuttumaan jäävän palkanosan.

Samaan aikaan hallitus aikoo myydä  lisää osuuksia energiayhtiö Nesteestä ja turveyhtiö Vaposta. Myös muiden valtionyhtiöiden myynnistä on ollut puhetta. Näin toteutetaan pääministeri Juha Sipilän lupausta panna ”taseet töihin”.  Saatuja rahoja ei tulouteta valtion budjettiin eduskunnan päätettäväksi, vaan pääministeri ja omistajaohjausministeri hallinnoivat rahoilla ikiomaa miljardibudjettiaan. Olen kirjoittanut asiasta tammikuussa ja uudelleen kaksi viikkoa sitten. Rahat ja valta keskittyvät hallitukselle.

Työttömille hallitus tarjoaa keppiä ja kyykytystä. Koko ajan lanseerataan uusia nimikkeitä palkattomalla työlle, kuten olen monesti kertonut. Palkkatyöstä tai edes palkkatuetusta työstä ei kukaan ole enää pitkiin aikoihin puhunut, vaan aina puhutaan työllistämisestä. Moni asiaa tuntematon luulee kyseessä olevan oikea palkkatyö ja haukkuu orjatyöstä kieltäytyviä laiskoiksi. Näin vastakkainasettelu lisääntyy.

Lisää vastakkainasettelua tarjoaa verovaroin kustannettu Yle. Viime keskiviikkona A-sudio tarjosi tunnin perussuomalaisten propagandaa puolueen tulevan puheenjohtajavalinnan varjolla. Asiaa pohjustetiin laajalla kannattajien haastattelulla, joka tarjoaa ahdistavan ja hyytävän kuvan pelon ja vihan täyttämään sielunmaisemaan. Kesäkuussa myös vihreät valitsevat uuden puheenjohtajan, joten odotan Yleltä samanlaista panostusta vihreiden ehdokkaisiin. Toivottavasti siitä tulee hiukan tasapuolisempi ja mukaan pääsevät kaikki ehdokkaat. Perussuomalaista annettiin sellainen kuva, että ehdokkaita on vain kaksi.

Näistä kahdesta voi muuten ihan hyvin valita kumman tahansa, ei heissä mitään eroa ole. A-studion haastattelussa tuli selväksi, että puolue ei ole köyhien asialla. Sampo Terho ei sanonut sitä suoraan, mutta Jussi Halla-aho sanoi. Hänen mukaansa puolueen kannattajat ovat omillaan toimeentulevia, jotka ovat huolissaan omien verovarojensa käytöstä toisarvoisiin asioihin. Aiemmin Halla-aho on pitänyt sosiaaliturvaakin luksuksena.

Turvapaikka-asioissa molemmat haluavat Unkarin mallin mukaisesti sulkea kaikki turvapaikanhakijat lukkojen taakse odottelemaan hakemuksen käsittelyä. Kumpikaan ei arvioinut tästä aiheutuvia kustannuksia, mutta ei säilöönottotilojen rakentaminen ihan halpaa ole. Ja kun ne kerran on rakennettu, niin niitä pitää käyttää senkin jälkeen, kun turvapaikanhakijoita ei enää ole ja Suomi on joutunut hylkiövaltioksi kansainvälisten sopimusten rikkomisen takia.

Ehkä sen jälkeen tulee mieleen ruveta kannattamaan Valko-Venäjän mallia, jonka mukaan työttömyys on rikos. Se sopisi hyvin nykyisen hallituksen työllisyyspolitiikkaan, joten hallituskumppaneiden kanssa ei varmaankaan tulisi ongelmia.

Mauno Koivistoon vielä palatakseni totean, että semmoisia miehiä ei enää ole eikä heitä osata tehdä. Kun ei ole yhtenäistä kansaa, niin ei ole käyttöä myöskään koko kansan presidentille tai yhteistä etua ajavalle pääministerille. Muista pikkupoliitikoista puhumattakaan.

Kaikesta huolimata nyt on kesä, ja sen kunniaksi laitan tunnelmaan sopivaa musiikkia.