Kannustinloukku ja työnhaku

Aika usein tulee sellainen tunne, että päättäjämme ja heidän käyttämänsä asiantuntijat ovat eniten pihalla päättämistään asioista. Otetaan ensimmäiseksi esimerkiksi jatkuvasti toistettu sana kannustinloukku. Sillähän tarkoitetaan tilannetta, jossa henkilön on vaikeaa tai mahdotonta lisätä tulojaan hankkimalla niitä itse, koska vastaavasti etuudet pienenevät. Pahimmillaan jokainen ansaittu euro alentaa kokonaistuloja tai ainakin aiheuttaa tukien katkeamisen selvitysten vaatimaksi ajaksi.

Nyt maan hallitus päätti mennä sorkkimaan tätä loukkua pienentämällä asumistukea. Asiaa eduskunnassa käsiteltäessä valtiovarainministeri Petteri Orpo sanoi, että asumistuki kattaa sata prosenttia vuokrasta. Tämä johtaa sekä vuokra- että asumistukimenojen jatkuvaan kasvuun.

Asumistuki kattaa maksimissaan 80 % vuokran hyväksytyistä enimmäismenoista. Mihin tahansa lukaaliin ei tätä maksimitukea saa, vaan tuen määrä on tiukasti normitettu. Normeihin nähden liian kalliissa asunnossa asuva saa suhteessa vähemmän tukea kuin kohtuuhintaisessa asunnossa asuva.

Orpo ei tunne tämän tuloloukun laukeamismekanismia. Sehän toimii niin, että esimerkiksi työmarkkinatukea saava työtön maksaa asumistuen yli menevän osan eli omavastuuosuuden vuokrasta työmarkkinatuella. Koska syödäkin pitää, niin hän joutuu hakemaan toimeentulotukea. Toimeentulotukilain mukaan tulona jätetään ottamatta huomioon enintään 150 euron kuukausiansiot.

Jos työtön onnistuu saamaan pätkätyötä, niin tulot alentavat vastaavasti toimeentulotukea. Toimeentulotukiloukkuun ajatunut ei pysty sieltä nousemaan, kuten tämä Martin-Eric Racinen tapaus osoittaa.

Hallitus päätti kuitenkin tehdä lisää tällaisia tapauksia leikkaamalla asumistukea ja lisää ihmisiä toimeentulotukiloukkuun. Loukku laukeaa yhä useamman työttömän lisäksi myös sitä osaamattomasti näpelöimään menneen hallituksen sormille, kun toimeentulotukimenot kasvavat.

Hallituksen tempoilevasta työllisyyspolitiikasta kerroin viimeksi torstaina. Ei tämä vielä mitään, sillä paljon pahempaa on tulossa sitten, kun työllisyysasiat siirretään maakuntien hoidettavaksi. Kukaan ei vielä tiedä miten se tehdään, mutta valmistelevat virkamiehet piirtelevät jo prosessikaavioita. Tämän kuvan julkaisi ihmetellen Kempeleen kunnanjohtaja Tuomas Lohi:

työllistämisprosessi

En viitsi edes yrittää selvittää missä kohtaa tuolla se työtön seikkailee kopiteltavana. Sen verran tuosta näkee, että parhaiten eli käytännössä ilman työllisyyspalvelujakin työllistyvällä on valinnanvapaus, ja hänen avukseen tulevat ilomielin yksityiset työnvälitysfirmat tarjoamalla valtion kustantamia palveluja. Tämä on täsmälleen sitä samaa kuin soten valinnanvapaus, eli alan yksityiset toimijat keräävät helpoimmat ja vähiten palveluja tarvitsevat asiakkaat.

Juuan kunnanjohtaja Markus Hirvonen laati hallituksen vapaasti käytettäväksi paljon selkeämmän prosessikaavion:

markus hirvonen

Päättäjämme saattavat tuntea kokonaisuuden, mutta eivät sen yksityiskohtia ja käytäntöjä. Näin kävi asumistuen alentamisen kohdalla. Tulevien työllisyyspalvelujen kohdalla he ovat jo valmiiksi eksymässä yksityiskohtien viidakkoon tuntematta kokonaisuutta.

 

Kommentit
  1. 1

    Anssi Keskiväli sanoo

    Siihen, että sulta laskettaisiin tuloista 150€ toimeentulotuen suojaosaan, pitäisi saada 750€ palkkatuloja, sillä se suojaosa lasketaan niin että se on 20% sun saamista tuloista ja maksimissaan 150€.

    Ja tuosta 750€:stä on varmaan turha sanoa että sillä lähtee toimeentulotukioikeus.

  2. 2

    työtöntyötön sanoo

    Itseasiassa nykyisin ei taida olla mitään neliörajoja, vain maksivuokra alueittain. Eli asumistuen maksimin saa vaikkapa niin 30 neliön 400 euron vuokraan kuin 70 neliön ja 400 vuokraan. Näitä neliörajojahan ollaan palauttamassa missä ei kyllä ole mitään järkeä.

  3. 3

    Rintsu sanoo

    Sosiaalilainsäädäntö ikävä kyllä on semmoinen viidakko jossa Tarzankin eksyy.

    Nykyhallituksella pitäis olla jo ihan sisäpiirikokemusta kuinka siinä käy jos sinänsä hyvä ja pätevä laitetaan oman ”mukavuusalueensa” ulkopuolelle. Siinä loppuu voimat ihan ministeritasollakin. Siis niinku sillai, että se näkyy jo verenpaineessa.

    Pätevästä ambulanssikuskista ny vaan ei välttämättä saa osaavaa kirjanpitäjää. Osaavasta kirjanpitäjästä taas ei välttämättä ole ambulanssikuskiksi vaikka pohjakoulutusvaatimus molempiin hommiin on sinänsä sama.

    Hallituksemme ny vaan luulee, että töitä syntyy jos niitä haetaan. Ja karkottaa vähätkin ilmoitetut työpaikat puskaradioon, koska eihän kukaan tolkuissaan oleva ilmoita mitään missään jos seurauksena on kolmetuhatta robotin tekemää automaattihakemusta.

    Uusikaupunki sai just mersukokoonpanon. Tuhansia työpaikkoja eikä ollu hakijoista pulaa. Tän päivän uutisen mukaan Turun telakka sai just kaksi risteilijätilausta ja töitä on luvassa tuhansille.

    Kikyllä ei ole noihin ollut mitään vaikutusta, korkeintaan negatiivinen.

    Hallitus voisi ryhtyä miettimään mimmoinen politiikka houkuttaisi enemmänkin tommoisia vetoja. Vois keskittyä työllisyyteen eikä työttömien potkimiseen.

    • 3.1

      töytön sanoo

      Asunto paikkakunnalta missä töitä tarjolla ois aika kiva. Uusikaupunki aika pieni kaupunki ja moni ihmeissään mistä asti työpaikkaa sen yösijansa löytää. Pitäsköhä näitä asioita vaikkapa näiden loukkumiesten katsastella.

  4. 4

    Mauri Pulkkinen sanoo

    Johtaminen on mennyt lähimmän neljännesvuosisadan aikana kovasti konsulttivetoiseksi. Tilaajina konsulttipalveluille toimivat ne, joiden tehtävänä olisi miettiä johtamiseen, organisointiin ja selkeiden toimintaprosesseihin johtavia ratkaisuja.

    Jos itse joutuisi ensin miettimään, mikä on vialla ja kaipaa korjausta, syntyisi jonkinlaisia näkymiä ratkaisuihin ja vastuullinen suhde toimeenpanoon.

    Nyt kehittäminen jätetään konsulttien ja PowerPoint-esitysten varaan. Siinä pääsevät aivot surkastumaan ja tuijotetaan suolaisella hinnalla tuotettuja häkkyröitä, joissa ei ole järjen hiventä.

  5. 5

    Hupu sanoo

    Asumistukea uudistettiin ja otettiin käyttöön talouden henkilölukumäärän perusteella määräytyvä maksimivuokra esim. Tampereella yksinasuvalla se on 390 euroa, josta maksimiasumistuki on siis 312 euroa kuukaudessa. Tampereella pienimmät yksiöt ovat lähemmäksi 600 euroa kuukaudessa, joten asumistuki on enimmillään hieman yli puolet.

    Aikaisemmin oli maksimineliöt, maksimineliövuokra ja varallisuudesta katsottiin tietty prosenttiosuus tuloksi, jotka toiseksi viimeisimmässä uudistuksessa poistettiin – viimeisimmässä uudistuksessa käsittääkseni opiskelijat tulivat yleisen asumistuen piiriin. Molemmat muutokset nostivat asumistukimenoja – ei nousevat vuokrat, koska vuokraa ei huomioida kokonaan vaan kela määrittelee tuen perusteena olevat kohtuulliset asumismenot.

  6. 6

    Pekka Klemola sanoo

    Pieni korjaus. Tällä hetkellä ainoastaan vuokran hinta vaikuttaa. Kokoa ei ole normitettu.

    • 6.1

      liisa hirvonen sanoo

      Asumistuki on normitettu, mutta ei neliöperustaisesti. Todellinen vuokra ei vaikuta tuen määrään vaan Kelan maksimit hyväksytyille asumiskuluille. Se on eri paikkakunnilla hieman erisuuruinen. Esimerkiksi yksinasuvan tuen Kelan määrittämä maksiminormi on noin 100 euroa suurempi Hgissä kuin Turussa. Tästä hyväksytystä asumismenonormista myönnetään korkeintaan 80% tukena. Asumistuen saajista iso osa ei saa täyttä tukea. Keskimäärin tuki kattaa noin 55% todellisista asumiskuluista. Se 45% pitää tuensaajan maksaa itse.

      • 6.1.1

        Jarkko sanoo

        ”Keskimäärin tuki kattaa noin 55% todellisista asumiskuluista. Se 45% pitää tuensaajan maksaa itse.”

        Käytännössä tämä johtaa siihen, että pienimpien päivärahojen varassa elävien pitää syödä kaikki säästönsä kattaakseen asumiskulunsa ja pakolliset menot kuten sähkön ja ruuan. Sitten kun kaikki säästöt on syöty sitten alkaa saada toimeentulotukea, joka auttaa hieman.

        Pitenmmän päälle tuo johtaa sitten siihen, että suomi on täynnä ihmisiä joilla ei ole varaa tehdä mitään omia valintoja enää. Kuten jos sattuu saamaan työpaikan toiselta puolelta suomea ei voi ottaa sitä vastaan, koska ei ole varaa muuttaa, koska järjestelmä vaati kuluttamaan kaikki säästöt ennenkuin alkoi saada apua periaatteella.

  7. 7

    Hupu sanoo

    Vuoden 2016 puolella toimeentulotukipäätöksessä lukee (kela ei tällaista tietoa päätöksissään kerro): ” Ansiotuloista vähennetään tulonsaajakohtaisesti etuoikeutettua ansiotuloa 20 %, kuitenkin enintään 150 euroa/kuukaudessa.”

    Edellisen perusteella: Jos työtön ansaitsee kuukaudessa 150 euroa, niin tuosta jätetään 30 euroa tulona huomioimatta, loppu 120 euroa vähennetään myönnettävästä toimeentulotuesta.

    Olisi järkevämpää, että ensimmäiset 150 euroa jätettäisiin huomioimatta, koska tuo 30 euroa menee helposti työstä aiheutuviin lisäkustannuksiin, joita ei toimeentulotukilaskelmassa huomioida. Lisäksi 150 euron lisätulo kannustaisi pätkätöiden vastaanottamiseen hieman paremmin (ellei työnteosta seuraisi rahatonta aikaa) ja pätkätyöt voisivat johtaa työpaikan saamiseen.

    • 7.1

      Rintsu sanoo

      Et kai sinä satunnaiskeikkoja tee verokortilla?
      Satunnaiskeikat hoidetaan periaatteella tonni käteen – känni toteen.

      Ei niistä ainakaan Sipilälle huudella. Hän veloittaisi siitä oitis kolme tonnia ja mainostaisi kuinka työtön sai hänen ansiostaan työtä.

  8. 8

    Jan sanoo

    Järkevässä järjestelmässä toimeentulotuki ja asumistuki olisi samassa paketissa. Eli löytyisi vain toimeentulotuki vaikkapa perustulona.

    • 8.1

      työtöntyötön sanoo

      Nämä olisi kyllä yhdistettävä samaan tuloon (peruspäiväraha, työmarkkinatuki, toimeentulotuki ja asumislisä) tai ainakin nostettava muita etuuksia kuin asumistukea. Nyt on aivan sama asuisinko Helsingissä 600 euron yksiössä vai peräkylän 300 euron kaksiossa koska olisin (melkein) jokatapauksessa oikeutettu toimeentulotukeen ja näin jäisi se 480 käyttöön. Pienituloisen toimeentulotukea saavan ei yksinkertaisesti kannata muuttaa kauemmas keskustasta koska se ei näy käteen jäävässä tulossa lainkaan. Saattaa tulla jopa miinusta kun maksat liikkumisen keskustaan omasta pussista.

      Näin ei tule kuitenkaan tapahtumaan koska vuokranantajien/asuntosijoittajien on saatava rahansa. Tämä on suorastaan luonnonlaki. Jos ensisijainen etuus olisi suurempi ja oikeasti joutuisit maksamaan henkilökohtaisesti enemmän siitä että asut paremmalla paikalla, moni muuttaisi halvempaan, kimppakämppään tai keksisi muita asumisjärjestelyjä. Saattaisi tulla jopa yhteiskunnalle halvemmaksi.

    • 8.2

      liisa hirvonen sanoo

      Asumistuki on nyt paikkakuntakohtainen. Paikkakunta tulojen lisäksi vaikuttaa tuen määrään. Perustulo ei voi olla paikkakuntakohtainen, jos sen tarkoitus on olla yhdenvertainen ja samansuuruinen tulo kaikille.

      Asumistukea on muokattu ja muutettu viimeisen muutaman vuoden aikana monella tavoin. Vuoden 2015 alusta poistui omaisuusrajoitukset kokonaan, omaisuus otetaan enää huomioon vain eläkeläisten asumistuessa. Opiskelijoiden entistä asumislisää ei maksettu mikäli tuensaaja asui vanhempiensa omistamassa asunnossa. Opiskelijat siirtyivät yleisen asumistuen piiriin viime vuonna hyväksytyssä asumistukilakimuutoksessa. Se oli hallituksen esitys. Käytännössä tämä muutos tarkoittaa sitä, että opiskelija joka asuu vanhempiensa omistamassa asunnossa hyötyy muutoksesta sekä myös hänen vanhempansa. Siis sosiaalietuutta annetaan asumistuen muodossa varakkaammalle väestönosalle.

      Asumistukea leikattiin hallituksen esityksestä tämän vuoden alussa kuntaryhmissä 3 ja 4 viidellä prosentilla. Ja nyt, vain muutama kuukausi myöhemmin, hallitus haluaa toisen kerran leikata tukea joka on useimmille pientuloisille aivan välttämätön tukimuoto.

  9. 9

    Jyrki sanoo

    Tuo virkamiesten piirtelemä prosessikaavio on kyllä aivan uskomaton sotkua. En näe siinä päätä enkä häntää. Aivan kuin se olisi jotain kvanttifysiikkaa, jota ei ymmärrä edes ihmiskunnan nerokkaimmat aivotkaan kovin hyvin ja niidenkin haltijat myöntää mielellään, ettei he oikeastaan ymmärrä juuri mitään kvanttifysiikasta loppujen lopulta. Mutta sen tuo kaavio kumminkin kertoo, että minusta tuo kaavio kertoo lähinnä sen, että työttömistä on tullut bisnes ja bisneksen teon kohde ja väline.

    Jolloin Juuan kunnanjohtaja Markus Hirvosen laatima kaavio, jossa on sekä pää, että häntä tuntuu yksinkertaiselta ja toimivalta ratkaisulta. Mutta siitä on vaikea löytää bisnestä työttömillä funktiota. Mitä tosiaan ei saa eikä pidä ollakaan.

    Työttömyys kun ei saa olla missään tilanteessa bisnes kenellekään. Jos työttömyydestä tehdään bisnes. Niin työttömyydestä tulee automaattisesti markkinat, jolla halutaan tehdä rahaa. Ja mitä suurempi markkina työttömyydestä luodaan sitä suurempi bisnes ja sitä suuremmat tulot työttömyysbisneksessä on tulossa, kuten nyt näyttää tapahtuvan.
    Ja näin ollen työttömyyttä pitääkin yllä pitää. Ja mielellään tehdä työttömästä reppana ja kepitettävä taho, joka ei itse ymmärrä mitään luonnollisesti jne.

    Ja on turha kuvitella, että se auttaa yhtään työtöntä. Päin vastoin syntyy entistä enemmän syrjäytymistä ja pahoinvointia. Mutta se lienee myös tarkoituskin. Sehän tarkoittaa vaan työttömyysbisneksiin uusia versoja, kuten vaikka (epä)kuntouttavaa orjatyötä tarjoavia tahoja. Joille luonnollisesti raivataan virkamiesten toimesta prosessikaavioon oma lohko sekä sidokset muihin työttömyysbisnes muotoihin ja kaiken kattava rahoitus. Tekeväthän he hyvää työtä, kun ”hoivaavat” pahoinvoivia työttömiä, joiden pahoinvoinnin tämä prosessikaaviointi, iterointi sekä vatulointi on saanut aikaiseksi.

    Sen sijaan, että olisi yksinkertainen työtön -> työnhaku, omatoiminen opiskelu jne -> Ja lopulta työpaikka. Lisäsin tuohon itse tuon omatoimisen opiskelun, koska se minusta puuttui. Ja sen on todettu työllistävän kaikkein tehokkaimmin.

    Joka tapauksessa tässä kaaviossa on tosiaan se ongelma, että sillä ei voi työttömien ”auttajat” tehdä rahaa riskittä ja helpolla saaden hyväntekijän sankari leiman vielä kaupan päälle. Tässä kaaviossa sankari olisi työtön ja se on se ongelma!

    Olen myös kuullut monen viisaan, joka paininut monien hankalien ongelmien parissa. Niin kun he ovat päässet lopulta ratkaisuun olipa se suhteellisuusteoria, hehkulamppu, puhelin, nykypäivän tekniikan peruskivi transistori jne. Niin toimivaan ratkaisuun päästiin, kun yksinkertaistettiin ja yksinkertaistettiin ja vielä kerran yksinkertaistettiin. Ja lopulta oli jotain oikeasti toimivaa…

  10. 10

    Hupu sanoo

    Hieno kaavio, josta käy selväksi työttömän käsittelyketju, jossa työnhakijan valinnanvapaudet ovat vain sivussa olevia häiriötekijöitä. Työttömän valinnanvapaus tarkoittaa yleisimmin, että lähdet elämään ulkopuolisen henkilön sinulle määrittelemää elämää tai menetät työttömyyskorvaukset.

  11. 11

    Servitus sanoo

    Nyt seuraa vähän ohi aiheen menevä vuodatus, toivottavasti se sallitaan. Paljon puhuva Martin-Éric Racinen kohtalosta kertova artikkeli kirvoitti paljon ajatuksia.

    Racine mainitsee asian, jonka varmasti jokainen vähänkin pidempään työttömänä ollut tuntee, mutta josta ihmeen vähän puhutaan eli kyynistymisen ja unelmien katoamisen. Itsekin olen miettinyt, että tämä työttömyyskausi näkyy minussa varmaan loppuelämäni ajan kyynisyytenä ja epäluuloisuutena päättäjiä kohtaan. Lisäksi pelkään, että kannan ikuisesti jonkinlaista huonommuuden tunnetta. Racinen tavoin tiedostan kyllä, että työttömyyteni on pitkälti rakenteellinen ongelma, mutten ehkä aivan ole vieläkään sitä sisäistänyt. Hankalaahan se on, kun hallituksesta alkaen saa jatkuvasti kuulla enemmän tai vähemmän verhottuja puheita loisista, jotka silkkaa laiskuuttaan heittäytyvät ruhtinaallisten tukien varaan.

    Haaveilen ennen omakotitalosta, autosta, matkoista, harrastuksista. Nykyisin enää harvoin tulee edes mieleen, että olisipa kiva voida ostaa jotain pientä kivaa itselleen. Erityisen julmaa tässä on, että työtön, jolla on jollain tapaa mahdollisuus toteuttaa unelmiaa saattaa joutua kiinni jäätyään (ikään kuin olisi tehnyt jotain rikollista) hirvittävän viharyöpyn niskaansa. Lemmikkieläimiä ei saisi olla, matkustaa ei saisi. Sen sijaan juuri tällaisissa asioissa työtöntä tulisi tukea. Jos omilla säästöillä on mahdollisuus matkustaa, niin sehän on vain hienoa. Jos lemmikin ottaminen onnistuu vaikkapa puolison tuella, niin miten se on keneltäkään pois? Syrjäytyminen ei ole vain työ- tai kouluelämän ulkopuolelle jäämistä, vaan myös, kenties etenkin, passivoitumista sosiaalisen elämän sekä terveyden osalta. Elämässä kiinni pysyminen auttaa ylläpitämään tarveyttä ja työvalmiutta.

    • 11.1

      elm sanoo

      Ja sen puolesta kuin yksikään puolue ei edes aja täystyöllisyyttä (tietäen sen, että talous ei jostain syystä silloin ’toimi’ optimaalisesti) voisi kuvitella että edes pieni ripaus arvostusta lähtisi poliitikoilta niiden suuntaan, jotka työttömyydestä huolimatta saavat pidettyä itsensä kasassa ja henkisesti tasapainoisina. Jaksaen jatkaa ja yrittää, toivoaan silti menettämättä.

      Karhunpalevelustahan tuolla mättämisellä ja syyttelyllä vaan tehdään – ihan koko yhteiskunnalle.

  12. 13

    Ossi Saresoja sanoo

    ”Asiaa eduskunnassa käsiteltäessä valtiovarainministeri Petteri Orpo sanoi, että asumistuki kattaa sata prosenttia vuokrasta. Tämä johtaa sekä vuokra- että asumistukimenojen jatkuvaan kasvuun.”

    Tähän liittyen kannattaa myös lukea alla olevan linkin päästä löytyvä Soininvaaran kirjoitus. Vuokria ei nosta asumistuki vaan toimeentulotuki. Toisin kuin asumistuki, toimeentulotuki korvaa asumismenot kokonaan ja suurin hyväksyttävä vuokra on suurempi.

    http://www.soininvaara.fi/2013/01/17/miksi-asumistuki-on-valttamaton-osa-perusturvaa/

  13. 14

    Pertti Ikonen sanoo

    Tuo värikäs kaavio nuolineen näyttäisi liki entisen ohjelmistosuunnittelijan silmään ns. vuokaaviolta minkä avulla ennen ohjelmistoja pyrittiin mallintamaan, että muutkin ymmärtävät mitä vuokaavion laatijan ja ohjelmistosuunnittelijan päässä liikkuu. Joo olit Saku ihan oikeassa, että ilman sanallista kuvausta tuohon värikkääsen vuokaavion on turha ottaa kantaa. Mutta saahan tuollaista kaaviota esittämällä yleisönsä hiljaiseksi.

  14. 15

    elm sanoo

    Toivotaan, että perustulokokeilu onnistuu (ja ehkä vielä laajenee) ja Suomeen saadaan kehitettyä toimiva malli, joka sitten otetaan käyttöön. Jopa jo seuraavan vaalikauden aikana? Minä haluan uskoa, että se onnistuu. Ja perustulon ohella toki muita tukia vielä tarvitaan, mutta ei läheskään nykyisessä määrin.

    Perustulon myötä työllisyyspalvelut voitaisiin tarjota yksilöidysti vain niitä tarvitseville (eli samalla periaatteelle kuin yhteiskuntamme sairaanhoitokin toimii) eikä bulkkina jokaiselle työnhakijalle.

    Resurssit riittäisivät paljon paremmin, jos työvoimahallinnon palvelut toimisivat asiakaslähtöisesti ja kohdistettaisiin räätälöityinä niille, jotka apua työnhakuun tuntevat tarvitsevansa. Tällöin myös TE-toimistojen työntekijät pääsisivät tekemään koulutuksensa ja ammattitaitonsa mukaista mielekästä työtä, pelkän raporttien lukemisen ja massavalvonnan sijaan.

    Kuinka kauan meidän pitää vielä elää, että yhteiskuntamme alkaa luottaa ihmiseen itseensä?

    Nyt kävi niin – tämän uusimman uudistusehdotuksen kanssa – että ensimmäisessä lauseessa sanottiin jotenkin niin, että ”vastuu työnhausta siirtyy pääasiallisesti työnhakijalle itselleen” ja seuraavassa lauseessa jo lanseerattiin koneisto ”valvomaan” sitä että voimmeko oikeasti luottaa siihen, että työnhakija itsenäisesti tekee sen mitä ’me haluamme’. Eli kumottiin se aiottu luottamus sitten heti seuraavassa lauseessa.

    Eli työllisyyspolitiikka edelleen perustuu siihen, että ’me tiedämme mikä sinulle on parasta’ -asenteeseen. Ei ihme ettei toimi.

    Ihminen itse on elämänsä paras tuntija. Ei työvoimaviranomainen. Ja siihen luottamukseen kannattaisi satsata.

    • 15.1

      Jyrki sanoo


      Toivotaan, että perustulokokeilu onnistuu (ja ehkä vielä laajenee) ja Suomeen saadaan kehitettyä toimiva malli, joka sitten otetaan käyttöön. Jopa jo seuraavan vaalikauden aikana?

      Itse olen äärimmäisen kyyninen tuon asian suhteen. Tuossa hommassa on kaksi vaihtoehtoa, jotka toteutuu.

      Yksi homma ei toimi tai toimii kohtuullisen hyvin. Tai jotain siltä väliltä. Se taas tarkoittaa, että siitä saadaan syy haukkua ja solvata lisää työttömiä. Koska homma ei päättäjien mielestä toimi ja tämä on työttömien vika yksistään. Eikä näin ollen kehittämiseen kannata panostaa. Vaan homma ajetaan alas pelkona se, että se saataisi oikeasti toimimaan kuuntelemalla työttömiä.

      Kaksi homma toimii hienosti ja työttömyys vähenee monin tavoin. Joka taas ei käy, koska se heikentää merkittävästi bisneksen tekemistä työttömillä ja jotenkin sekin tullaan kääntämään työttömien viaksi. Miten? Niin se voikin saada hyvinkin koomisia piirteitä.

      Joka tapauksessa tuossa perustulo mallissa työtön päättää mihin on järkevää panostaa ja eniten hyötyä hänelle. Silloin sanelu ja uhkailu ei toimi, jotta ”hyväntekijät” saisi tehdä riskittä rahaa ja bisnestä työttömillä ja työttömyydellä. Pyörittämällä heitä mielensä mukaan leikkimässä hippaa ja tekemässä mitä monenlaisia risusavottaja.

      Ja näin ollen perustuloa ei tulla viemään eteen päin. Koska se syö voimakkaasti kehittyvältä ja laajenevalta työttömyys bisnekseltä pohjaa pois. Joten varmasti pidetään huoli, että perustulo ja siihen liittyvä vapaus työttömälle tullaan eväämään vaikka olisi kuinka toimiva malli.

      • 15.1.1

        elm sanoo

        Jyrki, kyllä Suomessa on myös eettisesti ajattelevia poliitikkoja. Äänestetään niitä.

        Perustulolla on mielestäni ihan hyvät mahdollisuudet tulla otetuksi käyttöön, jos kokeilu näyttää toteen että työllistyminen lisääntyy ja vaikutukset ovat muutoinkin hyviä. Uskotaan siihen – ainakin itse jaksan uskoa. Järki lopulta voittaa (muutosvastarinnakin).

        Yritetään ainakin itse vaikuttaa siihen suuntaan.

  15. 16

    yäö sanoo

    Tuossa kaaviossa on ainakin kahdeksan laatikkoa, jossa lukee ”palvelutarpeen arviointi”. Olisiko aivan mahdoton ajatus, että se arvioitaisiin kerran ja sillä mentäisiin?

    • 16.1

      Jarkko sanoo

      Eli kannattaa perustaa palvelutarpeen arviointi firma jos haluaa työllistyä tulevaisuudessa. Olettaen, että pääsee Sipilän ja kavereiden kiva firma listoille. Jos jokaiselle työttömälle tehdään vaikka 8 palvelutarpeen arviointia vuodessa on se jo 2 400 000 palvelutarpeen arviointia vuodessa.

      Jos yksi palvelutarpeen arviointiin menee yksi tunti työtä ja keskiverto ihminen joka tekee täysipäiväisesti tekee noin 1800 tuntia töitä vuodessa. Silloin pelkkä palvelutarpeiden teko työllistää 1300 – 1400 ihmistä. Kyseessä on täysin neitseellinen markkina jota vasta luodaan.

  16. 17

    Rintsu sanoo

    Hyvin harva työssäkäyvä pystyy mieltämään mitä kaikkea nykysysteemi tarkoittaa jos työttömyys kolahtaisi omalle kohdalle. Turhan moni luulee, että sitten vaan nostelisi korvauksia ja etsiskelisi töitä.
    Riippuen siitä miksi on joutunut työttömäksi niin karenssi saattaa paukahtaa välittömästi. Ja näillä nykytoimilla karensseja on luvassa paljon lisää. Mutta mitäpä siitä, koska sittenhän voi heittäytyä toimeentulotuelle? Mutta se ei onnistu jos on semmoisia pikkujuttuja kuin hiemankin realisoitavaa omaisuutta tai puoliso. Äkkiä huomaa, että lanttiakaan ei tule mistään ja sit voikin alkaa äänestämään perussuomalaisia kun kaikki muut (ihan varman tiedon mukaan, netissä luki) saa sossusta rahaa kultahampaisiin, lastenvaunuihin ja discoon.

    Työttömien päähänpotkiminen saa maksaa ihan mitä tahansa kunhan se on rangaistus. Yhteiskunta on valmis maksamaan vaikka parikymmentä ”palvelutarpeen kartoitusta” ja tuhansien ylimääräisten asuntojen vuokrat, kunhan vaan työttömillä ei ole kivaa.
    http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201705062200123273_u0.shtml
    Tossakin tapauksessa opiskelijatytön toimeentulo- ongelmat ratkesivat muuttamalla erilleen.
    Yhteiskunnalle tuli lisää maksettavaa yhden vuokran verran ja markkinoilta poistui yksi vuokra- asunto.

    Prosessikaavioon piirretyt työttömän valinnanvapaudet ovat pelkkää bullshit- generaattorin http://puppulausegeneraattori.fi/ luomaa konsulttilatinaa, koska työttömällä ei ole välttämättä vapautta valita edes puolisoa kärsimättä nahoissaan.

  17. 18

    Luukas Pyykorpi sanoo

    Muistan muinoin 90-luvulla kun mediakonserniin tuli uusi digitaalinen äänitaajuistenjännitteiden jakovahvistin eli mikseri niin oli käyttökaavio melko samantyyppinen ( tosin helpommin omaksuttavissa ja ei vaatinut korkeakoulun loppututkintoja… 😉

  18. 19

    keke sanoo

    Terveisiä Sipilälle tein tämmösen kaavion toivottavasti auttaa. Saa käyttää vapaasti esmes seuraavan kerran haluaa pitää vuokaaviosulkeisia liittyen tuloloukkoon. Jääköön pohdittavaksi se mikä näistä tuista aiheuttaa pahiten sitä https://i.imgur.com/3rGHwxY.jpg

  19. 20

    työtöntyötön sanoo

    Käytännössä Kelan peruspäivärahalla tai työmarkkinatuella elävä ja vuokra-asunnossa yksinasuva on aina oikeutettu toimeentulotukeen. Koska asumistuki kattaa maksimissaan 80 % vuokrasta, asumistuen osuus esim. 300 euron vuokrasta on maksimissaan 240. Eli itselle jää maksettavaksi 60 euroa.

    No katsotaanpa sitten työmarkkinatuen ja toimentulotuen erotusta. Työmarkkinatuki on 518 ja toimeentulotuki 487 eli erotus on 31. Eli jos itselle jää vuokrasta maksettavaksi yli tämän niin saa toimeentulotukea. Jotta taas toimeentulotukeen ei olisi oikeutettu, pitäisi vuokran olla n.150e (tai alle) jolloin omavastuu olisi 30 euroa. Kas siinäpä pähkinä purtavaksi mistä löytyisi näin edullinen asunto.

    Toimeentulotuki nimenomaan on pahin kannustinloukku ja siihen hallitus nyt on ajamassa yhä enemmän porukkaa.

    Osa ratkaisua olisi korottaa ensisijaisia tukia ja vaikkapa pienentää sitten samassa suhteessa toimeentulotuen enimmäisasumismenoja. Tässä Soininvaaran tekstissä on paljon asiaa, ilmeisesti vaan hallitus ei ole lukenut tätä vielä neljän vuoden kuluttua sen julkaisemisesta.
    http://www.soininvaara.fi/2013/01/17/miksi-asumistuki-on-valttamaton-osa-perusturvaa/

    Erityisesti viimeinen lause kertoo oleellisen:
    ”Sosiaaliturvasta on vaikea tehdä kannustavaa, jos ensisijaisen ja viimesijaisen turvan keskinäistä suuruutta ei saada vaihdetuksi oikein päin.”

    • 20.1

      Jarkko sanoo

      ”Käytännössä Kelan peruspäivärahalla tai työmarkkinatuella elävä ja vuokra-asunnossa yksinasuva on aina oikeutettu toimeentulotukeen. ”

      Eikä ole jos sinulla on säästöjä tai samassa taloudessa asuva puoliso joka tienaa jotain. Asian luonteen kertoo jo tuen nimikin joka on ”toimeentulotuki”. Jo nimikin sen kertoo tukea ei saa jos ”tulee toimeen” jollain muulla tavalla kuten säästöillä, puolison rahoilla, lainalla tai muulla tavalla.

      Et voi myöskään mennä vaatimaan toimeentulotukea sillä perusteella, että sinulla ei ollut mitään tuloja vaikka vuosin 2000 – 2010, koska olet olessa olet kuitenkin jollain tavalla tullut ”toimeen” noiden vuosien aikana. Toimeentulotukea maksetaan vain jos pystyy osoittamaan, että ei tule ”toimeen” tulevaisuudessa.

      Toimeentulotuki on viimesijainen tuki joka turvaa toimeentulon vasta sitten kun mitään muuta keinoa tulla toimeen ei enää ole.

      • 20.1.1

        työtöntyötön sanoo

        No puhuinkin yksinelävistä, en pariskunnista. Tottakai jos tilillä on rahaa yllinkyllin tai realisoitavaa omaisuutta et saa mitään. Pienet säästöt sen sijaan kannattaa nostaa käteiseksi jo hyvissä ajoin. Ei ole mitään järkeä jos vaivalla saat itsellesi säästettyä vaikkapa 1000 euroa niin tämä olisi sitten heti käytettävä elämiseen. Kannattaa säästää se pahanpäivän varalla. Jokatapauksessa toimeentulotukea saavien talouksien määrä kasvaa.

        ”Et voi myöskään mennä vaatimaan toimeentulotukea sillä perusteella, että sinulla ei ollut mitään tuloja vaikka vuosin 2000 – 2010”. Onko sinulla kokemusta tästä? Itse olen elänyt nollatuloilla vuosia enkä muista että sitten aikoinaan kun työkkäriin ilmoittauduin ja aloin saamaan myös toimeentulotukea olisi vaadittu mitään erityisiä selvityksiä millä elin nuo vuodet.

        Toimeentulotuki nimenomaan on säästöttömän yksineläjän ensisijainen tuki koska noin halpaa vuokra-asuntoa on mahdotonta saada. Jopa omassa maksetussa osakeasunnossasi olet oikeutettu toimeentulotukeen jos yhtiövastike on taarpeeksi suuri (eli noin 150e). Jos esim. työmarkkinatuki olisi parisataa korkeampi putoaisi toimeentulotuen tarve eikä jokaista tienattua euroa vähennättäisi saamastasi toimeentulotuesta. Tulojen suojaosuudet on vain asumistuessa ja päivärahoissa, ei toimeentulotuessa.

      • 20.1.2

        Hupu sanoo

        ”Et voi myöskään mennä vaatimaan toimeentulotukea sillä perusteella, että sinulla ei ollut mitään tuloja vaikka vuosin 2000 – 2010, koska olet olessa olet kuitenkin jollain tavalla tullut ”toimeen” noiden vuosien aikana. Toimeentulotukea maksetaan vain jos pystyy osoittamaan, että ei tule ”toimeen” tulevaisuudessa.”

        Henkilö yritti luultavasti esittää väitteen ettei henkilö ole oikeutettu lain mukaiseen toimeentulotukeen, jos on aikaisempina vuosina pysynyt elossa ilman lain mukaista toimeentulotukea tai jopa ilman tuloja.

        Jos lakia noudatetaan, niin se toimeentulotuki pitäisi myöntää hakemusajankohdan mukaisen taloustilanteen perusteella, joka todistetaan asiaan kuuluvilla asiakirjoilla. Jarkko on kuitenkin oikeassa ettei käytännön tasolla toimeentulotukeen oikeutettu henkilö ”voi mennä vaatimaan” toimeentulotukea myöntämistä lain edellyttämällä tavalla, koska viranhaltijoille tavallaan suodaan oikeus omankädenoikeuden jakamiseen kun viranhaltijoita ei saateta toimintavallan ylittämisestä edesvastuuseen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *