Palveluspakosta työtoimintaan

Vuosina 1663-1883 maassamme oli palveluspakko. Jokaisen oli oltava jonkun palveluksessa, jos hän ei ollut itsenäinen yrittäjä tai maanviljelijä. Työtön katsottiin irtolaiseksi ja passitettiin pakkotyölaitokseen tai kehruuhuoneeseen tuomittujen rikollisten joukkoon. Tämä tapahtui ilman oikeudenkäyntiä pelkällä hallinnollisella päätöksellä.

Ohjesäännön mukaan irtolaisista oli pantava kehruuhuoneeseen vain yli 14-vuotiaat työkykyiset naiset. Työ kehruuhuoneessa käsitti kutomateollisuuden eri alat lankojen kehräämisestä erilaisten vaatetusaineiden valmistamiseen saakka.Tavallismpia töitä olivat häkilöiminen, villojen karstaaminen, kehrääminen, höyhenien riipiminen ja sukan kutominen.

Kehruuhuoneet tyydyttivät suuren osan vankiloiden ja sairaaloiden pito- ja makuuvaatetarpeesta. Myös yksityisille myytiin kankaita ja kudontatuotteita. Vuonna 1823 annettu ohjesääntö sääteli tarkkaan vankien päivärutiineja. Paitsi vankila, kehruuhuone oli huomattava käsiteollisuuslaitos. Määräävänä tarkoitusperänä oli siveellisen kasvatuksen rinnalla pyrkimys saada hoidokkien työstä valtiolle ansiotuloja sekä aatteellinen ajatus levittää käsityötaitoa rahvaan keskuuteen.” (Lappeenrannan kehruuhuone 1800-luvulla)

Pakkotyö siis paransi sairaudesta nimeltä työttömyys, ja samalla saatiin tuloja valtiolle. Palveluspakosta luovuttiin, mutta yhä edelleen irtolaiseksi leimattin helposti. Siihen riittivät pelkkä työttömyys ja sen automaattiseksi seuraukseksi katsottu pahantapainen elämä. Parannuskeino oli vanha tuttu:

”Työlaitoksessa hoidettakoon irtolaista siksi, kunnes on saatu perusteltua syytä olettaa, että hän tulee viettämään säännöllistä ja kunniallista elämää, kuitenkin enintään yksi vuosi taikka, jos häntä lähinnä edellisten viiden vuoden aikana jo on työlaitoksessa irtolaisuuden vuoksi hoidettu tai samana aikana pidetty pakkotyössä, enintään kolme vuotta.

Jos on todennäköistä, että hoidettava työlaitoksesta päästettynä viettää säännöllistä ja kunniallista elämää, voidaan hänet ehdollisesti päästää työlaitoksesta, ei kuitenkaan ennenkuin kolme kuukautta on kulunut siitä, kun hänet siihen otettiin.

Kun hoidettava on ehdollisesti päästetty työlaitoksesta, on hän yhden vuoden irtolaisvalvonnan alainen; ja voidaan hänet sinä aikana palauttaa takaisin työlaitokseen, ellei hän noudata annettuja määräyksiä ja ohjeita.” (Vuoden 1936 irtolaislain 10 §)

Välillä elettiin hyvinvointiyhteiskunnassa, jossa työttömilläkin oli ihmisarvo. Sitten tuli 1990-luvun lama ja työttömyys lisääntyi. Vielä pahempi lama alkoi vuonna 2008.  Työpaikkojen vähetessä työttömyys todettiin taas kerran työttömien laiskuudeksi, joten vanhat keinot otettiin käyttöön nykyaikaan päivitettynä. Kuntouttavaan työtoimintaan passitetaan hallinnollisella päätöksellä 300 päivää työmarkkinatukea saanut työtön.

”Kuntouttavaa työtoimintaa järjestetään 3–24 kuukauden mittaiseksi jaksoksi kerrallaan. Jakson aikana henkilön tulee osallistua kuntouttavaan työtoimintaan vähintään yhden ja enintään viiden päivän aikana kalenteriviikossa. Yhden päivän aikana kuntouttavan työtoiminnan tulee kestää vähintään 4 tuntia.

Edellä 2 momentissa tarkoitetun jakson päättyessä aktivointisuunnitelma on uudistettava noudattaen mitä 3 luvussa aktivointisuunnitelmasta säädetään.” (Laki kuntouttavasta työtoiminnasta 13 § 2-3 mom).

Nyt moni sanoo, että nämähän ovat aivan eri asioita. Kuntouttavalla työtoiminnalla edistetään elämänhallintaa ja autetaan löytämään urapolun pää. Ihan sama se tarkoitus oli ennenkin, mutta sitä ei viitsitty sanoa niin hienosti.

17458048_1299824666729776_4222993463230271044_n

Kuva: Facebook/Teppo Palmroos

Kommentit
  1. 2

    Hupu sanoo

    Muista opiskeluaikana erään opiskelijan sanoneen, että vielä pari vuotta aiemmin hänet olisi voinut irtolaisuuden perusteella viedä vankilaan, koska hänellä ei ollut virallisella kotipaikkakunnalla asuntoa ja tuohon aikaan opiskelija ei pystynyt vaihtamaan kirjojaan opiskelupaikkakunnalle.

    Tiedä sitten oliko tuo oikea tulkinta laista, mutta melkoisen järjettömältä tuollainen mahdollisuus vaikutti.

  2. 3

    Iina Keto sanoo

    Olen museossa oppaana, ja aikaisemmin opastin kohteessa, jossa kerroin mm. tästä palveluspakosta. Yleensä sanomalla että työttömyys oli laitonta ja siitä tuomittiin työlaitokseen. Yleisin kommentti tähän oli:
    ” Niin sen pitäis olla nytkin ” .

    Kun on kasvanut luulemaan että ihmiset ovat pohjimmiltaan hyväntahtoisia, nii nämä käsittämättömän yleiset kovat asenteet tuntuu pahalta ja usko tulevaisuuteen on nolla.

    • 3.1

      "Aina Marina" sanoo

      Taitavat juuri ”sivistyneet” käydä eniten museoissa..?

  3. 4

    Jukka Vellonen sanoo

    Eiköhän tässä vielä päädytä sääty-yhteiskuntaan takaisin, kun riittävästi uudistetaan.

  4. 5

    Petri Korhonen sanoo

    Noissa on sellainen valtavan suuri ero, että palveluspakossa mentiin kunnalle/valtiolle töihin. Tekijä maksoi oman elämisensä – ei loppujen lopuksi mikään huono idea, että ihminen elää omalla työllään.

    Nykyiset palkattoman työn muodot sekä huuhaa kurssit taas pyritään teettämään yksityisillä. Verorahoja tässä ei säästy, koska tekijän korvaukset jopa nousevat (9€ /pv mutta kuitenkin) ja joku ne kurssitkin maksaa. Työstä saatavan hyödyn taas kerää yksityinen yritys. Kyseessä täten jonkin sortin tulonsiirto veronmaksajalta yrityksille.

    Jos, siis jos, osallistavaa sosiaaliturvaa halutaan niin työn pitää vähentää verovarojen käyttöä tai luoda sosiaalista hyvää. Suomessa on paljon vaapaaehtoisuuteen perustuvaa työtä. Urheiluseurat tarvisevat toimijoita, vanhukset ulkoiluttajia, yksinelävien ystävä palvelut, vara isä palvelut, jne, jne… Sitä mitä ennen kutsuttiin yhteisöllisyydeksi ja talkoo toiminnaksi voitaisiin ihan hyvin ottaa yhdeksi temppu työllistämisen muodoksi.

    • 5.1

      Saku Timonen sanoo

      Palveluspakon tarkoitus oli taata edullista työvoimaa yksityisille eli siihen aikaan lähinnä maatalouteen. Vallitsi oikea työvoimapula, joten palveluspakolla estettiin myös palkkojen nousu. Huonostikin palkatusta työstä lähtevää uhkasivat valtion pakkotoimenpiteet.

    • 5.2

      Jarkko sanoo

      Eli Suomeksi Petri Korhonen kannattaa sosialismia köyhille, koska köyhät joutavat hänen mallissaan kantamaan vastuuta ties mistä asioista yhteisvastuullisesti rakentelemaan kaikkea kivaa helpottamaan rikkaiden elämää vaikka sitten pakotettuna. Rikkaille Petri taas kannattaa kapitalismia, jossa saa päättää mitä tekee elääkseen ja ottaa palkkioita työpanoksestaan.

      Eikö olisi Petri helpointa vain julistaa rikkaat jumaliksi ja julistaa, että mikään laki ei koske rikkaita, jotta he eivät vahingossakaan joudu vastuuseen samoista asioista mihin mallissasi köyhiä pakotetaan? Samalla voisi säätää lain, että koska rikkaat ovat jumalia kaikki köyhät ovat heidän orjiaan, koska syntyivät tänne. Lakia tarvitaan sen takia, että kenellekään ei varmasti jää epäselväksi kuka on jumala ja kuka ei.

      • 5.2.1

        työtöntyötön sanoo

        Jep. Ja näille jotka haahuilevat asioita takaisin menneisyydestä voisi kysyä mitä muuta sieltä otetaan. Otetaanko lapsikuolleisuus? Avioeron jos haluat niin joudut perustelemaan sitä? Naiset eivät tarvitse perintöoikeutta? Keksiikö joku vielä lisää? Jotenkin kummallista että kuvitellaan aina itse olevan siinä parhaimmassa asemassa. Kyllä minäkin eläisin mielelläni menneisyydessä, tietenkin kartanonomistajana enkä torpparina. Petri voisi sitten elää palveluspakossa, kyllä meidän pelloilla töitä riittää!

        ”Suomessa on paljon vapaaehtoisuuteen perustuvaa työtä.” No sepä se! Vapaaehtoisuuteen perustuvaa työtä. Siis toistan, vapaaehtoisuuteen. Mitä tulee kulukorvauksiin niin itselläni kuluisi melkein 200 euroa kuussa kulkemiseen lähinpään kaupunkiin jossa sitten voisin suorittaa tämän ”palvelukseni”. Eli väh. 30 % vähennys tuloihin.

        • 5.2.1.1

          Rintsu sanoo

          ”Suomessa on paljon vapaaehtoisuuteen perustuvaa työtä.”

          Sepä tossa onkin omalaatuista, että jotkut ihan oikeesti luulee keksineensä talkoohommat.
          Tosin sillä erotuksella, että nykytalkoissa työkkäri päättää mitka talkoot on pakko tehdä ja mitä talkoita ei saa tehdä.

        • 5.2.1.2

          Petri Korhonen sanoo

          Itse olen urheiluseuratoiminnassa mukana täysin talkoo pohjalta, en ota edes kulukorvauksia (kilometrejä).
          Meillä kuten kaikilla seuroilla on huutava resurssi ongelma. Jotkut seurat ratkaisevat sen palkatulla henkilöstöllä mikä nostaa maksut pilviin eikä köyhällä ole varaa enää harrastaa. Onko tämä muka hyvä ratkaisu?

          Meillä(kin) on sellainen jännä ilmiö, että kaikki seura aktiivit ovat työelämässä mukana. Tämä osaltaan aiheuttaa resurssi ongelmaa. Työt pitää tehdä ensin ja seurajutut vasta sen jälkeen. Yhtään työtöntä aktiivien joukossa ei ole! Harrastajien vanhemmissa heitä kyllä on samassa suhteessa kuin yhteiskunnassa muutenkin…ei kuulemma ole aikaa.
          Samaan aikaan lehdistö jauhaa miten köyhällä ei ole varaa harrastaa! Kannattaisiko sen köyhän tulla talkoisiin mukaan niin pidettäisiin hinnat alhaisina?

          PS.
          ”Palveluspakon tarkoitus oli taata edullista työvoimaa yksityisille”

          Tämä on täysin puhtaasti vasemmistolainen tulkinta. Aiheesta on erilaisiakin tulkintoja.

          PPS.
          työtöntyötön,
          Urheiluseuroja on melkoisen pienissä kylissä, samoin vanhuksia jotka tarvitsevat apua voidakseen asua kotona. Miksi sinne kaupunkiin tarttee mennä?

          • 5.2.1.2.1

            Saku Timonen sanoo

            ”Tämä on täysin puhtaasti vasemmistolainen tulkinta.”
            Ei ole, vaan on mm. professori Heikki Ylikankaan näkemys. Palveluspakko säädettiin Ruotsin suurvalta-aikana, jolloin miehiä tarvittsiin valtavasti sotaväkeen ja työvoimapula oli huutava.

          • 5.2.1.2.2

            työtöntyötön sanoo

            Asunkin ihan maalla, en siis edes missään kyläkeskuksessa joten sinne pitäisi jotenkin päästä ja vieläpä ilman kuluja osallistumaan. Siksipä sinne siis nimenomaan pitää mennä. Itsehän en harrasta mitään maksullista (siis mitään missä olisi jokin kerta/kuukausi/kausimaksu).

            Ainakin meidän kaupungissa on palkattuja kodinhoitajia/henkilökohtaisa avustajia jne. Itsekkin olen aikoinaan ollut henkilökohtaisena avustajana ihan palkalla, kohta kai sitäkin pitää tehdä työmarkkinatukea vastaan. Sinne vain Molin sivuille laittaa hakusanaksi henk. koht. avustaja niin paikkoja alkaa löytyä ja ihan palkallisena. Ai niin mutta eihän osallistuva sosiaaliturva syrjäytä työpaikkoja vai mitä?

            Ja autankin vanhaa sukulaista mutta tästä ei kannata työkkärissä puhua mitään, voi katsos ”osallistuminen” loppua siihen tai ainakin työmarkkinatuen maksu. Työtön ei yksinkertaisesti voi nykyisin osallistua vapaaehtoistyöhön, yksikin lehtijuttu jossa asiasta mainitset tai kuva paikan päältä ja tulot ovat jäissä. Muitakin vanhuksia asuu lähellä mutta heitä taas auttavat omat sukulaisensa tai eivät apua tarvitse. Enkä aio edes silloin kuin tuo osallistuva sosiaaliturva runnotaan läpi alkaa raportoida mitä teen vapaa-aikanani eli silloin kun minulle ei palkkaa makseta tehtävistäni. Toimeentulotuki odottaa sinä päivänä.

            Kas kun kukaan ei ole ehdottanut että työttömät kelpaisivat vahtimaan työssäkäyvien lapsia ja näin kantamaan kortensa kekoon. Kai nyt jokaisen naapurista löytyy lapsiperhe joka tällaista apua tarvitsee? Tai miten olisi että jokaisessa taloyhtiössä jossa asuu ”oma työtön” voisi tämän laittaa vaikka talviaamuina harjaamaan lumia työllisten autojen päältä ja näin saisi työtönkin tuntea kuuluvansa yhteiskuntaan.

          • 5.2.1.2.3

            Jarkko sanoo

            Sinä et Petri kuules tiedä kuka siellä teidän seurassanne on työtön ja kuka ei, koska työttömät harvemmin tuovat esille työttömyyttään, koska eivät halua leimaantua tai ruveta ruotimaan elämäänsä ulkopuolisten kanssa. Ihmiset näet ovat usein hyvin uteliaita eivätkä aina niin hyvässä merkityksessä.

            Jos olet yhtään isommassa seurassa siellä on väkisinkin useita työttömiä et vain huomaa asiaa tai sitten he eivät halua kertoa sinulle juuri sinulle tätä asiaa elämästään.

          • 5.2.1.2.4

            Petri Korhonen sanoo

            ”Ei ole, vaan on mm. professori Heikki Ylikankaan näkemys. ”

            Ylikangasta on ainakin pohjanmaalla haukuttu kommunistiksi. Muistaakseni Ylikangas joskus sanoi kommunistileiman haitaneen hänen työtäänkin.

            Se, että on professori ei tarkoita että ei katselisi asioita väritettyjen lasien läpi – tätähän on Ylikangas itsekkin ihmetellyt:” miten onkaan mahdollista, että akateemisesti koulutetut tutkijat päätyvät samana aikana samasta aiheesta samoilla lähteillä tyystin eri tuloksiin? Niin kuin esimerkiksi nuijasodasta, jota on tutkittu jo noin 150 vuoden ajan ja joka käytiin yli 400 vuotta sitten.”

          • 5.2.1.2.5

            Saku Timonen sanoo

            Sillä, mitä sinä ja minä emme tiedä historiantutkimukesta, on täytetty monta kirjastoa.

          • 5.2.1.2.6

            "Aina Marina" sanoo

            Kyllä se on melko hankalaa saada vapaaehtoishommiin myös ala-asteen oppilaiden vanhempia – työttömiä tai työssäkäyviä. Molempia saadaan isostakin koulusta nipin napin sen verran mukaan, että oppilaille saadaan vanhempainyhdistyksen puolesta vuosittaiset diskot, askarteluillat ja stipendit. Se aika, jonka jo ekaluokkalainen päivästään viettää koulussa on suuri osa heidän arkeaan ja onkin hämmästyttävää, ettei vanhemmilla ole aikaa tai mielenkiintoa osallistua toimintaan. Toisaalta taas ne samat henkilöt ovat aktiivisia sekä luokka- että koulutasolla. Useita yhdistää myös aktiivisuus siellä seuratasollakin – työssäkäynnistä tai työttömyydestä huolimatta.

          • 5.2.1.2.7

            Servitus sanoo

            Minä olen talkootyötä tekevä työtön (nollasopparilainen).

            Ja se todellakin on asia, josta ei työkkärille paljon kannata huudella, vaikka talkootyötä ei olekaan kielletty. Ihan siinä pelossa, että joku hieman virkaintoisempi työkkäriläinen intoutuisikin tutkimaan, että onko vapaaehtoistyö yleishyödyllistä, siinä kun katkeaa välittömästi työttömyysturvan maksaminen tutkinnan ajaksi.

          • 5.2.1.2.8

            Maarit L. sanoo

            Joku muukin taisi tätä jo kommentoida, että työttömät eivät uskalla osallistua kovin paljon mihinkään vapaaehtoistoimintaan, kun on ihan TE-toimiston mielivallan alla, että mikä niistä yhtäkkiä katsotaankin ”työksi” tai ”yrittämiseksi” ja tuet lähtee vähintään tutkinnan ajaksi.

    • 5.3

      Rintsu sanoo

      Palveluspakon aikaan suomi oli sääty- yhteiskunta. Maanviljelijöillä tarkoitettiin tilanomistajia ja yrittäjillä varakkaita kauppiaita. Parempaa työväestöä oli esim. virkakunta mutta hehän olivatkin palveluksessa. Kaikki muu väestö oli pohjasakkaa jota kyseinen palveluspakko koski. Ammattiliittoja tai työehtosopimuksia ei tunnettu, joten palkanmaksuvelvoitetta työnantajalle se pakko ei sisältänyt. Mut käytännön syistä kurjalistolle piti antaa katto pään päälle ja vähän leipää, että jaksavat tehdä töitä.

      Torpparilaki sit aikanaan korjasi tilannetta siten, et maaorjuudesta ei enää tarvinnut puhua.

      Mutta kun muutakaan sosiaaliturvaa ei ollut olemassa niin keksittiin hätäaputyöt, työttömyystyöt ja työllisyystyöt joissa nimenomaan on kaikki ”osallistavan sosiaaliturvan” piirteet. Niistä luovuttiin tehottomina ja taloudellisesti kannattamattomina 60- luvulle tultaessa. Kun huomattiin, että ei ole mitään järkeä pitää sataa lapiomiestä kuukausitolkulla hommassa johon koneella menee päivä.

      Irtolaislaki kumottiin vasta 80- luvulla.

      Noita aikoja ei tarttis keksiä uudestaan.

      Hallitus voisi vaihteeksi kokeilla semmoista politiikkaa missä yritysten kannattaisi investoida ja työllistää.

    • 5.4

      Milla Jaakkola sanoo

      Mitä hiton hyötyä olisi vapaaehtoistöissä työmotivaation alentamisella sitomalla *VAPAAEHTOINEN* toiminta elantoon?

    • 5.5

      Rosa Warski sanoo

      ”Urheiluseurat tarvisevat toimijoita, vanhukset ulkoiluttajia, yksinelävien ystävä palvelut, vara isä palvelut, jne, jne”

      Näissä kommenteissa hämmentää aina eniten se, miten vähän avun tarvitsijoista todella piitataan. Tärkeintä, kuten aina, on kyykytys ja päteminen.

      Mietipä, Korhonen, miltä tuntuisi olla vanhus joka tietäisi että häntä viedään ulos ainoastaan, koska ulkoiluttaja on pakotettu tähän? Entä miltä tuntuisi olla se yksinelävä, jonka ”ystävä” ilmestyisi paikalle vain pakotettuna? Tai entäpä lapsi, jota hoitaisi pakolla työtön, joka vihaa lapsia ?

      • 5.5.1

        Jarkko sanoo

        ”Mietipä, Korhonen, miltä tuntuisi olla vanhus joka tietäisi että häntä viedään ulos ainoastaan, koska ulkoiluttaja on pakotettu tähän? Entä miltä tuntuisi olla se yksinelävä, jonka ”ystävä” ilmestyisi paikalle vain pakotettuna? Tai entäpä lapsi, jota hoitaisi pakolla työtön, joka vihaa lapsia ?”

        Veikkaan, että seuraava askel on se, että sitten kun ongelmia alkaa tulla kun pakotetut eivät viihdy pakko töissään vaikka näennäisesti tekevät sen mitä vaaditaan aletaan väittämään, että köyhillä ei ole moraalia ja sitten vaatimaan erilaisia vain köyhiä koskevia moraalilakeja, jotka säätelevät sitä mitä köyhä saa tuntea, ajatella ja toimia. Noin on tehty aikaisemminkin historiassa ja monet täällä näyttävät pyrkivän siihen takaisin. Vain köyhiä koskevat erilaiset moraalilait, pitäjäkuri ja muut käytännöt olivat vain jatkoa tuolle asetetulle pakolle ja sen aiheuttamille ongelmille.

  5. 6

    työtöntyötön sanoo

    Eli oliko niin ettei palveluspakko koskenut heitä joilla oli vaikkapa perittyä rahaa ja sen vuoksi varaa pitää asuntoa ja elää ilman työtä? Vai laitettiinko vaikkkapa kartanonpoika joka eli hiukan siveettömästi pellolle huhkimaan? Veikkaan ettei.

    • 6.1

      Pohjola sanoo

      Eip. Kyllä porvari petun syönnin vältti.
      Tuntuu kyllä edelleen todella vaikealta uskoa sitä, että suurin osa kansasta pitäisi tästä tilanteesta, mutta ehkä se sitten on vaikea nähdä puuta metsältä jollei ole kokenut työttömyyttä tässä 2 vuoden sisällä.
      Kauankos tässä olikaan seuraaviin vaaleihin?

  6. 7

    Servitus sanoo

    Erinomainen kirjoitus Sakulta!

    Minä olen todella peloissani ja ahdistunut siitä, miten minulle tulevaisuudessa käy kun nämä hallituksen kurjistamistoimet tulevat voimaan. Kuten A-talkissa tuli hyvin ilmi, ovat toimet kauttaaltaan työttömiä syyllistäviä ja lokeroivia. Työttömyys on oma vika ellei peräti valinta, pitkäaikaistyötön on yhtä kuin moniongelmainen ja sairautta nimeltä työttömyys hoidetaan samoilla keinoilla joka ikistä työtöntä.

    Miten käy kaltaisilleni työttömille, joilla on terveydellisiä rajoitteita? Lindströmin mukaan (esim. http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/tyoministeri-lindstrom-kolumnissaan-hallitus-kyykyttaa-tyotonta-en-odota-etta-tyottomat-taputtavat-selkaan-ainakaan-leppoisasti/6421624) ”työnhakuvelvoite ei koske lähellekään kaikkia työttömiä”, ja ellen aivan väärin muista, niin A-talkissa taisi olla sen suuntaista puhetta, että hakuvelvollisuus voitaisiin räätälöidä tietyissä tapauksissa. Kuka nämäkin päätökset tekee ja millä resursseilla? Ilmoittaako TE-toimisto minulle jatkossa, että meidän tulkinnan mukaan kuluneen 3 kuukauden jaksossa oli niin ja niin monta työpaikkaa avoinna, joihin sinun terveyden tilasi riittää? Jos et ole samaa mieltä ja et hakenut, niin karenssia tulee?

    Aktiivisuusmallin omavastuupäivästä (mikä siloitteleva kiertoilmaus rangaistuksen omaisesta työttömyysturvan leikkausesta, mitäs et ollut tarpeeksi aktiivinen) vapautuu (albeit mach frei!) tekemällä tietyn määrän työtä tai osallistumalla tiettyyn määrään työllistymistä edistäviin palveluihin. Entä jos on töissä, mutta työtunnit jäävät alle 18 tunnin neljässä viikossa? Jos minut ohjataan jollekin palkattomalle työkokeilujaksolle, pilipali-kurssille tai kuntouttavaan pupuleikkipuuhasteluun, niin entä jos nämä vievät mahdollisuuden ottaa vastaan lisätyövuoroja, joita omassa töissäni aina silloin tällöin tulee? Joudunko valitsemaan omavastuupäivän, työn ja pakkopuuhastelun väliltä, jos ja kun ne eivät kaikki mahdu samaan yhtälöön?

    • 7.1

      Tintti sanoo

      Servitus kirjoitti:
      ”Entä jos on töissä, mutta työtunnit jäävät alle 18 tunnin neljässä viikossa?”

      Mietin, miten mahtaa olla sellaisen tilanne, joka valmentaa muutamia tunteja viikossa keskimääräistä paremmalla, muttei sentään kovin isolla palkalla, vaan ei täyty 18h. Oppitunnin / luennon valmisteluun pitää yleistenkin näkemysten mukaan varata ainakin 3x luennon pituuden verran aikaa. Se on toki ”palkatonta” työtä tai siis sisältyy siihen keskimääräistä parempaan tuntipalkkaan.

      Mitenköhän työkkäri mahtaa asian nähdä? Jäävätkö luennot valmistelematta kun aika ei enää riitä työkkärin pakkotoimien eli pakkotyön jälkeen? Skenaari voisi olla vaikkapa se, että luentoja, joista saisi palkkaa edes vähän, ei enää voi pitää, kun valmisteluaikaa ei jää. Sen sijaan asiantuntijan taidot haaskattaisiin jossain ruuvipussituksessa? Ei tarvinne kysyä, onko mitään järkeä.

  7. 8

    Korvessa sanoo

    Melkoiseksi kisailuksi tämä eläminen täällä menee, teki mitä teki, tai oli tekemättä lopputuksena eriasteinen karenssi. Onkos kenelläkään lukijoista kokemusta tästä ns. Työhönkoutsauksesta jota tuputetaan jatkuvasti ?

    • 8.1

      työhönvalmennettu sanoo

      On. Kävin sellaisessa vapaaehtoisessa jossa ensin kävin yhden ihmisen luona. Tämä kertoi mikä on palvelun tarkoitus jne. Esim. työkokeilu ei tätä kautta ollut mahdollista koska se ei työllistä. Laittoi minut sitten jollekin toiselle kun taisi arvioida minun olevan vähän vaikeammin työllistyvä. No tämä seuraava sitten tuputti vain koulutusneuvontaa ja kas kummaa myös työkokeilua. Käytiin kahdella kerralla väittelyä pitääkö minun mennä sellaiseen. Kolmannella kerralla olikin sitten älynnyt soittaa tälle henkilölle numero 1 ja oli ääni muuttunut kellossa, ”ei voikaan mennä työkokeiluun kun se ei työllistä”. No bingo! Muutenkin tällä yksilövalmentajalla ei oikein ollut ajantasaiset tiedot palvelun tarkoituksesta.

      Tähän ammattitaidottomuuteen ja ettei minua kuunneltu loppui tuo työhönvalmennus. En ole juurikaan positiivista kuullut/lukenut mutta jos tuo on täysin vapaaehtoista niin voithan yrittää, ei siinä menetä kuin korkeintaan hermonsa;).

  8. 9

    Rintsu sanoo

    En viitti jatkaa vastauksenvastauksenvastausta joten laitetaan pahnanpohjimmaiseksi.

    ”Urheiluseuroja on melkoisen pienissä kylissä, samoin vanhuksia jotka tarvitsevat apua voidakseen asua kotona. ”

    Olen oman seurani tai yhdistykseni vuoksi tehnyt talkootunteja ööh… aika paljon.
    Edes harrastehumppaaja kun ei voi välttyä ilmaiseksi tehdyiltä soittokeikoilta olematta ihan täysi kusipää.

    Ilmaiselle työlle on aina tarvetta. Eikä mulla useinkaan ole mitään sitä vastaan.

    Mutta siihen pyydetään, ei käsketä.

    • 9.1

      Rintsu sanoo

      Vastaan itte ittelleni koska en voi muokata unohdusta edellisestä viestistäni.

      Tapio Rautavaara oli aikanaan kekkereillä juhlimassa. Hammaslääkäri tuli sanomaan, että olisit Tapsa ottanut kitaran mukaan niin saatais tänne musiikkia.
      Tapsa vastasi, että; ja jos sinä olisit ottanut poran mukaan niin saatais kaikkien hampaatkin kuntoon.

      Tuossa on se työn ja talkootyön hiuksenhieno ero.

      • 9.1.1

        työtöntyötön sanoo

        No nyt oli kyllä Tapsa ollut aikaansa edellä. Näitä kun kuulisi nykypoliitikoiltakin. Vapaaehtoinen työ on todellakin vapaaehtoista. Jos olisin vaikkapa urheiluseurassa vapaaehtoisena niin esim. sairastuttuani soittaisin vaan seuraan etten nyt voi tulla. Asia olisi ok. Osallistuvassa joutuisin (luultavasti omakustanteisesti) hankkimaan lääkärintodistuksen tai menettäisin tulojani, ainakin selvittelyä tulisi. Oma valintani kumman ottaisin eli suo siellä, vetelä täällä.

        • 9.1.1.1

          Jarkko sanoo

          ” Osallistuvassa joutuisin (luultavasti omakustanteisesti) hankkimaan lääkärintodistuksen”

          Jos kaikki sadattuhannet työttömät laitettaisiin osallistavaan sosiaaliturvaan jossa jokaisesta poissaolosta tarvitsee lääkärintodistuksen jo tästä tulisi satojatuhansia ylimääräisiä lääkärikäyntejä vuodessa, koska keskiverto ihminen sairastaa flunssan pari kertaa vuodessa. Tästä tulisi julkiselle sektorille lisää kuluja, koska poliklinikka maksut eivät kata kaikkia kuluja.

          Tämän lisäksi työttömien lapsille pitäisi järjestää hoitopaikka töiden ajaksi, josta siitäkin tulisi satojen miljoonien lisä kulut julkiselle sektorille. Koska laki ei salli lasten jättämistä heitteille, sillä perusteella, että jonkun mielestä pakkotyö tekee vain hyvää työttömälle perheelle.

          Sen lisäksi pitäisi jonkun maksaa työvälineet, haalarit ja muut varusteet sadoilletuhansille työttömille ja järjestää ruokailu.

          Vaikka itse työ tehtäisiin ilmaiseksi työnteettämisen välilliset kulut eivät katoa minnekään. Oma lukunsa on se, että jos työtä tehdään ilmaiseksi pitemmän päälle se vinouttaa kansantaloutta, koska se kohdistaa työvoiman turhiin asioihin, koska työnteettäjän ei tarvitse harkita ollenkaan onko teetetyllä työllä mitään arvoa, koska palkkaa ei tarvitse maksaa. Lopulta ollaan tilanteessa, että sadat tuhannet työttömät raahaavat isoja määriä kiviä isoiksi kasoiksi ja valtiot kilpailevat sillä kenellä on alueellaan isoin kivikasa Näin on käynyt aikaisemminkin historiassa ja asiaa kutsuttiin pyramideiksi.

          Koska ihmiset ovat tietämättömiä, typeriä, yksinkertaisia ja itsekkäitä niin jos ilmaista työtä on tarjolla jatkossakin niin tuo kivien kasailu satojen metrien kasoiksi aika palaa ennenpitkää tavalla tai toisella. Ainoa mikä historian toistamista on estänyt on se, että työstä joutuu maksamaan palkkaa niin joutuu harkitsemaan, että onko kivien kasaaminen sadan metrin kasaksi sittenkään niin arvokasta, että rikkaan kaikki rahat menevät siihen.

          • 9.1.1.1.1

            "Aina Marina" sanoo

            Tärkeitä pointteja Jarkolla ja lisäksi vielä se liikkuminen paikasta toiseen vie aikaa ja rahaa. Jos lapsiakin pitää kuljettaa sinne, mistä se paikka löytyy, eikä se löydykään kaikille samasta paikasta – saati läheltä sitä työttömän pakkohippaleikkipaikkaa…

  9. 10

    Pekka Järvi sanoo

    Itse olin 28 vuotta it-alalla ja en olisi koskaan uskonut, että joutuisin työttömäksi. Kouluttauduin säännöllisesti vastaamaan työnantajan tarpeita. Olin monessa mukana ja tunsin olevani korvaamaton.

    Sitten alkoivat yt-neuvottelut ja lopulta viikate heilahti kohdallani. Se oli shokki ja Olin katkera. En myöskään halunnut kyykytettäväksi työttömäksi, joten muutin ulkomaille viime vuonna.

    Siirtolaisena ei ole helppoa. Töitän on, mutta olen hieman yksinäinen. Uskon kuitenkin parempaan, joten takaisin Suomeen en aio tulla.

    • 10.1

      Venla Bevan sanoo

      Olen ajatellut samaa. Maasta on lähdettävä. Suomessa elämisessä ei ole mitään järkeä, ikävä kyllä, vaikka kotiani ja maata rakastankin. Se koti otetaan minulta pois, vaikka hetkenkin työttömyyden iskiessä – ellen suostu palkattomaan työhön.

      Miksi siis hankkia kotia, autoa, omaisuutta, jos siitä joutuu luopumaan heti työttömyyden kohdatessa? Ja jokaistahan työttömyys kohtaa, joskus.
      Miksi käydä töissä, jos sen työn hedelmät sinulta riistetään hetkessä?

      Ei mitään järkeä…
      Maasta on lähdettävä, koska eläminen täällä ei käy laatuun. Sydän jää kotiseudulle. Sille ei voi mitään.

  10. 11

    Daniel Malinen sanoo

    Ajoittain tykkään huvikseni lukea ajankuluksi finlexiä, lakiteksti on silti tylsää ja puuduttavaa eikä muuksi muutu vaikka kuinka yrittää. Kerran kuitenkiin törmäsin sellaiseen käsiitteeseen kuin työvelvollisuus, kyse on siis suomen laissa säädetystä kansalaisvelvollisuudesta joka on verrannollinen oppi- ja puolustusvelvollisuuden kanssan ja joka velvoittaa kansalaisvelvollisuutena jokaisen Suomalaisen osallistumaan palkkatyöhön eli täyttämään kansalaisvelvollisuuteensa. Ajattelin kuitenkin, että hitto, jos kaikkien Suomalaisten velvollisuus on olla palkkatöissä niin kenen palkollisia ne sitten on. Laissa ei myöskään todellakaan oltu säädetty alaikärajaa vaan todella puhuttiin kaikkista Suomen kansalaisista. No kuitenkin kyse on jokaisen täytettävästä kansalaisvelvoitteesta, joten henkilö joka ei mene palkkatöihin on Suomen laissa siis yhtä rikollinen kuin henkilö joka jättää selittämättä peruskoulun ja varusmiespalvelun käymättä. Ihhme että moinen jokaisen palkkatyöhön velvoittava laki on säilytetty. Mutta vaan hämmästyttää eräs seikka, kenes palkkalistoilla yrittäjät ovat vai ovatko yrittäjät työstäkieltäytyjiä kun eivät tee palkkatyötä ja täytä kansalaisvelvollisuutta? Lopuksi, saa sanoa takaisin suoraan jos olen ymmärtänyt lakipykälän työvelvollisuudesta jotenkin väärin.

    • 11.1

      Jarkko sanoo

      Työvelvollisuus on lähinnä poikkeusolojen lainsäädäntöä, mutta työvelvollisuus ei koske kaikkia kuten vaikkapa lastenhuoltajaa ei voida määrätä työvelvolliseksi mikäli lasten hoitoa ei pystytä järjestämään. Virkamies saa jatkaa virkansa suorittamista työvelvollisuudesta riippumatta, työvelvollisuus ei myöskään koske puolustusvoimien henkilökuntaa.

      Kaikkein vahviten poikkeusolojen työvelvollisuus koskee perheettömiä miehiä, jotka eivät eivät omista suomesta kiveäkään vaikka sitä ei laissa suoraan sanotakkaan, mutta heidän osakseen ei ole säädetty lakiin mitään poikkeusta joka voisi estää työvelvollisuuden. Lisäksi heillä on vielä erikseen asevelvollisuus ja muitakin lisä velvolllisuuksia mitkä eivät koske kaikkia.

      Yrittäjiä ja monia yksityisen sektorin työntekijöitä varten löytyy erinäköisiä säädöksiä, jolla heidän toimintansa voidaan julistaa valtionkannalta välttämättömäksi jolloin he saavat jatkaa poikkeusoloissakin toimintaansa.

      Alaikäraja on työvelvolliseksi voidaan määrätä vain 18v-68v ikäisiä.