Horjuva oikeusvaltio

Oikeusvaltiossa jokaisen pitää voida luottaa siihen, että kaikki viranomaiset toimivat lain ja hyvän hallintotavan edellyttämällä tavalla viivyttelemättä, tasapuolisesti ja lakia noudattaen. Ketjun on oltava aukoton alimmasta virkamiehestä ylimpään valitusviranomaiseen ja oikeusasteeseen. Meillä on totuttu luottamaan oikeusvaltioon, mutta viime aikoina luottamus on alkanut säröillä.

Toimeentulotuen perusosan myöntämisen siirto Kelalle ei sujunut kuten olisi pitänyt. Suuruudenhulluuksissaan Kela kuvitteli voivansa hoitaa itselleen ihan uuden tehtävän puolella siitä käsittelijämäärästä, joka asiaa hoiti kunnissa. Seurauksena Kela ruuhkautui alkuvuodesta pahasti, ja joutuu nyt maksamaan viivästymiskorvauksia. En tosin tiedä paljonko pienet korvaukset auttavat niitä, jotka ennättivät menettää luottotietonsa, asuntonsa tai lääkkeiden puuttumisen takia peräti henkensä.

Nyt Kela lienee saanut käsittelyajat lyhennettyä suunnilleen lain vaatimaan seitsemään arkipäivään. Syytä kerskailuun ei kuitenkaan ole, sillä lain mukaan hakemukset pitää käsitellä viivyttelemättä. Seitsemän arkipäivää on ehdoton yläraja, joten käsittelyssä pitäisi päästä huomattavasti lyhyempään aikaan.

Ylikuormittunut maahanmuuttovirasto Migri on toinen ongelmatapaus. Turvapaikanhakijoiden avustajina toimivat lakimiehet ovat havainneet pahoja puutteita tulkkauksessa ja jopa vastineiden antamisessa valitusasioissa. Vastineen puuttuminen on yksi valitusperuste lisää ylempään oikeusasteeseen, joten puutteellisella toiminnallaan Migri vain kuormittaa järjestelmää.

Migrin päätösten tehtailusta valmiin mallin mukaan on kerrottu täällä. Tulkkipalvelujen ongelmat näyttäisivät olevan peräisin kilpailuttamisesta. Migrillä ei tietenkään ole eikä voikaan olla omia tulkkeja kaikkiin kieliin, joten se on ulkoistanut tulkkaamisen yksityisille firmoille. Tulkkaussopimukset on kilpailutettu, ja voittajia ovat halvimman tarjouksen tehneet. Halvin tarjous perustuu tietysti halvimpaan työvoimaan, jonka ammattitaito saattaa olla hyvinkin heikko. Halvalla saa harvoin laatua.

Migrin ylikuormittumisesta kertoo paljon 47 vuotta Suomessa asuneen huippuviulisti Yoshiko Arain joutuminen byrokratian myllyyn. Oikeusvaltiossa kaikki ovat yhdenvertaisia lain edessä, joten hänen tapauksensa kertoo liiankin paljon nykytilasta.

Tähän kun vielä lisätään tieto siitä, että Itä-Suomessa poliisia joutuu odottamaan kiireellisissäkin tapauksissa 20 minuuttia, niin usko yhdenvertaisesti ihmisiä kohtelevaan oikeusvaltioon alkaa olla koetuksella. Oikeusvaltio on vain niin vahva kuin sen heikoin lenkki. Se lenkki näyttää olevan pettämässä, ja silloin kaikkein heikoimmassa asemassa olevat kärsivät ensimmäisenä.

Justitia_4

 

Kommentit
  1. 1

    Seppo Laitinen sanoo

    Odotellaan SoTe n sotkua, sitten huomataan, että Suomi on Euroopan epäoikeuden mukaisin maa, valitettavasti.

  2. 2

    liisa hirvonen sanoo

    Käy kuten Ruotsissa, jossa vastaavan soteudistuksen valuvikoja on yritetty korjata jo pitkään. Viime kesänä yksityinen synnytysosasto BB-Sophia lopetti toimintansa Tukholmassa, koska se ei tuottanut riittävästi voittoa. Tulevat äidit joutuivat aika ikävään tilanteeseen. Myös yksityisten pyörittämiä terveysasemia on suljettu, tuosta vaan, kun bisnekset eivät olekaan olleet riittävän tuottavia.

    Yle uutisoi kolme päivää sitten (23.5), että Turun yliopistollisessa keskussairaalassa on otettu vastaan ruotsalaisia synnyttäjiä. -Autoimme heitä ihan inhimillisyyden pohjalta, sanoo ylilääkäri Seija Grenman. TYKS ja Uppsalan yliopistollinen sairaala ovat tehneet yhteistyösopimuksen ruotsalaisten riskisynnyttäjien osalta. Tyksissä on nyt myös pysyvästi paikkoja ruotsalaisille. Jos julkinen terveydenhoitomme olisi täysin surkeassa tilassa niin tuskinpa pystyisimme auttamaan naapureitamme.

    Julkisia palveluja moititaan joskus aiheesta, mutta usein myös aivan aiheetta. Sote-mullistuksesta seuraa ihan sama meillä kuin Ruotsissa. Tulee kalliiksi veronmaksajille ja hoidonsaanti heikkenee, alueellinen eriarvoisuus jyrkkenee. Palvelut pirstoutuvat, sekavuus lisääntyy.

    Kannattaa allekirjoittaa vetoomus oikeudenmukaisen soten puolesta.
    Löytyy täältä: sote.vasemmisto.fi

  3. 3

    Janne Peltola sanoo

    Jos tuntuu pitkältä ajalta odottaa 20 minuuttia poliisia, niin ei kannata muuttaa tänne Ruotsiin. Täältä missä itse asun on lähimmälle poliisiasemalle reilu 80 kilometriä palveluiden keskittämisen jäljiltä. Samaan suuntaan varmaan mennään pian Suomessakin.

    • 3.1

      R.A. sanoo

      Tuo on tilanne myös Suomessa, jos asuu kaukana isommista kaupungeista. Kesänviettopaikassamme sattui niin, että joku yritti murtautua sisälle mökkiin, kun olin siellä yksin yöllä nukkumassa. Lähimpään poliisiin oli matkaa 80 km. Vaikka poliisipartio olisi lähtenyt paikalle heti, niin päästäkseen perille 20 minuutissa heidän olisi pitänyt ajaa koko matka 240 km/h. Ja se ei niillä kinttupoluilla onnistuisi edes rallikuskilta. Todellisuudessa kannattaa myös epäillä olisiko joku poliisipartio ollut vapaana lähtemään välittömästi matkaan. Sitäkin epäilen. Kaiken lisäksi se 20 minsan odotus olisi ollut aivan liian pitkä. Onneksi oli koira mukana – se hoisi homman, jota viranomaiset eivät olisi pystyneet hoitamaan.

  4. 4

    stunned sanoo

    Viulistin kokemukset ja maahanmuuttovirasto Migrin palvelupisteiden ruuhkat ovat tuttuja meillekin ja tuoreessa muistissa. Haimme juuri jatko-oleskelulupaa, siis vaimolle uutta ulkomaalaiskorttia vanhentuneen tilalle. Korttihan on voimassa viisi vuotta.

    Menimme toimistoon heti aamusta hyvissä ajoin; vuoron odotusta tiskille kesti neljä tuntia. Virkailija oli ystävällinen ja kehotti varaamaan ajan vastaisuudessa netissä. Seuraava vapaa aika olisi ollut kahden kuukauden päässä. Kortti tuli postissa viiden viikon kuluttua hakemuksesta.

    Jostain syystä Migrin toimipiste on torstaisin suljettu, eikä virkailijoitakaan ole tarpeeksi. Asiat olivat paremmin silloin ennen, kun ulkomaalaisten lupia haettiin vielä poliisilaitokselta.

    Yoshikon tapauksen tarransiirrostakin on kokemuksia. Kun ulkomaalaiskortti tuli käyttöön vuosia sitten, olimme ulkomaanmatkalla ja vaimon passi oli umpeutumassa. Uuteen passiin ei enää siirretty edellistä oleskelulupatarraa, eikä vanhaa passia voinut käyttää uuden rinnalla. Oleskelulupatarra oli aivan uusi, juuri ennen matkaa haettu. Meille ei ollut kerrottu mitään siitä, että vain kuukauden sisällä tarra poistuu käytöstä, eikä sitä enää voi siirtää uuteen passiin.

    Yoshiko joutuu selvittämään asian rajaviranomaisten kanssa tai anoo viisumia Suomeen. Ilman voimassa olevaa lupakirjaa ei ehkä oteta koneeseen. Näin meille kerrottiin. Onneksi ottivat silloin siirtymäajan käyttöön, kolme kuukautta, ja pääsimme sittenkin Suomeen kahdella passilla anomaan ulkomaalaiskorttia sen vain kaksi kuukautta vanhan oleskelulupatarran tilalle. Jäi höntti olo, kun joutui maksamaan kahdesti sen palvelumaksun perätysten lyhyellä ajalla. Tällä hetkellä ulkomaalaiskortin hinta on 101 euroa.

  5. 5

    Joni Heikkinen sanoo

    Kela uutisoi näyttävästi ”vahingonkorvausten” maksun alkavan 22.5. vaan eipä näy vieläkään ja viikko on tästäkin nyt täysi. Onnekkaassa asemassa ei meikäläistä niin ravistele, mutta periaatteesta nyppii otsalohkoa.

  6. 6

    Eero Tervonen sanoo

    Kun valtakunnassa säästetään niin, että se ”sattuu kaikkiin” on kärsijänä yleisimmin sellainen henkilö tai ryhmä, jonka asema jo ennen säästämistä on ollut heikko.
    Toimeentulotuen siirto Kelaan ei koskenut hallitusherrojen kavereita. Lääkkeiden ja Kelakyytien alkuomavastuu, hirvittävä termi muuten, osuu kipeimmin köyhiin ja kipeisiin, ostaako lääkkeet vai ruokaa, onko varaa mennä terapiaan, johon kyyti maksaa 50€/kerta?
    Paluuta vanhoihin aikoihin voisi kuvailla sanonnalla Kevät keikkuen tulevi, suvi suuta vääristellen. Kyse ei todellakaan ole kevääntulon riemusta, vaan nälästä, joka heikensi kansalaiset hoipertamaan laarien tyhjennyttyä juuri kevään koittaessa.

  7. 7

    Mauri Pulkkinen sanoo

    Paljon korjattaisiin sillä, että viranomaistehtävissä toimivat henkilöt korjaisivat asennettaan palveluhenkisempään suuntaan. Pelkään pahoin, että koulutuksessa ei siihen puoleen ole kiinnitetty huomiota, vaikka se on jossain määrin kirjoitettu hallintolain sisällekin.

    Resurssit eivät jousta samassa määrin kuin joidenkin viranomaispalvelujen kysyntä vaihtelee. Ihminen ei ole stressaantuneena ja haukkujen kohteena parhaimmillaan. Väsyneenä tekee helposti virheitä eikä hymyä saa huulille kuin väkisin vääntäen eli sinänsä inhimillisestä näkökulmasta löytää selityksiä ja puolustusta viran- ja toimenhaltijoita kohtaan.

    Resurssiohjaus on yksi johtamisen osa. Viime kädessä poliitikot pitelevät siinäkin ratkaisun avaimia.

    Tosin miehiset putkiaivot eivät näköalan kapeuden vuoksi havaitse helpolla muutostarpeita. Yhdet näkevät vain askelmat, jotka johtavat maakuntahallintoon, toiset maahanmuuton mörköjä ja kolmannet Soten valinnanvapauden (=lue valintapakko). Kaikki vetoavat sokeasti pyhään hallitusohjelmaan, jopa enemmän kuin pilkatun sixpackin aikaan.

  8. 8

    Korkki sanoo

    Poliisi tulee pääkaupunkiseudulla tai isossa kaupungeissa paikalle suurella voimalla isolla nopeudella mutta maalla joku hirvikolari saa odottaa tuntikausia. Ensihoito onneksi toimii yhä joka puolella, mutta miten käy kun se siirtyy valtiolle.

    Virastojen päätösten kanssa on taas mun mielestä kestettävä toimintaa näin. Eihän siitäkään tulisi mitään että kiireavuksi palkattaisiin osaamattomia tai epäpäteviä ihmisiä. Esimerkiksi turvapaikkapäätösten/hakemusten määrä vaihtelee paljon. Silloin kun on jonoa on vain jaksettava odottaa. Mitä virkailijat sitten tekisivät jos jonot on saatu purettua eikä mitään hakijaryntäystä ole. Muutenkin pätkätöitä tarvitsisi saada vähennettyä, joten miksi tuolla toimittaisiin niin.

    • 8.1

      "Aina Marina" sanoo

      Toivottavalla pätkätöiden vähentämisellä ymmärtäisin esimerkiksi sellaisen tilanteen, että esim. eräs hampurilaiskunkku tarjoaisi täysipäiväisiä työsuhteita sen sijaan, että pyörittää puljuissaan suurta määrää nuorta henkilökuntaa, joka ei voi elättää itseään saamillaan työtunneilla. Tästä huolimatta tämä *unkku on julkisesti haukkunut sekä työttömät että työntekijät työhaluttomuudesta…

  9. 9

    Hupu sanoo

    Näyttäisi, että Kela maksaa viivästysmaksuja päätöksistä, jotka eivät ole viivästyneet: https://tuloksetontaopiskelua.wordpress.com/

    Olisikohan automaattimaksatuksesta jäänyt huomioimatta ettei reilusti edellisen kuukauden puolella jätetyn hakemuksen käsittelyyn liity 7 arkipäivän rajaa?

    Kuiten useitakin viikkoja viivästyneestä tuen maksatuksesta Kela ei maksa mitään viivästyskorvauksia.

  10. 10

    Siru Pola sanoo

    Kelan ja Migrin, (eli tuleivaisuudessa toimintojen yhdistyttyä KelMin) toiminta on nyt vasta pieniin koeryhmiin kohdistuvaa harjoittelua siihen verrattuna, mitä Sotemetelisoppa tuo tullessaan.

    Silloin kohderyhmä on jo varsin mittava ja haasteet suuremmat etenkin niille, jotka joutuvat asioimaan kahden tai useammankin tahon kanssa.

  11. 11

    mari mattila sanoo

    Tuosta Kelan asiasta osaan sanoa vain, että minusta Kela näyttää, monen muun tavoin, vähätelleen kunnissa tehtävän työn määrää ja olettaneen sen olleen niin tehotonta, että toinen viranomainen kyllä puristaa päätökset puolessa ajassa! Väärin oletettu, siis. Yoshiko Arain tapaus on ikävä asia, jälleen voi ihmetellä tuota ”eri viranomaisen asia” puolustusta! Tulkkauksesta saatan tietää vähän enemmän. Helposti kuvitellaan, että kuka tahansa, joka osaa kieltä, pystyy tulkkaamaan. Näin ei ole. Tulkkaus vaatii ainakin kahden kielen moitteetonta osaamista, laajaa sivistystä, kulttuurintuntemusta ja kielellistä lahjakkuutta. Ammattisäännöstö ja Hyvä tulkkauskäytäntö -ohjeissa puhutaan yksilöiden kielellisen tasa-arvon toteutumisesta asioitaessa viranomaisten kanssa. Puhutaan asioimistulkkauksesta ”Asioimistulkilla on viestintätilanteessa oma ammattirooli. Tämä rooli on puhtaasti viestinnällinen. Asioimistulkki ei asioi. Hän yksinomaan tulkkaa asioimistilanteissa käytetyt puheenvuorot. Hän selvittää myös sanoman ymmärtämisen kannalta oleellisia kulttuuritaustoja. Tulkin vastuulla on välittää viestit, sanomat ja ajatukset. (Opetushallitus: Asioimistulkin ammattitutkinto, Tutkinnon perusteet, 2001)” Tämä pitkähkö lainaus siksi, että ymmärrettäisi, kuinka vaativa tehtävä tulkkaus on. En pysty kuvittelemaan, että Suomessa olisi nämä edellytykset täyttäviä tulkkeja monissakaan Afrikan kielissä, erilaisissa arabiankielen murteissa ym. Kiperissä tapauksissa käytetäänkin puhelintulkkausta esim. Ruotsista, missä on ehkä enemmän osaamista. Hankalaa tietysti, kun joudutaan sukkuloimaan usean kielen välillä, niin, että asia tulkitaan ensiksi ruotsiksi tai englanniksi ja niistä puolestaan suomeksi ja päinvastoin. Tälle tulkkausasialle toivon ymmärrystä! Tehtävä on monessa tapauksessa lähellä mahdotonta, ja voi miettiä, kuinka paljon näin pienen maan viranomaisilta vaaditaan. Uskommeko, että jos suomalainen, mitään muuta kieltä osaamaton, joutuu asioimaan viranomaisten kanssa keski-Afrikassa, lähi-idässä tai Aasiassa, hän voi tehdä sen suomeksi? Olen kuullut tapauksista, joissa hän joutuu itse etsimään jonkun, joka tulkkaa hänen asiansa, viranomainen toimii maan kielillä, korkeintaan ymmärtää englantia, mutta kuinka hyvin, kukaan ei tiedä. Arvostan suuresti omia viranomaisiamme, jotka ovat valmiit hankkimaan koulutettuja asioimistulkkeja aina kun mahdollista.

  12. 12

    Äijäpolo sanoo

    Kelan hyvitysmaksuista sen verran, että uusi johtaja linjasi tämän asian kiireaikataululla. Maksuja lähtee nyt automaattisesti paljon, myös sellaisille joiden hakemus ei ole oikeasti viivästynyt (esim. vaadittavat liitteet ovat puuttuneet).

  13. 13

    Hupu sanoo

    Itse asiassa lisäselvityspyynnöt on huomioitu, vaikka pyydetyt liitteet eivät ole mitenkään vaikuttaneet toimeentulotukilaskelman tekemiseen. Itse jätin hakemuksen 6.2.2017 ja päätös tehtiin päivämäärällä 28.2.2017, joka Kelan laskelmien mukaan viivästyi alle 5 arkipäivää, vaikka kaikki tiedot olin kertonut jo hakemuksen yhteydessä ja mitään lisäliitteitä en toimittanut.

    Kela maksaa mielestäni ylimääräisiä korvauksia, koska korvaukset maksetaan hakemuksen jättöpäivämäärän/lisäselvityspyynnön takarajan ja päätöksen päivämäärän 7 arkipäivää ylittävän ajan perusteella.

    Edellinen on mielestäni väärin, koska tällöin maksetaan korvauksia myös reilusti edellisen kuukauden puolella jätetyistä hakemuksista, vaikka ne viivästyvät vasta tukikuukauden ensimmäisen arkipäivän jälkeisellä ajalla.

    Lisäksi ei huomioida lainkaan maksatuksien viivästymisiä, joka on kuitenkin se tuen päätarkoitus.

    Korvaukset kohdentuvat osittain väärään kohteeseen ja merkittävin viivästys jätetään kokonaan korvaamatta, jolloin vain osa korvauksista menee oikeaa kohteesseen.

    Minulle maksettiin 50 euroa korvauksia päätöksistä, jotka eivät viivästyneet, mutta samaan aikaan jätettiin viivästynyt tuen maksatus huomioimatta – tietenkin on yhteiskunnan kannalta taloudellisempaa maksaa väärillä perusteilla 50 euroa korvauksia kuin kahden kuukauden viivästymisen perusteella 300 euroa (2 kertaa 150 euroa).

    Itse lähetin Kelaan viestiä ja nyt odotetaan kuinka käy (minä en halua perusteettomia viivästyskorvauksia, joten luultavammin ei tapahdu mitään, mutta seuraava vaihtoehto on 50 euron viivästysmaksun vähentäminen seuraavista tuista – ja pidän melkoisen epätodennäköisenä, että tuen maksatuksen viivästymisestä maksettaisiin korvauksia).

  14. 14

    Äijäpolo sanoo

    Ei tuota viivästysmaksua vähennetä seuraavista tuista.