Kaupunki ilman sheriffiä

Perustuslain 69 §:n mukaan valtioneuvoston yhteydessä on oikeuskansleri, jonka tehtävänä on valvoa maan hallituksen toiminnan lainmukaisuutta. Tällä hetkellä maassa ei ole oikeuskansleria, sillä Jaakko Jonkka jäi eläkkeelle toukokuun alussa ja hänen seuraajakseen valittu alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti ottaa viran vastaan vasta ensi vuoden alussa. Siihen asti hän jatkaa sote-uudistuksen valmistelua. Oikeuskanslerin tehtäviä hoidetaan tilapäisjärjästelyin, joten lain kirjain täyttyy. Lain hengen täyttyminen onkin sitten toinen juttu.

Kaupungissa ei siis ole sheriffiä, ja se näkyy. Lännenelokuvissa vastaavassa tilanteessa karjaparonit hallitsevat seutua ja heidän palkkaamansa pyssymiehet riehuvat kenenkään estämättä. Meillä maata hallitsee Sipilän itsevaltainen hallitus, joka tekee mitä haluaa.

Jopa hallituksen kokoonpanon laillisuus on kyseenalainen. Hallitus ei ole enää se sama, jolle äänestäjät eduskunvaaleissa antoivat mandaatin. Perussuomalaisista loikanneilla ministereillä ei ole takanaan vaaleissa mukana ollutta puoluetta tai eduskuntaryhmää, eikä heidän määränsä ole missään suhteessa loikkareiden muodostaman Uuden vaihtoehdon kansanedustajien määrään. Edes heidän takanaan olevien kansanedustajien määrä ei ole tarkasti selvillä.

Kuten tiedetään, niin kaiken taustalla on hallituksen halu saada sote- ja maakuntauudistus valmiiksi. Nyt se on mahdollista, mutta seuraavien vaalien jälkeen varsinkaan valinnanvapauden toteuttaminen ei onnistuisi. Kokoomukselle ei ole olemassa sotea ilman valinnanvapautta ja keskustalle ei ole olemassa sotea, jos ei samalla toteuteta maakuntauudistusta.

Niinpä hallituspuolueet ovat valmiita tekemään mitä tahansa. Eilen kokoomus halusi vaihtaa pikavauhtia yhden perustuslakivaliokunnan varajäsenen. Anne-Mati Virolainen vaihdetaan Ben Zyskowicziin, jotta valmisteilla oleva valiokunnan mietintö vastaisi kokoomuksen haluja. Meillä ei ole perustuslakituomioistuinta, vaan valmisteilla olevien lakien perustuslainmukaisuudesta päättää kansanedustajista muodostettu perustuslakivaliokunta. Zyskowicz on puhunut perustuslakifundamentalisteista tarkoittaen niitä, jotka pitävät perustuslain vaatimuksista tiukasti kiinni. Myös uusi oikeusministeri Antti Häkkänen kannattaa perustuslain joustavaa tulkintaa.

Soteen liittyvä valinnanvapaus on perustuslakivaliokunnassa vastatuulessa, suorastaan törmäyskurssilla perustuslain kanssa. Hallituksen esityksestä puuttuu kokonaisvaikutusten arviointi, joten lakiesitys on vaarassa viivästyä. Viivästyminen tarkoittaisi sekä soten että maakuntauudistuksen pysähtymistä. Tästä asiasta on uutisoitu erittäin vähän, vaikka kyseessä on kaikkien aikojen suurin mullistus yhteiskunnan perustoimintoihin. Jopa kuusi suurinta kaupunkia vastustavat uudistusta yksimielisesti.

Kun maasta puuttuu oikeuskansleri, niin kyseenalaisella mandaatilla toimiva hallitus ajaa perustuslain kannalta epäselviä lakiuudistuksia läpi väkisin. Paras kuulemani perustelu on tullut kuntaministeri Anu Vehviläisen suusta. Hän on joskus sanonut, että uudistukset on nyt saatava läpi, kun ei millään jaksaisi aloittaa valmistelua taas alusta.

Yleensä demokratiassa vaihdetaan päättäjät uusiin, jos entiset eivät jaksa. Meillä tehdään ihan pääministerin sanojen mukaan tämmöinen laki ja katsotaan, mitä siitä tulee. Ja tuleehan siitä epäilemättä jotain, joko lapsi tai paska. Epäilen jälkimmäistä, mutta koska tuleva oikeuskansleri on asian päävalmistelija, niin lopputulos tullaan jälkikäteen toteamaan perustuslain mukaiseksi.

Karkeasti sanoen paska tullaan jälkikäteen julistamaan lapseksi.

 

EDIT 17.6.2017 klo 12.00: Lisätty selvyyden vuoksi oikeuskanslerin sijaisuutta koskevat kaksi lausetta.

Kommentit (26)
  1. Eero Heikkinen
    17.6.2017, 09:25

    Hallituksen kokoonpanon laillisuuden kyseenalaistamiselle kaipaisin perustelua. Suomessahan eivät äänestäjät valitse hallitusta vaan kansanedustajat. Ministereiksi voidaan hyvin valita muitakin kuin kansanedustajia, ja vaikka puolueiden ulkopuolelta. Hallituksen on kuitenkin nautittava eduskunnan enemmistön luottamusta, joten kokoonpanon kelpoisuus mitataan ensimmäisessä luottamuslauseäänestyksessä. Jos nykyinen hallitus siinä pärjää, niin mikä on laitonta?

    1. Saku Timonen
      17.6.2017, 10:27

      Kyse on siitä, että hallituksen kokoonpano poliittisesti muuttuu, vaikka henkilöt ovat samat. Tällainen muutos edellyttäisi uusia hallitusneuvotteluja, mutta nyt valittiin oikotie.

      1. Matti Meikäläinen
        17.6.2017, 17:31

        Minusta nykyisellä/edellisellä hallituksella ei ollut tuota kansan ”mandaattia” edes alussa, muodostihan sen kolme vaaleissä ”hävinnyttä” puoluetta: kaksi menetti paikkoja ja yksi hävisi povatun ”jytkyn”, joten hallituksen kokoonpano ei vastannut kansan haluamaa muutosta.

  2. Lauri Miikkulainen
    17.6.2017, 09:35

    Eivät äänestäjät antaneet mandaattia hallitukselle, vaan eduskunnalle, ja se istuu yhä tukevasti.
    Hallituksen kokoonpano ei ole enää sama kuin hallituskauden alussa, mutta mitä tekemistä tällä on laillisuuden – tai siis äänestäjän mandaatin – kanssa?

    Sinänsä hallitus olisi toki saanut toimittaa puliveivauksensa eron kautta, koska tuo kokoonpanon vaihtuminen sen vaihtumatta on vähintäänkin outoa temppuilua, mutta olisi eduskunnasta joka tapauksessa luottamusta nauttiva hallitus löytynyt.

Kommentointi suljettu.