Hassua hupsuttelua vai turvallisuusuhka?

Sinun mielipiteesi ei voi olla väärä, sillä se on sinun mielipiteesi. Höperön hassua kesäistä hupsuttelua, jota voi verrata Ruokolahden leijonaan. Normaalia dialogia, jossa on rosoa seassa. Vitsivitsi. Kännissä ja läpällä.

Ja niin edelleen, loputtomiin. Vuosikausia vihapuhetta ja uhkauksia on vähätelty, jopa niiden olemassaolo on kiistetty. Nyt vihapuheen ja uhkailujen kohteeksi ovat joutuneet ne, jotka sitä aiemmin eivät ole nähneet suurennuslasillakaan. Perussuomalaisista loikanneet Uuden vaihtoehdon edustajat ovat ruvenneet saamaan suoranaisia tappouhkauksia. Simon Elo on joutunut jopa ottamaan yhteyttä turvallisuusviranomaisiin.

Miten tähän on tultu? Tiedätte sen yhtä hyvin kuin minäkin. Meitä on vuosikausia siedätetty hyväksymään kaikenlainen vihapuhe. Tätä on jatkunut jo niin kauan, että monet eivät ole pitkiin aikoihin nähneet mitään kummallista avoimessa rasismissa, vähemmistöjen vihaamisessa ja lainkuuliaisten kansalaisten uhkailemisessa.

Kaikki alkoi jo vuosia sitten, kun itseään roturealisteiksi kutsuvat äärioikeistolaiset alkoivat levittää kansainvälisiltä foorumeilta kopiotua uskonto- ja rotuvihaa. Heille naurettiin yleisesti. He kuitenkin jatkoivat sinnikkäästi, rupesivat kutsumaan itseään maahanmuuttokriittisiksi ja saivat laman myötä köyhtyneitä ja katkeroituneita joukkoihinsa sanomalla, että teidän kurjuutenne on maahanmuuttajien ja heitä hyysäävien punavihreiden suvakkien vika. Sitten valjastettiin Suomen vaakunaleijona vetämään heidän kärryjään ja ruvettiin teeskentelemään isänmaan asialla olemista.

Nyt tämä porukka meluaa netissä ja kaduilla. Eduskunnasta asti on annettu heidän toiminnalleen hiljainen hyväksyntä, sitä on jopa kannustettu. Niinpä peto pääsi kasvamaan isoksi ja vihaiseksi, ja nyt se on irti. Se puree kaikkia, joiden se vaikka vain kuvittelee olevan eri mieltä kanssaan.

Minä olen tiennyt tämän jo kauan. Niin ovat tienneet myös kaikki ne poliitikot, toimittajat, tutkijat ja muut ihan tavalliset kansalaiset, jotka ovat olleet huolissaan tämän rakkikoiran holtittomasta kasvamisesta.

Minun pitäisi varmaan olla vahingoniloinen, mutta en ole. Sen sijaan olen pahoillani vihapostia saavien puolesta, sillä tiedän miltä se tuntuu. Olen myös toiveikas. Nyt on viimeinkin mahdollisuus laittaa tälle touhulle piste. Nyt vihapostia saavat kansanedustajat tuntevat nämä entiset kannattajansa tai ainakin heillä on aavistus siitä, keitä nimimerkkien taakse kätkeytyy. Heidän pitää ehdottomasti tehdä rikosimoituksia ja antaa poliisille vihjeitä nimistä.

Vasikan maineenhan he siitä saavat, mutta alamaailman slangi kertookin kaiken vihapuhujien viiteryhmästä.

Näyttökuva-2017-06-15-kello-19.41.50-300x162

 

 

 

Kommentit
  1. 1

    Mauri Pulkkinen sanoo

    Mikäpä ihmistä eniten naurattaa kuin vahingonilo. Hassunhauskat kotivideot tv:ssa koostuvat tapahtumaketjuista, joissa sattuu erilaisia havereita, jotka tekevät varmaan kipeää. Mikä onkaan hauskempaa kuin Ohukaisen ja Paksukaisen väkivaltaiset toilailut tai lännenelokuvien kapakkatappelut.

    Kun vastaavaa sattuu omalle kohdalle, ei ”naarata” yhtään enempää kuin savolaismiehen vaimon hukkuessa.

    Konteksti siis ratkaisee milloin kyse on ”hupsuttelusta” milloin turvallisuusuhasta.

    Politiikan saralla on jo pidempään ollut vastenmielistä vihapuheesta koostuvaa kirjoittelua, uhkailua ja suoranaista väkivaltaa. Niistä on muodostunut lähestulkoon uusi normi, kun niihin ei ole puututtu tarpeeksi voimallisesti. Vaikeneminen, vähättely, asian päälaelleen kääntäminen on ollut bensaa liekkeihin. Vanhan miehen silmissä Soini, Risikko puhumattakaan Halla-ahosta, Huhtasaaresta ym. ovat suorastaan flirttailleet vihapuhetahojen kanssa vain kannatusta kerätäkseen.

    Minun arvostuksissani poliitikko on luottamuksen arvoinen silloin, kun hän torjuu kannatuksen menettämisen uhalla yhteiskuntaan pesiytyviä vastenmielisiä, keskeisten arvojemme vastaisi ilmiöitä heti niiden ilmaantuessa. Alkusammutus on paljon helpompaa kuin valloilleen päässeen tulipalon sammuttaminen.

  2. 2

    Angie sanoo

    Mä myönnän ihan suoraan, että olen vahingoniloinen, ainakin hieman. Sitä saa, mitä tilaa.

    Turha tulla Elon ja kumppaneiden uhriutumaan mediaan kaikkien näiden vuosien jälkeen kun on itse hoettu, että kyseessä normaali dialogi, jossa on rosoa seassa. Ja ollaan omalla poliittisella toiminnalla mahdollistettu vihapuheen hyvksyntä!

    Pidän muutenkin näitä hillopersuja Suomen poliittisen historian epärehellisimpinä valehtelijoina.

    • 2.1

      Rintsu sanoo

      Voi Angie. Jokaiselle pitää antaa uusi mahdollisuus.

      • 2.1.1

        elm sanoo

        Ja teko ja tekijä kannattaa myös osata erottaa aina toisistaan; siinä missä teon voi tuomita (ja epäeettinen, moraaliton yms teko PITÄÄ tuomita), tekijälle tulee suoda mahdollisuus parantumiseen. Aina näin.

        Sitä paremmassa naapurustossa me asumme, mitä useampi ihminen voi hyvin. Kääntäen: jos toivot toiselle/toisille pahaa, kiertyy se paha olo jossain kohtaa taas joko sinun tai läheistesi eteen. Pahan toivominen toiselle ja siitä nauttiminen (toisin sanoen: vahingonilo) on siten ikäänkuin ’viivästettyä masokismia’ – nautit siitä, että ennen pitkää jollekin muulle (tai itsellesi) taas sattuu jotain pahaa.

        Toivotaan siis ihmisille hyvää. Vain siten maailma paranee. Yksi ihminen kerrallaan. Pahuuden laittaminen kiertoon ei auta meistä ketään.

  3. 3

    Rintsu sanoo

    ”Minun pitäisi varmaan olla vahingoniloinen, mutta en ole. Sen sijaan olen pahoillani vihapostia saavien puolesta, sillä tiedän miltä se tuntuu. Olen myös toiveikas. Nyt on viimeinkin mahdollisuus laittaa tälle touhulle piste.”

    Tuo on niin hienosti sanottu, että nyt täytyy nostaa hattua.
    *nostaa Hankkijan lippistä*

  4. 4

    Hellen sanoo

    Mietiskelen tässä itsekseni: kävikö niin, että enemmistö perussuomalaisista poliisikansanedustajista kuitenkin jäi Peruspersuihin???

  5. 5

    Rintsu sanoo

    Jos sopii, niin laittaisin tähän kommentiksi ”lasinpuhaltajan syndrooman” ?

    Lasinpuhaltajalta kestää vuosia opetella saadakseen aikaan mitään
    Ikkunan osaa kivittää rikki ilkikurinen viisvuotias

    Se viisvuotias aina näyttää ”vahvemmalta”, koska hän osaa rikkoa kaiken mitä lasinpuhaltaja tekee. Mut onko se viisvuotias jotenkin osaavampi?

    • 5.1

      Heli Heikkinen sanoo

      Hyvä vertaus, käy vaikka koko itsenäisen Suomen poliittiseen historiaan! Kauan, hartaasti ja vaivalla rakennettua sivistys- ja hyvinvointivaltiota kivittävät nyt rikki itsekeskeiset, ajattelemattomat klopit.

  6. 6

    Minna Ylitalo sanoo

    Kaikkea sitä näkee kun elää. Tappouhkaus ei olekaan enää sananvapautta ja kieli poskessa kirjoitettua kärjistettyä sarkasmia.

  7. 7

    Martti Kirilov sanoo

    En ole rasisti. Olen ollut kanssakäymisissä ulkomaalaisten ihmisten kanssa jonkin verran. Vaimoni kanssa meillä oli kahvila jossa oli opiskelija- harjoittelijana Bolivialainen intiaanityttö sekä vähemmistöön kuuluva tyttö. Molemmat olivat erinomaisia työntekijöitä ja jälkimmäisen palkkasimme kesätyöhön. Kommenttini käsittelee vihapuhetta yleisemmin. Ihmiset ovat vuosia saaneet sivusta seurata miten jotkut rikkovat lakia ja kahmivat itselleen omaisuutta ilman minkäänlaisia seuraamuksia. Toisaalta lainkuuliaisia kansalaisia simputetaan välillä hyvinkin pikkumaisesti viranomaisten taholta. Tästä kaikesta johtuen ihmisten sietokyky toisiaan kohtaan on yhteiskunnassa huomattavasti vähentynyt. Kaikkihan tästä joutuvat kärsimään. Ennemmin tai myöhemmin hyväosaisetkin.

  8. 8

    Ville sanoo

    Olisi edelleen kiva jos et lyttäisi maahanmuuttokriittisiä samaan syssyyn kuin vihapuhetta levittävät rasistit. Osa on ihan aidosti asiallisia. Edelleen vaikea keskustella aiheesta kun maahanmuuttokriittisyyttä pidetään jonain pahuutena.

    • 8.1

      Kalle sanoo

      Syytä siitä mieluummin ”päivystäviä rasisteja”, jotka ovat omivat keskustelun kuin keskustelun viestitulvallaan.

    • 8.2

      Joni Pelkonen sanoo

      Näkisipä edes yhden keskustelun, jossa joku ”ei-varmasti-rasisti-vaan-maahanmuuttokriittinen” yrittää hillitä jonkun ”en-viitsi-edes-teeskennellä-etten-olisi-rasistin” raivoamista.

  9. 9

    Jari Kähkönen sanoo

    Joskus puhemiehenä tai äänenkannattajien hommissa ollessa tapasin käsitellä demokratian ironiaa, ja tarkoittaa sillä tilannetta, jossa ne ketkä deetä eniten puolustavat tapaavat ensimmäisinä joutua osattomiksi sen tarjoamista hyödyistä. Otetaan huvinpäiten kaikkein tuntemattomin mahdollinen esimerkki, Suomen ensimmäiset PMC-ukot eli toisen maailmanrähinän liki rintamaa olevat työvelvolliset, keille ei riittänyt vartiokomppaniaa tai edes yhtä ainutta suojamiestä. Tarve olisi ollut. Sen jotkut ratkaisivat hankkimalla usein suorastaan esimiehen kehotuksesta raudan+amitsuunia, mutta kiitokseksi löysivätkin itsensä usein suomalaisten pitämän Itä-Karjalan oikeuslaitoksen kynsistä. Mistähän olisi mahtanut löytyä siihenkin hätään vallesmanni/poliisimestari, joka olisi voinut sanotut tarvekalut luvittaa? Niinpäniin.

    Kuuluuko siis Sinisten Poikien(ven.) ulostulo sarjaan mediamanipulaatio, jonka pääpalkinto on hyväksytyn parlamentaarisen laitaoikeistopuolueen uskottavuus+asema, vai onko sitä pidettävä jonain muuna? Esimerkiksi todellisena yrityksenä vapautua valtiopäiväjärjestyksen ja oikeusvaltioperiaatteen vastaisen fasistisen kiihotuksen perinteestä, joka pääsi pahemman kerran irti persukansan puolueen muodossa edeltävinä puolenatoista vaalikautena. Eppäillä soppii. Vahingoniloa en ihmettele. En vaikka itse pidättäydynkin yhtymästä siihen. Haluan oikeasti nähdä, että kaivetaanko Moraalinen Enemmistö ja kristilis-isänmaallinen protesti(nyt kai tapana sanoa kristillis-sosiaalinen) esiin vai mistä tässä on kysymys. Poliitikkojen kanssa pitää olla aina varovainen.