Pää perustuslain betoniin

Sipilän hallitus jysäytti päänsä perustuslakiin oikein kunnolla taas kerran, kun Petteri Orpo myönsi tänään eduskunnassa sote-uudistuksen pakkoyhtiöittämisen olevan vastoin perustuslakia.  Tämän ovat jo kauan sitten ymmärtäneet suunnilleen kaikki muut paitsi ministerimme. Aiemmin sama ongelma tuli vastaan mm. Hanna Mäntylän ministeriaikana, jolloin hän yritti epätoivoisesti ajaa läpi maahanmuuttajien sosiaaliturvan alentamista muita pienemmäksi. Sekin kariutui perustuslakiin.

Yhtiöittäminen on ollut kokoomukselle koko sote-uudistuksen lähtökohta, mutta nyt Orpo kirkkain silmin väittää sen tulleen mukaan kilpailuviranomaisten vaatimuksesta. Ei tullut, vaan nimenomaan kokoomuksen vaatimuksesta. Hallitus jopa valehteli ensi alkuun, että EU vaatii yhtiöittämään julkisen sektorin palvelutuotannon.

Yhtiöitettävä on vain silloin, jos julkinen sektori kilpailee vapailla markkinoilla yksityissektorin kanssa. Koska nyt ei voida yhtiöittää, niin ei voida myöskään kilpailla vapailla markkinoilla. Pelkkä valinnanvapauden toteuttaminen sen sijaan ei velvoita yhtiöittämään. Sosiaalitoimi ja terveydenhoito voidaan ihan hyvin pitää pääosin julkisen sektorin hoidettavana, ja sitä voidaan täydentää yksityssektorin tuottamilla palveluilla. Asiakkaalla on valinnanvapaus ja raha seuraa potilasta palvelusetelin muodossa.

Todennäköisesti asia valmistellaan uudelleen tämän mukaan, jolloin hallitus siirtyy kannattamaan SDP:n jo edellisellä hallituskaudella esittämää mallia. Hallitus tulee kuitenkin hehkuttamaan keksintöä omanaan ja korostamaan valinnavapautta uutuutena, vaikka tosiasiassa vain viilataan nykyistä käytäntöä.

Hallitus teki pahan virheen pyrkiessään siirtämään perustuslaissa julkisen vallan tehtäväksi säädetyn toiminnan kilpailuun avoimille markkinoille. Koko julkisen sektorin toimiva palvelutuotanto olisi pitänyt pilkkoa osiin ja yhtiöittää. Kyse oli tietoisesta valinnasta, joka olisi kostautunut kalliimpana hintana ja varsinkin syrjäseuduilla huonompana palveluna. Yksityiset terveysjätit eivät piittaa harvaan asuttujen alueiden huonoista markkinoista.

Suuret yksityiset palveluntuottajat olivat valmistautuneet tähän jo vuosia. Ne värväsivät asioita valmistelleita poliitikkoja palvelukseensa ja keskittivät toimintaansa ostamalla pienempiä toimijoita pois markkinoilta. Ne tekevät jatkuvasti tarjouksia kuntien omistamista terveyskeskuskiinteistöistä. Samaan aikaan julkinen sektori on joutunut uudistamaan organisaatiotaan vuosia velloneessa sekavassa tilanteessa. Tässä tilanteessa sen olisi pitänyt vauhdilla yhtiöittää toimintansa ja ruveta kilpailemaan huippuunsa hiottujen organisaatioiden kanssa.

Hallituspuolueiden tekemän kompromissin mukaan keskusta sai maakuntahallinnon ja kokoomus täydellisen valinnanvapauden ja kilpailun markkinoilla. Nyt kokoomus ei saa mitä piti, mutta keskusta saa. Tästä on jo syntynyt muheva riita kokoomuksen ja keskustan välillä. Hallitukseen suuttuvat myös terveysjätit ja niiden omistajat. Ei ruvennut rahasampo jauhamaan, vaikka luvattiin.

Tämä on sitten tietysti perustuslakifundamantalistien ja kaiken maailman dosenttien vika.

 

Kommentit
  1. 1

    Raimo Korhonen sanoo

    Nykyinen valinnanvapaus on aivan riittävä – Kela-korvauksen kanssa tai ilman – ainakin parempi kuin esitetty 1 v sitoutuminen.
    Palveluseteli voi toki tulla täydentämään – ja lisää resursseja kunnalliseen perusterveydenhuoltoon, niin valinnanvapaus saadaan täydelliseksi.

  2. 2

    Raimo Korhonen sanoo

    Saku: ”Hallitukseen suuttuvat myös terveysjätit ja niiden omistajat. Ei ruvennut rahasampo jauhamaan, vaikka luvattiin.”

    Kyllä sampo jauhaa, jos ei saada lisää resursseja kunnalliseen perusterveydenhuoltoon – katso vaikka NYKYISIÄ kasvuprosentteja.

    • 3.1

      Virva Itäranta sanoo

      Sepä se. Mihinkään ei voi enää uskoa, mitä hallitukseen liittyy.

      • 3.1.1

        eu-käskee-ja-ei-käskekään sanoo

        Kokoomuksen ihmeveivaaminen esim hallintarekisterilaissa on jättänyt vahvan epäilyksen hallituksen perusteluiden paikkansapitävyydestä asiassa kuin asiassa. Toivottavasti perustuslaki on oikeasti lopullinen perälauta tässä nykyisessä jatkosekoilukertomuksessa, jota saamme uutisissa varmaan seurata vähintään jonkin aikaa. Sipilän, Orpon ja kumppaneiden touhut voisi nähdä jo melkein sitkomina, ellei kyseessä olisi kaikkia koskettava tärkeä uudistus. Toivottavasti sote-jatkiksen loppuratkaisussa käy edes siten, kuin UPP ennakoi.

  3. 4

    Mauri Pulkkinen sanoo

    Pääkaupunkiseudulla on katukiviksi hakattu vanhoja hautakiviä ja asennettu vielä niin, että teksti näkyy.

    Voisiko se olla merkki, että kokoomuksen kypäräpäät (perinteinen Karin hahmo) ovat lyöneet päänsä betonin asemasta käytöstä poistettuihin hautakiviin niitä lohkoen. Onneksi Karjalan männyt ovat saaneet kasvaa rauhassa.

    Kovat tärskyt saattavat kirkastaa ajatuksenjuoksua. Aito valinnanvapaus on aivan muuta, mitä yhtiöittämiskiimassa on tähän asti annettu ymmärtää. Toistan itseäni, kun totean väkisin ajetun mallin edustaneen valintapakkoa ja yhteiskunnalle koituvien kustannusten kasvua.

    Sosiaalinen markkinatalous on muutakin kuin mainostoimiston keksimä slogan. Ehkä nyt ollaan kypsymässä antamaan sille katetta ja oikeaa sisältöä. Talous- ja sosiaalidarwinisteille joudutaan ehkä pyllistämään, mutta sen se vähäinen, mutta palstatilaa saanut joukko ansaitseekin.

  4. 5

    Harri Kymäläinen sanoo

    ”Tämä on sitten tietysti perustuslakifundamantalistien ja kaiken maailman dosenttien vika.”

    Ja mikäli vanhat merkit paikkansa pitävät niin mitä suurimmassa määrin myös ay-liikkeen.

  5. 6

    Late Forsman sanoo

    Kokoomus on nyt puolueista suosituin, mutta kyllä sen paikka olisi oppositiossa. Suomella on yleensä mennyt hyvin, kun Kokoomus on ollut oppositiossa.

  6. 7

    Jyrki sanoo

    Jos SOTE kaatuu omaan mahdottomuuteensa. Saa siis nähdä onnistuuko se vai ei.
    Niin jää vielä onneksi ainakin pelinappulat nimeltä työttömät, joilla vielä voisi varmaan tehdä bisnestä oikein urakalla?

    Tuskin löytyy mitään sellaista teräsbetoni panssari perustuslakia, joka moisen kieltäisi ja ei murenesi kun Sipilä ja hallituskumppanit takoo siihen päätänsä urakalla hyvä veli ja siskokerhojen kannustamana. On hallituksen ”viisaat” päät niin lujaa luuta, että siinä saattaa kovinkin panssari teräsbetoni laki jne. Murtua jos ei hetkessä niin ajan kuluessa sillä hallitus se vaan jaksaa paukuttaa päätänsä betoniin kaikesta huolimatta tapahtui mitä hyvänsä.

    Koska hyvät veli ja siskokerhot odottaa kabineteissaan, että heille lohkeaa tämän hallituksen aikana rasvaisia ja paksuja siivuja verovaroista heidän liivien taskuihin kaikesta mahdollisesta tehostetaan ja valinnanvapaus mantraa loitsuamalla joka väliin jne. Sitä varten näyttäisi oikeastaan tätä nykyistä hallituskokoonpanoa pidettävän yllä.

    Sama se onko ne vuoltavat köyhiä, sairaita, vanhuksia, työttömiä tai ketä tahansa heikompiosaisia joista niitä siivuja vuollaan. Toki mieluummin kaikista noista ja mahdollisimman härskisti kaikin tavoin niin päätöksissä kuin käytännössäkin. Koska jos se tehtäisi varovasti ja anteeksi pyydellen, niin tajuttaisi mitä tapahtuu ja kansa saattaisi reagoida asioihin. Mutta kun tehdään härskisti, röyhkeästi ja mahdollisimman julmasti. Niin saadaan kansa pelkäämään ja käymään toistensa kimppuun lopulta se on pelin henki. Ja se toimii kuten näette.

  7. 8

    Toni Virtanen sanoo

    ”Tässä tilanteessa sen olisi pitänyt vauhdilla yhtiöittää toimintansa ja ruveta kilpailemaan huippuunsa hiottujen organisaatioiden kanssa.”
    —-
    Minkä takia julkisella puolella ei ole huippuunsa hiottu organisaatio? Miksi verorahoja tuhlataan vajaalla toimiviin organisaatioihin?
    Ei yksityistäminen mikään hyvä vaihtoehto ole mutta jotakin tarttis keksiä, että julkisen puolen organisaatiot olusivat yhtä tehokkaita kuin yksityinen puolikin.
    On mielenkiintoista, että yksityinen kykenee ainakin paperilla tuottamaan palveluita halvemmalla kuin julkinen vaikka yksityisellä on korkeammat palkat ja yksityiset firmat vetää vielä katteenkin välistä.

    • 8.1

      Saku Timonen sanoo

      Julkisen puolen organisaatio toimii ihan hyvin, Suomessa on maailman kustannustehokkain terveydenhoito. Se vain ei ole tarkoitettu kilpailuun markkinoilla. Yksityiset kykenevät tuottamaan halvemmalla vain paperilla, Ruotsin käytäntö on osoittanut sen.

      • 8.1.1

        Toni J sanoo

        Julkisen puolen kustannustehokkuus taitaa vaan perustua hyvin pitkälti siihen että pitkien jonojen vuoksi ihmiset joko tervehtyvät omia aikojaan tai sitten kuolevat pois ennen hoidon aloitusta. Säästähän se tietysti kustannuksia, mutta onko se tarkoituksenmukaista terveydenhoitoa?

        • 8.1.1.1

          Saku Timonen sanoo

          Resurssien riittävyys/riittämättömyys on puhtaasti poliittinen päätös. Kannattaa katsoa ketä äänestää.

      • 8.1.2

        Tzyde sanoo

        Yksityisen puolen parempi tehokkuus johtuu myös siitä että yksityiset valitsevat mitä hoitoja tekevät ja mitä potilaita hoitavat, ja millä alueilla. Kerma kuoritaan päältä. Kaikki muu jää julkisen hoidettavaksi, myös yksityisten möhläykset, joiden vaikeakin hoito jätetään usein julkiselle.

    • 8.2

      Jyrki sanoo


      Minkä takia julkisella puolella ei ole huippuunsa hiottu organisaatio? Miksi verorahoja tuhlataan vajaalla toimiviin organisaatioihin?

      Minkä takia meillä on vaikkapa palokunta joka ei näytä tekevän mitään normaalisti? Pitäisikö tämä tehottomuus hioa pois käskemällä palokuntalaiset läheiselle pellolle lapioimaan ojaa, josta lähtevät sitten virkeinä hälytykseen ripeästi? Tai ehkä jopa potkaista ne työttömiksi koska vievät vain resursseja?

      Vai pitäisikö kysyä mitä se huippuunsa hiottu organisaatio on? Mitä varten siitä tehdään tehokas? Rahallisten voittojen tekemisen takiako?

      Vai onko voitto se, että kuka vaan pääsee nopeasti vaikka vaativaan aivoleikkaukseen tarvittaessa. Jossa toki tietty tuhlataan resursseja ja luodaan tehottomuutta kun moista valmiutta ylläpidetään.

      Tuskin kukaan yksityinen moiseen lähtisi. Kyllä nekin rahat laitettaisi omistajien taskuihin. Ei siihen, että aivovaltimo veritulpan hoitamiseen leikkaussalissa pääsee ripeästi, jonne ei riitä potilaitakaan tasaisena jonona koko ajan kuin liukuhihnalla. Tehottomuutta myös siis sekin kun ihmisiä ei sairastu oikeaan aikaan oikeaa määrää koko ajan vaikka niihin aivokirurgisiin toimenpiteisiin.

      Niin mitä se tehottomuus siis oikeastaan onkaan? Ettei se vaan olisi nyt sitä, että asioihin, joilla ei ole liukuhihnamaista käyttöä koko ajan. Niin sen ylläpito pitää lopettaa ja siitä saadut rahat siirtää ”oikeisiin” tehokkaampiin taskuihin? Vai mitä se on?

      • 8.2.1

        Olavi Lehtonen sanoo

        Tehokkuus ei tosiaankaan tarkoita samaa kuin touhukkuus. Muistelen kun olin kesätöissä palolaitoksella pikkukaupungissa, niin aika vähänhän niitä hälytyksiä vuorokauden mittaan tuli. Emme kuitenkaan saaneet näyttää ulospäin siltä että laiskottelisimme, vaan jotain puuhaa oli keksittävä tai sitten lymyiltävä rakennuksen sisällä piilossa. Tarpeen tullen hommat tietenkin hoidettiin ja hälytyksiin lähdettiin hippulat vinkuen, mutta tämmöinen kuurupiilo jäi mieleen, ja myöhemmin olen ainakin omakohtaisesti aina yrittänyt muistaa olla touhuamatta liikaa, tai kuten Alvar Aalto aikoinaan totesi: ”asialliset hommat hoidetaan mutta muuten ollaan kuin ellun kanat”.

  8. 9

    Jorma Reijonen sanoo

    En muista tällaista hallitusta, joka kirkkain silmin valehtelee julkisuudessa. Tämä aiheuttaa jatkuvaa turvattomuuden tunnetta kansalaisissa lähes joka tasolla. Koulutuslupaus, työttömien jatkuva kyykyttäminen ja mustamaalaus, byrokratian lisääminen, vanhusten hoito, ym. Jatkuva soutaminen ja huopaaminen on rasittavaa seurattavaa. Joutuu melkein väkisin päivittäin seuraamaan, mitä hankaluuksia on keksitty. Täytyy symbolisesti kaivautua poteroihin, kiristää vyötä ja vähentää kulutusta edelleen.

  9. 10

    sanoo

    Juha Sipilän poliittinen ura lähestyy loppuaan. Perustuslakivaliokunnan tuomio Sipilän ja Kokoomuksen lehmänkaupoille julkistetaan perjantaina 30.6. Keskustan sisäinen oppositio kokoaa rivejään ja valmistautuu Sipilänjälkeiseen aikaan. Kurssia on reivattava rajusti. Keskustan kannatus kansalaisten keskuudessa on romahtanut. Ennätysmäärä kansanedustajia menettää paikkansa tai joutuu vaihtoon. Nyt alkavat olla viimeiset hetket poliittiselle irtautumiselle Sipilän harharetkeltä. Tulemme näkemään monia muita Hannnu Hoskosen nyt tekemän kaltaisia ulostuloja lähitulevaisuudessa. Osa niistä ilmaisee aitoa huolta oman agraaripuolueensa hukatusta linjasta. Osa opportunisteista vain taktisesti reagoi jättämällä uppoavan laivan.

  10. 11

    sanoo

    Rotat jättävät uppoavan laivan. Kokoomus ja Keskusta ovat jo ilmiriidassa. Kokoomus uhmaa rikkovansa maakuntauudistuksen purkaakseen pettymystään siitä, ettei saanut haluamaansa sotepalveluiden pakkoyhtiöittämistä.

    Tässä luodaan myös maaperää seuraavien vaalien jälkeisiin hallitusneuvotteluihin. Kokoomus on ilman yhtään ystävää ja perussuomalaiset täydellisessä poliittisessa paitsiossa ja menettämässä 50-75 % kansanedustajistaan. Oppositio odottaa molempia.

    Keskustan mahdollinen hallituskelpoisuus seuraavien vaalien jälkeen perustettavassa vasemmistoenemmistöisessä halltuksessa taas tulee riippumaan henkilöistä. Sipilää, Berneriä, Lintilää ja Rehulaa tuskin nähdään koskaan enää merkittävissä luottamustehtävissä, vaan heidät on korvattava muilla ei täysin mainettaan menettäneillä.

    Tuhokapitalistit eivät koskaan rakenna mitään, mutta siivottavaa syntyy. Hallitukselle koittaa tämän prosessin luontaisena seurauksena riitainen krapula-aamu. Kokoomuksen ja keskustan rähjäämisen lisäksi verissäpäin riitelevät persut omalla nakkikioskillaan. Tapelkaa pojat, saatte tupakkaa.

  11. 12

    Martti sanoo

    Tällä kertaa blogissa ei mainittukaan mitään pakkoyksityistämisestä, kuten aiemmissa blogikirjoituksissa. Ilmeisesti Saku on jo siten sisäistänyt yhtiöittämisen ja ykstyistämisen eron.

    ”Yhtiöitettävä on vain silloin, jos julkinen sektori kilpailee vapailla markkinoilla yksityissektorin kanssa. Koska nyt ei voida yhtiöittää, niin ei voida myöskään kilpailla vapailla markkinoilla.”

    Ei tämä ole ongelma. Yhtiöittäminen on silti aina sallittua. Jos julkinen taho ei halua yhtiöittää, niin voidaan velvoittaa perustamaan perinteisen liiketoimintayksikkö. Rahakirstut pysyvät silloinkin erillään julkisen toimijan budjeteista ja kilpailu on läpinäkyvää.

    • 12.1

      Saku Timonen sanoo

      Yhtiöittämisen ja yksityistämisen ero ei ole koskaan ollut minulle epäselvä. Julkisen sektorin yhtiöittäminen on aina ensimmäinen askel yksityistämisen tiellä. Minä näin sen ihan paikan päällä jo 90-luvun alussa, kun silloinen TVH siirtyi ensin tilaaja-tuottaja -malliin, jonka jälkeen tuotanto yhtiöitettiin ja sitten yksityistettiin. Niin se käy muuallakin.

      Yhtiöittäminen on sallittua, mutta ei pakollista. Siinä on se iso ero.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *