Viilataan sitten pilkkua

Olen kolmessa eri jutussani käsitellyt Siivooja-Mariaa, joka saa toimeentulotukea enemmän kuin sai palkkaa työstään siivoojana. Jutut löytyvät täältätäältä ja täältä. Kiinnostuin tapauksesta siksi, että ensimmäisen uutisen faktat olivat puutteelliset. Toinen, selventävä uutinen täytti aukot, mutta se oli myöhäistä. Asiasta tuli totuus, ja nyt leviää tieto siitä, että Kela myöntää näin voivan tapahtua. Tämä tietenkin luetaan niin, että sitä tapahtuu aina.

Maria kertoi saavansa Kelan kautta toimeentulotuen lisäksi 225 euron elatusmaksun yhdestä lapsesta sekä lapsilisän yksinhuoltajakorotuksella 143 euroa. Nämä molemmat ovat Kelan sivujen mukaan toimeentulotukilaskelmassa huomioon otettavia tuloja, jotka alentavat perustoimeentulotukea. Niitä ei siis saa toimeentulotuen lisäksi.

Lisäksi Kelan mukaan täysimääräinen elatustuki on 150,50 euroa, ei 225 euroa.  Mikäli elatussopimuksen mukainen elatusmaksu on 225 euroa, mutta elatusvelvollinen laiminlyö maksun, niin silloin huoltaja voi hakea sopimuksen mukaisen maksun Kelasta ja Kela perii sen sitten elatusvelvolliselta. Tämäkin elatusmaksu on toimeentulotukea laskettaessa tukea vähentävää tuloa eli sekään ei tule toimeentulotuen lisäksi.

Alle JHL:n talukkopalkan olevasta bruttopalkasta 1 512 euroa käteen jäi 350 euron työmatkakulujen jälkeen 900 euroa eli ilman matkakuluja 1 250 euroa. Minä sanoin oikean veroprosentin Marian tuloilla olevan 2, jolloin nettotulo olisi 1 398 euroa. Kun tästä vähennetään työmatkoihin tarvittavat 350 euroa, niin summa on 1 048 euroa. Se on enemmän kuin Marian kertoma 900 euroa.

Maria kertoo saavansa toimeentulotukena satasen enemmän kuin työstä käteen jääneet 900 euroa eli tuet ovat noin tuhat euroa. Oikea nettotulo on kuitenkin 50 euroa enemmän kuin Marian saama perustoimeentulotuki. Ilmeisesti täydentävä ja ennaltaehkäisevä tuki nostavat tuen määrän tilapäisesti yli nettotulon.

Kun kerroin tämän oikean veroprosentin, niin jotkut kommentoijat leimasivat minut valehtelijaksi ja vaativat minua todistamaan puheeni. Todistetaan sitten.

Laitetaan verolaskuriin vuosituloksi lomarahoineen 20 000 euroa. Otetaan kunnaksi ihan keskiverto kunta, jonka veroprosentti on 21,50. Nimen perusteella oletetaan Marian kuuluvan kirkkoon. Työmatkakuluiksi laitetaan Marian ilmoittamat 350 euroa kuukaudessa verottajan hyväksymän 11 kuukauden ajalta. Sitten annetaan laskurin laskea.

1

2

Maria maksaa veroja koko vuonna 1 307 euroa eli kuukaudessa 109 euroa. Hänen nettotulojensa pitäisi siis olla 1 400 euron luokkaa kuukaudessa. Niin ne lopullisessa verotuksessa tulevat olemaankin. Puheet käteen jäävää palkkaa suuremmasta toimeentulotuesta eivät verolaskurin mukaan pidä paikkaansa.

Jos tästä nettotulosta vähennetään vielä Marian polttoaineeseen ja auton ylläpitoon käyttämät 350 euroa, niin elämiseen käytettäväksi jäi 1 050 euroa. Alkuperäinen väitteeni pitää siis paikkansa. Marialle jäi töissä ollessaan käyttöön enemmän rahaa kuin nyt perustoimeentulotuesta. Ennaltaehkäisevä ja täydentävä toimeentulotuki voivat nostaa tukien määrää tilapäisesti.

Miksi Mariasta ihan oikeutetusti tuntuu siltä, että työstä saadusta palkasta jää liian vähän käteen? No tietysti siksi, että siitä hänen tuloillaan jää oikeasti liian vähän käteen. Syynä ei ole verotus, vaan liian pieni palkka. Kun Marian ei nyt virkavapaalla ole tarvinnut ajaa päivittäin pitkää työmatkaa, niin rahaa ja aikaa säästyy. Ajan hän on käyttänyt hyödyllisesti ja rahaa säästäen, koska on voinut hyödyntää sekä kauppojen tarjouksia että ruoka-apua.

Mutta tarinahan elää. Kaikkien asiaa käsittelevien uutisten kommenttiosio on tätä. 1990-luvun laman aikaan tämä Lapinlahden Lintujen sketsi ymmärrettiin huumoriksi, mutta nykyisin ihmiset puhuvat näin tosissaan.

 

EDIT 23.7.2017 klo 12.20: Korvattu alkuperäisen jutun laskelmassa ollut työmatkakulujen verottajan hyväksymä määrä Marian ilmoittamalla 350 eurolla.

EDIT 23.7.2017 klo 14.15: Oikeasti Marian verot ovat vielä tätäkin pienemmät. Matkakulut lasketaan kilometrien perusteella 0,24 euroa/km. Maria kertoi kilometrien olevan päivittäin 160 km, eli 160 x 0,24 = 38,40 euroa/pv. Kuukaudessa työpäiviä on 21 eli 21  x 38,4o = 806,40. Tämä kerrotaan 11 kuukaudella 806,40  euroa x 11 = 8870,40 euroa/vuosi.

Näillä verottajan todellisuudessa hyväksymillä kuluilla laskelmasta tulee tällainen:

Vero 1

Vero 2

Todellisuudessa Maria maksaa veroja vain 248 euroa vuodessa eli 21 euroa kuukaudessa. Hänen nettotulonsa töissä ollessa olivat siis kuukaudessa euroa vaille 1 500, eivät hänen kertomansa 900 euroa.

Puolue ja kunnallinen luottamustoimi

Kesän niukkaan poliittiseen uutisantiin tuo pikantin lisänsä perussuomalaisten ja puolueesta eronneiden julkinen riitely. Uutena eduskuntaan noussut Matti Torvinen on kertonut, että Jussi Halla-ahon johtama puolue uhkailee eroa harkitsevia jäseniään kunnallisten luottamushenkilöpaikkojen menetyksellä ja jopa puolueveron perinnällä ulosoton kautta.

Puolueen mukaan kaikkia kunnallisiin luottamustoimiin valittuja sitoo sopimus, joka kieltää vaihtamasta puoluetta luottamustoimien menettämisen uhalla. Sopimus on pidettävä ja loikkaajan eli tässä tapauksessa ministereiden esimerkkiä seuraavien on erottava, sanoo puolue. Puheenjohtaja Jussi Halla-ahon mukaan paikat kuuluvat puolueelle, eivät yksittäisille valtuutetuille ja muille luottamushenkilöille.

uuvatit

Halla-aho ja puolue ovat moraalisesti oikeilla jäljillä, mutta juridisesti hakoteillä. Mikään laki ei kiellä kunnallista luottamushenkilöä vaihtamasta puoluetta tai vaikka olemaan ilman puoluetta omana ryhmänään ihan siitä riippumatta, minkä puolueen listoilta hänet on valittu. Yksityisoikeudellisella sopimuksella ei voida sitoa ketään minkään puolueen jäseneksi, eikä sopimuksen rikkomisesta voi tulla korvausvastuuta.

Tämä johtuu siitä, että kuntalaki ei tunne tällaisia sopimuksia. Henkilöt on valittu luottamustoimiin demokraattisesti vaaleilla henkilöinä, ei minkään puolueen jäsenenä. Paikat ovat henkilökohtaisia, eivät puolueen paikkoja. Valtuusto ei voi erottaa yksittäistä luottamushenkilöä ryhmän vaihtamisen vuoksi. Luottamushenkilöllä ei ole myöskään velvollisuutta eikä lain mukaan edes oikeutta erota luottamustoimista puolueen vaihtamisen takia.

Vaalilakikaan ei tunne tällaista sopimusta. Vaalilaki edellyttää vain ehdokkaan antamaa suostumusta ehdokkaaksi ja suostumusta ottaa valtuustopaikka vastaan.

Sopimus pysyä koko vaalikausi puoluen jäsenenä on vain paperille laitettu herrasmiessopimus. Jokainen harkitsee itse katsooko sen sitovan itseään. Oikeudessa sitovaksi se ei voi tulla, korvausvastuusta puhumattakaan. Puoluetta kesken kauden vaihtava jos kuka kantaa vain sen paljon puhutun poliittisen vastuun. Äänestäjät yksin päättävät seuraamuksista, ja onneksi asia on näin. Demokratiaan ei mahdu sellainen ajatus, että Puolue omistaisi valtuustopaikat ja päättäisi äänestäjien yli kuka niillä paikoilla saa istua.

En tiedä onko ketään oikeasti uhkailtu korvausvastuulla tai kenen vaatimuksesta ja miksi tällaista sopimusta on yleensä katsottu tarvittavan. Juridisesti sitovaa siitä ei saa millään. Se on vähän kuin avioliittosopimus, jossa luvataan pysyä yhdessä kuolemaan asti. Enpä ole kuullut, että avioeroa hakeva olisi haastettu oikeuteen sopimusrikkomuksesta.

Siivooja-Marian tapaus

Toissapäivänä ja eilen  kirjoitin Ilta-Sanomien esille nostamasta Mariasta, jolle virkavapaalla ollessaan jäi erilaista tuista käteen sata euroa enemmän kuin työstään siivoojana. Ilta-Sanomat on nyt julkaissut täydentävän jutun, jossa Marian tilanne ja hänen saamansa etuudet yksilöidään tarkemmin.

Uusi juttu osoittaa, että jos palkka on pieni ja työmatkakulut suuret, niin erilaisista tuista voi jäädä käteen enemmän kuin palkasta. Marian työmatkakulut olivat todellakin huomattavat, peräti 350 euroa kuukaudessa. Kun ne jäävät pois, niin rahaa säästyy. Matkakuluihin tarvittava summa oli vähennetty nettopalkasta, joten käteen jäi 900 euroa.

Marian tapaus on kokonaisuudessaan harvinainen. Ensinnäkin hänellä tosiaan on virka, mikä nykyisin on harvinaista. Kysy Kelasta-sivun mukaan virkavapaalla ei voi saada perustoimeentulotukea, mutta näköjään voi. Kuten Maria kertoo, niin helppoa se ei ole ollut, mutta toimeentulotuessa on aina mahdollisuus käyttää tapauskohtaista harkintaa. Tässä tapauksessa sitä on käytetty.

Maria on saanut myös täydentävää ja ennaltaehkäisevää toimeentulotukea. Sen saaminen perustuu kokonaan yksilölliseen tarveharkintaan, joten hänen tapauksessaan sitä on käytetty juuri lain hengen ja kirjaimen mukaisesti.

Osaamiskeskuksen päällikkö Tomi Ståhl toimeentuloturvaetuuksien osaamiskeskuksesta sanoo, että toimeentulotukea ei alenneta ”näin nopeasti” osa-aikatyöstä irtisanoutumisen takia. Hyvä juttu. Toivottavasti sama käytäntö ulotetaan koskemaan myös työtöntä, jonka tukea alennetaan varoittamatta heti, kun hän jättää vaikkapa työllisyyskurssin kesken.

Kuten Ståhl sanoo, niin kuvattu tilanne on mahdollinen. Jos töissä käyvälle jää kaikki tulot ja etuudet huomioon ottaen vähemmän kuin 878 euroa hakijan ja hänen lapsensa päivittäisiin menoihin, niin silloin hänellä voi olla oikeus toimeentulotukeen.

Ilta-Sanomien uudessa jutussa faktat on kerrottu. Tuista käteen jäävä palkkaa suurempi summa johtuu nyt pois jääneistä työmatkakuluista, joita ilmeisesti ei oltu huomioitu Marian verokortissa. Hänellä olisi myös työssä ollessaan saattanut olla oikeus asumistukeen ja toimeentulotukeen. Jos kaikki nyt kerrotut faktat olisi kerrottu heti ensimmäisessä jutussa, niin en olisi kiinnittänyt koko asiaan huomiota.

Uskon, että Ilta-Sanomat on tarkistanut faktat ja nähnyt tilisiirrot. Jos nyt ruvetaan halkomaan hiuksia, niin jäähän tuohon vielä pari epäselvyyttä. Maria sanoo bruttopalkkansa olevan 1 512 euroa. Se on alle JHL:n taulukkopalkan, joka on 1 766 euroa. Eron syytä en rupea arvailemaan.

Tuosta palkasta käteen jäävästä summasta esitän vielä pienen epäilyn. Jos bruttopalkka on 1 512 euroa, niin veroprosentiksi tulee 2. Eläke- ja työttömyysvakuutusmaksut ovat yhteensä 7,75 %. Maksuihin menee siis palkasta 9,75 % eli 1 512 euron tuloista jää käteen 1 398 euroa. Kun tästä vähennetään työmatkoihin käytetyt 350 euroa, niin käteen jää silti enemmän kuin kerrottu 900 euroa tai satasen enemmän oleva toimeentulotuki.

Lisäksi Maria sanoo saavansa Kelan kautta toimeentulotuen lisäksi 225 euron elatusmaksun yhdestä lapsesta sekä lapsilisän yksinhuoltajakorotuksella 143 euroa. Nämä molemmat ovat Kelan sivujen mukaan toimeentulotukilaskelmassa huomioon otettavia tuloja, jotka alentavat perustoimeentulotukea.

Lisäksi Kelan mukaan täysimääräinen elatustuki on 150,50 euroa, ei 225 euroa.  Mikäli elatussopimuksen mukainen elatusmaksu on 225 euroa, mutta elatusvelvollinen laiminlyö maksun, niin silloin huoltaja voi hakea sopimuksen mukaisen maksun Kelasta ja Kela perii sen sitten elatusvelvolliselta. Tämäkin elatusmaksu on toimeentulotukea laskettaessa tukea vähentävää tuloa.

No, antaapa olla, en minä rupea näin pienistä summista vääntämään enempää. Tärkeintä koko jutun julkisuuteen tuomisessa on Marian mukaan herättää keskustelua siitä, miten matalapalkka-alalla työskentely voi kannattaa. Olen samaa mieltä. Eivät tuet ole liian suuria, vaan joidenkin alojen palkat ovat aivan liian pieniä.

Kun vielä saataisiin juttujen kommentoijatkin näkemään asia näin.

EDIT 22.7.2017: Lisätty elatusmaksua koskeva kohta.