Pelolla ratsastajat

Populistin toimintaan kuuluu pelon lietsominen ja ratkaisun tarjoaminen tähän lietsottuun pelkoon. Populisti esittää itsensä kansakunnan pelastajana uhalta, jonka hän itse on keksinyt. Tai oikeastaan ei ole itse keksinyt, vaan sitä pelkoa on lietsottu jo vuosikausia ympäri Eurooppaa ja muuta maailmaa. Tapahtuneet terroriteot eivät riitä populistille, vaan hän maalailee yhä kauheampia uhkakuvia, jotka koko ajan ovat kaatumassa päälle. Kukaan ei olisi vielä viitisen vuotta sitten uskonut, että suomalainen presidenttiehdokas rakentaa koko vaalikampanjansa tavalla, joka tuo mieleen ristiretkiajan Eurooopan. Islamisaation pelko, rajojen sulkeminen, kansainvälisistä sopimuksista irroittautuminen ja lukkojen taakse linnoittautuminen, niistä on populisti tehty.

Kun populisti saa kampanjallaan näyvyyttä, niin muut tulevat perässä. Hekin haluavat sanoa, että aihetta pelkoon on, ja hekin haluavat toimia kansakunnan pelastajina. Vanha kansa tiesi sanoa, että on oksan ottajia, jos on kuusen kaatajia.

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen haluaa päästä osille tästä pelosta vaatimalla, että terroristiärjestöön kuuluminen on kriminalisoitava. Kaikkonen ei ole tainnut vilkaista rikoslakia, sillä sen 34 a luvusta löytyy melkoisen kattava kriminalisointi.

Sieltä löytyvät terroristisessa tarkoituksessa tehdyt rikokset, niiden valmistelu, terroristiryhmän johtaminen, terroristiryhmän toiminnan edistäminen, koulutuksen antaminen terrorismirikoksen tekemistä varten, kouluttautuminen terrorismirikoksen tekemistä varten, värväys terrorismirikoksen tekemiseen, terrorismin rahoittaminen, terroristiryhmän rahoittaminen ja matkustaminen terrorismirikoksen tekemistä varten. Lisäksi ulkomailla rikoksiin syyllistynyt voidaan tuomia Suomessa Suomen lakien mukaan.

Listasta tosiaan puuttuu sanatarkasti ottaen pelkkä terroristiryhmään kuuluminen, mutta ilmeisen hyvästä syystä. Kriminalisoitua on myös kuuluminen vakavien rikosten tekemistä varten järjestäytyneeseen rikollisryhmään, mutta sen pykälän nojalla ei tietääkseni ole saatu ketään tuomittua. On vaikea määritellä mikä on lain tarkoittama rikollisryhmä, ja sama ongelma on terroristiryhmienkin kanssa. Isis on tietenkin aivan selkeä tapaus, mutta lain on oltava yleinen ja sovellettavissa myös muihin tapauksiin.

Ongelmaksi tulee lain tarkoittaman terroristiryhmän määrittely. Onko sellainen kurdien PKK? Entä YPG? Entä kaikki mahdolliset omia hallituksiaan vastaan taistelevat järjestöt ympäri maailmaa? Tiedän monien haluavan, että pelkkä islaminuskon tunnustaminen pitäisi katsoa kriminalisoiduksi. Jos haluaisin ruveta laskemaan karmeaa leikkiä, niin kysyisin, tulkitaanko mahdollisesti jokin suomalainen puolue tulevaisuudessa lain tarkoittamaksi terroristiryhmäksi.

Jos oikeasti halutaan täydentää tuota rikoslain luetteloa, niin kyllä se minun puolestani sopii. Kannattaa kuitenkin miettiä onko se tarpeen, vai riittävätkö nykyiset säädökset. Vai ratsastetaanko hyväksi havaitulla pelolla kuten tähänkin asti? Arvaan, että ratsastetaan pelolla. Pelko vaikuttaa politiikkaan ja poliitikot säätävät lait.

22007537_10213392752869384_5238894170785086288_n

Kuva: Sira Moksi

Turpa kiinni, köyhät!

Tilastosta käy ilmi, että 27,4 prosenttia tulonsaajista maksoi 70,6 prosenttia kaikista tulo- ja pääomaveroista. Nämä jokseenkin tavalliset ihmiset tienaavat 35 000-150 000 euroa vuodessa, tyypillisesti kuitenkin 35 000-50 000 euroa. Ryhmään kuuluu myös sellainen 0,6 prosenttia väestöstä, joka tienaa yli 150 000 euroa vuodessa.

Näin kirjoittaa Iltalehden Mika Koskinen verokapinaa tihkuvassa kolumnissaan. Poliittinen vasemmisto saa kuulla kunniansa nostettuaan esille ensi vuoden budjetin tuloeroja kasvattavan vaikutuksen. Kaikkien pienimmän tuloluokan tulot putoavat 35 euroa ja ja kaikkein suuremman tuloluokan tulot nousevat 313 euroa. Nämä ovat Koskisen mukaan marginaalisia lukuja, joista on turha kitistä. Rikkaathan niistä veroista suurimman osan maksavat.

Tämä henkii ajattelua, jonka olen joskus erehtynyt luulemaan jo kuolleen. Koska rikkaat maksavat yhteiseen pussiin eniten, niin heillä on oikeus ottaa sieltä ensin omiin tarpeisiinsa se minkä he katsovat tarvitsevansa. Vähemmän maksavat saavat riidellä lopuista ja ne, jotka eivät maksa mitään, olkoot ilman. Rikas haluaa syödä saalinsa itse ja jakaa sen korkeintaan läheistensä kanssa. Vasemmisto  on menettänyt suhteellisuudentajunsa vaatiessaan tasapuolista jakoa.

Koskinen jätti ilmeisen tahallaan kertomatta, että valtion verotuloista vain 35 prosenttia kerätään tuloveroina. Pääomatuloja on suhteellisen pienellä osalla väestöstä, ja niiden verotus on kansainvälisestikin katsoen alhaisella tasolla. Jatkuvasti kasvava osa verotuloista on peräisin välillisistä veroista, jotka ovat tasaveroja. Niitä maksaa jokainen jokaisen ostoksen yhteydessä.  Koska kukaan Koskisen kolumnia jakava ei ilmeisesti ole viitsinyt googlettaa eikä muutenkaan ole selvillä verotuksesta, niin tässä yksi linkki. Etsikää itse lisää.

Tällä hyvätuloisten verokapinalla uhkaillaan jatkuvasti. Tuntuu siltä, että mitä suuremmat tulot, niin sen kurjempaa on elämä verotuksen ikeessä. Köyhiä luvataan kyllä auttaa, mutta veroja ei haluttaisi maksaa. Kauas on tultu niistä ajoista, jolloin progressiivinen verotus tuli Suomeen 1920-luvun alussa. Jopa silloinen kokoomus julisti Suomen viimeinkiin siirtyneen sivistysmaiden joukkoon.

Macchiavellin aikalainen Francesco Guicciardini kirjoitti jo vuonna 1497 näin:

Jos köyhä maksaa valtiolle kymmenesosan tuloistaan veroina ja samoin rikas, niin on tosin rikkaan kymmenesosa paljon suurempi kuin köyhän, mutta siitä huolimatta antaa köyhä paljon suuremman uhrin kuin rikas.

pentti köyri

Niinhän minä sanoin

-Kaiken kaikkiaan lainvalmistelun sekavuus on luonut markkinan, jota yksityiset yritykset hyödyntävät tehokkaasti. Sote-palvelujen yksityistäminen etenee käytännön tasolla nopeasti, vaikka sote- ja maakuntauudistus ei toteutuisikaan. Markkinoiden yksi perussääntö, ”nopeat syövät hitaat”, on jälleen toteutumassa.

Näin sanoo Kuntaliiton yhteysjohtaja Lauri Lamminmäki kuntien saamista sote-kiinteistöjen ostotarjouksista blogissaan. Hän sanoo myös, että kiinteistökauppojen myötä suuret valtakunnalliset terveyspalveluyritykset tai niiden taustalla toimivat pääomasijoittajat varmistavat oman markkina-asemansa ja puhevaltansa tulevien maakuntien kanssa jossakin vaiheessa käynnistyvissä neuvotteluissa.

Kun minä kerroin tästä meneillään olevasta reviirijaosta viime huhtikuussa, niin se herätti yleistä närkästystä. Eivät ostotarjoukset, vaan se, että minä kerroin niistä. Attendon viestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtaja jopa kiisti kokonaan ostotarjoukset.  Siitä ja muusta palautteesta voitte lukea täältä.

Ensimmäisenä oikeassa olevan osa on epäkiitollinen, mutta se siitä. Palautetaanpa mieliin mistä tässä oikeastaan on kysymys.

Kysymys on siitä, että maakunta- ja soteuudistuksella yksityistetään koko sosiaali- ja terveydenhuolto. Tulevaisuudessa maakunnat hyväksyvät palveluntuottajat, joista asiakas valitsee mieleisensä. Yhteiskunta maksaa viulut. Jo nyt kokeiluvaiheessa on todettu, että valinnanvapaudesta hyötyvät lähinnä varakkaat, jotka voivat maksattaa yksityislääkärilaskunsa yhteiskunnalla.

Virallisten perustelujen mukaan näin säästetään kuluja, sillä kilpailutus pitää hinnat kurissa. Saattaa pitääkin tiheästi asutuilla seuduilla, mutta ei varmasti pidä muualla. Maaseuduille syntyy alueellisia monopoleja, kuten jo hallitus omassa lakiesityksessään totesi.

3-kermankuorinta1

Kun suuret terveyspalveluyritykset ostavat kuntien kiinteistöjä, niin niihin ei tule kukaan muu toimintaa järjestämään. Kun sitten ollaan maakunnan kanssa neuvottelemassa palvelun hinnoista, niin yrityksillä on vahva asema. Ne voivat sanoa, että me omistamme alueen ainoat toimintaan sopivat kiinteistöt, ja jos meidän hintarjouksemme ei miellytä, niin pannaan sitten ovet lukkoon. Koska julkisella sektorilla on perustuslain määräämä velvoite vastata palvelujen saatavuudesta, niin se hinta rupeaa kummasti miellyttämään. Vaihoehtona kun on rakentaa uudet kiinteistöt ja rakentaa palvelutuotanto alusta alkaen.

Nyt yksityistäminen on saatu hoidettua siihen pisteeseen, että se tapahtuu joka tapauksessa, vaikka sote- ja maakuntauudistus ei toteutuisikaan, sanoo Kuntaliiton Lamminmäki. Sehän tässä on ollut koko ajan tarkoituskin. Yksityistäminen on hallituksen päämäärä, mutta en tiedä uskaltaisiko sanoa, että lainsäädännöllinen sekoilu perustuslakiongelmineen on ollut tahallista. Sillä on saatu pelattua aikaa niin paljon, että kulissien takana isot toimijat ovat saaneet laitettua pelimerkit järjestykseen.

Tuskin sentään. Ei hallitus niin ovela ole, että tahallaan sekoilisi lainsäädännön kanssa. Kyllä se on ihan vain tyhmyyttä, mutta niinhän elämässä aina käy, että tyhmän eväät syödään ensin.

 

Poliittista potaskaaa

Totuuden jälkeinen aika on saavuttanut Suomenkin, sillä varsinkin hallituspuolueiden edustajien puheet alkavat kuulostaa yhä enemmän tarinoinnilta ilman alaleukaa. Eduskunnan budjettikeskustelussa lasketeltiin surutta silkkaa hölynpölyä, mutta se ei tunnu ainakaan puhujia haittaavan.

Vasemmistoliitto tilasi eduskunnan omalta tietopalvelulta laskelman, joka osoittaa hallituksen päätösten kasvattavan tuloeroja Suomessa. Sama vahvistaa myös valtiovarainministeriön arvio ensi vuoden talousarviosta. Rikkaimmille annetaan noin 400 euroa lisää vuodessa, pienituloisimmat menettävät 37 euroa.

Pääministeri Juha Sipilä kiiruhti epäilemään näitä laskelmia ja sanoi tilaavansa uudet. Hän ei usko eduskunnan tietopalvelua, koska totuus ei satu häntä miellyttämään. Ehkä juuri siksi hän julisti perustavansa uuden talousosaamisen huippuyksikön päätöksenteon tueksi.

Parhaimman vitsin murjaisi valtiovarainministeri Petteri Orpo ihan tosissaan. Hän sanoi tämän eron johtuvan tupakasta eli tupakkaveron noususta. Ilmeisesti siis vain köyhät polttavat tupakkaa, kun taas rikkaille se köyhien tupakointi jollain salaperäisellä tavalla tuo lisää rahaa.

Eduskunnassa kinattiin myös kiky-sopimuksesta. SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne muistutti, että hallitus leikkasi julkisen sektorin pienipalkkaisilta lomarahoja. Petteri Orpo torjui väitteen ja sanoi työmarkkinajärjestöjen päättäneen asiasta, hallitus on täysin viaton.

Näinkö lyhyeksi Orpo kansalaisten muistin kuvitttelee? Jokainen muistaa, että hallitus teki työmarkkinajärjestöille mafiamaisen tarjouksen, josta ei voi kieltäytyä. Jos sopimusta ei tule, niin hallitus puuttuu kovalla kädellä työmarkkinajärjestöjen päätettäviin asioihin ja tekee tarvittavat päätökset lainsäädännöllä. Kukaan ei vielä tähän päivään mennessä ole kertonut miten julkisen sektorin leikkaukset edistävät Suomen vientiä ja kilpailukykyä, mutta eipä sitä oikeasti ole tainnut kukaan kysyäkään.

Totuuden jälkeisen ajan uutisointi hämää myös kansalaisia. Tänään Karjalaisen tekstiviestipalstalla joku väitti ihan vakavissaan, että lomarahojen leikkaus on vahvistanut kuntien taloutta, ja se mahdollistaa julkisen sektorin työpaikkojen säilyttämisen.

Tämä tekstailija ei näköjään tiedä leikkauksen todellisista vaikutuksista kuntatalouteen mitään. Lomarahojen leikkaus ei vahvista kuntataloutta, vaan heikentää sitä kahdellakin tavalla. Ensinnäkin se vaikuttaa suoraan kuntien verotuloja alentavasti. Isompi vaikutus on laskennallisella valtionosuuksien leikkauksella. Hallitus käytti hatusta tempaistua laskelmaa leikkauksen kunnille tuomista säästöistä ja alensi kuntien valtionosuuksia samassa suhteessa. Niitä säästöjä ei tullut, mutta valtionosuuksien leikkaukset toteutettiin.

Näyttää siltä, että hallitus puhuu ihan mitä sattuu, mutta pilapiirtäjät sanovat totuuden käyttämättä ollenkaan sanoja.

IMG_20170923_0001

 

Työttömien parjauskampanja

-Hallitus on tehnyt linjauksen katosta, ja se pysyy toistaiseksi, kunnes toisin päätetään. Keskustelua siihen puuttumisesta ei ole aloitettu.

Näin perusteli työministeri Jari Lindström käyttämättä olevaa 150 miljoonan työllistämistukirahaa. Hallitus on linjannut, että kolmannella sektorilla on 3 000 henkilötyövuoden katto sataprosenttiseen palkkatukeen.

Työttömiä, tekemätöntä työtä ja työllistämistukea riittää, mutta ne eivät kohtaa, koska asiasta ei ole aloitettu keskustelua. Työministeri istuu itse rahojen päällä, mutta hänelle ei ole juolahtanut mieleen aloittaa sitä keskustelua älyttömän palkkatukikaton poistamisesta. Suomessa on yli 100 000 pitkäaikaistyötöntä, joita voisi palkata palkkatuella yhdistyksiin, kuntiin ja yrityksiin työllisyysmäärärahoilla. 150 miljoonalla eurolla palkkaisi palkkatuella yli 10 000 työtöntä vuodeksi töihin. Ei ole vaikeaa keksiä rahoille käyttöä, sanoo Työttömien Keskusjärjestön toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski.

Niinpä niin. Yhdistyksillä ja kunnilla olisi paljon työtä tarjolla, mutta sitä ei katsota tarpeelliseksi rahoittaa. Näin yllytetään yhdistyksiä pilaamaan oma maineensa käyttämällä palkattomia työntekijöitä. Yhä useampi yhdistys on ruvennut järjestämään kuntouttavaa työtoimintaa kuntien ja Te-toimistojen tuella. Tästä hyötyvät kaikki muut paitsi se työtä tekevä työtön. Te-toimisto saa tilastonsa kauniimmaksi, kunta välttyy työmarkkinatuen maksuosuudelta ja yhdistys saa ilmaisen työpanoksen lisäksi 10,09 euroa päivässä jokaisesta kuntouttavassa työtoiminnassa olevasta.

Jos työtön palkattaisiin työllistämistuella, niin siitä hyötyisi myös hän itse. Ilmeisesti se ei sovi hallituksen linjauksiin, sillä nyt on menossa ennennäkemätön työttömien parjauskampanja.

Kansalaiset on jo opetettu uskomaan työttömät laiskoiksi kotisohvilla makaajiksi, jotka ruhtinaallisten tukien takia eivät viitsi mennä töihin. Tämän mielikuvan vahvistamiseksi media nostaa vähän väliä esille työnantajan, joka tuskailee työvoiman vaikeaa saatavuutta. Näissä tarinoissa on aina se yhteinen vika, että niitä on vaikea tarkistaa. Työnhakuilmoitus on jo poistunut työvoimahallinnon sivuilta tai sitä ei ole koskaan siellä ollutkaan. Pelkkä sana riittää.

Tietenkin työttömät ovat myös tyhmiä. Työvoimahallinto ansoitti sähköisen työnhaun kaikessa hiljaisuudessa niin, että 14 000 työttömän työnhaku katkesi. Työministerin mukaan vika on tietenkin tyhmissä työttömissä, jotka eivät osaa käyttää sähköistä työnhakua. En nyt viitsi edes aloittaa puhumista siitä, miten työttömien syrjäytymistä ja juoppoutta pidetään luonnostaan lankeavana.

Hallituksella on siis työllistämiseen budjetoitua rahaa, mutta sitä ei käytetä. Sen sijaan keksitään koko ajan lisää keinoja antaa työttömille keppiä. Tukia leikataan ja aktiivimalli edellyttää työttömän tekevän tietyn määrän olematonta palkkatyötä täyden työttömyysetuuden saamiseksi.

Mikä tahansa heikennys työttömien asemaan menee läpi, koska mielet on muokattu syyllistämään työttömät ihan kaikesta. Se mieli muuttuu vasta sitten, kun työttömyys osuu omalle kohdalle. Mielenkiinnolla odottelen mitä Simon Elo sanoo ensi vaalien jälkeen etsiessään työtä. Nythän hän on polleasti sitä mieltä, että työ on parasta sosiaaliturvaa. Palkasta hän ei puhu mitään.

Laitanpa taas kerran tämän Lapinlahden Lintujen sketsin yli 20 vuoden takaa. Tämä puhe on nykyisin todellisuutta.