Poliittista potaskaaa

Totuuden jälkeinen aika on saavuttanut Suomenkin, sillä varsinkin hallituspuolueiden edustajien puheet alkavat kuulostaa yhä enemmän tarinoinnilta ilman alaleukaa. Eduskunnan budjettikeskustelussa lasketeltiin surutta silkkaa hölynpölyä, mutta se ei tunnu ainakaan puhujia haittaavan.

Vasemmistoliitto tilasi eduskunnan omalta tietopalvelulta laskelman, joka osoittaa hallituksen päätösten kasvattavan tuloeroja Suomessa. Sama vahvistaa myös valtiovarainministeriön arvio ensi vuoden talousarviosta. Rikkaimmille annetaan noin 400 euroa lisää vuodessa, pienituloisimmat menettävät 37 euroa.

Pääministeri Juha Sipilä kiiruhti epäilemään näitä laskelmia ja sanoi tilaavansa uudet. Hän ei usko eduskunnan tietopalvelua, koska totuus ei satu häntä miellyttämään. Ehkä juuri siksi hän julisti perustavansa uuden talousosaamisen huippuyksikön päätöksenteon tueksi.

Parhaimman vitsin murjaisi valtiovarainministeri Petteri Orpo ihan tosissaan. Hän sanoi tämän eron johtuvan tupakasta eli tupakkaveron noususta. Ilmeisesti siis vain köyhät polttavat tupakkaa, kun taas rikkaille se köyhien tupakointi jollain salaperäisellä tavalla tuo lisää rahaa.

Eduskunnassa kinattiin myös kiky-sopimuksesta. SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne muistutti, että hallitus leikkasi julkisen sektorin pienipalkkaisilta lomarahoja. Petteri Orpo torjui väitteen ja sanoi työmarkkinajärjestöjen päättäneen asiasta, hallitus on täysin viaton.

Näinkö lyhyeksi Orpo kansalaisten muistin kuvitttelee? Jokainen muistaa, että hallitus teki työmarkkinajärjestöille mafiamaisen tarjouksen, josta ei voi kieltäytyä. Jos sopimusta ei tule, niin hallitus puuttuu kovalla kädellä työmarkkinajärjestöjen päätettäviin asioihin ja tekee tarvittavat päätökset lainsäädännöllä. Kukaan ei vielä tähän päivään mennessä ole kertonut miten julkisen sektorin leikkaukset edistävät Suomen vientiä ja kilpailukykyä, mutta eipä sitä oikeasti ole tainnut kukaan kysyäkään.

Totuuden jälkeisen ajan uutisointi hämää myös kansalaisia. Tänään Karjalaisen tekstiviestipalstalla joku väitti ihan vakavissaan, että lomarahojen leikkaus on vahvistanut kuntien taloutta, ja se mahdollistaa julkisen sektorin työpaikkojen säilyttämisen.

Tämä tekstailija ei näköjään tiedä leikkauksen todellisista vaikutuksista kuntatalouteen mitään. Lomarahojen leikkaus ei vahvista kuntataloutta, vaan heikentää sitä kahdellakin tavalla. Ensinnäkin se vaikuttaa suoraan kuntien verotuloja alentavasti. Isompi vaikutus on laskennallisella valtionosuuksien leikkauksella. Hallitus käytti hatusta tempaistua laskelmaa leikkauksen kunnille tuomista säästöistä ja alensi kuntien valtionosuuksia samassa suhteessa. Niitä säästöjä ei tullut, mutta valtionosuuksien leikkaukset toteutettiin.

Näyttää siltä, että hallitus puhuu ihan mitä sattuu, mutta pilapiirtäjät sanovat totuuden käyttämättä ollenkaan sanoja.

IMG_20170923_0001

 

Kommentit
  1. 1

    Markku Kemppainen sanoo

    Kikysopimus on vain hämäysnimi palkan- ja ostovoiman alentamissopimukselle jolla leikataan niiden tuloja, joilla ei ole mitään vaikutusta Suomen kansainväliseen kilpailukykyyn. Aikuisten oikeasti yritysten kilpailukyky määräytyy markkinoilla. Siihen ei voi hallitus mitenkään vaikuttaa. Kyse tuotantokustannuksista ja myyntihinnasta ja niiden suhteesta kilpailijoihin. Ne määräytyvät joka toimialalla ja eri markkinoilla eri tavoin. Hallitus tavoittelee tuulta kun se luulee ek:n määräyksestä ”laittavansa Suomen kuntoon”. Koko asetelmassa on kyse työntekijöiden ja köyhien kyykyttämisestä.

    • 1.1

      Tero Tähtinen sanoo

      Määrittelisitkö Sakari ihan vaikka kk- tai vuositulon suurudella keitä tarkoitat rikkailla ja keitä köyhillä?

      Itselläni on mielikuva, että huomattavan suuri osa ”rikkaista” mieltää itsensä ”köyhäksi”. Mielestäni on lukijoillekin tärkeää ymmärtää kummalla puolella näitä tulonsiirtoja on.

      Leikkauksethat koskevat (ainakin pääosin) valtion antamia tukia, eli valtio antaa nyt vähemmän. Kun taas palkansaaja omasta työstään maksaa vähemmän valtiolle.

      En ota nyt enempää kantaa tulonsiirtojen moraaliseen oikeutukseen, mutta haluaisin herättää keskustelua siitä, että tuolla ”rikkaiden” puolella on huomattavan suuri osa ihmisistä. He tuskin mieltävän olevansa rikkaita. Eli tuo rikas/köyhä retoriikka sinällään on mielestäni liian kärjistetty sanavalinta.

      • 1.1.2

        Sauli sanoo

        Kyllä köyhä köyhän tunnistaa. Köyhyys ei ole pelkästään rahan puutetta. Köyhyys on mielentila, se on vähän jokaiselle elämän osa-alueelle tunkevaa osattomuuden tunnetta. Köyhyys pitkään jatkuessaan kaventaa ajattelua, luovuutta eikä se johdu pelkästään siitä ettei ole leipää tai asuntoa. Se johtuu siitä, ettet tunne kuuluvasi oikein mihinkään. Päällimmäisin tunne on häpeä. Tätä tunnetta hallitus suorastaan lietsoo syyllistämällä työttömiä sen sijaan että se puuttuisi työttömyyden syihin tai pyrkisi kaikin keinoin lieventämään työttömyyden vaikutuksia.

        Köyhyyttä ei ole väliaikainen rahan puute, kuten vaikkapa opiskelijan tapauksessa. Väliaikaista köyhyyttä kestää, jos voi olla varma siitä, että se on väliaikainen vaihe elämässä. Valitettavasti köyhistä on tullut pysyvä osa yhteiskuntaamme, eikä hallituksellamme ole heille muuta tarjottavaa kuin kliseitä ”työ on parasta sosiaaliturvaa” työtä ilman palkkaa.

        Köyhyys on sukupolvelta toiselle periytyvää. Se ei periydy geeneissä, mitä sitäkin on ehdotettu yhdeksi köyhyyden osatekijäksi. Se periytyy asenteissa ja mallissa jonka vanhemmat antavat. Meidän yhteiskuntamme hienous on ollut siinä, että tämän mallin on voinut kyseenalaistaa, mutta en ole varma onko enää niin ja se hiukan pelottaa. Nyt on jo syntynyt ryhmiä jotka säilyttääkseen itsekunnioituksensa rippeet, ovat kääntyneet järjestäytynyttä yhteiskuntaa vastaan. Enkä nyt puhu maahanmuuttajista, vaan omista nuoristamme jotka on syrjäytetty. Kun arvoisa tasavallan presidentti Sauli seuraavan kerran matkustaa USA:han kannattaa käydä tutustumassa myös sen varjoisalle puolelle. Samalla hän voi kysyä miksi maailman rikkaimmassa maassa on kymmeniä miljoonia köyhiä ja mikä on heidän tulevaisuutena odote, sitä kannattaa ihan jokaisen kysyä.

        • 1.1.2.1

          Tarja Elonen sanoo

          ”Köyhyys ei ole pelkästään rahan puutetta. Köyhyys on mielentila, se on vähän jokaiselle elämän osa-alueelle tunkevaa osattomuuden tunnetta.”
          En kelpaa, minua ei tarvita, minua pidetään laiskana, … Ei ihme, että ihminen lannistuu.
          Ylläoleva kirjoitus on todella hyvä – kiitos siitä.

          • 1.1.2.1.1

            AMK sanoo

            Köyhyys on sosiaalipolitiikan käsite, jolla kuvataan ihmisen tai kokonaisten väestönosien taloudellista ja toisinaan myös sosiaalista syrjäytymistä. Köyhyyteen voi liittyä esim. huonolaatuista tai riittämätöntä ravintoa, koulutusta tai terveydenhuoltoa sekä olemattomia mahdollisuuksia vaikuttaa omiin elinoloihin ja yhteiskuntaan.
            Kysymys kuulukin kuka tai ketkä tätä kannattavat?nykyinen hallitus edeltänineen, haluavatko työttömät olla työttömiä,haluavatko työttömät tehdä työtä ilman palkkaa ,mielikuvia ilmaistaan työtön on työtön omasta halustaan,päättäjät antavat auliisti omaa agendaa mitä kansalle syötetään ja monet sen syövät maistamatta pureksimatta ja sen kummemmin mietimättä,koska itsellä menee hyvin…kuinka kauan

          • 1.1.2.1.2

            AMK sanoo

            Agenda:piilossa pidetty poliittinen vaikutin.
            Mitä poliitikot käyttävät surutta oman hyvän tavoitteluun.

      • 1.1.3

        Rintsu sanoo

        Ne tulorajat ovat siinä laskelmassa. Se ei siis ole mielipideasia keitä siinä tarkoitetaan.

    • 1.2

      Ville Timari sanoo

      Hallitus voisi helposti vaikuttaa kilpailukykyymme EU:n sisämarkkinoilla sellaisessa myynnissä, joka kohdistuu suoraan eurooppalaisille kuluttajille niinkin yksinkertaisesti kuin laskemalla arvonlisäveron kilpailukykyiselle tasolle. Voi äkkiä ajatellen kuulostaa näpertelyltä, mutta tämä toisi monille pienemmille suomalaisille yrityksille yli 300 miljoonaa potentiaalista uutta asiakasta ja kasvanut vienti ja luodut työpaikat varmasti kompensoisivat verojen laskemisesta seuraavan kassavajeen.

    • 1.3

      Yrjö perkko sanoo

      Hallitus voi vaikuttaa yritysten kilpailukykyyn. Keinona on esimerkiksi verotus. Kun verotuksella ohjataan rahaa tuotekehitykseen ja investointeihin, yrityksen kiloailukyky paranee. Kun tehdään niin kuin nyt on tehty, eli tehdään osinkojenmaksusta ja omausuudenmyynnistä kannattavampaa kuin tuotantoon sijoitfamisesta yritysten kilpailukyky huononee. Suomessa on osittain päästy laman ohi vaikka hallitus on parhaansa tehnyt hidastaakseen kasvua ohjaamalla rahaa pois tuottavasta toiminnasta

  2. 2

    Eeva-Liisa Haanpää sanoo

    Kiitos sinne uuninpankolle hyvästä tekstistä.
    Minäkin olen ihmetellyt Orpon tupakkaveron ratkaisevaa merkitystä tuloerojen kasvussa.
    Samoin olen ihmetellyt miten Suomen vienti ”lähtee vetämään”, kun esimerkiksi kirjastoissa, arkistoissa ynnä muissa pienipalkkaisissa julkisen alan töissä tehdään 24 tuntia vuodessa palkatonta työtä.

  3. 3

    Japa Jalonen sanoo

    Kaikkein surkuhupaisinta on, että tässä paskanjauhamisessa on mukana myös ammattiliittojen ekonomisteja ja työntekijöiden oikeuksia loukkaan myös liitoista ulkoistetut lakimiehet, kuten Susiluoto Oy, joka toimii RIA:n lakipalveluiden tuottajina ja sanalla tuottaa lakipalveluja työnantajille ja eturistiriitatilanteissa kääntyy automaattisesti Asiat työntekijän tappioksi, kun lakimies syyllistyy tuottamukselliseen laiminlyöntiin ja jättää yksinketaisesti Asiat hoitamatta ja vetoaa, että enpä tiennyt työsopimuslaista mitään kohtaa, jolla asiaan voisi puuttua, joka puhdasta potaskaa.

  4. 5

    Pauli Virtanen sanoo

    Kuntien lomarahoja leikattiin kaikilta, leikkausta ei rajoitettu vain pienituloisiin. Sairaanhoitaja tai lastentarhanopettaja ei edes ole pienituloinen vaan tulot ovat mediaanissa. Tiukassa elää tarina pienituloisesta Sari sairaanhoitajasta, jolla on vielä köyhempi lastentarhanopettaja kaveri.

    Toki hallitus kiristi päätöksen työmarkkinajärjestöiltä mutta päätöksen teki silti työmarkkinajärjestöt.

    Jos julkisen puolen palkkoja lasketaan 300 euroa niin julkinen talous säästää 300 euroa mutta menettää verot eli keskimäärin 20 prosenttia. Nettosäästöä julkiselle taloudelle syntyy väkisin vaikka laskelmassa huomioitaisiin alentuneesta ostovoimasta saamatta jääneet veroeurot. Sakukin sotkee kivasti kunnan edun ja julkisen talouden edun… no ei onneksi ole ensimmäinen kerta.

    Mitähän tässä jutussa on tarkoitettu köyhällä ja mitä rikkaalla? Mihin tarinasta unohtui keskituloiset?

    • 5.1

      Saku Timonen sanoo

      Pistooli ohimolla tehty päätös on tietenkin täysin vapaahtoinen, noin kuvaannollisesti puhuen.

      Kun tunnut olevan kuntataloudenkin asiantuntija, niin mitäpä mieltä olet kiky-laskelmiin perustuvista valtionosuusleikkauksista? Paljonko niiden vaikutus on sinun kotikuntaasi?

      • 5.1.1

        Pauli Virtanen sanoo

        Ööö… mielestäni puhuin julkisesta taloudesta, en kuntien taloudesta! Näitä kahta asiaa ei pidä sekoittaa!
        Julkinen talous = valtion talous + kuntien talous. Valtionosuusleikkaukset kurittavat kyllä kuntien taloutta mutta helpottaa valtion taloutta täsmälleen samalla summalla. Muutokset valtionosuuksissa ei täten vaikuta julkiseen talouteen yhtään mitään.

        • 5.1.1.1

          Saku Timonen sanoo

          Kunnat tuottavat suurimman osan julkisen sektorin palveluista. Siksi leikkaus valtionosuuksiin vaikuttaa suoraan kuntien talouteen, vaikka julkiseen kokonaistalouteen niillä ei olekaan vaikutusta.

          • 5.1.1.1.1

            Pauli Virtanen sanoo

            Niinhän minä sanoin, että valtionosuusleikkaus kurjistaa kuntia (ja leikkaa palveluita) mutta hallituksen tavoite on ollut vähentää valtion velkaantumista.

            Tämä tapahtuu helpohkosti leikkaamalla julkisen puolen palkkoja vaikkapa juuri lomarahoista. Se, että valtionosuusleikkauksilla siirretään palkoista säästämisen säästöt kunnilta valtiolle sopii hallituksen agendaan. Kas kun Sipilä on ollut huolissaan nimenomaan valtion velasta – ei julkisen talouden velasta, eikä varsinkaan kuntien velasta.

            Kuntien talous taas korreloi suoraan palveluiden tason kanssa tai oikeastaan kuntien infran kanssa. Palvelut kun ovat usein lakisääteisiä mutta laki ei tunnu edellyttävän vaikkapa terveitä kouluja tai siedettäviä ryhmäkokoja.

          • 5.1.1.1.2

            Saku Timonen sanoo

            Juuri näin. Hallitus säästää kuntien kustannuksella.

        • 5.1.1.2

          Mauri Pulkkinen sanoo

          Julkisen talouden puolella puhutaan myös dynaamisista vaikutuksista ja ne otetaan huomioon, kun niillä perustellaan vaikkapa yhteisöverokannan alentamista.

          Dynaamiset vaikutukset unohtuvat. kun ostovoimaa leikataan pien- ja keskituloisilta yksityishenkilöiltä.

          Dynaamiset vaikutukset ovat lähellä synergiahyötyjä tai -haittoja, jolloin 1 + 1 = >2 tai 2 – 1 = <1. Yrityspuolella synergia on sanana lähellä pääsyä bullshit -bingoon.

        • 5.1.1.3

          Mauri Pulkkinen sanoo

          On liiallista yksinkertaistamista todeta, että julkinen talous on yhtä kuin valtion ja kuntien talous. Tilastokeskuksen sivuilta vaivaa nähden selviää mitä kaikkea julkinen talous pitää sisällään. Rahallisesti merkittävin osuus on työeläkeyhtiöillä. Mukaan lasketaan myös julkisia rahastoja, yliopistoja, julkisomisteisia yhtiöitä ym.ym. Tilinpidon järjestelmiä on viimeksi uudistettu äkkipäätään tarkistettuna 2010. Kaiken kaikkiaan koko julkistalous on melkoinen hämähäkinverkko, jossa syy-seuraussuhteiden määrittäminen ei onnistu lonkalta vetäisemällä.

          Asiantuntijat ovat myös kritisoineet laskentamalleja. Sisäisten suoritteiden eliminoinnit ovat haastavaa puuhaa ja kritiikkiä on suunnattu lähinnä siihen, että jotkut erät tulevat lasketuiksi kahteen kertaan, jolloin saattaa syntyä merkittävä ero esim. julkisen talouden bkt-osuuteen.

          Niin tai näin, tavoitteena on tuottaa tietoa, mikä olisi vertailukelpoista vaikkapa EU-maiden välillä. Kaikissa maissa ei ole Suomen tapaan ollut rahastoivaa työeläkejärjestelmää. Saksaa pidemmälle ei tarvitse mennä, kun saa ihmetellä, kuinka eri tavoin työeläkkeitä rahoitetaan Suomeen verrattuna.

    • 5.2

      teemu heinola sanoo

      Keskituloinen alkaa olla jo sukupuutossa tässä tuloerojen repimässä maassa.

    • 5.3

      Rintsu sanoo

      ”Jos julkisen puolen palkkoja lasketaan 300 euroa niin julkinen talous säästää 300 euroa mutta menettää verot eli keskimäärin 20 prosenttia. Nettosäästöä julkiselle taloudelle syntyy väkisin vaikka laskelmassa huomioitaisiin alentuneesta ostovoimasta saamatta jääneet veroeurot.”

      Lasket kuin laskisit oman lompakkosi sisältöä. Jos lompsasta katoaa kakskymppinen niin se on mennyttä.
      Valtion tai kunnan taloutta ei voi laskea ihan samoin.

      Otetaan nyt esimerkki raflaavimman kautta; eli se sohvalla makaava kaljaa kittaava toimeentulotuella elävä työtön.
      Hän saa toimeentulotukensa ja ostaa sillä rahalla kaljaa ja tupakkaa; ja hupsis, saamansa rahat palautuvat välittömästi lähes lyhentämättömänä takaisin valtion kassaan. Syystä, että verottomana viinan tekeminen pullon sisään maksaa vähemmän kuin sen pullon tekeminen ja veroton tupakka on oikeastaan vain kuivattua kasvia joka ei maksa juuri mitään.
      Niinpä hän ”kuluttaa” yhteiskunnan kassaa vain murto-osalla näennäisestä summasta.

      Jos toimeentulotukea leikattaisiin vaikka 10% niin näennäisesti saataisiin 10% säästö budjetin toimeentulotukimenoihin, mutta todellisuudessa säästö olisi kohdallaan kaksi kossupulloa kuussa. Verottomalta hinnaltaan pari euroa. Niinpä juopon kurittaminen leikkaamalla ei vaikuta talouteen mitenkään mutta joillekin tulee juopon kurittamisesta hyvä mieli.

      Ainoa talouteen parantavasti vaikuttava ratkaisu on yrittää saada juoppo sohvalta takaisin oikeaan työelämään. Ja pyrkiä siihen, että entistä harvempi sinne sohvan pohjalle romahtaa. Hallituksemme toimilla vaan tuppaa olemaan juuri päinvastainen vaikutus.

      Ihan sama vaikutus on kirjastonhoitajan lomarahaleikkauksilla. Paperille saadaan säästöltä näyttävä luku, vaikkapa mainitsemasi 300,- Se vaan on suoraan lähikaupan liikevaihdosta pois.

      • 5.3.1

        Pauli Virtanen sanoo

        Niin… kauppiaat ovat kuuluisia siitä etteivät ota katetta tupakalle ja kaljalle. Niissä ei myöskään ole sisäänostohintaa vaan kuluttaja ostaessaan maksaa pelkät verot….

    • 5.4

      Mirja Pekkonen sanoo

      Puutun tuohon Sari Sairaanhoitajan palkkaukseen. Nykyisen yksityistämiskiiman vallitessa on hyvä tietää, että hoitajia ollaan työntämässä yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimuksen piiriin. Siellä palkka lasketaan yleensä palkkaluokan G21 mukaan, jossa aloittelevan sairaanhoitajan bruttopalkka on noin 2150 euroa kuukaudessa.

      Tämän rahan – verot, vakuutusmaksut ja ammattijärjestön jäsennaksut- aloitteleva hoitaja saa viiden ensimmäisen työvuoden aikana. Korkeimmillaan bruttopalkka on 11 vuoden työkokemuksen jälkeen hieman yli 2400 euroa kuukaudessa. Yksityisellä sosiaalipalvelualalla harvat sairaanhoitajat tekevät vuorotyötä joten tuosta nettopalkka huitelee siellä 1500 – 1700 euron huitteilla. Se on koulutukseen ja vastuuseen nähden naurettavan vähän.

      Toisaalta yliopistosairaalan teho-osastolla tai vastaavassa paikassa kolmivuorotyötä painava kokenut ja erityisalalleen jatkokouluttautunut hoitaja pääsee yli 3000 euron bruttopalkan mutta heitä on ammattikunnasta vain pieni osa.

      Kiky-sopimus tehtiin puhtaasti hallituksen pakottamana. Ilman hallituksen uhkailuja sitä ei olisi koskaan tehty. Eikä sitä olisi koskaan pitänyt tehdäkkään, kansantaloudellisesti ajateltuna se oli erittäin huono sopimus ja leikkaa parasta terää hieman toipuvassa taloudessa. Työllisyyden kannalta sopimus oli erityisen huono.

    • 5.5

      Tapio Santala sanoo

      Pauli Virtanen sanoo
      23.9.2017 at 10:26

      Jos julkisen puolen palkkoja lasketaan 300 euroa niin julkinen talous säästää 300 euroa mutta menettää verot eli keskimäärin 20 prosenttia. Nettosäästöä julkiselle taloudelle syntyy väkisin vaikka laskelmassa huomioitaisiin alentuneesta ostovoimasta saamatta jääneet veroeurot.

      Pauli sortuu tässä samaan mihin päättäjät ja monet muutkin; ensimmäisen rivin laskentaan ja siten kovin vajaaksi jäävään analyysiin. Se 20% ei todellakaan ole ainoa verokertymä, vaan esim 1000€ tulosta lopulta tulee verotettua noin 900€, eli 90%. Joskus maksettu 1000€ tuottaakin verotuloina yhteiskunnalle 1200€, jota ei myöskään moni tunnu osaavan laskea.

      Hyvätuloisten, esim 3500€ + verotuksen nosto yhdellä prosenttiyksiköllä ei vaikuttaisi kulutuksen kautta syntyvään verotuloon yhtään mitään. Sen sijaan alle 2000€/kk tuloihin puuttuminen leikkaa suoraan heidän kulutustaan ja siten välillisten verojen kertymää.

  5. 6

    Heikki sanoo

    Suomeen on muodostunut kummallinen periaate, jonka mukaan maassa on ”pakko” olla enemmistöhallitus, joka istuu vallassa koko vaalikauden.
    Se on tuottanut tilanteen, jossa yksikään puolue ei luota hallituskumppaneihinsa, jonka vuoksi tehdään hallitusohjelmaksi kutsuttu sekamelska. Tapahtuipa mitä tahansa, niin sitä sitten noudatetaan, koska hallituksen tärkein tavoite on pystyssä pysyminen. Toinen paalutettu asia on budjettiraami, johon ei puututa, vaikka päälle pamahtaisi minkälainen ennakoimaton tilanne tahansa. Vaalikausi edetään jumittamalla siinä, mitä kukin sai yön tunteina käydyissä hallitusneuvotteluissa ujutetuksi ohjelmaan.

    Niinpä meillä on ollut sixpack-hallitus, joka ajautui täydelliseen umpikujaan ja lopulta äänesti eduskunnassa omia esityksiään nurin. Nyt hallitusohjelmassa on niputettu maakuntauudistus ja soten yksityistäminen. Tavoitteeksi sille touhulle esitellään vaihtoehtoista faktaa, jonka mukaan sillä konstilla saadaan aikaan säästöjä ja puretaan byrokratiaa.
    Yhden hallintotason lisääminen kunta- ja valtionhallinnon väliin on siis byrokratian vähentämistä. Soten yksityistäminen on törmännyt perustuslakiin jo useammankin kerran ja asiantuntijat pitävät tekeillä olevaa kalliina ja toimimattomana. Se ei hallitusta haittaa, vaan sama totuuden vääristely jatkuu edelleen.
    Hallitus pidetään väen väkisin pystyssä, vaikka yksi hallituspuolueista siirtyi kesällä oppositioon, mutta muutama hyödyllinen hölmö jäi tukemaan omalla hillotolpallaan olevaa viittä ministeriä.
    Politiikasta on saatu vaihtoehdotonta mössöä, johon äänestäjät eivät enää jaksa luottaa. Kun sanotaan, ettei äänestämällä voi vaikuttaa, koska on ihan sama, mitä äänestää, niin sama söhellys jatkuu, niin silloin puhutaan totta. Valitettavasti söhellyksen vaihtoehdoksi mielletään populistista äärioikeistoa, joka politiikka perustuu vielä suurempaan vaihtoehtoiseen faktaan ja totuuden jälkeiseen aikaan.

    • 6.1

      työtöntyötön sanoo

      Tämän kun joku tosiaan voisi vääntää rautalangasta miksi pitää olla enemmistöhallitus joka käytännössä sataprosenttisesti pysyy vallassa. Jos olisi vähemmistöhallitus niin ihanko oikeasti joka pikkuongelmasta oppositio kaataisi sen?

  6. 7

    teemu heinola sanoo

    Katsokaa miten herra käyttäytyy, katsokaa kuinka vakavana tuo esiintyy kun pitää saada läpi päätöksiä jotka hyödyttävät heitä itseään, murusten valuen heidän eturyhmilleen. Katsokaa kuinka he selittävät ja selittävät vastaan kun jonkun vähemmistön olotilaa tulisi parantaa, ja kuinka sukkelasti käy suu kun jonkun ryhmän olotilaa pitäisi kurjistaa. Kuinka he esiintyvät asiantuntevalla charmilla, tai pellemäisellä käytöksellä hienoissa puvuissaan. Ja kuinka he eturyhmiään ja näiden ihmisiä hyväksikäyttämällä luovat ilmapiirin, että se olisi muka koko yhteiskunnan tahto.

    Lopulta ollen lihaa ja verta, kuten kuka tahansa meistä. Yhtä kuolevaisia, kaikesta niin taidokkaasta esiintymisestä huolimatta.

    • 7.1

      Eeva Vainio sanoo

      Kiitos, Saku. Kiitos Teemu, aivan noin.
      Puistattavaa myötähäpeää saavat minut tuntemaan nuo markkinapellet.

  7. 8

    AMK sanoo

    Niin ja näin-sinä teet työtä ilman palkkaa minä saan palkan ja plussana lisää verotonta tuloa minä olen sen ansainnut kun olen keksinyt kaikkia hyödyntävän suomen pelastavan kikyn,sillähän ei ole merkitystä että jotkut (hehän ovat vain yksittäistapauksia) kärsii kunhan minulla ja minun kavereilla menee hyvin…nykyisen hallituksen iltarukous…minähän vain ajattelen omaa parastani mitä sitä muittein puolesta,omaa etuhanhan eteenpåin ajan jos joku köyhä sattuu eteen potkaisen sen surutta syrjään koska minun päämääräni on elää itse yltäkylläisyydessä ja tietenkin kaikkien hyvinvointia vieruksien.Saanhan syntini anteeksi joka ilta olenhan uskovainen????

  8. 9

    A. Mäkelä sanoo

    Hallituksen tulojaselvityksessä sanotaan näin: ”Tupakkaveron korotus vähentää käytettävissä olevia tuloja kaikissa tulokymmenyksissä, mutta suhteellisesti eniten alimmassa kymmenyksessä”. Eli hallituksen toimista johtuen pienituloinen menettää 3 €/kk. Tupakkaveron osuus tästä on 1 €/kk.

    Yksi Marlboro aski maksaa noin 7 € ja siinä on 20 tupakkaa, niin yhden tupakan hinta 0,35 €. Jos jätät joka päivä yhden näistä polttamatta, niin säästää noin 10 € kuukaudessa ja pienituloinen jää 7 € voitolle.

    Alkoholin osuus on 0,5 € tuosta 3 €:sta. Eli jos jätät yhde keppanan juomatta, niin pääset jo voitolle. Tämä koko kirjoita on yhtä puuta heinää.

    • 9.1

      Rintsu sanoo

      Niin ja lopettamalla juominen ja tupakointi kokonaan on suorastaan lottovoittaja?
      Sinäkin olisit parikymppiä rikkaampi jos olisit tänä vuonna jättänyt yhden kalsaripaketin ostamatta. Myös edellisen parturikäyntisi olisit voinut jättää väliin niin taskussasi olisi jo viiskymppinen. Itse asiassa hallituksen kurjistukset eivät siis vaikuta sinuun mitenkään.

      Logiikkasi on aukoton.

      • 9.1.1

        työtöntyötön sanoo

        Ja jos jättää kokonaan syömättä niin kohta on tuhansia euroja tilillä. Voinko jättää myös laskut maksamatta niin jään voitolle ja ensi vuonna voidaantaa leikata hitusen enemmän? Entä maksaako Orpo nyt minulle tuon 37e/kk vähintään kun en polta? Miten tupakkaveron korotus muka vähentää tupakoimattomien tuloja? Eihän sitä nyt hyvänen aika tuloista veroteta.

  9. 10

    AMK sanoo

    Ihmettelen syvästi kuinka näin annetaan tapahtua…syyttömiä (työttömiä) syyllistetään,heidän pitää tehdä työtä saadakseen työttömyyskorvauksen aina vain kysymys kuuluu miksi työtön on työtön jos tekee työtä saadakseen työttömyyskorvauksen.Politiikassa on nähtävästi eri kriiterit kuinka joku taho hyötyy mutta työtön on aina häviäjän puolella,joku taho kiittää tuskin ne orjat kiittää kun on ajettu nurkkaan…ja paska puhetta puhutaan tämä auttaa työllistymiseen,työtähän aina työttömille löytyy mutta koska löytyy sitä palkkaa mitä heille itselleenkin maksetaan (palkkiota)entäs jos he tekisivät kipeitä päätöksiä ja edes puolittaisivat omat palkkionsa,sittenhän se vasta kipeältä tuntuisi muuten sananhelinä tuntuu kliseeltä kipeeltä tuntuu,mutta jos omasta pussista ei liikene ja toisilta viedään tuhkatkin pesästä ja joillekin annetaan millä he tuhkaa saavat aikaan.Ihanko on oikein ??Hehän päättävät ihmisten kuin ihmisten elämästä tietämättä mitä se on!!!!Hehän elävät ihan omaa elämäänsä veronmaksajien rahoilla miettimättä kuins paljo piti ottaa taas velkaa että saa itse elää.Olisko ajattelimisen aihetta???Heidän kuukauden palkkiollaan moni köyhä eläisi ja voisi vielä jopa ostaa lääkkeensänki,(minulta evättiin sairausloma kun en ollut ostanut lääkärinmääräämiä lääkkeitä,en ole sairas kun en tarvitse lääkkeitä…mietikää sitä ei rahaa ei lääkkeitä ja sillä perusteella olentäysin työkykyinen koska en ole ostanut lääkkeitä-tuloton ihminen..jaa plääpälää ei ollut silloin mahdollisuutta,rahaa olisi pitänyt olla ja kuittia vastaan olisi jälistäpäin korvattu…jälistäpäihän se nälkäkin yllättää ja mitä parasta nykyhallitukselle kuolema heidän avustuksellaan,eutanasia hienosti sanottuna,miksi siitä edes keskustellaan koska käytännössä se on hallituksen kärkihanke,köyhiltä otetaan rahat etteivät saa lääkkeitä ostettua eli hallituksen kierrellenkaarellen köyhät kuolkoon,sillä erotuksella että heidän on ensin pitänyt tehdä palkatonta työtä että jotkutmuut hyötyvät siitä,loppupeleissä he sanovat kipeitä päätöksiä mutta ainakin hän itse voi hyvin ja lähipiiri.

  10. 11

    Raija sanoo

    Hallitus ilmeisesti olettaa että kaikki työttömät ja pienituloiset polttaa tupakkaa ja juopottelee enempi tahi vähempi koko ajan kun kerkiää siltä sohvanpohjalla makaamiseltaan.

    • 11.1

      Heikki Kauppi sanoo

      Eipä tietenkään oleta. Tupakoimattomille pienituloisille ei käy kuinkaan.

    • 11.2

      AMK sanoo

      Sieltähän sitä otetaan mistä helpoiten on otettavissa,hyvävaraisilta kun anotaan eipä päämisterikään lompakko ohentunut ,ei tullut omalle kukkkarolle veronkorotukset ei asumiseen liittymät korotukset mehän veronmaksajat (myös työttömät) hänen elämisen maksetaan (esim.sähkö.lämpö,jäte,työssäkäyvien omalla rahalla maksavien työssäkäynnit mitä heillä ei ole koska sitä varten esim.työttömät eläkeläiset maksavat veroa että heillä on mukavat olontilat ja ilmaiset ”työmatkat” jotka maksetetaan työttömillä ja pientäeläkkään saajilla.)Hyvähän se on päätöksiä tehdä ja lakeja säädellä kun ei itseä koske.seiskan paljastus nuuskaa oli tarjolla ja lain mukaan sitä saa vain tuoda omaan käyttöön…lait eivät koske kaikkia???

  11. 12

    Heikki Kauppi sanoo

    Jos kerran julkisen sektorin palkkojen lasku haittaa julkista taloutta, niin loogisesti sen pitäisi tulla kuntoon julkisen sektorin palkkoja nostamalla. Suoraan sanoen ei vaikuta kovin todennäköiseltä, että Münchhausenin temput toimisivat käytännössä.

    • 12.1

      Rintsu sanoo

      Pikemminkin niin, että jos kaurapuuroannoksesta leikataan niin tulee nälkä.
      Jos taas puuroa jää poisheitettäväksi niin se ei ole hyvinvointia vaan tuhlausta.

  12. 13

    Eino sanoo

    Naurattais jos ei itkettäis, kun valtiovarainministeri selittelee tupakka-askin hinnalla hallituksen budjettiriihen vahvasti ideologialle haiskahtavia päätöksiä kasvattaa kansalaisten tuloeroja. Jos Orpon kommentointi ei ollutkaan tyypin jotain vinksahtanutta luokkayhteiskuntahuumoria, niin alkaapa mietityttää, onko VM välttämättä hänelle oikeaan osunut asemapaikka.

  13. 14

    Scientist sanoo

    ”Totuuden jälkeisen ajan uutisointi hämää myös kansalaisia. Tänään Karjalaisen tekstiviestipalstalla joku väitti ihan vakavissaan, että lomarahojen leikkaus on vahvistanut kuntien taloutta, ja se mahdollistaa julkisen sektorin työpaikkojen säilyttämisen.

    Tämä tekstailija ei näköjään tiedä leikkauksen todellisista vaikutuksista kuntatalouteen mitään. Lomarahojen leikkaus ei vahvista kuntataloutta, vaan heikentää sitä kahdellakin tavalla. Ensinnäkin se vaikuttaa suoraan kuntien verotuloja alentavasti. Isompi vaikutus on laskennallisella valtionosuuksien leikkauksella. Hallitus käytti hatusta tempaistua laskelmaa leikkauksen kunnille tuomista säästöistä ja alensi kuntien valtionosuuksia samassa suhteessa. Niitä säästöjä ei tullut, mutta valtionosuuksien leikkaukset toteutettiin.”

    Sakun logiikassa on mielestäni puutteita:

    1) Ensinnäkin kuntien tuloista valtionosuudet ovat keskimäärin vain 19%
    2) Kunnilla on paljon muita tulolähteitä verojen ja valtionosuuksien lisäksi. Kuntien verotulot ovat alle 50% kuntien tuloista. Muita tulolähteitä ovat mm. kiinteistöverot, yhteisöverot, erinäiset maksut yms
    3) Kunnallisveroa eivät maksa vain kunnan työntekijät
    4) Kuntien valtionosuudet eivät ole laskeneet merkittävästi (2015: 8,2 mrd, 2016:8,8 mrd, 2017 : 8,6 mrd, 2018: 8,4 mrd)

    Olemmeko siirtyneet myös logiikan jälkeiseen aikaan ?

    • 14.1

      Saku Timonen sanoo

      1. Et tiedä mitään kuntien valtionsouusprosenteista, pienillä kunnilla se on lähes 50.
      2. Et tiedä mitään muiden tulojen suhteesta valtionosuuksiin ja kunnallisveroon. Kiinteistöverot, maksut ja yhtiöverot ovat suhteessa kunnallisveroon ja valtionosuuksiin pienet.
      3. Jokainen tietää, että kunnallisvaroa maksavat kaikki palkansaajat.
      4. Ensi vuonna kuntien valtionsouuksia leikataan kiky-sopimuksen laskennallisten säästöjen verran. Joita säästöjä ei siis oikeasti tule.

      Ja nyt voit mennä muuanne pätemään täydellisellä tietämättömyydelläsi. Tule takaisin siten, kun sinulla on sekä nimi että jotain tietoa kunnallistaloudesta.

      • 14.1.1

        Scientist sanoo

        Hei

        Käsittelin keskimääräisiä lukuja, jotka löytyvät kuntaliiton sivulta. Tottakai jossakin pienessä kunnassa ne ovat enemmän ja suuressa vähemmän.Turha höpöttää titämättömyydestä. Voisit itse katsoa tarkemmin tilastoja ennen kun kirjoitat. Vahinko etten onnistunut laittamaan tähän . Melko populista tekstisi on.

        Kuten laitoin lukuja, valtionosuudet eivät ole dramaattisesti pienentyneet ja siihen vaikuttavat monet seikat. Ei pelkästään kiky sopimus. Mm. toimeentulotuki siirtyi kunnilta Kelalle tämän vuoden alussa. Edellisen hallituskauden aikana valtionosuudet olivat 7,7-8,2 mrd/vuosi. En minä näitä lukuja ole itse keksinyt.

  14. 15

    matti luomansuu sanoo

    Toteampa jälleen kerran, politiikka / politiikot ovat verrattavissa yhteiskunnan kehittämään versioon tietokoneviruksesta. Sen kummemmin erittelemättä tämän hallituksen ”aikaansaannoksia”, ei voi muuta kuin odottaa jotakin tapahtuvaksi… mitä? No, ei mitään tule tapahtumaan, liirumlaarumia yllin kyllin jne. Näinpä tänään melkein yliajo suojatiellä, punaisia päin kävellyt henkilö kännykkä korvalla, ei reaktioita vaiikka auton torvi soi ja mustaa jarrutusjälkeä jäi asfalttiin. Kertonee kaiken pienoiskoossa tästä tasapäistettyjen informatio addiktio hörhöjen yhteiskunnasta.

  15. 16

    Jyrki sanoo

    Tulipa tästä mieleen:

    Pääministeri Juha Sipilä kiiruhti epäilemään näitä laskelmia ja sanoi tilaavansa uudet. Hän ei usko eduskunnan tietopalvelua, koska totuus ei satu häntä miellyttämään. Ehkä juuri siksi hän julisti perustavansa uuden talousosaamisen huippuyksikön päätöksenteon tueksi.

    Jos asiaa tarkemmin miettii tässä iltapalaa syödessä samalla. Niin ihmeet ei ole tehty totuuksista. Sipilä taitaa itsekin tämän olla oivaltanut ja elää sen mukaisesti.

    • 16.1

      jane tarviala sanoo

      ei ehka liity aiheeseen mutta armeeja oli tilannut yli 3000 ruumispussia. menikohan be valtion pikkiin…

      • 16.1.1

        AMK sanoo

        armeija on jo ennakoinut työttömät pitää panna pussiin,ehkä hallituskin on ottanut jotensakin asian haaviin ja myöntävät määrärahat nimikkeellä .Eihän se riitä työttömiä on paljon enemmän…Saanko omaa pussia???kivahan se on kaverin kanssa kelliä??

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *