Kortistomagiaa

Eilen kerroin Ylen nollauutisesta, jonka mukaan työttömien haastattelut vähentävät työttömyyttä. Eivät vähennä, vaan ne ainostaan siivoavat tilastoja. Uutisenkin mukaan rekistereistä on siivottu pois tuhansia sellaisia, joiden työnhaku ei jostain syystä ole enää voimassa. Tilastoja katsomalla selviää, että heitä on siirretty työmarkkinatuelta toimeentulotuelle.

Toimeentulotukea saavien määrä on jatkuvassa kasvussa.

Perustoimeentulotuki

Katsotaanpa toimeentulotuen saajia alueittain. Ylen uutisen mukaan työllistymisen kehitys on ollut suotuisampaa niillä alueilla, joissa haastatteluja oli lisätty eniten ja vastaavasti heikompaa alueilla, joissa määräaikaishaastatteluiden lisäys oli vaatimattomampaa. Haastatteluja lisättiin vuoden alussa suhteellisesti eniten Pirkanmaalla ja Keski-Suomessa, suhteessa vähiten Etelä-Savossa ja Pohjois-Pohjanmaalla.

Tämä näkyy myös toimeentulotuen saajien määrissä. Heidän määränsä on lisääntynyt eniten juuri siellä, missä on haastateltu eniten ja vähiten siellä, missä on haastateltu vähiten.

Perustoimeentulotuki 2

Kuvat: Pekka Pasanen

Näin toimii hallituksen työvoimapolitiikka. Kun työllisyystavoite pitää saavuttaa, niin ei ole tarkoituskaan saada ihmisille töitä. Asia pitää vain saada näyttämään siltä. Tämä onnistuu siirtämällä työttömiä työmarkkinatuelta toimeentulotuelle. Samasta Kelan luukusta raha tulee, mutta sillä ei näytä olevan mitään merkitystä. Tärkeintä on päästä valheellisesti rehvastelemaan työllisyyden kasvulla. Hokkuspokkus.

IMG_20170927_0001

En ymmärrä miksi palkkaa saavat toimittajat eivät kaiva näitä täysin julkisia tietoja esiin, vaan uutisoivat mieluummin taikatempun totena.

 

Kommentit
  1. 1

    Jyrki sanoo

    Minusta pitäisi ennemmin tehdä tilastoa siitä, kuinka paljon työttömät nykyiset tai entiset. Ostaa vaikka uusia televisioita, sohvia, ulkomaanmamatkoja, vaatteita, autoja, elektroniikkaa, harrastaa jne. Tälläiset tilastot kertoisi paljon enemmän millä tolalla meillä on työttömyyden hoito.

    Nykyiset tilastot kertoo vain sen paljonko työttömyysongelmasta on onnistuttu lakaisemaan maton alle pois näkyvistä. Näitä mattoja on sitten kuntouttavatyö, rekrykoulutukset palkatta, karenssit, karenssiansat jne jne. Ja uusia mattojahan kudotaan kalliisti konsulttien ja sen sellaisten avulla koko ajan eduskunnassa. Joiden alle voidaan lakaista työttömiä pois silmistä lisää kaunistamaan tilastoja. Miksei muitakin heikompi osaisia.

    • 1.1

      Maarit Korhonen sanoo

      Kulutuskysyntä on ollut pitkään alamaissa, en usko, että monikaan työtön ostaa telkkareita ja autoja sun muita, ei ainakaan työmarkkinatuella, kaikki menee hengissä pysymiseen!

    • 1.2

      Nina sanoo

      Onko sinulla jotain pohjaa näille väitteille? Siis tutkimustietoa. ”Mun tuttavankaimankumminsisko kertoi” -”tiedot eivät nyt kelpaa.

    • 1.3

      Ellu sanoo

      Aivan varmasti jossain on työtön, joka ostaa mattoja tai käy ulkomailla. Ninalle tiedoksi että ei sen ymmärtämiseen mitään tutkimustietoa tarvita. Se on mahdollista vaikkapa korkeaa ansiosidonnaista saaville – se, miksi koko ansiosidonnaissysteemi on luotu ja onko se ylipäätään tasa-arvoinen ja oikeudenmukainen, on asia josta on keskusteltu hämmästyttävän vähän. Jyrkin ehdottaman tilastoinnin tarkoitus jäi nyt hieman epäselväksi.

      • 1.3.1

        Jyrki sanoo

        No tällä tilastoinnilla minun mielestä nähtäisi juurikin se miten eduskunnan ja hallituksen toimet työttömyyden vähentämiseksi toimii. Onko tosiaan niin, että orjatöihin, karenssiin jne. Päätynyt työtön. Joka ei siis ole enää tilastoissa työtön, mutta ei saa oikeaa palkkaakaan. Niin näkyisikö se sitten noissa kulutustilastoissa, että esimerkiksi orjatyö/karenssi nostaa työttömän kulutusta? Ja nyt tarkoitan kulutusta, joka syntyy muusta kuin orjatyön kustannuksista.

        Ja totta kyllä moni työtön ostaa mattoja, vaatteita jne. Mutta eiköhän ne ostot ole kumminkin lähinnä pakollisia tarveostoksia lopulta suurimmalta osin. Ja monet niistäkin tehdään velaksi kuten palkkaa saavatkin varmasti tekee. Mutta työttömällä velkojen maksuajat on pidemmät ja korkomenot sitä myöten myös suuremmat. Ja sitä myöten menettää luottotietonsa myös kovemmat.

        Minun mielestä tämän nykyisen ja entisten hallistusten ja eduskuntien saavutukset työttömyyden hoidossa pitää mitata jotenkin muuten, kuin mittaamalla monta saatu pois tilastoja rumenstamasta. Toisin sanoen pitää joillain tapa mitata sitten miten näillä tilastoista pois saaduilla menee. Tuskin kovin kummoisesti kovin monella. Ainakaan sitä ei paljasta nykyiset tilastot. Ne kyllä näyttää minusta lähinnä sen, että paljon on siivottu pois silmistä ei muuta.

        Se tietysti suurimmalle osalle riittää, mutta jos oikeasti pitäisi jotain mitata, niin pitää pohtia jotain aivan muuta mittausmenetelmää.

      • 1.3.2

        Kartsa sanoo

        Tiedoksi, että Suomessa kukaan ei saa korkeaa ansiosidonnaista. Päivärahalaskuri leikkaa armotta niin, että kun kahden ja puolen tonnin liksan perusteella saa noin 58 % ansiopäivärahaa (1460 – verot), se on 5000:ssa enää 42% (2100 – verot), mutta 7500:ssa enää 34 % (2580 – verot) päivärahan perusteena olevista tuloista.

        Kun kovapalkkainen jää työttömäksi, elämä menee täysin uusiksi: velaksi hankitut auto, asunto ym. menevät myyntiin, koska tottahan ne on hankittu aiemman tulotason velanhoitokyvyn perusteella. Ja uutta halvempaa asuntoa ei voi ostaa, koska työttömänä ei saa enää velkaa. Keskipalkkaisella on jotkin edellytykset jatkaa about entistä elämäänsä työttömänäkin, mutta kovapalkkaisen vuosikymmeniä maksamia isoja veroja ja muita maksuja ei siinä vaiheessa huomioida mitenkään. Ei ole minusta kovin tasa-arvoinen ja oikeudenmukainen se.

        • 1.3.2.2

          liisa hirvonen sanoo

          Keskimääräinen ansiosidonnainen on 1300 €/kk brutto (laskelmasta jonka linkkiä ei valitettavasti ole enää tallella). Tulovero ansiosidonnaisesta on 25% (tämä hallitus nosti ennakkoveroprosenttia 5%:lla). Todellinen veroprosentti on noin 7-10% alempi. Voi hakea muutosverokortin tai odotella palautuksia. Siitä maksetaan myös Tyel-maksut. Ansiosidonnainen vähentää muiden tukien tarvetta (mm asumistuki) ja määrää.

          • 1.3.2.2.1

            työtöntyötön sanoo

            Maksetaanko ansiosidonnaisesta muka Tyel-maksuja?

            Esim. Espoossa 1300 euron ansiosidonnaisesta maksetaan veroja 20,5% ja Rovaniemellä 23,5%. Näin jos olet koko vuoden työttömänä ja kuulut kirkkoon. Aikalailla kohdillaan on 25% prosenttia. Ansiosidonnainen kyllä vähentää asumistukea mutta ennenkaikkea toimeentulotuen tarvetta.

            Itseasiassa 1300 euron palkalla Rovaniemeläinen vuokralla asuva työllinen saisi 100 euroa enemmän myös asumistukea kuin saman suuruista työttömyyskorvausta saava. Luultavasti tuolla palkalla (jos osa-aikainen) saisi myös soviteltua päivärahaa. Työtätekevällä jäisi myös muutenkin enemmän rahaa käteen johtuen pienemmästä veroprosentista.

            Tämäkin kaikki voi olla hyvin tarkoituksen hakuista. Kerrotaan että ansiosidonnaista saadaan keskimäärin 1300e/kk ja ikänsä työtä tehnyt kuvittelee että sitä verotetaan samalla lailla kuin samansuuruista palkkaa.

            Ansiosidonnaista rahoittaa valtio, kassat 5,5% ja työttömyysvakuutusrahasto. 7000e/kk liksalla maksat vuodessa 1344 euroa työttömyysvakuutusmaksuja. Ilmeisesti työnantaja maksaa vielä puolet lisää eli yhteensä n. 2000e/vuosi. Jos olet vuoden työttömänä niin aika monta vuotta on pitänyt sitä ennen tehdä samalla liksalla töitä ennenkuin olet rahoittanut oman ansiosidonnaisesi. Ansiosidonnaista saat nykyisin max. 400 päivää. Sen jälkeen tulosi on työmarkkinatuki. Eikö lainoissa ole yleensä mahdollista esim. maksaa vain korkoja jonkun aikaa? Hyväpalkkaisella luulisi myös jäävän rahaa säästöön pahan päivän varalle. Elämä voi kyllä mennä uusiksi muttei lyhyen työttömyyspätkän vuoksi. Kenelläkään ei ole pitkän päälle mahdollisuutta jatkaa about entistä elämäänsä työttömänä.

            Ansiosidonnaisestakin olisi hyvä keskustella onko se oikeudenmukainen ja tasa-arvoinen. Työttömyysvakuutusmaksuja maksavat nimittäin kaikki vaikkeivat olisi liittyneet työttömyysvakuutuskassaan ja näin työttömäksi jäätyään ei niistä mitään iloa ole.

          • 1.3.2.2.2

            liisa hirvonen sanoo

            Jep, maksetaan. Valtion tulovero on tuo 25%:n ennakkovero. Työttömät osallistuvat kuntalaisina myös kuntaveron maksamiseen, toisin kuin esim pääomatulojen saajat. Kokonaisveroaste vaihtelee, koska muitakin tuloja voi työttömällä olla. Verotushan on aina henkilökohtaista. Sit juu lisäksi kirkollisvero, jos kuuluu kirkkoon ja ammattiliiton jäsenmaksut.

            Jos saa esim tuon 1300€/kk brutto niin valtion tulovero on noin neljä kertaa suurempi kuin vastaavan suuruisesta palkasta. Lisäksi kannattaa huomioida myös muut verot (alvit yms) joita jokainen joutuu maksamaan. Kyllä kaikki verot yhteenlaskettuna nostaa veroprosentin aika suureksi, tuloihin nähden kohtuuttoman suureksi.

            Yli 58-vuotiaat saa edelleen sen 500 pvää. Mut muuten: yli 3 vuoden työssäolo 400 pvää ja alle 3 vuoden työssäolo 300 pvää.

        • 1.3.2.3

          Toni Neffling sanoo

          Oikeudenmukaisuus on mielenkiintoinen käsite. Noin nopiasti voisi kommentista ajatella, että yhteiskunnalla on velvollisuus pitää kovapalkkaisen elintaso, jotta ei tule niin korkeaa pudotusta, koska kuten kaikki tiedämme jokainen on ansainnut ansionsa – omin pikku kätösin. Eli köyhemmän päähänpotkimen on lähtökohtaisesti oikein, koska pudotusta on vähempi – tosiköyhät kandee ajaa esim. siltojen alle sillä huono se aikasempikin asunto oli.

          Kommentissa ei tosin huomioitu sitä pikku detaljia, että kovapalkka on lähtökohtaisesti noin oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon kannalta ongelmallinen. Vain jossakin neoliberaalien märissä päiväunissa matemaattisesti todistetaan, että jokainen tosiaankin ansaitsee sen mitä saa palkkaa (parin mutkan oikaisun jälkeen). Jotta keskutelu olis edes alustavasti mahdollinen pitäs ensin tunnustaa, että me emme tiedä mitä kukin ansaitsee ja kuinka omin kätösin asioita teemme.

          • 1.3.2.3.1

            Kartsa sanoo

            Kun hyväpalkkainen säästää, sanotaan, että ne vaan panttaa rahojaan ja rikastuu – kuluttaisivat vielä enemmän että saataisiin töitä. Kun hyväpalkkainen jää työttömäksi, sanotaan, että luulisi jääneen säästöön pahan päivän varalle. Kohen ei oo koskaan. Suomalainen kateellinen löytää aina valitettavaa, jos jollain on edes joskus mennyt muka paremmin kuin itsellä.

          • 1.3.2.3.2

            työtöntyötön sanoo

            Minusta peruspäivärahan n.700e/kk ja 7000e/kk palkasta saatavan ansiosidonnaisen n.2500e/kk erona on jo tarpeeksi hyvin huomioitu. Ei muuta kuin äkkiä etsimään uutta hyväpalkkaista työtä ja jos ei löydy niin ei hyväpalkkaiselle kuulu sen pitempi ansiosidonnainen aika kuin pienipalkkaisellekaan. 2500 euron ansiosidonnaisesta jää käteen jo enemmän kuin monesta pienipalkkaisesta työstä. Olkoon sitten kateutta tai vaikka kukkakeppi kenenkin mielestä. Veroilla taas maksetaan muutakin kuin työttömyyspäivärahaa ja ansiopäivärahoistakin vain työmarkkinatuen suuruisesti että sillä voi sitten oleskella jos huvittaa.

          • 1.3.2.3.3

            Toni Neffling sanoo

            Suomalainen kateusretoriikka on ase mihin on paha sanoa mitään. Riittävän monta kertaa toistettuna mikä tahan muuttuu totuudeksi. Samalla tavalla kuin esim. sääntösuomi.

            Jokaisessa tuloluokassa on varmasti omat ongelmansa, mutta tuo ajatus iskuvoimasta on kyllä suoraan tietyn talousidealismin käsikirjasta. Toki marginaaliutiliteettiin uskoville toisen tyyppinen oikeudenmukaisuus voi olla vaikeasti ymmärrettävää – onhan se kuitenkin ihan sama asia jos toinen ei saa leipää ja toinen joutuukin tyytymään kevytmetallivanteiden sijaan pelkiin pölykapseleihin. Ja rakennekynsien katkeaminenkin voi johtaa vakavaan masennukseen – kaikki on vaan niin suhteellista.

    • 1.4

      Servitus sanoo

      Työttömiä on monenlaisia. Esimerkiksi työtön voi olla nuori, joka ei saa sitä elämänsä ensimmäistä työpaikkaa tai ensimmäistä kertaa työttömänä oleva kuusikymppinen, jolla on ollut nousujohteinen työura ja sen avulla hankitut, kenties mittavatkin säästöt. Työtön voi olla työsuhteiden välissä oleva pätkätyöläinen. Näillä työttömillä on varmasti hyvin erilaiset kulutusmahdollisuudet: yksi joutuu kituuttamaan kädestä suuhun, toinen voi ostaa kalliitakin hyödykkeitä, jopa ylimääräistä luksusta kuten matkoja. Kolmas voi sitten olla jossain näiden kahden välillä.

      Sinänsä olisi toki erittäin hyvä, jos seurattaisiin että työttömät(kin) voivat elää ihmisen arvoista elämää työttömyyskorvauksella. Tietysti tässä taas joutuu määrittelemään, että mitä siihen kuuluu. Onko vaikkapa harrastus turha kulu, joka joutaa pois karsittavaksi, vai onko se aktivoiva ja elämässä kiinni pitävä voimavara, jota kannattaa tukea?

    • 1.5

      Lena W sanoo

      Kaiken järjen mukaan toimeentulotuen saajien lukumäärän pitäisi laskea silloin kun työttömien määrä laskee. Todellinen hattutemppu kun näin ei käykään

  2. 2

    Raimo Korhonen sanoo

    Saku: ”En ymmärrä miksi palkkaa saavat toimittajat eivät kaiva näitä täysin julkisia tietoja esiin, vaan uutisoivat mieluummin taikatempun totena.”

    Joo… mutta en ymmärrä myöskään sitä, että oppositio (demarit, herätys!), jolla myös on palkattua väkeä, ei nosta tätä asiaa esille, vaan antaa hallituksen rehvastella työttömyyden vähenemisellä.

  3. 3

    Markku Isometsä sanoo

    No ei siinä muuta kuin järjestetään yhteiskunnan maksama lomitus ja sijaisapu myös muillekin pienyrittäjille samoin edellytyksin kuin turkistarhaajille, poronhoitajille ja maanviljelijöille. Vuosiloman sekä sairasloman ajaksi valtion maksama tuuraaja. Lisäksi jos haluaa ylimääräistä lomaa niin 10 euroa per tunti kaikkine kuluineen. Vuosikustannukset edellämainitusta vain 200 miljoonaa. Työpaikkoja siis oikeita tarvittava koulutus mukaan lukien syntyisi varmasti ainakin 50 000 tuhatta.

  4. 4

    sanoo

    Pirkanmaan yksi temputettu karenssipelle ilmoittautuu, vaikka karenssi kaatui jossain karenssipäätöksiä tekevässä lautakunnassa, niin tilastoista poistuin sopivasti…….

  5. 5

    Rosa Warski sanoo

    ”Yleisen petoksen aikoina totuuden kertomisesta tulee vallankumouksellinen teko.”

    Jääskeläinen ja Appelsin tulevat nyt ensimmäisinä mieleen. Ja kenen leipää syöt, sen lauluja laulat.

  6. 6

    työtöntyötön sanoo

    Samasta Kelan luukusta raha tulee ja useassa tapauksessa myös saman suuruisena. Moni työtön saa jo muutenkin toimeentulotukea ja toimeentulotuen alennuksia ei ilmeisesti kovin helposti tehdä. Onko todellakin noin että kaikkialla maassa toimeentulotukea saavien määrä on noussut? Monessa maakunnassa on onnistuttu jopa tuplaamaan määrä. Hurraa!

    Ehkä tässä on takana sellainen ajatus että toimeentulotukien saajat ovat sossupummeja, eivät hae töitä, juovat kaljaa ja makaavat sohvalla. Päivärahoilla olevat ovat aktiivisia työhakijoita vaikka oikeasti monet heistäkin saavat toimeentulotukea ensisijaisen etuuden ollessa huonommillaan vain muutaman kympin toimeentulotuen normien yli. Mitä useampi saadaan toimeentulotuelle niin saadaan tilanne näyttämään siltä kuin työhaluttomia työttömiä olisi yhä enemmän ja heidän kepittämisensä saa hiljaista kannatusta.

  7. 7

    Janne Peltola sanoo

    Miksi aina keskitytään vain työttömyystilastoihin. Työllisyystilastot olisivat mielenkiintoisempaa luettavaa ja tilastokikkailu olisi luultavasti paljon vaikeampaa.

    • 7.1

      työtöntyötön sanoo

      ”Työllinen on henkilö, joka on tutkimusviikolla tehnyt ansiotyötä vähintään tunnin rahapalkkaa tai luontaisetua vastaan tai voittoa saadakseen.”

      Tilastokikkailu saattaisi olla hivenen vaikeampaa mutta ei lainkaan mahdotonta. Valtio voisi palkata jokaisen työttömän vaikkapa kahvia juomaan lähimmälle poliisilaitokselle yhdeksi tunniksi viikossa 10e/tunti ja meillä olisi täystyöllisyys. Toki työttömät tosiasiassa olisivat ihan yhtä työttömiä kuin ennenkin ja valtaosa tuloista tulisi edelleen Kelalta. Työlliseksi laskettavan tuntirajaa pitäisi alkuun nostaa vaikkapa 30h/viikko.

      • 7.1.1

        Rintsu sanoo

        ”lähimmälle poliisilaitokselle”

        Matka on nykyään aika pitkä. Lakkautettuja poliisiasemia taitaa nykyään olla enemmän kuin olemassaolevia?

        • 7.1.1.1

          työtöntyötön sanoo

          No lähimpään valtion virastoon tai voisi vaikka pystyttää erikseen jonkin pytingin missä työtön voi tunnin per viikko työllään vaihtaa statuksensa työttömästä työlliseen. Mutta totta että harvassa taitaa enää olla asemat.

  8. 8

    timo harju sanoo

    ”En ymmärrä miksi palkkaa saavat toimittajat eivät kaiva näitä täysin julkisia tietoja esiin, vaan uutisoivat mieluummin taikatempun totena.”

    En minäkään. Tutkiva journalismi yhteiskuntaan porautuvana tiedonjulkistajana rupeaa olemaan pelkkä vitsi. Surkein ja näkyvin esimerkki on Yle, josta teräväkynäisimmät ja -kielisimmät mainiota Pekka Ervastia myöten lähtivät tai savustettiin ulos. Pressiklubiakin vetää mielin kielin turvallisesti hengetön hymistelijä Sanna Ukkola.

    Mitä tällä on saavutettu? Pelon ilmapiiri? Tiedonvälitys, joka ei valtaan selvästi ihastuneen miljonääripääministerin liikavarpaille astu?

    Mihin olemme liukumassa? Väitän, että tällainen ei olisi onnistunut muissa Pohjoismaissa. Vaikea ajatella, että vaikkapa Ruotsin pääministeri olisi edes uskaltanut suorilla yhteyksillä ruveta painostamaan STV:n yhteiskunnallista toimitusta. Meillä näin todistettavasti tapahtui.

    • 8.1

      on thin ice sanoo

      Jaan näkemyksesi. Pressiklubi oli Stillerin älykkäällä satiirishumoristisella tyylillä vedettynä meikäläisen ajankohtaisohjelmaviikon kohokohta. Kommentaattoreiksi Stiller rohkeni silloin tällöin kutsua jopa valtavirtapoliitikasta selkeästi toisinajattelevia henkilöitä. Pahoin ennakko-aavistuksin katsoin Ukkolan ensimmäisin Pk:n, ja kenetkäpä muun hän olisikaan kutsunut jo heti ensimmäiseen ohjelmaansa kuin Evan Matti Apusen, jolle Yle muutoinkin suo runsaasti primetimea milloin missäkin yhteydessä. Bildenbergilaisena sekä Evan pomona häntä tuskin voidaan pitää erityisen neutraalina kommentaattorina.
      Aika ymmärrettävää, jos kaupallinen valtamedia joutuu tekemään juttuja puun ja kuoren välissä omistajiensa ehdoilla, mutta Yleltä voidaan ja pitää edellyttää muuta. Yleisradio on suorastaan laissa velvoitettu toteuttamaan erilaisten näkemysten julkituloa sekä monipuolista yhteiskunnallista keskustelua, joka Ylessä on siis tällä hetkellä jäissä. En edes muista, milloin jossain talous- tai ajankohtaisohjelmassa olisi ollut esim talouden asiantuntijana muu kuin joku valtavirtaekonomisti tai -tutkija tai vaikkapa esim kasvukriittistä yhteiskunta-ajattelijaa tai vain tavallistakin sosiologi- yhteiskuntatieteilijää. Tiedotuksen ilmatila on lähes kokonaan taloudellisen ja poliittisen valtajengin valvonnassa. Jos haluaa olla selvillä, mitä muut muualla maailmassa tekee ja ajattelee esim talouden uusista suunnista (käsittääkseni neoliberalistinen talousteoria on kohdannut vihdoin vastatuulta mm Britanniassa ja muuallakin Euroopassa) pitää turvautua ulkomaiseen pressiin ja tietenkin nettiin (ja UPP:n blogiin).
      esimerkki the Guardianin artikkelista, tämäntyyppisiä on alkanut esiintyä brittien ns laatulehdissä aika usein
      https://www.theguardian.com/commentisfree/2017/sep/27/rich-assets-resources-prosperity-commons-george-monbiot

  9. 9

    työtöntyötön sanoo

    Toimeentulotuen saajien määrää voi kyllä olla kasvanut ihan vain sen siirron Kelalle seurauksena. Kaikki eivät ole halunneet/kehdanneet hakea tukea kunnan sosiaalitoimistosta jos toimeentulotuen vajaus on ollut vähäinen.

    Pitäisi tietää paljonko ihmisiä on siirtynyt pelkästään toimeentulotuen saajieksi. Eli jotka eivät saa muita etuuksia. He ovat (suurimmaksi osaksi) karenssissa ja mahdollisisesti saaneet työssäolovelvoitteen. Lisäksi jostain pitäisi saada tietoja heistä jotka asuvat työssäkäyvän puolison kanssa tai joilla on omaisuutta/säästöjä ja jotka ovat saaneet karenssin/työssäolovelvoitteen ja sitä myötä mahdollisesti katkaisseet työnhakunsa. He eivät näy toimeentulotukitilastoissa mutta yhtä kaikki heidätkin on siirretty syrjään tilastoja rumentamasta.

    Pelkkä karenssi ei myöskään mielestäni poista sinua työttömien työnhakijoiden joukosta ja te-toimiston listoilta vaan työnhaun voi kyllä pitää voimassa.

  10. 10

    Siru Pola sanoo

    Ai että miksei toimittajat kaiva jne..

    Yhteiskunnalllisten asioiden toimivuuden ymmärtäminen tuntuu olevan monilta toimittajilta täysin puuttuva taito.

    Sieltähän se kaikki lähtee. Jos ei ymmärrä, miksi saappaassa on vettä, niin eipä osaa siitä reikääkään etsiä.

    Pelkällä viestinnällä ja mediataidoilla pärjää kai ”somessa”, mutta siihen se sitten loppuukin. Tietysti jotain kivoja juontokeikkojakin voi saada.

  11. 11

    teemu heinola sanoo

    Ettei ole käynyt niin, että medioista on tullut istuvan hallituksen äänitorvia? Toki vakuutellaan laadukasta tutkivaa journalismia ja juhlavasti selitetään miten se tarkkailee ja toimii hallituksen vahtikoirana, mutta miltä tämä alkaa näyttämään?

  12. 12

    Rintsu sanoo

    Tuntuu siltä, että tänä päivänä Watergate jäisi tutkimatta.

    Ei se osaaminen ole mihinkään kadonnut. Nykyään vaan on sillä tavalla, että jos media ei ehdi julkaisemaan jotain nopeammin kuin huhut niin sehän on asioita salailevaa valtamediaa.
    Tehokas toimittaja tehtailee päivässä kymmenen lööppiä saamattomista työttömistä, kissasta mikroaaltouunissa ja vähintään kaksi lööppiä suomalaisista seksitavoista. Ne myy. Ja ovat nopeasti ajan hermolla.

    Kuka nyt oikeasti maksaisi siitä, että journalisti vääntää faktantarkistuksineen vaikkapa puoli vuotta poliittisen suhmuroinnin perässä kun isomman lööpin ja paremman myynnin saa vaikkapa siitä, että tänään Tuksu ei juo.

  13. 13

    Niko Kaistakorpi sanoo

    Suurempi tilastoharha on vielä tulossa. Lindsrömin työttömien aktivointimallissa korulauseiden takana näyttäisi olevan pelkästään keinotekoinen tapa kaunistaa työllisyysastetta kohti hallituksen tavoitetta. Jos aktivoitu työtön tekee yhdenkin tunnin työtä viikossa, tulee hänestä kuin taikaiskusta työllisyysasteen laskennassa työllinen. Olen tarkastanut tämän laskentaperusteista. Näin hallitus näennäisesti saavuttaa tavoitettaan vaikka reaalitaloudessa vaikutus on oikeasti mitätön. Epäeettistä tilastokikkailua koko touhu. Mitä tulee sitten tuohon osallistumistulokokeiluun, osallistumista yhteiskuntaa tai yhteisöä hyödyttävään toimintaan.. Hhmm,Suomessahan on jo jotain tällaista käytössä nimittäin yhdyskuntapalvelu rikollisille. Suomessa voi maksimissaan 8 kuukauden EHDOTTOMAN vankeustuomion sovittaa yhdyskuntapalvelulla, joka tarkoittaa tehtävää yleishyödyllistä työtä ilmaiseksi. Kuulostaako tutulta?

    Maksimi tuntimäärä yhdyskuntapalvelulle on 240 tuntia Rikosseuraamuslaitoksen mukaan, joten kahdeksan kuukauden tuomiolle se tekee tunnin per lusimispäivä.

    Onko työttömyys siis rikos, joka pitää sovittaa yhteiskunnalle?

    Tuomitun rikollisen kohdalle tätä käytetään rangaistuksena ja työttömän kohdalla sitä kutsutaan osallistavaksi sosiaaliturvaksi?

    Kun nyt työttömiin sovelletaan samaa mallia kuin rikollisiin, niin hallitus voisikin hyödyntää ”osallistavan sosiaaliturvansa” toteutuksessa Rikosseuraamuslaitosta, joka jo tekee vastaavaa osallistamista. Näin saataisiin heti fantastisia synergiaetuja ja voitaisiin kenties ottaa henkilövuokrausfirmat vielä mukaan tuottamaan lisää palveluja luoden merkittävää lisäarvoa – saataisiin hieno win-win-tilanne. Tosin tuntuu että joku häviäjäkin tuossa yhtälössä on. Tuosta aktiivimallista kirjoitin blogissani ja toistakin näkökulmaa olen koittanut tuoda esille, mutta jostain syystä toimittajat eivät näihin tartu. Pidin Lindströmiä pitkään suoraselkäisenä hemmona, mutta tuo usko on karissut. On muuten mielenkiintoista, että hallitus rajaa aina näille työttömille tehtävien toimenpiteiden työryhmien mietinnän s.e. ne eivät saa aiheuttaa kustannuksia. Muualla raha ja tuki toimii, muttei näissä.. http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243062-hallitus-tekee-tyottomien-aktivoinnilla-vuosikymmenen-suurimman-tilastoharhan

  14. 14

    Jyrki Cash sanoo

    Jos työtön siirretään toimeentulotuelle — eikä status/titteli ole enää ”työtön” — niin millä nimikkeellä häntä vastedes kutsutaan? Millä tittelillä hän voi itse itseään esitellä? Työtönhän hän ei ole, työtäkään ei tee eikä ole eläkeläinenkään.

    • 14.1

      työtöntyötön sanoo

      Toimeentulotukea saadakseen vaaditaan yleensä työnhaun voimassa oloa eli jos pidät työnhaun voimassa ja haet töitä niin edelleen voit aivan hyvin sanoa olevasi työtön/työtön työnhakija. Työtön siirtyy kokonaan ja pitkäaikaisesti toimeentulotuelle siinä vaiheessa kun kahdesti puolen vuoden sisään toimit ”työvoimapoliittisesti arvioituna moitittavasti” eli kieltäydyt esim. kuntouttavasta työtoiminnasta, työkokeilusta tai töistä. Tällöin sinulla ei enää ole oikeutta työmarkkinatuleen tai päivärahoihin. En tiedä vaatiiko kela tässäkin tapuksessa työnahun voimassaoloa. Ja vaikka et edes hakisi töitä niin kai silti voi sanoa olevansa työtön ja pitää myös työnhaku voimassa.

      Mistä saisi tilastot näistä kaksi karenssia saaneista henkilöistä? Ja vielä syiden kanssa. Kiinnostavaa olisi myös tietää mistä karensseja on saatu prosenttiosuuksineen.