Puheet ja teot

-Mutta kuntien valtionosuuksista Sipilän hallitus ei ole leikannut, eikä leikkaa indeksitarkistusten jäädyttämistä, 75 miljoonaa euroa, lukuun ottamatta. Ne jäädytetään kaikkialla yhteiskunnassa. Näin on, vaikka tuon tuosta yritetään vähintään vihjaista, että ”kyllä se Sipilän hallitus jatkaa samaa leikkauslinjaa”.

Näin vakuutteli keskustalainen veteraanipoliitikko Mauri Pekkarinen viime kevään kuntavaalien alla. Jostain lukemani viisauden mukaan ihmiset tarkoittavat mitä sanovat, mutta sen jälkeen tekevät täsmälleen painvastoin. Niin on käynyt nytkin – tosin en ole varma tarkoittiko Pekkarinen mitä sanoi, vai puhuiko hän politiikkaa.

Juuan kunnan valtuustoseminaarissa esiteltiin ensi vuoden talousnäkymiä. Tämä talouspäällikkö Petteri Soinisen esityksestä otettu kuva kertoo karua kieltä siitä, miten hallituksen tämän vuoden aikana tekemät päätökset vaikuttavat kuntien ensi vuoden talouteen. Juuka on 5 000 asukkaan kunta, jonka tuloista merkittävä osa muodostuu valtionosuuksista. Samanlaisia kuntia on tässä maassa paljon.

22281799_10208486234313961_907568696120959325_n

Ne Pekkarisen mukaan ainoat leikkaukset eli indeksijäädytykset tekevät vain  38 000 euron loven kunnan tuloihin, mutta paljon pahempaa jälkeä tekevät ne leikkaukset, joita Sipilän hallituksen ei pitänyt tehdä.

Kiky-sopimus vaikuttaa kuntatalouteen kahdella tavalla. Ensinnäkin julkisen sektorin lomarahaleikkaukset alentavat kunnan verotuloja. Sitäkin suurempi on sopimuksen suora vaikutus valtionosuuksiin. Sopimuksen mukaan kikyn kunnille tuottama taloudellinen hyöty vähennetään suoraan valtionosuuksista. Se hyöty on kuitenkin vain laskennallinen. Mitään rahallista hyötyä kunnat eivät saa, sillä ne tuottavat palveluja, joita ei myydä markkinoilla. Valtionosuus pienenee kuitenkin silkkana setelirahana tämän puhtaasti teoreettisen laskelman mukaisesti.

Kaikki muut kuvan kohdat ovat niitä paljon puhuttuja ”pieniä viilauksia” valtionosuuksien määräytymisperusteisiin. Joskus kauan sitten eli vielä 1980-luvulla valtionosuusjärjestelmä 0li selkeä, sillä valtio maksoi tietyn prosenttiosuuden kunnille kustakin toiminnasta aiheutuneista kuluista. Sen jälkeen jokainen hallitus on viilannut sieltä ja höylännyt täältä, eikä Sipilän hallitus tee tässä mitään poikkeusta.

Verotulojen tasausjärjestelmän uusin viilaus aiheuttaa Juuassa 175 000 euron vähennyksen tuloihin. Valtionosuuksien määräytymisperusteita on muutettu minulle tarkemmin tuntemattomalla tavalla, ja samoin on muutettu valtionosuudet määrääviä perushintoja. Nämä pikku viilaukset – jotka eivät siis ole leikkauksia -leikkaavat valtionosuuksia peräti 589 000 euroa. Kirsikaksi kakun päälle on veroperustemuutostenkin kompensaatiota pikkuisen säädetty kunnille epäedulliseen suuntaan.

Näin hallitus säästää omia julkisia menojaan. Se pienentää valtionosuuksia ja jättää kunnat vastaamaan yhä enemmän lakisääteisistä tehtävistä. Päälle se vielä haukkuu kunnat holtittomasta taloudenpidosta ja neuvoo ottamaan oppia itsestään.

Kunnat eivät kuitenkaan voi säästää samalla tavalla, sillä niiden on hoidettava lakisääteiset tehtävänsä. Jos ne eivät sitä tee, niin siitä ei hyvä seuraa. Oikeastaan ainoa keino on säästää henkilöstökuluissa. Niinpä kunnat käyttävät entistä enemmän palkatonta työvoimaa. Palkatonta työtä kuntouttavan työtoiminna nimellä tekee jo 40 000 henkilöä. Kunnat saavat palkatonta työvoimaa ja säästävät työmarkkinatuen maksuosuuden. Tämä on tietenkin laitonta, mutta siitähän ei kukaan ole oikeastaan koskaan piitannut. Juuan kunta on poikkeus säännöstä, sillä meillä ymmärretään myös kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain olevan velvoittava.

Jos nyt ajattelette, että nämä jonkun tuppukylän ongelmat eivät liikauta teidän kuntaanne, niin erehdytte. Jokainen maan kunta ja kaupunki saa valtionosuuksia. Kysykää johtavilta virkamiehiltänne ja päättäjiltänne miltä teidän kuntanne luvut näyttävät. Kyllä Sipilän hallitus käy teidänkin kuntanne kukkarolla.

 

Kommentit
  1. 1

    Markku Isometsä sanoo

    No mitä tuosta jos joku menettää 75 miljoonaa onhan Ruotsin laivoille luvassa kompensaatiotukea 40 miljoonaa kun joutuvat lainsäädännön johdosta käyttämään vähärikkistä polttoöljyä.

  2. 2

    Raimo Korhonen sanoo

    No joo… mutta kilpailukykysopimukseen sisältyvän työajan pidennyksen pitäisi myös säästää palkoissa se 24 h per työntekijä, miten mahtaa olla Juuassa? Ja tietenkin säästyvät myös ne leikatut lomarahat.

    Mutta tuskin nuo erät kokonaiskuvaa muuttavat? Ja kokonaiskuva on kautta aikojen ollut Leninin hallintoperiaatteisiin kuuluva demokraattinen sentralismi eli Helsinki-johtoisuus: kunnallisen itsehallinon kimppuun käydään kaikin voimin ja pääaseena juuri talouden kurjistaminen. Tätä edistävät niin ministerit kuin virkamiehetkin, sote erinomaisena esimerkkinä: maakuntahallinto Helsingistä johdettuna, ei maakunnan itsehallintona.

    • 2.1

      Saku Timonen sanoo

      Myös työajan pidennyksen palkkasäästö on vain laskennallinen. Palkkakulut kunnilla ovat täsmälleen samat, vaikka työtä tehdäänkin kuusi minuuttia enemmän päivässä.

      • 2.1.1

        Hannele Rauha sanoo

        Monessa kunnassa siirrytään kokonaistyöaikaan ja se tarkoittaa sitä, että esim. neuvoloissa ja terveyskeskuksissa ja muissa vastaavissa ennen sovittu ruokatunti(20min) työn ohessa muuttuu omaksi ajaksi(1/2 tuntia). Käytännössä moni neuvola ym vastaavat eivät kykene tarjoamaan ruokapaikkaa ja joutuu syömään työpaikalla tai lähtemään pihalle tai mihin haluaakaan puoleksi tunniksi. Vaikka nimellisesti työaika ei pitene, se käytännössä pitenee 2 1/2 tuntia viikko ja joku laski että 14pv vuodessa. Ja tämä on kuulemma laillista? Ja koskee siis hoitohenkilöstöä eli pienipalkkaisia naisia.. Resuskitaatioon ja hätäjuttuihin on kuitenkin pakko mennä. Kansalaisvelvollisuus.

  3. 3

    Mauri Pulkkinen sanoo

    Maakuntien satraapit odottavat kieli pitkällä maakuntahallinnon syntyä suurin odotuksin. Matti Viialainen esitti optimistisen kannustuksen äsken kuulemassani keskustelussa: valtio antaa rahaa…

    Pettymys voi olla suuri, kun ei ole mistä antaa ja jos on, mihin tarkoitukseen kulloinkin hyväksi katsotaan.

    Pitkään, jo tätä hallitusta ennen, on vallinnut tilanne, että kuntien tehtäviä on lisätty ja valtionosuuksia pienennetty. Kunnallinen tuloveroprosentti on kasvanut jo moneen otteeseen kipurajoina olleiden lukemien ylitse.

    Jostain syystä nykyhallitus onnistuu tuntumaan niljakkaammalta. Ehkä puheiden ja tekojen kontrasti on liian suuri. Lähidemokratialle ollaan ainakin jättämässä pitkiä jäähyväisiä.

  4. 4

    Seppo Laitinen sanoo

    Kiitos Saku, oli harvinaisen selkeä tietoisku, jopa minäkin ymmärsin sen.

    • 4.1

      Sampo Makkonen sanoo

      Minäpä en ymmärtänyt.
      Eikö sielä Juuassa ole käynyt mielessä, että voisitte ottaa vastuun omasta elintasosta. Alatte siis tekemään jotain, mistä tulee tuloja, jolloin ette olisi riipuvaisia valtion almuista. Suomi on korkeasti koulutettu maa, joskin näitä juttuja lukiessa tuntuu toisinaan siltä, että valtaosa koulutukseen käytetyistä resursseista ovat menneet täysin hukkaan.

      • 4.1.1

        Saku Timonen sanoo

        Otapa selvää valtionosuusjärjestelmämn taustoista ja tarkoituksesta. Samalla voisit tutustua kuntatalouteen yleisemminkin. Palataan sitten asiaan.

        • 4.1.1.1

          Heimo Heikkilä sanoo

          Helsinki ei ole yhtä kuin valtio
          Vaan siihen.kuuluvat kaikki kunnat täysimääräiisinä.Ttästä olisi mielestäni lähdettävä.Liittyneekö ko.asiaan työnteon kiristys ja vaitiolovelvoitteiden järjetön sääntely?Million nämä kiristykset loppuvat? Julkinen rahankäyttö avoimeksi,,summat ja käyttö meille maksajille tiedoksi,myös konsulttimenot.

          • 4.1.1.1.1

            Saku Timonen sanoo

            Kuntien rahankäyttö on julkista tietoa.

  5. 5

    Aikamies sanoo

    No mutta – tulevaisuudessahan kaikki on hyvin… Tuohan on vain ”verovalmistelua”.
    Noin puolet kuntien velvoitteista siirtyy maakuntatahallinnolle. Varainhankinta sensijaan taitaa olla ”korkeimman käres” eli mitä kautta verotus todellisuudessa kasvaa. Uusi hallintoporras jopa vähentää veronmaksajan tuskaa. Näin muistan luvatun?
    Meinaan jotta saahan mahdottomaankin uskoa tai siis uskomatonkin mahdollistuu, kunhan vain ensin.. [suljetaan silmät ja herätään?]

  6. 6

    Mika Luostarinen sanoo

    Suomen kuntarakennetta on kritisoitu liiasta pienten kuntien määrästä. Taannoin kuntia yritettiinkin pakottaa yhteen soten avulla. Ei onnistunut, ja idea hieman hautautui maakuntaviritysten myötä.

    On kuitenkin nurinkurista arvostella kuntien selviytymistä tehtävistä, joita on laeilla lisätty vuosien ajan. Tietenkin mikä tahansa kunta voidaan todeta riittämättömäksi hoitamaan tehtäviään, kun lisätään tarpeeksi velvoitteita. Tällaisella politiikalla ei kuitenkaan ole mitään arvoa koko Suomen kannalta, resurssit eivät sillä lisäänny. Takana onkin jotain muita päämääriä.

  7. 7

    Kyösti Hyttinen sanoo

    Suomen perustuslain mukaan valtiovalta kuuluu Suomessa kansalle, ”jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta” (PL 2 §)

    Kansa valitsee eduskunnan. Kannatuskyselyt kertovat nykyisen uusliberalistisen politiikan pysyneen suosituimpana. https://yle.fi/uutiset/3-9865602

    Odotettavissa: tiukkaa talouskuria, valtionomaisuuden yksityistämistä, sääntelyjen purkamista sekä työelämän rakennemuutoksia yksityisen sektorin toiminnan kannattavuuden parantamiseksi.

    • 7.1

      Esa J. sanoo

      Kannatuskyselyjen tulokset riippuvat aivan varmasti siitä, keiltä kysytään?

  8. 8

    Olavi Virtanen sanoo

    Olisko liikaa vaadittu, että kunta elättää itsensä ihan noin niinkuin itsehallintonsa velvoittamana? Jos rahat ei riitä niin liittykää vaikka Joensuuhun tai lakkauttakaa kunta kokonaan.
    Jotenkin niin ”uuninpankopoikamaista”, että rahat vaan tulee ”valtiolta” ja kivasti unohdetaan että ne ”valtion rahat” on kupattu vientiteollisuudelta.

    • 8.1

      Saku Timonen sanoo

      Otapa selvää valtionosuusjärjestelmämn taustoista ja tarkoituksesta. Samalla voisit tutustua kuntatalouteen yleisemminkin. Palataan sitten asiaan.

      • 8.1.1

        Olavi Virtanen sanoo

        Valtionosuusjärjestelmä on poliittinen tahtotila, jolla veronmaksajien (eli vientiteollisuuden) rahoja siirretään kunnille, suurinpina hyötyjinä pienet elinkelvottomat kunnat.
        Nyt sentään Vapaavuori on uskaltanut ottaa asian puheeksi ja alkanut puuhaamaan suurien kaupunkien kapinaa. Jo pelkästään se että Vapaavuori (hyvin oikeistolainen) ja Lyly (entinen AY sotaratsu) ovat tässä asiassa samaa mieltä kertoo poliittisesta tahto tilasta paljon.

        Maalla saa asua mutta ei pidä olettaa, että kaupungit kustantavat sen.

        • 8.1.1.1

          Saku Timonen sanoo

          Olet väärässä. Valtio velvoittaa lainsäädännöllä kunnat tuottamaan tietyn tasoiset peruspalvelut. Valtionosuusjärjestelmällä tasataan kuntien taloudellisia eroja, jotta kaikki kunnat voivat tuottaa samanlaisia palveluja, koska palvelujen on oltava kaikkialla tietyn minimitason täyttäviä. Kunta ei voi jättää tuottamatta lakisääteisiä palveluja taloudellisiin syihin vedoten. Koska valtio velvoittaa, niin se antaa myös jonkin verran rahaa niiden velvoitteiden täyttämiseksi. Köyhemmille kunnille enemmän, rikkaille vähemmän. Maassa ei ole yhtään kuntaa,joka ei saisi valtionosuuksia. Sinulla näyttää valtionosuusjärjestelmän ymmärtämisen lisäksi olevan hakusessa myös verotus ja koko julkinen talous. Puhumattakaan perustuslaista, jossa säädetään kunnallisesta itsehallinosta ja jokaisen oikeudesta valita asuinpaikkansa. Kunnat eivät ole erillisiä, valtiosta irrallaan olevia saarekkeita, vaan osa Suomen hallinnon järjestelmää.

        • 8.1.1.2

          Kyosti Hyttinen sanoo

          ”Maalla saa asua mutta ei pidä olettaa, että kaupungit kustantavat sen.”
          Yllä olevasta lauseesta tulikin mieleeni Ylen uutinen: ”Nälänhätä voi iskeä Suomeenkin
          – asiantuntijat huolissaan: maatalouden näivettyminen nakertaa omaa leipäämme” https://yle.fi/uutiset/3-9720894
          Samasta lähteestä nämä:
          ”Jos kotimainen ruuantuotanto ajettaisiin alas, voisivat Hoppulan mukaan lähimmät isot ongelmat tulla jopa kymmenen vuoden päästä.”
          ”– Jos ruuantuotanto, puutarhatuotanto ja maatalous ajetaan alas, niin meille tulee ongelmia. Ruokaa ei ehkä enää 10–30 vuoden päästä pystytä tuomaan muualta Suomeen.
          ”Maailmalla moni tällä hetkellä merkittävä ruuantuotantoalue kärsii jo nyt tilapäisestä kuivuudesta. Kuivuusongelma pahenee entisestään noin 20–30 vuoden päästä.”
          ”– Sieltä tulevat vastaan konkreettisesti sellaiset ongelmat kuten nälkä. Meidän on varauduttava siihen, että ruokaa ei yksinkertaisesti saa mistään. Tulevaisuudessa Suomi ei ole maa, joka ostaa muualta ruokaa, vaan olemme maa, joka myy ruokaa muualle.”
          Kaupungissahan voi asua ja tehdä työtä vientiteollisuudelle vain jos elintarvikehuolto toimii.

  9. 9

    Rintsu sanoo

    Mieleni kovasti tekisi kommentoida.
    Mutta pankkopoika puhuu niin hyvin, että mun ei tartte.