Kukapa olisi uskonut?

-Minun on hyvin vaikea ymmärtää, että yritykset toisella kädellä vaativat valinnanvapautta ja toisella kädellä ovat valmiita tekemään valinnanvapauden kanssa ristiriidassa olevia ratkaisuja, monopoleja kokonaisten alueiden mittaluokassa.

23559838_882673871892591_6247511716982591723_n

Tämä peruspalveluministeri Annika Saarikon lausahdus kuvastaa hyvin päättäjien ja yritysten erilaista käsitystä soten valinnanvapaudesta. Poliitikkomme näyttävät elävän utopiassa, jossa jokaisessa kunnassa on rinnakkain vähintään kolme terveyspalveluiden tuottajaa, julkinen ja pari yksityistä. Palvelua tarvitseva asiakas sitten päättää mistä ovesta kävelee sisään.

Todellisuus on jotain ihan muuta. Terveysyritysten käsitys valinnavapaudesta on se, että mahdollisimman moni asiakas valitsee juuri heidän yrityksensä. Yritykset kilpailevat sekä asiakkaista että markkina-alueista, se kuuluu yritysten väliseen kilpailuun luonnollisena asiana.

Juuri siksi Attendo tarjoutui viime keväänä ostamaan kuntien terveyskeskuskiinteistöjä. Tarkoitus oli ja on edelleen varmistaa yritykselle asiakaskunta takaamalla kunnille peruspalvelujen pysyminen paikkakunnalla. Myönnän ihan suoraan, että minua kuntapäättäjänä houkuttelee tällainen tarjous. Pohjois-Karjalassa jo toimivalla maakunnallisella Siun Sotella on omat ongelmansa, jotka olivat ennakoitavissa jo vuosi sitten, siis ennen kuin Siun Sote edes aloitti toimintansa. Nyt nämä uhkakuvat alkavat toteutua. Tämän vuoden tilinpäätös tulee olemaan 10 miljoonaa alijäämäinen, ja sama säästäminen jatkuu myös ensi vuonna. Kun valtakunnallinen sote ja maakuntamalli tulevat, niin kumuloituneet laskut rysähtävät kuntien maksettavaksi.

Ulkoistamisessa on myös valtava riski, joka konkretisoitui Rääkkylän tapauksessa. Vuonna 2010 Rääkkylä ulkoisti koko perusterveydenhuollon Attendolle ja päätyi neljässä vuodessa kriisikunnaksi. Kunta velkaantui Attendolle miljoonan vuodessa ja joutui asian paljastuttua ottamaan lainaa maksaakseen tämän budjetointivirheen seurauksena syntyneen velan. Jos Rääkkylän tapaus kiinnostaa, niin seurasin sitä takavuosina aika tiiviisti. Kooste löytyy täältä.

Kun tällaisia katastrofeja syntyy jo peruskuntatasolla ihan vain osaamisen puutteen takia, niin hirvittää ajatella mitä saadaan aikaan valtakunnallisesti. Tuosta alussa maintusta Meri-Lapin tilanteesta en osaa sanoa mitään muuta kuin että kaikkea se sote teettää. Kunnat pyrkivät pitämään palvelut asukkaidensa lähellä, kuten kuntien pitääkin tehdä. Yritykset pyrkivät maksimoimaan asiakasmääränsä ja voittonsa, kuten yritysten kuuluukin tehdä.

Ja päättämässä ovat valtakunnanpoliitikot, jotka elävät kauniissa utopiassa ja yrittävät ohjata todellisuutta tämän utopiansa mukaan.

 

Kommentit
  1. 1

    Matti Adolfsen sanoo

    Meri-Lapin ja Rovaniemen välillä on iso luottamuspula. Niin monesti Rovaniemi on vetänyt kotiinpäin. Tarvittaisiin jotain konkreettista, ja aikaa on tätä kirjoitettaessa enää muutama tunti. Esim. sitova julkilausuma Rovaniemen kaikkien poliittisten puolueiden allekirjoittamana otsikolla ”Lappi tarvitsee 2 keskussairaalaa”.

    Yhtiöittäminen on kaikkein viimeisin vaihtoehto. Siinä menee palvelujen laatu ja kustannustehokkuus viemäristä alas, kuten kirjoituksessa läpikäyty esimerkki osoittaa. Esitänpä siis vastakysymyksen: ”milloin on yhteiskunnan voimin pystytetty palvelu tai infrastruktuuri onnistuttu yksityistämään niin, että palvelun laatu ja kustannustehokkuus ovat parantuneet ja henkilöstön asema turvattu?”

    Meri-Lapilla on iso valttikortti vielä käyttämättä. Se kiertää yhtiöittämisen riskit ja maakuntahallinnon petollisuuden näppärästi: Mitäs jos siirretään maakuntaraja Tervolan pohjoispuolelle? Teknisesti helppo temppu, onnistuu ennen sote:n voimaantuloa ja todennäköisesti pohjois-Pohjanmaa haluaa ottaa 10% Suomen BKT:sta tuottavan meri-Lapin hellään huomaansa ilman suurempaa vastustusta. Poro-Lapille tämä varmasti olisi raskas menetys, joten asiaa kannattaisi kyllä miettiä siellä Rovaniemen suunnalla. Aikaa ei tosiaan ole monta tuntia jäljellä,

    • 1.1

      Aleksi Saukkoriipi sanoo

      Nyt suattaapi olla näppäilyvirhe. Lappi kokonaisuudessaan tuottaa himpun alle 3% bkt:sta. Meri-Lappi tästä korkeintaan kolmasosan eli 1%:n.

  2. 2

    Sirpa Kuisma sanoo

    Kiitos jälleen Timoselle kirjoituksesta! Sama asia on puhuttanut sisartani ja minua. Olemme ihmetelleet, eivätkö poliitikot näe/tunnista mitä sote-uudistus tuottaa kentällä! Olen puhunut tietoisesta sumutuksesta, mutta utopia lienee oikeampi ilmaisu!

  3. 3

    Marko sanoo

    Jos kyseessä ei olisi vakava asia, niin kyllähän ministerin kommentti olisi naurattanut. Tai rehellisyyden nimessä, kyllähän se naiviudessaan vähän naurattikin.

  4. 4

    Tarja sanoo

    Tuntuu, että ei näitä päättäjiä oikein kiinnosta totuus, utopia on oikein sopiva sana tähän.

  5. 5

    Pekka Potka sanoo

    Jo osakeyhtiölaki sanoo, että yrityksen tehtävä on tuottaa voittoa omistajilleen. Parhaiten tämä onnistuu hallitsevassa markkina-asemassa. Perustuslaki sanoo, että yhteiskunta on vastuussa sotepalveluista. Siinäpä näille saarikoille pohdittavaa. Yhteiskunta ja yritykset eivät voi kilpailla sotessa samoilla säännöillä, koska ne ovat kummallekin aivan erilaiset. Se tietäisi veronmaksajalle pelkkiä ongelmia.

    • 5.1

      Raimo Korhonen sanoo

      Osakeyhtiön yhtiöjärjestyksessä voi olla määräys, että tavoitteena ei ole tuottaa voittoa, vaan esim. sote-palveluita. Tietenkään näiden isojen firmojen yhtiöjärjestyksessä ei tällaista pykälää ole, mutta maakunnalle palveluja tuottavalta yritykseltä voitaisiin tätä edellyttää – mutta nykyisten hallituspuolueiden päähän tällaista ei ole pälkähtänyt – eikä tule pälkähtämään.

      • 5.1.1

        Pekka Potka sanoo

        Totta, yhtiöjärjestyksessä voi lukea, että osakeyhtiö on voittoa tuottamaton. Vaan kenet sitten saataisiin perustamaan tällainen yhtiö? Kuka sijoittaisi omia rahojaan yritykseen, josta koskaan ei saisi rahoilleen korkoa (tuskinpa edes rahojaan poiskaan halutessaan) mutta olisi riski menettää kaikki? Tällaisia filantrooppeja tuskin löytyy muuten kuin unikuvissa. Kolmas sektori eli järjestöt, yhdistykset, on jo muutenkin oikeutettu tarjoamaan sotepalveluita, joten he voivat sitä kyllä tehdä. Sielläkin vain rahan puute rajoittaa kolmannen sektorin toimijat pääsääntöisesti kapeuden intressisektoreiden toimijoiksi.

  6. 6

    Mauri Pulkkinen sanoo

    Jo nyt on olemassa runsain mitoin erilaisia käytännön pakon sanelemia ulkoistuksia yksityisille tahoille, ostopalvelusopimuksia, yhteisyrityksiä ja ties mitä muita erilaisia virityksiä.

    Kokonaisselvityksiä ei ole tehty mallien tuloksellisuuksista. Tuloksellisuus on muutakin kuin tuloslaskelman viimeiselle riville jäävä luku. Siinäkin on onnistumisia ja epäonnistumisia.

    Mikä sitten on hoidon laatu, saatavuus ja saavutettavuus, prosessien sujuvuus ym.ym., on kokonaisuus, mistä ei ole tietoa asiakkaiden, tilaajien tai henkilöstön näkökulmasta.

    Omakohtaisesti tiedän, että kova hinku sumentaa järkeä, mutta sitä en käsitä, että yhteiskuntaa ravistelevia ratkaisuja tehdään utukuvien perusteella. Jos ei ymmärrä, että kapitalistin päämäärä on mahdollisimman kattava monopoli eikä jatkuvassa kilpailutilanteessa toimiminen, ei ole pahaa maailmaa nähnyt kuin korkeintaan tynnyrin rei’istä tähyämällä.

    • 6.1

      Raija sanoo

      Tahallaan ajetaan alas julkista että saataisiin niitä ulkoistaa ja yhtä tahallaan jätetään arvioimatta ulkoistamisen tulosta ja kannattavuutta sillä jos niin tehtäisiin ei sitä saataisi salattua.

  7. 7

    Ilkka V sanoo

    Oli kyllä outoa lukea tuo kommentti. Tietenkin jokainen yritys varmasti ottaa mieluusti monopolin hoitaakseen, ja sitten jos ei sitä saa niin vapaa kilpailukin kelpaa. Kommentti kuulostaa siltä, että yritykseen suhtaudutaan kuin puolueeseen, jolla tulisi olla yhteiskunnan kokonaisedun kannalta järkevä ja johdonmukainen kanta.

    Oudolta tuntuu tuo Länsi-Pohjan meininkikin. Järjestelyä ei ole lainkaan ehditty vielä kokeilla ja ollaan sorvaamassa 15 vuoden sopimusta. 15 vuodessa ehtii tapahtua aivan mitä tahansa! Vuorenvarmaa on, että Mehiläisen puolelta sopimukseen on sen pituuden varalta mietitty kaikenlaisia turvamarginaaleja ja -mekanismeja, joilla se pysyy edullisena vaikka olosuhteet muuttuisivat.

    • 7.1

      Raija sanoo

      Kannattaisi käydä mehiläisen sivuilla katsomassa palvelujen hintoja ja verrata muiden vastaavien hintoihin.

  8. 8

    Juha Louhelainen sanoo

    Kuuntelin yle puheelta sotea valmistelevaa virkanaista joka korosti moneen kertaan sitä että perustettavat maakunnat pystyvät ohjailemaan yksityisiä terveys/sosiaali yrityksiä sijoittumaan ja hinnoittelemaan palvelunsa juuri niin kuin maakunta haluaa. Mikähän totuus sitten tulee olemaan? Yksityinen määräävässä markkina-asemassa oleva yritys heittää aika helposti sellaisen ota tai jätä tarjouksen.

  9. 9

    Holkerius sanoo

    Politiikassa on suuri ongelma, päättäjät valitaan suosion eikä kompetenssin perusteella !

    Annettu valta ei ole missään suhteessa kompetenssin …

    Tämä näkyy myös hallituksessa useamman osalta !

  10. 11

    Rintsu sanoo

    Mahtaako suomessa olla ketään joka tietää mitä sillä sotella tarkoitetaan?

    Kepu puhuu maakuntahallinnosta.
    Kokoomus puhuu valinnanvapaudesta.
    Ministeri ei tiedä mistä puhuu.

    Kyllähän yksityisella usein saakin parempaa palvelua ja nopeammin mutta se johtuu siitä, että yksityiselle menevät ne joilla on siitä paremmasta palvelusta varaa maksaa.
    Laatikkomyymälässä on halvemmat hinnat kuin erikoismyymälässä.
    Tai jos tahdon matkustaa paikasta a paikkaan b niin voin odottaa aikataulun mukaan kulkevaa lähijunaa tai tilata taksin.
    Kuka oikeasti kuvittelee, että palvelut nostetaan taksin tasoisiksi ja samalla ne halpenevat joukkoliikenteen tasolle?

  11. 13

    Rosa Warski sanoo

    Kapitalistinen vapaus on aina ollut höpöhöpötarina.

    Jos sääntelyä ei ole, syntyy monopoleja, jolloin vapautta ei ole.
    Jos sääntely on, vapautta ei ole.

    Koko homma on joko myyntipuhetta, tai silkkaa typeryyttä. Tavoitteena pitäisi olla yleinen hyvinvointi, ei virkamiesten valta tai eliitin paksu lompakko.

    • 13.1

      Toni Neffling sanoo

      Vapaus on oikeastaan samanlainen käsite kuin demokratiakin – jokainen tarkoittaa niillä hyvin eri asioita, mutta se ei estä meitä käyttämästä sanoja aivan kuin ne olisivat yksikäsitteisiä. Eli niin kuin joku vapauden ongelman määritteli – tarkoitatteko leijonien vai lampaiden vapautta?

    • 13.2

      Raija sanoo

      Kyllä suomessa on jokaisella vapaus valita itselleen yksityinen lääkäri niin halutessaan mutta joutuu tietenkin maksamaan sen yksityisen hinnankin ja sitä mahdollisuutta ei läheskään kaikilla ole. Jos sote menee läpi joutuu koko kansa osallistumaan niihin yksityisten suuriin maksuihin, hyödynsi sitä palvelua tahi ei.

      • 13.2.1

        Toni Neffling sanoo

        Toki – ja veikkaan, että ajan myötä asia normalisoituu eli on ihan normaalia, että rikkaammalle/enemmän ansaitsevalle kuuluu parempi terveydenhoito.

        Sama ideahan viime kädessä koskee yhteiskuntaa ihan yleisesti – bussipysäkin tuhriminen on sallittua jos on riittävästi valuuttaa ja kutsuu sitä mainokseksi. Suomessa saa asua missä tahansa – kunhan on varaa rakentaa. Se et tietyt perusasiatkin on normalisoituja on vain hyvän lobbauksen tulosta enkä usko, että terveydenhuolto tulee tuosta poikkeamaan – sama tulee pätemään koulutukseen ja pätee jo osittain nytkin sillä joihinkin yliopistolinjoihin valmennuskurssin käyminen alkaa olemaan enempi sääntö kuin poikkeus eli hyvä koulutuskin kuuluu niille kellä on varaa (ja sekin maksetaan yhteisestä potista). Myös rantatontteja on rajallisesti samoin kuin keskustaneliöitä eli nekin on toisilta pois – vain äärettömän suurilla luonnonvaroilla voimme väittää, että jokaisella oikeasti on vapaus valita ja se ei ole muilta pois.

  12. 14

    Pekka Potka sanoo

    Nostan esiin vielä pari näkökantaa, jotka ovat olleet vähän esillä:

    1. Työterveys
    Yritysten tulee tarjota työntekijöilleen terveydenhoito. Entäs, jos sote tulee kattamaan myös erikoissairaanhoidon? Ja jonotkin puretaan. Monilla yrityksillä on nyt yksinkertaisesti sairaskuluvakuutus, ja työntekijä menee yksityiselle korttia heilauttaen tarvitessaan. Ylipäätään yritysten tarjoama terveydenhuolto muuttuisi uudessa systeemissä de facto tarpeettomaksi. (Jos siis hallituksen esittämä tulevaisuus toteutuu, ja sen mukaanhan tässä on elettävä.) Miten pian silloin myös luovuttaisiin tarpeettomasta yritysten maksamasta rinnakkaisversiosta ja kaikki siirtyisivät samaan tasa-arvon auvolaan veronmaksajien syliin? Varsin pian väittäisin.

    2. Olen kuulunut näihin sairaskuluvakuutuksen käyttäjiin. Ja nyt eläkkeelläkin maksan itse lääkärissä käyntini lähimmällä yksityisellä. Paljonkohan meitä on, jotka jatkossa sosialisoisimme lääkärissä käyntimme? Jatkaisimme samassa paikassa käyntiä mutta yhteiskunta maksaisi sen palvelusetelin muodossa…

    Tämä jälkimmäinen on isossa kuvassa pieni asia mutta edellinen jo mittava. Joka tapauksessa kummatkin olisivat lisäkulu yhteiskunnalle nykyiseen verrattuna.

  13. 15

    Viljo Kärkkäinen sanoo

    Siun Soten tapauksessa kunnat halusivat ulkoistaa säästöt.
    Se ei onnistunut kuten se ei onnistu tulevassa SOTE-uudistuksessakaan…

  14. 16

    Sitä kuusta kuuleminen, jonka... sanoo

    Nyt viimeistään sotevääntö on osoittanut, minkä poppoon ja porukan edunvalvoja ”työväenpuolue” kokoomus todellisuudessa on. Sijoittajien voitontakomisen mahdollistaminen suomalaisten terveys- ja vanhushuoltoon tarkoitetuilla verorahoilla on kokoomuspoliitikoille sellainen elämän ja kuoleman kysymys, ettei ne suostu kuuntelemaan edes alalla työskentelevien oman puolueen ammattilaisten varoitushuutoja.
    https://demokraatti.fi/puolue-on-tekemassa-kardinaalivirheen-kokoomuslaakarit-tyrmaavat-sote-uudistuksen-keskisuomalaisessa/

  15. 17

    Matti Sillanpää sanoo

    Olisiko tässä nyt käymässä niin, että kepulaiset ovat heräämässä omasta maakuntauudistushuumastaan ja vasta alkamassa huomaamaan sitä, mikä kokkariporukalle on koko ajan ollut itsestään selvää – nyt otetaan kaikki mikä on irti otettavissa. Pitkään olivatkin keput oman kokkarisippunsa vietävissä. Nyt taitaa jäädä pää vetävän käteen.

  16. 18

    Rintsu sanoo

    Demokratioiksi kutsutaan niitäkin joissa on vapaus äänestää sitä ainoaa ehdokasta.. Parhaat demokraattisesti valitut ovat keränneet jopa 247% äänistä (luku stetsonista)

    Jos kaikki äänestettäessä sanoo, että nyt kyllä laitetaan suomi kuntoon mutta eivät kerro miten niin mitä siinä äänestää paitsi mainoslausetta?

    Jos ennen viime vaaleja olis reilusti kerrottu, että kepu ajaa maakuntahallintoa vaikka köydellä työntämällä, kokoomusta kiinnostaa budjetin sosiaaliturvamiljardit ja oikeastaan koko suomi on maanteitä myöden myytävissä niin nykyhallituksemme äänisaalis olisi jokseenkin 0.
    Mutta kun luvataan lisää aurinkoa niin ääniä saadaan niiltäkin jotka eivät hoksaa sitä, että se tarkoittaa puiden kaatamista. Varsinkin kun samaan hengenvetoon voidaan puhua puiden puolesta.

    Äänestäjien pettämistä ei ole toteutumatta jääneet vaalilupaukset eikä edes ns. takinkääntö jos hoksaa, että on hyvä syy muuttaa mielipidettään.

  17. 19

    Jouni Ahto sanoo

    Valitettavasti meille saattaa tulla valinnanvapaus. Erityisesti pienissä kunnissa. Voit valita käytätkö terveyspalveluja vai et. Näinhän tilanne tosin on jo nytkin. Palvelujen hinta muulle yhteiskunnalle saattaa kyllä muuttua.

  18. 20

    Maza sanoo

    Rääkkylässähän ne olivat mokanneet kunnan puolella kirjanpidossa. Jatkoivat vielä sen jälkeen sopimusta ja kunnanjohtaja kehuu, että talous on saatu kuntoon.

  19. 22

    HTK sanoo

    Kepun jatkaa kaksoistaktiikkaa: se on julkisesti vastustavinaan sosiaali- ja terveyspalveluiden ulkoistamista ja yksityistämistä, mutta kepun ja kokoomuksen johtamat kunnat ovat olleet erityisen innokkaita sote-palveluiden yksityistäjiä; esimerkiksi Juha Sipilän entinen kotikunta Puolanka on ulkoistanut sote-palvelunsa Attendolle.

    Juha Sipilä on käytännössä kokoomuslainen, joka maakuntaitsehallinnon varjolla ajaa kokoomuksen valinnanvapauden nimissä toteutettavaa sote-palveluiden yksityistämistä. Juha Sipilälle ja hallituksen muillekin salakokoomuslaisille kepuministereille ( Berner, Mika Lintilä, Jari Leppä) sosiaali- ja terveyspolitiikka on ensisijaisesti elinkeinopolitiikkaa. Annika Saarikon ja Anu Vehviäisen ainoaksi tehtäväksi jää vain puolustella Juha Sipilän ja Petteri Orpon kahdestaan sopimia päätöksiä ja selittää ”asiat parhain päin”.

    Jos olisi todella haluttu estää ennenaikainen ulkoistaminen, niin siitä olisi kiireellisesti voitu säätää laki. Mikäli hallitus ajaa enemmistönsä turvin aikomansa sote-ratkaisun niin ulkoistamine pääsee nopeasti alkuun. Toisaalta mikäli sote-ratkaisu viivästyy, niin kansainväliset suuryritykset ehtivät hankkia itselleen mahdollisimman paljon sote-alan toimintoja ja kiinteistöjä sekä kunnilta että alan pienyrityksiltä. Joka tapauksessa tilanne on yksityistävien suuryritysten kannalta edullinen, mutta julkisen sosiaali- ja terveysalan hoidon kannalta epäedullinen.

    Juha Sipilän oikeistohallitus on käytännössä vain yhden puolueen hallitus, jossa kokoomuksella on määräävä vähemmistö, jota salakokokoomuslaiset (Sipilä; Berner, Lintilä, Leppä, J. Niinistö ja Terho) vaieten tukevat. Juha Sipilä ei ole kertaakaan asettanut kokoomuksen vaatimaa ”valinnanvapautta” kyseenalaiseksi eikä mitenkään pyrkinyt estämään sote-palveluiden ulkoistamista. Kokoomus näyttää saavan yksin määrätä koko Suomen sosiaali- ja terveyspolitiikan toteuttamisesta kansainvälisten suuryritysten asettamilla ehdoilla.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *