Perse edellä puuhun

Työttömyysturvan aktiivimalliin perehtyneille oli jo ennen lain hyväksymistä selvää, että mallin tarkoitus ei ole työllistää työttömiä, vaan rangaista heitä. Kun ihmisille asetetaan lailla velvoitteita, niin samalla pitää varmistaa niiden velvoitteiden täyttämisen mahdollisuudet. Aktiivimalli asettaa työttömille velvoitteita, joita heillä ei ole mitään mahdollisuutta täyttää. Työttömien pitäisi mennä töihin, joita ei ole, tai heidän pitäisi osallistua koulutukseen, jota ei järjestetä tarpeeksi, ja johon ei edes pääse pelkästään aktiivimallin vaatimusten täyttämiseksi.

Nyt tämä asia alkaa selvitä myös asiasta päättäneille. Eilisillan A-studiossa taas kerran vastuuministeri Pirkko Mattilaa tuurannut työministeri Jari Lindström myönsi mallin ongelmat. Te-toimistoilla ei ole resursseja, mutta niitä aiotaan lisätä. Erityisesti huomiota kiinnittivät Lindströmin puheet ostopalvelujen lisäämisestä. Hallitus aikoo siis paikata resurssipulaa ostamalla palveluja yrityksiltä.

Tästä muistuu taas mieleen vuoden takainen aikomus ostaa työttömien haastattelut konsulttifirmoilta. Hanke eteni niin pitkälle, että monet firmat olivat jo valmiustilassa, mutta sitten hallitukselle selvisi menettelyn olevan perustuslain vastaista. Virkatoimia ei voi yksityistää. Kun kavereille tuli kuitenkin jo luvatuksi, niin nyt sitten ostetaan erilaisia tukipalveluja.

Viime viikolla pääministeri Juha Sipilä haastoi yritykset ja kaikki suomalaiset palkkaamaan työttömiä aktiivimallin mukaisiin silpputöihin. Nyt aktiivimallin kätilö, valtiovarainministeriön valtiosihteeri Martti Hetemäki oikoo pääministerin puheita. Hän sanoo suoraan, että muutaman tunnin silpputyöt eivät ole kenenkään etu, eivätkä niitä halua enempää työnantajat kuin työntekijätkään.

Hetemäki toistaa jo ennenkin kuullun latteuden aktiivimallin tuomasta omavastuupäivien vähenemisestä kahdella työttömyyden alussa. Hänkin jättää sanomatta, että ne kaksi päivää ovat samat päivät, jotka hallitus vuosi sitten lisäsi. Hallituksen tapa näkyy olevan ottaa pois jotain ja antaa se vähän ajan kuluttua suurieleisesti takaisin jalomielisyyttään korostaen.

Myös Hetemäki peräänkuuluttaa lisäresursseja. On se pahuksen kumma, että nämä lisäresurssit tulevat mieleen viimeiseksi. Ensin päätettiin mahdottomista velvoitteista ja kovista sanktioista, ja vasta kansalaisaloitteen ja yleisen keskustelun herättäminä myönnetään, että eihän nitä velvoitteita pysty kukaan täyttämään ilman merkittävää lisäsatsausta. Meillä päin tällaista etenemistä sanotaan perse edellä puuhun nousemiseksi. Tehtiin taas tällainen laki ja katsotaan sitten, mitä siitä seuraa.

Hallituksen ja asiaa valmistelleiden virkamiesten on näköjään mahdotonta myöntää itselleen, että aktiivimalli on hätiköiden tehty ja täysin epäonnistunut. Hallitus toi sen eduskuntaan ylimielisen varmana siitä, että se menee läpi eikä siitä nouse sen sen enempää puheita kuin muistakaan työttömyysturvan heikennyksistä. Hallitukselle tuli suunnattomana yllätyksenä, että aktiivimalli taisi olla se viimeinen oljenkorsi, joka katkaisi kamelin selän. Silti selitetään, että ei tämä nyt niin paha ole.

sira m Kuva: Sira Moksi

***
Missähän muuten sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila on? Aktiivimalli on hänen johdollaan valmisteltu, mutta Mattila ei ole kertaakaan kommentoinut asiaa julkisuudessa. Hänen puolestaan esiintyy aina Lindström.

***
EDIT 23.1.2018 klo 11.05: Lisätty ensimmäiseen kappaleeseen maininta siitä, että koulutukseen ei pääse pelkästään aktiivimallin vaatimusten täyttämiseksi.

Hutiloinnin parsintaa

Viime torstaina kerroin, että työttömyysturvan aktiivimallista säädettäessä unohdettiin säätää sen vaikutuksesta toimeentulotukeen. Samaa kyseli myös Sosten erityisasiantuntija Anna Järvinen. Koska toimeentulotukilakia ei muutettu aktiivimallin edellyttämällä tavalla, niin lain noudattaminen olisi johtanut toimeentulotuen alentamiseen niiltä tukea saavilta, jotka eivät täytä aktiivimallin edellytyksiä. Kyseessä olisi ollut toimeentulotukilain mukainen seuraamus työvoimapoliittisen velvoitteen laiminlyömisestä.

Koska asia unohtui lakia säädettäessä ja koska sen perään on kyselty, on sosiaali- ja terveysministeriö nyt linjannut, että aktiivimallin velvoitteiden laiminlyöminen ei johda toimeentulotuen alentamiseen. Tämä tarkoittaa sitä, että jos toimeentulotukea saava työtön ei saa kolmen kuukauden aikana palkkatyötä 18 tunnin ajaksi, ei ansaitse yrittäjänä määrättyä summaa tai ei mahdu työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin, niin hänen toimeentulotukeaan ei leikata.

Tämä on ainoa järkevä ratkaisu, ja se olisi pitänyt ottaa huomioon jo lakia säädettäessä. Parempi kuitenkin edes myöhässä, mutta muutama asia tässä askarruttaa vieläkin.

Entäpä sellainen tilanne, että työttömälle tarjotaan selkeästi yksilöityä työtä alle aktiivimallin edellyttämällä, työssäoloehdon täyttävällä palkalla eli alle 6,91 euron tuntipalkalla? Onko työ otettava vastaan sillä uhalla, että toimeentulotukea leikataan? Tai tilanne, jossa palkka täyttää aktiivimallin ehdon, mutta työtön ei voi vaikkapa päivähoito-ongelmien takia ottaa työtä vastaan? Tällaisia tapauksia tulee varmasti, sillä monet kunnat ovat rajoittaneet päivähoito-oikeutta työttömien vanhempien lapsisilta, eivätkä pysty järjestämään hoitoa muutaman satunnaisen tunnin ajaksi.

Nykyisen laintulkinnan mukaan molemmat tapaukset ovat työstä kieltäytymisiä, jotka johtavat tuen alennukseen. Ministeriön uuden linjauksen mukaan on selvää, että tukea ei alenneta, jos työtä ei saa ollenkaan. Sitä minä en tiedä miten suhtaudutaan näihin rajatapauksiin.

Toimeentulotuen alentaminen koskee vastaisuudessakin vain tilanteita, jossa työtön jättää Te-toimiston antaman yksilöidyn velvoitteen täyttämättä ja saa sen vuoksi karenssin, sanotaan tuossa ylemmäksi linkittämässäni Taloussanomien uutisessa. Tarjottu työ on aina yksilöity velvoite, jonka laiminlyönnistä seuraa karenssi ja mahdollinen toimeentulotuen alennus.

Tällaisiin ongelmiin törmätään, kun hutiloiden tehtyä lakia paikataan kiireessä laadituilla ministeriön ohjeilla. Ne ohjeetkin ovat vain ohjeita, joille voi haluttaessa viitata kintaalla. Syksyllä 2014 puhuttiin kovasti kuntouttavan työtoiminnan epäkohdista, ja myönnän olevani yksi asiasta eniten puhuneita. Julkinen keskustelu sai ministeriön laatimaan ohjekirjeen, jossa korostettiin kuntouttavan työtoiminnan olevan sosiaalipalvelua, johon ei saa laittaa työkykyisiä, jolla ei saa korvata palkkatyötä eikä vääristää kilpailua. Ihan samaa painotti myös silloinen sosiaali- ja terveysminsteri Laura Räty julkisuudessa.

Kuinkas kävi? Loppuiko työkykyisten sijoittaminen kuntouttavaan työtoimintaan, loppuiko palkkatyön korvaaminen ja kilpailukiellon kiertäminen? Ei loppunut. Ei tapahtunut yhtään mitään. Kunnat ovat jatkaneet ihan samalla tavalla kuin ennenkin, eivätkä valvontaviranomaiset ole löytäneet minkäänlaisia virheitä niiden toiminnasta. Jos joku on kunnilta kysellyt tuon ohjekirjeen noudattamisen perään, niin sitä ei joko ole nähty tai sitten sen sanotaan olevan vain yleisluonteinen kirjelmä, joka ei ole velvoittava laintulkinaohje.

Saa nähdä miten Kela nyt rupeaa soveltamaan tätä aktiivimallia koskevaa ohjetta. Jos toimeentulotuki olisi edelleen kuntien vastuullla, niin monessa kunnassa ohje katoaisi. Ehkä Kela ottaa ohjeen vakavasti.Huhtikuussa ollaan tässäkin asiassa viisaampia.

 

 

 

Unelmapolku

– Kannustan yrittäjiä tarttumaan tähän tilaisuuteen. Reilun sadan euron kuukausipanostuksella on nyt mahdollista palkata työtön henkilö tekemään jotain yrityksen kannalta tarpeellista työtä kuuden tunnin ajaksi kuukaudessa. Kohteita varmasti löytyy jokaisesta yrityksestä. Työttömälle nämä lyhyetkin pestit voivat merkitä unelmaduuniin vievän polun aukeamista.

Näin hehkuttaa pääministeri Juha Sipilä työttömyysturvan aktiivimallia. Sipilä on hyvä esimerkki Ylen kyselystä, jonka mukaan eniten aktiivimallin kannattajia on niissä, jotka eivät tunne sen sisältöä lainkaan. Lisäksi Sipilä on osoittanut harvinaisen huonoa johtajuutta ja psykologista silmää. Hän aloitti haukkumalla lampaiksi ne yrittäjät, jotka eivät pysty pätkätyöllistämään aktiivimallin mukaisesti. Nyt hän yrittää korjata tilannetta mielistelemällä ja maalailemalla yrityksille ja työttömille loistavaa tulevaisuutta kolmen kuukauden aikana tehtävillä 18 tunnin pätkätöillä.

Sipilä ei ymmärrä, että eivät yritykset palkkaa työntekijöitä miellyttääkseen pääministeriä ja auttaakseen häntä saavuttamaan hallituksen työllisyystavoitteen. Ne palkkaavat vain tarpeeseensa. Lisäksi on olemassa sellaisia lain vaatimia pikkuseikkoja kuin työturvallisuus ja työhön perehdyttäminen. Ketä tahansa ei voi laittaa tekemään mitä tahansa kylmiltään. Jos kuukauden sisällä työtunteja tehdään kuusi, niin monessa paikassa menee helposti pari kuukautta pelkkään perehdyttämiseen. Lisäksi perehdyttämiseen tarvitaan kokeneen työntekijän työpanosta.

Löytyyhän niitä tietysti sellaisiakin töitä, joissa ei tarvitse osata mitään. Työttömän voi palkata vaikka keittämään kahvia, mutta ei kukaan yrittäjä sellaista hyväntekeväisyyttä harrasta maksamalla siitä 6,91 euroa tunnilta. Sen verran edellyttää aktiivimalliin otettu työssäoloehdon täyttävä palkka.

Samaan aikaan kun päämisteri puhuu läpiä päähänsä, ovat aktiivimallin kannattajat huomanneet mallissa merkittävän putteen. Aktiivimallin leikkausta voi paikata toimeentulotuella. Tämäkin asia on näköjään jäänyt epäselväksi vain niille, jotka tietävät aktiivimallista vähiten. Jokainen asioita vähänkään tunteva on tajunnut tämän koko ajan. Luultavasti tämä merkittävä puute korjataan sitten, kun hallitus rupeaa viilaamaan lakia. Pitäähän kaikkein köyhimmiltä voida leikata.

Minä kerroin viime torstaina. että jo nykyinen lainsäädäntö mahdollistaa toimeentulotukea saavan pakottamisen ottamaan vastaan työtä alle työssäoloehdon jäävällä palkalla:

”Ajatellaanpa nyt sellainen tilanne, että työttömyysetuutta ja toimeentulotukea saavalle tarjotaan puhelinmyyjän työtä, josta saatava palkka ei täytä aktiivisuusehtoa. Työttömän on silti otettava työ vastaan sillä uhalla, että hänen toimeentulotukeaan leikataan. Silti työ ei täytä aktiivimallin vaatimuksia, joten joka tapauksessa hänen työttömyysetuuttaan leikataan. Tekipä työtön niin tai näin, niin aina leikataan jostain.”

Kun tämä selviää myös hallitukselle ja lainvalmistelijoille, niin sitten tämä Sipilän maalailema polku kohti unelmatyöpaikkaa alkaa hahmottua.

Se tarkoittaa vastikkeellista sosiaaliturvaa eli työn tekemistä pelkällä sosiaalituella. Normaalissa kielenkäytössä tämä olisi orjatyötä, mutta hallituksen uusiokielessä se on unelmatyötä ihan samalla tavalla kuin kepin antaminen tukia leikkaamalla on aktivointia.

Sitten orjat ovat halvempia kuin koskaan, kun ei tarvitse maksaa edes sitä reilua satasta.

 

 

 

 

Työkyvyttömien aktivointia

Maan hallitus luuli ylimielisyyttään työttömyysturvan aktiivimallin hyväksymistä läpihuutojutuksi. Sellainen siitä olisi tullutkin ilman sen kumoamista vaativaa kansalaisaloitetta. Eduskuntakäsittelyssä oppositio sai puhua asiasta keskenään, mediaa ei kiinnostanut.

Onneksi nyt on ruvennut kiinnostamaan, ja päivittäin nostetaan esille lain ongelmia. Ne tosin olisi saanut selville jo aikoja sitten pelkästään lukemalla esityksen, mutta sitähän suurin osa mallin kannattajista ei ole vieläkään tehnyt. Nyt medialle alkaa selvitä sekin, että leikattua työttömyysturvaa tullaan paikkaamaan toimeentulotuella. Se ei näköjään vielä ole selvinnyt, että tietyissä tapauksissa sitä toimeentulotukeakin voidaan alentaa. Minä kerroin asiasta toissapäivänä.

Ehkä käsittämättömin aktiivimallin virheistä on sen ulottuminen koskemaan myös työkyvyttömiä, joilla on lääkärin määräämä pitkaikainen sairausloma, mutta ei päätöstä tai edes vireilläolevaa hakemusta työkyvyttömyyseläkkeestä. Kelan sairauspäivärahaa maksetaan enintään 300 päivää, ja sen jälkeen lääkärin työkyvyttömäksi toteaman ihmisen on ilmoittauduttava työttömäksi työnhakijaksi saadakseen työmarkkinatukea. Tämä järjettömyys on jo vanhaa perua, mutta aktiivimalli tekee touhusta vielä järjettömämpäää. Nyt työkyvyttömän on tehtävä työtä, toimittava yrittäjänä tai osallistuttava työvoimapoliittisiin toimepiteisiin sillä uhalla, että hänen tukeaan leikataan. Asiasta kertoi Vihreä Lanka.

Lehden haastattelema Kelan johtava tutkija Pertti Honkanen sanoo, että tällaisten henkilöiden pitäisi sopia työvoimaviranomaisten kanssa kuntouttavasta työtoiminnasta, jostain puuhastelusta.

Kelassa ei taideta tietää mitä kuntouttava työtoiminta on ja kenelle se on tarkoitettu. Se ei ole tarkoitettu edes täysin työkykyisille, saati sitten lääkärin työkyvyttömäksi toteamille. Se on työtä, jonka avulla alentuneesti työkykyiset ja syrjäytymisvaarassa olevat yritetään saada työkuntoisiksi. Sitä kyllä käytetään yleisesti väärin täysin työkykyisiin, mutta uutta on, että sitä pitäisi ruveta käyttämään myös työkyvyttömiin.

Kuntouttava työtoiminta ei siis käy, ei myöskään yrittäjyys. Jos ei kykene palkkatyöhön, niin ei taatusti kykene yrittäjäksikään. Jäljelle jää osallistuminen työvoimapoliittiseen koulutukseen. Sinne taas työkyvytöntä ei oteta, kuten ei oteta ketään muutakaan vain sitä varten, että aktiivisuusehto täyttyisi. Työvoimapoliittisen kolutuksen on aina oltava työllistymistä edistävää.

Tätä ei muuten otettu huomioon myöskään työkykyisten kohdalla. Niille konsulttien järjestämille tukankampaus- ja käsipäiväkursseille ei oteta ketään pelkästään sen takia, että aktiivisuusehto täyttyisi. Koulutuksen tai kokeilun täytyy olla aina hakijan kannalta työvoimapoliittisesti tarkoituksenmukaista, kertoo Te-toimiston asiantuntija. Ainoaksi vaihtoehdoksi näyttää jäävän tuen leikkaaminen näiltä tuhansilta työkyvyttömiltä. Sen jälkeen he sitten joutuvat hakemaan toimeentulotukea leikkauksen verran, ja ainakin Kela työllistyy.

Hallitus on luvannut seurata tarkasti aktiivimallia ja korjata sen virheet. Siinäpä hallitukselle riittäisikin tekemistä, mutta luultavasti se ei tee asialle mitään. Eihän yksikään ministeri ole selvillä lain sisällöstä. Kaikkein vähiten siitä ilmeisesti tietää valmistelusta vastannut sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila, joka tuntuu kadonneen näkymättömiin.

 

 

Aktiivimalli ja toimeentulotuki

Työttömyysturvan aktiivimallia säädettäessä unohdettiin tehdä vaikutusarviointi käytännössä kokonaan. Edes saatavien työpaikkojen määrästä ei ole tarkkaa arviota, vaan luvut näyttävät hatusta tempaistuilta. Olen huomannut mallin puolustajien puhuvan 8 000 työpaikasta, mutta myös 12 ooo on vilahdellut.

Kuten tähän mennessä on selvinnyt, niin tilastoiduksi työksi riittää yhden tunnin työskentely viikossa. Sattumalta aktiivimallin työn tekemisen tuntiraja on sama kuin tilastoja laadittaessa edellytettävä työlliseksi laskemisen raja. Ja kaikkihan me tiedämme, että hallitus on asettanut itselleen kovan työllisyystavoitteen, joka tällä tavalla saadaan toteutumaan.

Nämä ovat kuitenkin pikkujuttuja sen rinnalla, että aktiivimallin vaikutukset muuhun lainsäädäntöön jäivät selvittämättä ja yhteensovittamatta. Otetaan esimerkiksi aktiivimalliin otettu työssäoloehto. Hyväksytyn lain mukaan henkilön katsotaan 65 päivän aikana olleen riittävästi työssä tai työllistymistä edistävässä palvelussa, jos hän on kyseisenä aikana työssä yhteensä niin paljon, että työ kalenteriviikon aikana tehtynä luettaisiin palkansaajan työssäoloehtoon.

Työssäoloehtoa laskettaessa palkka suhteutetaan työaikaan. Tämä tarkoittaa sitä, että päivän minimipalkka on 55,30 euroa (1 189 : 21,5) ja tunnin minimipalkka 6,91 euroa (55,30 : 8).

Ainakin aktiivimallia kovasti puolustanut kansanedustaja Juhana Vartiainen neuvoi työttömiä menemään puhelinmyyjiksi. Mikäpäs siinä, mutta palkkaus ei siinä työssä välttämättä täytä työssäoloehtoa, kuten Iltalehti kertoo. Silloin tukea leikataan siitä huolimatta, että tehty työtuntimäärä täyttää aktiivimallin ehdot ja samalla tietysti myös työlliseksi tilastoimisen ehdot.

Aktiivimallin suhde toimeentulotukeen jäi myös selvittämättä. Koska siitä ei erikseen säädetty, niin mennään entisen lainsäädännön mukaan.

Työttömyysetuutta saava voi ansaita 300 euroa sen vaikuttamatta tukeen. Jos hän saa lisäksi myös toimeentulotukea, niin siinä on eri tuloraja. Toimeentulotukea saava voi ansaita enintään 150 euroa tuen alenematta. Toimeentulotuen asiakkaalle pienistä tuloista jää käteen vähemmän kuin sellaiselle työttömyysetuutta saavalle, joka ei ole oikeutettu toimeentulotukeen.

Ei tässä sinänsä ole mitään ongelmaa, sillä toimeentulotuki on viimesijainen etuus, jota kaikki muut tulot alentavat. Tämä tiedetään ja hyväksytään. Aktiivimalli tuo kuitenkin uusia ongelmia niille, jotka eivät täytä aktiivimallin vaatimuksia eli eivät saa työtä tarvittavalla palkalla 18 tunnin ajaksi.

He eivät saa yhtään lisää rahaa, vaan heidän työttömyysetuuttaan leikataan, vaikka he tekisivät työtä. Jos he kieltäytyvät alle aktiivimallin palkatusta työstä, niin heitä uhkaa toimeentulotuen alennus. Toimeentulotukilain mukaan tuen perusosaa voidaan alentaa enintään 20 prosenttia, jos henkilö on ilman perusteltua syytä kieltäytynyt yksilöidysti ja todistetusti tarjotusta työstä. Jos kieltäytyminen toistuu, niin alennus on 40 prosenttia.

Ajatellaanpa nyt sellainen tilanne, että työttömyysetuutta ja toimeentulotukea saavalle tarjotaan puhelinmyyjän työtä, josta saatava palkka ei täytä aktiivisuusehtoa. Työttömän on silti otettava työ vastaan sillä uhalla, että hänen toimeentulotukeaan leikataan. Silti työ ei täytä aktiivimallin vaatimuksia, joten joka tapauksessa hänen työttömyysetuuttaan leikataan. Tekipä työtön niin tai näin, niin aina leikataan jostain.

Puhelinmyyjä on tässä vain esimerkin vuoksi. Ihan sama pätee muihinkin alipalkkatuihin töihin. Niitä on tehtävä millä tahansa tarjotulla palkalla, tai jostain leikataan.

Epäilin ensin, että aktiivimallin suhdetta toimeentulotukeen ei ole mietitty. Nyt alan epäillä, että se on mietitty hyvinkin tarkkaan. Työttömyysetuutta ja toimeentulotukea saavalle aktiivimalli on se kauan puuhattu vastikkeellinen sosiaaliturva, joka velvoittaa tekemään työtä tuen vastineeksi.