Väärin kansalaisaloitettu

Nyt on käynyt selväksi, että päättäjämme eivät tiedä mitä työttömyysturvan aktiivimallista päättivät, eikä vastuuministeri aio edes keskustella asiasta julkisuudessa. Kansalaiset ovat käyttäneet hyväkseen lain kumoamiseen tähtäävää kansalaisaloitetta. Samaan aikaan kerää nimiä myös toinen kansalaisaloite, jossa vaaditaan kansanedustajien sopeutumiseläkkeen poistamista.

Tämmöinen peli ei selvästikään vetele. Kansalaiset ovat nyt käyttäneet väärin aloiteoikeuttaan ja ruvenneet arvostelemaan vallanpitäjien päätöksiä ja etuoikeuksia. Näin voisi päätellä kuin tilaustyönä tehdystä haastattelusta, jonka mukaan aktiivimallin kumoamiseen tähtäävä kansalaisaloite ei vastaa lain tarkoitusta.  Se ei tuo esil­le uu­sia, jul­kis­ta po­liit­tis­ta kes­kus­te­lua vail­le jää­nei­tä asi­oi­ta, sanoo valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen.

Minun mielestäni aloite kyllä tuo esille juuri sen asian, josta ei ole käyty poliittista keskustelua. Aktiivimalli käsiteltiin mediahiljaisuudessa, ja eduskunnassakin siitä kävi keskustelua vain oppositio. Hallituspuolueiden edustajat ja ministerit eivät vaivautuneet edes paikalle, saati että olisivat esitystä puolustaneet ja selittäneet sen sisältöä. Mediakin oli kiinnostuneempi nelosoluen tuomisesta kauppoihin.

Olen huomannut tätä kansalaisaloitetta verrattavan myös avioliittolain muutoksen kumoamiseen tähtäävään Aito avioliitto -aloitteeseen. Sillähän pyrittiin kumomaan juuri säädetty laki, joka ei ollut ennättänyt tulla edes voimaan. Muutos oli syntynyt kansalaisaloitteen pohjalta, joten asiasta uhkasi tulla ikiliikkuja. Ensin tehtiin kansalaisaloite lain muuttamiseksi ja heti perään muutoksen kumoamiseksi. Siitä huolimatta aloite käsiteltiin (ja hylättiin) eduskunnassa.

Aktiimalli on eri asia. Laki hyväksyttiin hallituksen esityksestä ja se on voimassa. Se tuli voimaan niin lyhyellä varoitusjalla, että lakia soveltavat viranomaiset eivät vielä tiedä miten sitä sovelletaan. Aloitteen allekirjoittajien määrästä voi päätellä, että vastustus on laajaa.

Aktiivimallin vertailukohdaksi on noussut esille kansanedustajien sopeutumiseläke. Meillä on joukko nuorehkoja, työikäisiä ja -kykyisiä entisiä kansanedustajia, joiden ei tarvitse koskaan tehdä mitään etuutensa saamiseksi. Jotkut eivät teekään, mutta jotkut kikkailevat työelämässä niin, ettei sopeutumiseläke vaarannu. Jotkut eivät halua muuttaa töiden perässä, jotkut eivät aio koskaan tehdä mitään työtä. Koska kansalaisten on oltava yhdenvertaisia, niin aloitteessa on järkeä. Siltikin, vaikka eläke-etuus on eri asia kuin työttömyysetuus. Kyseessä ovat kuitenkin työkykyiset ihmiset, joille etuus lankeaa ilman mitään velvoitteita.

Nyt näyttää siltä, että eduskunta aikoo tyrmätä aktiivimallin kumoamista ajavan kansalaisaloitteen alkuunsa. Sitä varten on propaganda jo aloitettu.

– Edus­kun­ta voi kar­sia sel­ke­ät yli­lyön­nit ja tap­paa ne pois päi­vä­jär­jes­tyk­ses­tä.

Hallituksen kannalta ikävät aloitteet ovat ylilyöntejä, jotka pitää nitistää alkuunsa. Kansa ei näköjään osaa tehdä sellaisia oikeita aloitteita, jotka myötäilisivät hallituksen linjoja.

EDIT 9.1.2017 klo 13.00: Korjattu Aito avioliitto -aloitetta koskevaa kappaletta. Aloite käsiteltiin eduskunnassa.

 

 

Kommentit (84)
  1. Katriina Wilska
    9.1.2018, 08:45

    En käyttäisi sanaa työttömyysetuus, vaan joko työttömyysturva tai työttömyyskorvaus. Tuo “etuus” on kuin lahja ja sitähän työttömäksi jääneen saama raha ei ole. Muuten hyvä.

    1. Virve Valli
      9.1.2018, 08:52

      Sanaa työttömyysetuus käyttää muun muassa Kela. Se on virallinen termi nykyisin.

      1. Kimmo Paaso
        9.1.2018, 09:04

        Aika loogista että Kela käyttää nyt virallisesti tuota sanaa. Se kun todellakin antaa erilaisen mielikuvan rahasta jonka työtön saa.

        1. Kyllä se työttömyysturvana siellä virallisesti menee,kuten kuuluukin

    2. Jouko Kivimäki
      9.1.2018, 09:45

      Koko tämän hallituksen ajan on saksien kanssa askarreltu nimenomaan etuuksien kimpussa, ei työttömyysturvan, ei toimeentulotuen, ei asumistuen eikä opintotuen vaan aina on ollut kyse etuudesta, josta sietää leikata. Yrityksille maksettavasta yritystuesta sen sijaan ei voi leikata koska se on tuki eikä etuus.

      1. Tuo oli varsin hyvin kiteytetty. Ja kertoo hyvin miten termien nikkaroinneilla voi tehdä aivan mitä halutaan, perustuslakia koetellen, mutta yhdessä sovitun hallitusohjelman mukaisesti.

      2. Sanoilla muokataan tehokkaasti kansalaisten asenteita haluttuun suuntaan. Sanat “turva” ja “tuki” nimittäin saavat aikaan mielikuvan ihmisen/yrityksen avuntarpeesta.

        Sana “etuus” taas saa aikaan vahvan mielikuvan siitä, että ihminen/yritys olisikin etuoikeutetussa asemassa muihin nähden. Huomasittehan…etu(oike)us…?

        Näin meitä manipuloidaan…

        1. Juhani Laukko
          9.1.2018, 19:45

          Tosiasiasa kaikki palkkatyössä olleet ovat maksaneet (pakollista) työttömyysvakuutusta. Kyse ei siis ole tuesta tai etuudesta, vaan
          vakuutussuoritteesta. Joten omiaanhan.(sisään maksamaansa) työttömäksi jäänyt nostaa keskimäärin 2,8 v, siis reilusti ohi ansiosidonnaisenkin. Sen jälkeen normaali vakuutusmenetelmä jo maksertua vakuutusjäsenyyttä vastaan, yhteisvastuu näes. Suunnilleen sama mekanismi eläkevajuutiksessa. Ei sekään ole ansiotonta muiden rahojen rälläämistä. Mikä sellainen vakuutus on, joka lakkaa olemasta silloin, kun sitä tarvitsee?

    3. Tapani Rauramo
      9.1.2018, 11:08

      Sana työttömyyshyvitys antaisi ehkä asiasta realistisen käsityksen.

      1. Juuso Luukkonen
        9.1.2018, 12:08

        Työttömyyspahoitus

      2. Saku Timonen
        9.1.2018, 12:12

        Oikein hyvä ja kuvaava sana.

        1. Asiasta vähän toiseen. Nyt näyttää syntyneen uusi organisaatio, joka saattaa hidastaa työttömyysturvavalituksia edelleen:
          http://www.samu.fi/sosiaaliturvan-ja-tyottomyysturvan-muutoksenhakulautakunnat-yhdistyivat-1-1-2018/

          Siellä ei edelleenkään löydy oikeustapauksia lähivuosilta, kuten ei vuonna 2016 jolloin kirjoitit asiasta. http://blogit.apu.fi/uuninpankkopoikasakutimonen/tag/tyottomyysturvan-muutoksenhakulautakunta/

      3. Tai sosiaalinen osinko?

        Koska monin paikoin työntekijöiden selkänahoista ne varakkaiston markat ja pennitkin on otettu, ei aina, mutta usein. Eikö kertyneiden varojen soisi päätyvän siten osin myös tekijöilleen?

        (Taustalle luettavaksi: https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000005408209.html eli toimivan ja kansalaisille tasa-arvoisen perustulomallin hahmottelu voisi alkaa näinkin: “Perustuloa ei pitäisi ajatella vain sosiaaliturvauudistuksena vaan jokaiselle kuuluvana sosiaalisena osinkona.”)

    4. Tuo on hyvä pointti ja taas yksi esimerkki siitä kuinka termeillä voidaan vaikuttaa ihmisten käsityksiin ja mielipiteisiin. Oikea termi on tietenkin työttömyysturva. Ihmisten toimeentulon, eli elämisen turvaamisestahan siinä on todellisuudessa kyse.

  2. Matti Adolfsen
    9.1.2018, 08:53

    Kansalaisaloitteen alkuperäinen tarkoitus on luoda kansalaisille kanava jonka avulla saadaan uusia lakiesityksiä eduskunnan käsittelyyn tai muuttaa/kumota vanhoja jo voimassa olevia lakeja. Tämä aktiivimallin kumoamista vaativa aloite osuu juuri kansalaisaloitteen tarkoituksen mukaiseen keskiöön.
    Kansalaisaloitetta tarvitaan jatkossakin tuomaan eduskunnan käsittelyyn aloitteita, joita kukaan istuva kansanedustaja ei uskalla saliin tuoda, pelkona oman tai puolueen rökäletappio seuraavissa vaaleissa. Mutta jota aika moni haluaisi kuitenkin puolustaa siinä vaiheessa kun aloitteesta äänestetään.
    Aktiivimallin kumoamista vaativa aloite on tällä hetkellä toiseksi suosituin kansalaisaloite historiassa, ja kansanedustajien sopeutumiseläkettä vastustava aloite ylitti äskettäin 30,000 kannatuksen rajan. Molempiin aloitteisiin kannattaa kannattaa nimi kirjoittaa vielä tämän kuun aikana, sillä keräysaika päättyy: aktiivimalli on tarkoitus viedä joululomiltaan palaavien kansanedustajien pöydälle helmikuun alussa, ja sopeutumiseläkkeen kumoamista vaativa aloite umpeutuu helmikuun alkupäivinä sekin.

Kommentointi suljettu.