Puhalluksen paikka

Sote-korruptiolle alttiit vaaran paikat ovat vasta tekeytymässä. Maakuntien virkanimitykset, palvelutuottajapäätökset, pyöröovet julkisen ja yksityisen sektorin välissä.  Lapin yliopiston rikosoikeuden professori emerita Terttu Utriainen sanoo, että edessämme on juuri nyt klassinen suuren puhalluksen paikka – jos sellainen on tullakseen.

– Suuriin yhteiskunnan rakenteellisiin muutoksiin sisältyy aina korruption vaara. On syytä olla erityisen tarkkana siinä liitoskohdassa, jossa suuret rahat, yksityinen liiketoiminta ja julkinen päätöksenteko kohtaavat, Utriainen pohtii.

Muun muassa näin todetaan Ylen oikeustoimittaja Ari Mölsän tekemässä jutussa sote- ja maakuntauudistuksen vaaroista. Kolme johtavaa rikosoikeuden asiantuntijaa näkee vaarat selkeästi.

Riskialtis toiminta on ollut käynnissä jo vuoden. Vuosi sitten perustettiin Maakuntien tilakeskus Oy, ja johtajat siihen valittiin myös vuosi sitten ilman avointa hakua projektiryhmän kokouksessa.  Asiakkuus-, rakennuttamis- ja ylläpitojohtajat valittiin Maakuntien tilakeskuksen projektiryhmän sisältä. Parhaat asiantuntijat löytyvät tietenkin porukasta, joka valmistelee asiaa.

Maakuntien tilakeskus on nyt Senaatti-kiinteistöjen tytäryhtiö, mutta siirtyy 1.1.2020 maakuntien omistukseen. Se on sote- ja maakuntauudistuksen osana perustettu valtakunnallinen palvelukeskus, jonka tehtävänä on huolehtia kaikista tulevien maakuntien tarvitsemista tiloista – erikoissairaanhoidon, terveyskeskusten ja sosiaalipalveluiden tiloista pelastusasemiin ja toimistoihin.

Omaisuus siirtyy yhtiölle vuoden 2020 alussa korvauksetta. Näin muun muassa sairaanhoitopiirien miljardien arvoinen kiinteistöomaisuus luovutetaan vastikkeetta Maakuntien tilakeskus Oy:lle, joka sitten vuokraa tilat maakunnille, jotka järjestävät tiloissa täsmälleen samaa toimintaa, jota niissä on nytkin. Sen luovutettavan kiinteistöomaisuuden ovat kunnat rakentaneet omilla rahoillaan, usein vielä velaksi. Kiinteistöt annetaan ilmaiseksi, mutta velat jäävät kuntiin. Projektiryhmä on jo vuosi sitten jakanut johtajien paikat itselleen, vaikka uudistus toteutuu vasta vajaan kahden vuoden kuluttua.

Yhtiön verkkosivujen mukaan sen kiinteistöomaisuus on 3,4 miljardia euroa, ja meneillään on neljän miljardin investoinnit. Vuosittaiseiksi vuokratuotoiksi maakunnilta yhtiö arvioi 1,75 miljardia euroa.

Tällaiset summat kiinnostavat varmasti kansainvälisiä suursijoittajia, jotka ikävä kyllä ovat usein myös veroparatiisisijoittajia.

On sinänsä mielenkiintoista, että tällainen osakeyhtiö on perustettu ja toimii, vaikka toiminnalle ei ole vielä minkäänlaista lainsäädännöllistä pohjaa. Näin vain on jossain päätetty, ja johtajatkin on jo vuosi sitten valittu. Kun yhtiö aikanaan saa ilmaiseksi tuon omaisuuden, niin se voi tehdä sillä mitä haluaa. Se voi vaikka myydä koko höskän, eikä kunnilla ole siihen mitään sanomista. Osakeyhtiö toimii osakeyhtiölain mukaan. Maakunnat käyttävät omistajaohjausvaltaa, mutta kaikkien 18 maakunnan päättäjillä ei käytännössä ole mitään mahdollisuutta perehtyä yhtiön toimintaan, saati sitten ohjata sitä.

En minä sano, että kukaan on puhaltamassa mitään. Sanonpahan vain professoreiden tapaan, että puhalluksen riski on olemassa.  Sekin riski on olemassa, että näemme vielä suuren sote-korruptio-oikeudenkäyntien aallon, kuten professori Matti Tolvanen sanoo Ylen jutussa.

Maakuntauudistus tulee lopettamaan nykyiset Te-toimistot kokonaan, ja toiminta tullaan yksityistämään suoraan. Terveydenhuoltoa ollaan jo yksityistämässä täyttä päätä.

Sipilän hallituksella on valtava kiire toteuttaa visiotaan. Se visio on julkisen sektorin yksityistäminen. Osa yksityistetään suoraan, osa mutkan kautta yhtiöittämällä ja jossain vaiheessa myymällä. Tästä koko kuviosta on pääministerillä varmaan jonkinlainen kakkara olemassa, mutta minä laitan selkeämmän kuvan.

kardemum_robbers

Kommentit (68)
  1. Kiitos Saku taas asioita selventävästä kirjoituksesta. Mietityttää tuo 4 miljardin investointivelka. Investoinnissa lainan vakuutena on yleensä investoinnin kohde eli rakennus tässä tapauksessa. Mitäs sitten, kun vakuus lähtee ja velka jää? Kannattaako kuntien jättää velka maksamatta. Eihän ole mitään ulosmitattavaa, kun vakuutena ollutta kiinteistöä ei ole vaan se on siirtynyt osakeyhtiölle.

    1. Karjalaispoika
      6.2.2018, 13:26

      Kunta ei mene konkurssiin. Se maksaa velkansa vetotlollasn.

    2. Kunta ei voi mennä konkurssiin, mutta laissa on kriteerit ns. kriisikunnille. Se tietää valtion eli valtiovarainministeriön väliintuloa. Tähänkin saakka kriisikunnat on hoidettu muun muassa kuntaliitoksilla.

    3. Viljo Kärkkäinen
      6.2.2018, 15:20

      Ei velka ole kunnilla vaan kuntayhtymillä. En sitten tiedä miten se jaetaan kunnille, jos kuntayhtymät puretaan…

  2. Juhani Laukko
    6.2.2018, 11:33

    Mietityttää, että millä valtuuksilla kuntien omaisuus hävitetään?. Laissahan on pykäliä julkisen.omaisuuden ylläpitovastuusta ja sanktioita niiden tuhoamisesta tai hävittämisestä. “Siivooja lainasi kunnan omistaman harjan, mutta se katosi, joutui.msksamaan omasta pussistaan.” Mutta ei taida olla laissa.mainintaa konklaavien ja valtuustojen vastuista, Sakari juristina varmaan tietää?

Kommentointi suljettu.