Tulokset haulle: ikuinen karenssi

Ikuinen karenssi

Virallisten työttömien lisäksi maassamme on tuntematon määrä sellaisia työttömiä, jotka eivät näy tilastoissa eivätkä saa työmarkkinatukea siitä huolimatta, että he säännöllisesti joutuvat ilmoittautumaan työttömiksi työnhakijoiksi TE-toimistossa. Heille on määrätty TE-toimiston ja Kelan päätöksillä ikuinen karenssi. Jos joku nyt väittää, ettei sellaista ole olemassakaan, niin hän ei tiedä asioiden nykytilasta yhtään mitään.

Joulukuussa 2005 Työttömyysturvalain 8 lukuun lisättiin vähin äänin uusi 4a §, joka määrittelee 500 päivää työmarkkinatukea saaneen pitkäaikaistyöttömän aseman ns. kieltäytymistilanteissa. Jos tällainen henkilö

1) kieltäytyy tai eroaa ilman pätevää syytä taikka hänet omasta syystään erotetaan työstä tai työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta tai

2) kieltäytyy ilman pätevää syytä työkokeilusta, työelämävalmennuksesta tai työharjoittelusta tai

3) keskeyttää ilman pätevää syytä tai omasta syystään joutuu keskeyttämään työkokeilun, työelämävalmennuksen tai työharjoittelun, hän menettää kokonaan oikeutensa saada työmarkkinatukea. Oikeus palautuu vasta sitten, kun henkilö on ollut 5 kuukautta työssä, työkokeilussa, työelämävalmennuksessa tai työharjoittelussa.

Oleellista on, että kieltäytyminen tapahtuu ilman pätevää syytä. Pätevä syy määritellään erikseen Työttömyysturvalaissa, joten lukekaa se sieltä. Sen verran kerron, että pätevä syy ei ole esimerkiksi pitkä matka, hankalat kulkuyhteydet, autottomuus tai vaikkapa lastenhoidon järjestämisen vaikeus. Toinen oleellinen seikka on erottaminen omasta syystä. Omaa syytä voi olla vaikkapa työaikana juopottelu, mutta ihan yhtä hyvin pelkkä työnantajan mielivaltainen oikku.

Kyse on aina lain tulkinnasta ja TE-toimistoissa tulkitaan kaikki mahdolliset ja mahdottomatkin tilanteet kieltäytymiseksi tai työnhakijan omaksi syyksi. Se taas johtuu työvoimahallinnon omien tulkintaohjeiden lisäksi siitä, että TE-toimistojen henkilökunnalla ei ole minkäänlaista juridista koulutusta. He ovat rekrytoituneet omiin töihinsä mitä sekalaisemmalla koulutuspohjalla. Ei ole ollenkaan harvinaista, että asiasta päättää vuosikymmeniä sitten merkonomiksi valmistunut tai jopa pelkkä ylioppilas.

TE-toimiston virkailija oikeasti päättää asiasta ihan yksin. Virallisesti työmarkkinatuen karenssista päättää Kela, mutta se noudattaa poikkeuksetta TE-toimiston lausuntoa. En viitsi maalailla uhkakuvia siitä, miten yksittäinen kiusantekoon halukas ja vallastaan päihtynyt TE-toimiston virkailija voi tulkita kieltäytymistä ja omaa syytä. Miettikää sitä mahdollisuutta itse ottaen huomioon sen tosiasian, että laki antaa siihen rajattomat valtuudet.

Kelan päätöksestä voi valittaa Työttömyysturvan muutoksenhakulautakuntaan. Prosessi kestää nykyisellään noin vuoden eikä päätös siellä muutu, koska TE-toimiston lausunnon katsotaan sielläkin olevan erittäin painava asiantuntijalausunto. Lautakunnan päätöksestä voi jatkovalittaa Vakuutusoikeuteen, jossa asian käsittely kestää yli vuoden, jopa puolitoista. Koko sen ajan työtön on karenssissa ja käytännössä kunnan toimeentulotuen varassa. Niin hän useimmiten on myös Vakuutusoikeuden päätöksen jälkeen, koska TE-toimiston asiantuntijalausunto painaa yhä edelleen.

Tätä minä sanon ikuiseksi karenssiksi. Jos ihminen ei olosuhteiden pakosta pysty osallistumaan edes muutaman viikon koulutukseen, niin miten voidaan olettaa, että hän pystyisi järjestämään asiansa niin, että voisi olla töissä, työharjoittelussa tai koulutuksessa peräti viisi kuukautta? Näin siivotaan työttömyystilastoja ja syyllistetään työnhakijoita.

Mikä ikuinen leikkuri?

Toissapäivänä kerroin työttömyysturvan aktiivimalliin sisältyvästä ikuisesta leikkurista. Minulle on kerrottu, että olen erehtynyt. Taas kerran tulee elävästi mieleen, miten vuosikausia kerroin vuosien 2005-16 ikuisesta karenssista. Silloinkin väitettiin, ettei sellaista ole olemassakaan, vaan siitä voi vapautua tekemällä työtä. Ihan samalla tavalla on nyt sanottu, että aktiivimallin leikkurista voi vapautua tekemällä työtä. Tätä itsestäänselvyyttä jaksetaan jankuttaa, mutta unohdetaan se nyt. Laitan sen jutun loppuun videona.

Mennäänpä nyt siihen ikuiseen leikkuriin, joka ei tietenkään ole virallinen termi. Siitä ei laissa edes selvästi kerrrota, mutta se käy ilmi lain perusteluista ja Kelan Tutkimusblogista.

Lain perusteluissa se sanotaan näin:

Momentissa säädettäisiin myös siitä, missä tilanteissa tarkastelujakso, jolta työttömyyspäiväraha maksetaan täytenä, alkaa alusta. Tarkastelujakso alkaisi alusta ja työttömyyspäiväraha maksettaisiin täytenä silloin, kun henkilö palaisi työttömyyspäivärahan saajaksi yli kaksi viikkoa kestäneen kokoaikatyön tai yli kaksi viikkoa kestäneen päätoimisen yritystoiminnassa työllistymisen jälkeen. Tarkastelujakso alkaisi alusta myös silloin, jos henkilö alkaa saada työttömyyspäivärahaa sen jälkeen kun hänen soviteltu työttömyyspäivärahansa on hylätty sovitellun päivärahan maksamista koskevien työaika- ja tulorajoitusten vuoksi. Käytännössä tällainen hylkäävä päätöstilanne syntyy joko siksi, että työaika on ylittänyt 80 prosenttia alalla sovellettavasta kokoaikaisen työntekijän enimmäistyöajasta tai siksi, että soviteltua päivärahaa ei ole jäänyt maksettavaksi työttömyysturvalain 4 luvun 5 §:ssä tarkoitetun rajoituksen vuoksi. Lisäksi tarkastelujakso alkaisi alusta ja työttömyyspäiväraha maksettaisiin täytenä silloin, jos työttömyyspäivärahan maksaminen on estynyt työttömyysturvalain 2 a luvussa säädetyn korvauksettoman määräajan tai työssäolovelvoitteen vuoksi. 

Tutkimusblogissa se sanotaan selkokielellä näin:

Jos uusi 65 päivän jakso on alkanut siten, että päivärahaan on tehty 4,65 prosentin alennus, alennuksen saa keskeytettyä vain kahden viikon kokoaikaisella työllä. Tämä aktiivisuusehto on ankarampi kuin alkuperäinen ehto. Jos sitä ei täytä, alennus jatkuu seuraavan 65 päivän jakson alkuun asti, jolloin tilannetta tarkastellaan uudelleen.

Laitetaan sama vielä kuvina, jotka löytyvät sosiaali- ja terveysministeriön tiedotteesta.

1

Se ikuinen leikkuri löytyy alimmasta lokerosta eli passiivisen polun kohdalta. Laitetaan vielä toinen kuva:

2

Jos tarkastelujakson aikana ei ole tehty työtä 18 tuntia, niin seuraava jakso alkaa alennetulla tuella. Alennuksen voi katkaista kesken jakson tekemällä työtä kokoaikaisesti kaksi viikkoa, jolloin jakso keskeytyy ja uusi jakso alkaa.

Jos alennetulla jaksolla tekee työtä 18 tuntia, niin seuraava jakso alkaa täydellä tuella. Mutta jos ei saa katkaistua alennettua jaksoa kahden viikon työllä tai ei saa alennetulla jaksolla työtä 18 tunnin ajaksi, niin seuraava jakso alkaa taas alennetulla tuella. Ja seuraava, sitä seuraava ja niin edelleen, loputtomiin. Tätä tarkoitan ikuisella leikkurilla. Jos työtä ei saa, niin alennus on käytännössä pysyvä.

Toivottavasti tämä nyt tuli selväksi. Jos ei, niin joudun varmaan kirjoittamaan seuraavan jutun pölkkykirjaimin ja tavuviivoilla.

Minulle on myös huomautettu, että yhtä hyvin olisin voinut sanoa tuen palaavan normaaliksi hankkiutumalla karenssiin. Sanotaan se sitten nyt. Lakiesityksen perusteluissa sanotaan näin:

Lisäksi tarkastelujakso alkaisi alusta ja työttömyyspäiväraha maksettaisiin täytenä silloin, jos työttömyyspäivärahan maksaminen on estynyt työttömyysturvalain 2 a luvussa säädetyn korvauksettoman määräajan tai työssäolovelvoitteen vuoksi. 

Karenssin jälkeen tuki palaa täysimääräiseksi ainakin yhden jakson ajaksi. En tiedä onko erityisen houkuttelevaa olla kokonaan ilman rahaa pari kuukautta vain sen takia, että sen jälkeen saa kolme kuukautta täyttä tukea, mutta kaipa viisaat lainsäätäjämme ovat asian näin ajatelleet. Ehkä he varautuvat seuraavaan vaiheeseen eli aktiivisen työnhaun malliin, joka tulee rankaisemaan kahden kuukauden karenssilla niitä, jotka eivät todistettavasti ole hakeneet tiettyä määrää itselleen sopivia töitä.

Nyt sitten se lupaamani video. Tämän Lapinlahden Lintujen vanhan sketsin nykyiset päättäjämme ovat ottaneet totena.

Ikuinen leikkuri ja huutokauppakeisarit

”Jos uusi 65 päivän jakso on alkanut siten, että päivärahaan on tehty 4,65 prosentin alennus, alennuksen saa keskeytettyä vain kahden viikon kokoaikaisella työllä. Tämä aktiivisuusehto on ankarampi kuin alkuperäinen ehto. Jos sitä ei täytä, alennus jatkuu seuraavan 65 päivän jakson alkuun asti, jolloin tilannetta tarkastellaan uudelleen.”

Tällaisesta työttömyysturvan aktiivimalliin kätketystä ansasta kertoo Kela aktiivimallia ”kansantajuisesti” selittävässä Tutkimusblogissaan.

Siis hetkinen. Toivon tulkitsevani väärin, mutta minä tulkitsen tämän näin: Jos ja kun työtön ei saa tehtyä vaadittua 18 tunnin palkkatyötä kolmen kuukauden tarkastelujakson aikana, niin hänen tukeaan leikataan. Uusi jakso alkaa leikattuna. Leikkauksen voi keskeyttää kesken jakson vain kahden viikon työllä, ja siitä alkaa uusi jakso.

Mutta jos aktiivisuusehto 18 tuntia ei uudellakaan jaksolla täyty, niin seuraavakin jakso alkaa leikattuna, ja sen jakson päätyttyä tilannetta tarkastellaan taas uudelleen. Jos ehto ei vieläkään ole täyttynyt, niin taas leikataan. Leikkaus jatkuu niin kauan, kunnes työtön on tehnyt yhtäjaksoisesti palkkatyötä kaksi viikkoa tai onnistunut jonkin jakson aikana työllistymään 18 tunniksi. Tämä on nimeltään aktiivisuusehto, ja se muistuttaa kovasti työmarkkinatuessa olevaa työssäoloehtoa. Työssäoloehdossa kieltäytymiseksi katsottavan toiminnan takia joutuu olemaan tietyn ajan töissä saadakseen etuutensa takaisin. Tällä ehdolla laitettiin vuosina 2005-16 tuntematon määrä ihmisiä ikuiseen karenssiin, josta heidät armahdettiin vasta vuoden 2017 alussa.

Nyt on sitten aktiivimalliin sisällytetty ikuinen leikkuri. Jos työtön ei onnistu saamaan palkkatyötä edes kahdeksantoista tunnin ajaksi jakson aikana, niin miten hän joskus onnistuu saamaan sitä kahdeksi viikoksi yhtäjaksoisesti? Jos 18 tunnin ehto ei koskaan täyty, niin leikkaus jatkuu jakso jaksolta, ikuisesti. Ilmeisesti hallitus suuressa viisaudessaan on keksinyt, että kyllä sitä työtä saa, kun ruoskitaan työttömän selkänahkaa tarpeeksi kauan. En tiedä onko aktiivisuusehdon keksinyt työssäoloehdon aikoinaan keksinyt ilmeinen sadisti, mutta ainakin ajattelu on samanlaista.

Tällaisia asioita aktiivimallista paljastuu, mutta päättäjämme eivät vielä ole perehtyneet edes aktiivimallin alkeisiin. Näin voisi päätellä alkaneesta huutokaupasta, jossa hallituspuolueiden edustajat lupailevat kilpaa lisää mahdollisuuksia aktiivisuuden osoittamiseksi. He lupaavat talkootyön ja erilaisten vapaaehtoistöiden ottamista mukaan, vaikka heidän hyväksymänsä laki ei tällaista mahdollisuutta tunne.

Tästä voi päätellä, että kansanedustajilla tai edes ministereilla ei ole koko aikana ollut tietoa lain sisällöstä. Tätä aloin epäillä jo siinä vaiheessa, kun ministerit Mika Lintilä ja Kai Mykkänen kävivät televisiossa puhumassa läpiä päähänsä. Nyt tähän joukkoon on liittynyt myös eduskunnan varapuhemies Arto Satonen. He ovat huomanneet tehneensä kelvottoman lain ja vieläpä puhuneensa pehmoisia sen sisällöstä. Nyt on kiire yrittää lieventää asiaa ja lupailla lisää aktiivisuuden osoittamisen mahdollisuuksia. Ei ihme, että työministeri Jari Lindströmiä ottaa päähän tällainen huutokauppa.

Sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila ei ole koko aikana puhunut aktiivimallista mitään. Kun hänen olisi pitänyt esitellä asia eduskunnalle, hän oli savusaunassa. Nyt hän tulee esille sen verran, että ilmoittaa kieltäytyvänsä kaikesta julkisesta keskustelusta.

Enpä muista meillä ihan äsken olleen ministeriä, joka kieltäytyy kommentoimasta julkisesti asiaa, joka kuuluu hänen vastuulleen. Hän ei kommentoinut aktiivimallia ennen käsittelyä, ei sen aikana, eikä aio kommentoida edes jälkikäteen. Tästä voisi joku ruveta epäilemään, että ministeri on joko ylimielinen tai ei tiedä vastuullaan valmistellun lain sisällöstä mitään.

Joka päivä aktiivimallista löytyy jokin uusi valuvika tai kummallisuus. Kyllä tämä on nyt jo kuin se entisen alokkaan asento, joka ei korjaamalla parane, vaan pitää tehdä kokonaan uudelleen.

 

Ikuisen karenssin loppu

Miettikääpä miltä tuntuisi, jos teidät tuomittaisiin kymmenen vuoden rangaistukseen laiminlyönnistä, johon ette edes tiedä syyyllistyneenne. Näistä tuntemuksista kertoo blogissaan Keijo Nevaranta, joka vuonna 2006 tuomittiin ikuiseen karenssiin ja joka nyt pyytää avoimessan kirjeessään armahdusta, johon hänellä lain mukaan on oikeus vuoden 2017 alussa.

Ikuinen karenssi on tiettävästi minun keksimäni nimitys työttömyysturvalainsäädännön viime vuosien synkimmälle episodille. Se toteutettiin nousukauden ylimielisyydessä niihin aikoihin, kun Jyrki Katainen julisti, että jokaiselle suomalaiselle on työpaikka ja on oma valinta, jos sitä ei ota vastaan.

Elettiin vuoden 2005 joulukuuta, kun työttömyysturvalain 8 lukuun lisättiin vähin äänin uusi 4a §, joka määritteli uusiksi 500 päivää työmarkkinatukea saaneen pitkäaikaistyöttömän aseman ns. kieltäytymistilanteissa. Lyhyen karenssin sijaan hän menetti kokonaan oikeutensa saada työmarkkinatukea. Oikeus palautui vasta sitten, kun henkilö oli ollut viisi kuukautta työssä, työkokeilussa, työelämävalmennuksessa tai työharjoittelussa.

Tästä muutoksesta ei juuri tiedotettu eikä varoiteltu, joten ikuinen karenssi tuli yllätyksenä. Kieltäytymisen tulkinta jäi yksin työvoimaviranomaisille eikä valittaminen auttanut.

Näin elettiin kuusi vuotta, eikä kukaan tiedä ikuisen karenssin saaneiden määrää. Vuoden 2012 heinäkuun alussa lakia muutettiin uudelleen ja ikuisesta karenssista luovuttiin. Käyttöön otettiin taas määräaikaiset karenssit.

Lain siirtymäsäännökset määräsivät kuitenkin kaikki ennen 1.7.2012 ikuiseen karenssiin tuomitut jatkamaan rangaistuksensa kärsimistä vuoden 2016 loppuun saakka. Jos henkilön katsottiin kieltäytyneen työstä 30.6.2012, niin karenssi oli ikuinen. Seuraavana päivänä kieltäytynyt selvisi kolmen kuukauden karenssilla. Pahiten tämä tietenkin rankaisi niitä, jotka Nevarannan tavoin oli määrätty karenssiin jo vuonna 2006. Heille siirtymäsäännökset tiesivät kymmenen vuoden kakkua eli turvautumista toimeentulotukeen.

Ikuinenkaan ei ole ikuista, vaan lain siirtymäsäännökset lupasivat armahduksen kaikille vuoden 2017 alusta lähtien. Nyt kaikilla hengissä selvinneillä on mahdollisuus saada taas työmarkkinatukea. Töihin tuskin monikaan pääsee sen paremmin kuin ennenkään, sillä kymmenen vuoden sossu- ja leipäjonorumba on luultavasti tehnyt monista pysyvästi työkyvyttömiä.

Tästä synkästä episodista ei moni päättäjäkään ole tietoinen. Vuoden 2012 lakimuutos päätettiin viimeisenä asiana ennen eduskunnan kesälomaa ja siirtymäsäännökset ovat niin vaikealukuiset, että minulta kesti aikoinaan puoli tuntia ymmärtää mitä siellä sanotaan. Toinen puoli tuntia meni lukemani uskomiseen.

Neuvon kaikkia ikuisessa karenssissa olleita hakemaan välittömästi työmarkkinatukea. Olette kärsineet kohtuuttoman rangaistuksenne, josta häpeäminen kuuluu päättäjillemme.

xlarge-012003-1848214

 

 

Ikuisen karenssin paluu

– Ei työttömyysturvaan puuttuminen tuo työpaikkoja yhtään. Ei tietenkään. Sillä tavoitellaan säästöjä työttömyysturvamenoihin ja toisaalta alennetaan kynnystä ottaa työtä vastaan.

Näin suoraan myöntää työministeri Jari Lindström (PS) hallituksen kaavailemien toimien tehottomuuden. Tarkoituksena on leikata työttömyysturvasta 200 miljoonaa euroa ja siinä kaikki. Kynnystä ottaa työtä vastaan ei enää nykyisestään voi alentaa, koska ammattitaitosuoja kestää vain kolme kuukautta. Sen jälkeen on pakko ottaa vastaan mitä tahansa tarjottua palkkatyötä työttömyysetuuden menettämisen uhalla. Jos ministeri ei tätä tiedä, niin hänen ei pitäisi olla ministeri.

Hallituksen suunnitelma kuulostaa samalla tavalla koipussista kaivetulta kuin osallistava sosiaaliturva, josta kirjoitin eilen. Työttömyysturvamenoista säästämiseen ei ole muuta keinoa kuin estää ihmisiä saamasta työttömyysetuutta. Se onnistuu vanhalla keinolla eli ikuisella karenssilla.

Ikuinen karenssi ei ole virallinen termi, mutta kuvaa hyvin vuosina 2006-12 voimassa ollutta lakia. Yksi ainoa työstä tai työvoimapoliittisesta toimenpiteestä kieltäytymiseksi tulkittu teko aiheutti työttömyysetuuden menettämisen ja viiden kuukauden työssäolovelvoitteen laukeamisen. Työssäolovelvoite tarkoittaa sitä, että työttömyyetuudelle takaisin pääsee vasta oltuaan viisi kuukautta töissä tai työvoimapoliittisessa toimenpiteessä.

Järjestelmän tarkoitus oli säästää työttömyysturvamenoista ja alentaa kynnystä ottaa työtä vastaan. Näin virallisesti, mutta tosiasiallinen tarkoitus oli siivota työttömyystilastot ja siirtää taloudellista rasitetta valtiolta kuntien toimeentulotukeen. Jotta tilastojen siivous olisi tehokasta, niin ikuiselle karenssille pudotettuja estettiin pääsemästä takaisin työttömyysetuudelle eväämällä heiltä TE-toimistojen palvelu. Heillä säilyi velvollisuus ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi, mutta heille ei enää tarjottu työtä eikä työvoimapoliittisia toimenpiteitä. Viiden kuukauden työssäolovelvoitetta oli mahdoton täyttää.

Kun ikuinen karenssi purettiin heinäkuussa 2012, niin sille joutuneita estettiin vieläkin saamasta työttömyysetuutta. Lain voimaantulosäännöksiin kirjattiin, että ennen 1.7.2012 määrätty työssäolovelvoite säilyy entisellään. Vasta 1.7.2012 jälkeen määrätyt karenssit ovat määräaikaisia ilman työssäolovelvoitetta. Asia kirjattiin vain lakimuutoksen voimaantulosäännöksiin, joten tuskinpa yksikään kansanedustaja tajusi mitä oli päättämässä kesällä 2012 viimeisenä asiana ennen eduskunnan kesälomaa.

Tällä tavalla pudotettiin ihmisiä pelkälle toimeentulotuelle vuosina 2006-12 ainakin 20 000. Armahdus heille on luvassa vuoden 2017 alussa, jolloin vielä hengissä olevat pääsevät takaisin työmarkkinatuelle.

Lain pitäisi olla sama kaikille, mutta ennen 1.7.2012 rangaistut kärsivät rangaistustaan vielä vuoteen 2017. Samasta kieltäytymisestä 1.7.2102 ja sen jälkeen rangaistut selviävät muutaman kuukauden karenssilla.

Nyt näyttää siltä, että ikuinen karessi tulee takaisin.  Hallitus tavoittelee työttömyysturvaan puuttumisella vain säästöjä. Luultavasti ensimmäiseksi perutaan ikuisten karenssilaisten armahdus, koska he ovat jo menetettyjä tapauksia muutenkin. Sen jälkeen aloitetaan uusi syrjäyttämistehtailu muuttamalla laki vuosien 2006-12 muotoon. Sitten TE-toimistot tehostavat työnvälitystoimintaansa lähettelemällä järjettömiä työhönosoituksia, joiden tarkoitus on saada työttömät kieltäytymään.

Pienen tauon jälkeen syrjäyttämistehdas toimii taas ja valtio säästää. Kunnat kärsivät, mutta nehän voivat sitten laittaa toimeentulotukea saavat kuntouttavaan työtoimintaan tekemään palkatonta työtä.

Tämä on taas vain ennustus, mutta näillä työvoimapoliittisilla ennustuksillani on ikävä tapa toteutua.