Kenen hallitus?

– Me emme valmistele hallintarekisteriä uudestaan missään muodossa. Hallintarekisteri on haudattu ja kuopattu. Sitä ei tuoda tämän hallituskauden aikana, silloinen valtiovarainministeri Stubb vakuutti joulukuussa 2015.

No siinä menikin jopa kolmisen kuukautta, kun hallintarekisteriä yritettiin seuraavan kerran ujuttaa Suomeen.

Kiva, että poliitikkojen puheisiin voi luottaa.

Ja hallintarekisteriä valmistellaan jälleen kerran ja samassa muodossa kuin aikaisemmin, ja edelleen tämän hallituskauden aikana.

Näin vastaa Iltalehden Tommi Parkkonen kolumnissaan otsikon kysymykseen. Puoliväliriihessä tuli selväksi, että hallituksen päätökset eivät toimi halutulla tavalla. Vuokranantajat sanovat suoraan, että asumistuelle asetettava katto ei hidasta vuokrien nousua. Tutkijat ovat sitä mieltä, että päätös voi siirtää köyhät omille asuinalueilleen. Asumistukea saavat pienituloiset odottavan kauhuissaan päätöksen vaikutuksia.

Halitus päätti olla leikkaamatta yritystukia. Tämä päätös ei miellytä edes Suomen Yrittäjiä. SY esitti esitti kehysriihen alla 556 miljoonan euron leikkauksia tehottomiin yritystukiin, mutta silti niitä ei leikattu. Perusteluna oli, että jokaiselle tuelle oli joku puolustaja.

Ainakaan köyhillä ei tässä riihessä ollut yhtään puolustajaa, sillä heiltä leikataan asumistukea. Työttömilläkään ei ollut puolustajaa, sillä heiltä leikataan työttömyysturvaa, jos he eivät tee töitä joko palkkaa vastaan tai palkatta. Tämä aktiivimalli tarkoittaa sitä, että työttömän on tehtävä kolmen kuukauden aikana yksi vähintään 18-tuntinen työviikko. Tunnit voi jakaa enintään neljän viikon ajalle. Työn tekemisen voi korvata myös olemalla kolmen kuukauden tarkastelujaksolla vähintään viisi päivää niin sanotuissa työllistymistä edistävissä palveluissa, eli esimerkiksi kuntouttavassa työtoiminnassa tai työkokeilussa. Nämä ovat palkattomia töitä.

Sen sijaan hallintarekisterilaki nousee taas kerran haudasta, jonne se on peitelty jo kaksi kertaa. En tiedä millainen poliittinen lehmänkauppa on tehty, että on saatu perussuomalaiset tämän taakse. Tähän asti he ovat vastustaneet lakia kiivaasti.

Ja kiire on kova. Eduskunnan talousvaliokunta käsittelee hallintarekisterin sisältävää lakia tänään, ja voimaan se on tarkoitus saada jo kesällä. Hallituksen esitys on täsmälleen sama esitys, johon aikaisemmalla lausuntokierroksella suhtautuivat kriittisesti ja moittien jopa 90 prosenttia lausunnonantajista – muun muassa verottaja, poliisilaitos ja syyttäjälaitos, jotka pelkäsivät hallintarekisterin mahdollistavan osakesijoitusten piilottamisen viranomaisilta ja siten tukevan harmaata taloutta.

Hallituksen päätökset eivät miellytä kansalaisia, vuokranantajia eikä yrittäjiä. Sen sijaan pääomapiirejä miellyttää hallintarekisterilain runnominen läpi. Siinäpä vastaus siihen, kenen hallitus maatamme johtaa.

veikka lahtinen

Kuva: Facebook/Veikka Lahtinen

Sinulle ja minulle

– Kaikki ne isot projektit, joita tulin kaupungille tekemään, on nyt saatu valmiiksi tai sellaiseen vaiheeseen, että ne on helppo viedä eteenpäin.

Näin sanoi Helsingin sosiaali- ja terveystoimesta vastaava apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty ilmoittaessaan siirtyvänsä yksityisiä terveyspalveluja Helsingin kaupungille myyvän Suomen Terveystalo Oy:n palvelukseen johtamaan palvelujen myyntiä mm. Helsingin kaupungille. Sitä ennen Räty oli sote-uudistuksen vastuuministerinä edellisessä hallituksessa. Hänen johtoajatuksensa sekä ministerinä että apulaiskaupunginjohtajana on koko ajan ollut raha seuraa potilasta.

Jos tämä olisi takavuosien suosikkisarja Kupla, niin tämäkin uusi jakso alkaisi menneen kertauksella.

Vuonnna 2011 Laura Räty valittiin Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimesta vastaavaksi apulaiskaupunginjohtajaksi. Vuonna 2013 Räty nousi eläkeyhtiö Kevan hallituksen johtoon. Kevan toiminnanjohtaja Merja Ailus erosi etuuksistaan nousseen metelin takia ja ensimmmäisenä häntä oli savustamassa ulos Kevan hallituksen puheenjohtaja Räty. Keväällä 2014 Lasse Männistön isä Jukka Männistö nousi Kevan toimitusjohtajaksi Merja Ailuksen eron jälkeen. Häntä varten pätevyysvaatimuksia väljennettiin.

Vuonna 2013 Lasse Männistö nousi Helsingin kokoomuksen valtuustoryhmän johtoon. Kesällä 2014 Laura Räty nimitettiin eduskunnan ulkopuolelta sosiaali- ja terveysministeriksi kokoomuksen puoluekokouksessa. Elokuussa 2014 Helsingin kaupunginvaltuusto ennätti valita Lasse Männistön Rädyn sijaiseksi apulaiskaupunginjohtajan virkaan, jolloin Räty olisi noussut kansanedustajaksi Männistön tilalle. Eduskunnan puhemies Eero Heinäluoman ja jopa kokoomuksen puheenjohtaja Alexander Stubbin esittämän kritiikin takia Männistö ei ottanut viransijaisuutta vastaan.

Lasse Männistö valittiin verovarojen hamuamisesta ja verosuunnittelusta tunnetun Mehiläinen-konsernin terveydenhuollon ulkoistusten johtajaksi eli käytännössä lobbaamaan kuntien terveydenhuollon yksityistämistä. Samaan aikaan hän jatkaa Helsingin kokoomuksen valtuustoryhmän johdossa. Laura Räty palasi eduskuntavaalien jälkeen takaisin Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimesta vastaavaksi apulaiskaupunginjohtajaksi. Räty on tunnettu yksityistämisen puolestapuhuja, joka jaksaa väsymättä toistaa asiakkaan valinnanvapauden oikeutta. Se tarkoittaa sitä, että asiakas saa mennä hoidattamaan vaivansa yksityiselle lääkäriasemalle ja lasku lähtee kunnalle. Se tarkoittaa käytännössä verovarojen siirtämistä suurille Terveystalo Oy:n ja Mehiläisen kaltaisille firmoille.

Confused? You won’t be after this episode.

Keskustalaisen Juha Sipilän johtama hallitus on tehnyt valtiovarainministeri Alexander Stubbin mukaan historian kokoomuslaisinta politiikkaa. Se runnoi läpi esityksen sote-uudistuksesta, jonka tärkein ajatus on raha seuraa potilasta. Räty on Helsingin kaupungin apulaiskaupunginjohtajana vastannut omalta osaltaan tämä periaatteen toteuttamisesta. Nyt työ on tehty ja on aika siirtyä pöydän toiselle puolle nauttimaan sen hedelmistä. On helppo myydä sellaista, minkä ostamisesta on aiemmin ollut vastuussa.

Aiemmin samanlaisen tempun teki Helsingin sosiaalijohtaja Paavo Voutilainen. Hän vastasi kriisimajoituspalvelujen ostamisesta lähinnä Barona Oy:ltä, kunnes siirtyikin yllättäen Baronan palvelukseen myymään kaupungille niitä samaisia palveluja. Virkamieslainsäädäntöön ei aikeista huolimatta saatu minkäänlaista karenssiaikaa hidastamaan johtavien virkamiesten kulkua julkisen ja yksityisen sektorin välisestä pyöröovesta.

Siteeraan lopuksi Helsingin laupunginvaltuutettu Dan Koivulaaksoa:

Sipilän hallitus pyrkii sote-ratkaisullaan avaamaan kymmenien miljardien bisneksen, joka alistaa peruspalvelumme voitontavoittelulle. Kun talous ei muuten kasva, haetaan kasvua veronmaksajien rahoilla yksityistämällä yhteistä ja jakamalla hyöty harvojen taskuun. Tämän politiikan ongelmallisuutta lisää maan tapa, jossa poliittinen ja taloudellinen eliitti sekoittuu ilman, että siinä nähtäisiin mitään ongelmaa.

Markkinat ovat nyt kerralla aukeamassa rytinällä. Luulisi, että myös kilpailevat yritykset pitäisivät tällaista politiikan ja talouden sekoittumista ongelmana, ellei odotettavissa olisi, että ne menevät jakoon sulle-mulle-periaatteella, esimerkiksi Laura Rädyn ystävän, kokoomuksen Helsingin valtuustoryhmän puheenjohtajan Lasse Männistön työpaikan Mehiläisen ja Terveystalon välillä.

13062309_10153619843688310_942944673224795133_n

Kuva: Fb/Veikka Lahtinen

Lue myös tämä: http://masik.puheenvuoro.uusisuomi.fi/216817-sotetati-loysi-kultamunan-taivaalta-sataa-mannaa

 

Rehellisesti totta

Kokoomuksen puheenjohtajuuden jatkokautta tavoitteleva valtiovarainministeri Alexander Stubb teki eilen historiaa puhumalla rehellisesti totta. Hän sanoi kampanjansa avajaistilaisuudessa, että tällä hetkellä noudatetaan Suomen historian kokoomuslaisinta politiikkaa ja että olemme menossa liian kovaan yhteiskuntaan. Tiivistetään hänen sanomansa vielä kahteen pointtiin:

13082513_527561902528_7744584377201575133_n

Kuva: Facebook/Tomi Strömberg

Hallitus on leikannut häikäilemättömästi koulutuksesta, sosiaaliturvasta, varhaiskasvatuksesta ja terveydenhoidosta. Se on jo päättänyt yhtiöittää terveyskeskukset, vaikka kukaan ei kampanjan avajaisissa puhuneen kansanedustaja ja Stubbin kampanjapäällikkö Kaj Mykkäsen mukaan sellaista olisi uskonut vielä muutama vuosi sitten. Mykkäsen sanoin saavutusten lista on niin pitkä, että sen laatimista vaikeuttaa suoranainen runsaudenpula.

Ja lisää on tulossa. Tulevaisuudessa julkinen valta ei voi tuottaa sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluja muuten kuin kilpailemalla osakeyhtiönä suurten kansainvälisten toimijoiden kanssa. Tiet, rautatiet ja meriväylät aioitaan yhtiöittää ja verovaroin rakennetuilla teillä liikkumisesta tehdään maksullista. VR ja Posti aiotaan pilkkoa ja näin syntyvät uudet yhtiöt myydään markkinoilla. Työttömien palkattomia töitä tullaan lisäämään entisestään ottamalla palkaton työnäyte jo olemassaolevien palkattomien töiden joukkoon.

Suomesta ollaan tekemässä osakeyhtiö, jossa kansan sananvalta ja palvelut määräytyvät lompakon paksuuden mukaan. Julkisen sektorin ainoiksi toimintamuodoiksi ovat jäämässä enää armeija, poliisi ja tuomioistuinlaitos. Niitä tullaan varmasti tarvitsemaan, mutta niiden rooli muuttuu. Niistä tulee vallanpitäjien ase kansaa vastaan. Oireita tästä on ollut näkyvissä jo kauan ja lisää tulee koko ajan. Niinpä vallanpitäjille vaarattomat äärioikeistolaiset voivat partioida kaduilla poliisin suojeluksessa, mutta muut saavat sähköä etälamauttimesta.

Stubbin toinenkin pointti pitää siis paikkansa. Olemme tosiaan menossa kohti pelottavan kovaa yhteiskuntaa. Siinä ei pullikoida vallanpitäjiä vastaan ja köyhä tietää paikkansa. Jos ei tiedä, niin se näytetään hänelle kovin kourin. Syntymäköyhä pysyy koulutusleikkausten ansiosta köyhänä ja hänestä tehdään palkatonta työvoimaa. Muistutan taas oikeushistorian professori Heikki Ylikankaan jo 1980-luvulla lausumista sanoista:

Kun tulo- ja varallisuuserot kasvavat, niin kontrolli kovenee ja rangaistukset ankaroituvat. Sääty-yhteiskunta tulee takaisin muodossa tai toisessa.

Entäpä ne hallituksen kaksi muuta puoluetta? Kokoomushan sai hallituspuolueista vähiten ääniä, joten kaiken järjen mukaan sen pitäisi olla muiden talutusnuorassa. Näin ei kuitenkaan ole, koska keskustalainen pääministeri Juha Sipilä edustaa enemmän elinkeinoelämää kuin omaa puoluettaan. Anne Berner puolestaan näyttää olevan vain pääomapiirien agentti, joka on lähetetty tekemään likainen työ pikavauhtia.

Perussuomalaiset ovat tässä hallituksessa saaneet hovinarrin osan. Mitään he eivät ole saaneet aikaan eikä heiltä mitään kysytä. Heille saa luvan riittää pelkkä muodollinen ministerin asema ja palkaksi lojaalisuudesta he saavat provosoida köyhää kansaa syyttämään kaikesta maahanmuuttajia ja turvapaikanhakijoita.

Tulevaisuuden Oy Suomi Ab:ssä lajitellaan ihmiset varallisuuden ja etnisen alkuperän mukaan tuottaviin ja tuottamattomiin eli rikkaita hyödyttäviin ja tarpeettomiin. Erottelusta huolehtii kovin käsin yhteiskunnan ylläpitämä väkivaltakoneisto.

Tätähän äänestäjät tilasivat. Vai tilasivatko?

Yövartijavaltiovarainministeri

– Minä en halua, että lapseni elävät isoina maassa, jossa sosiaalisia ongelmia hoidetaan alkoholipolitiikalla, jossa työttömyyttä hoidetaan sosiaalipolitiikalla ja jossa julkisen vallan tehottomuuteen vastataan lisäämällä julkista valtaa.

Näin kuvailee kokoomuksen puheenjohtajaehdokas Elina Lepomäki oman ihanteensa mukaista Suomea. Hän  korostaa markkinataloutta ja yksilön vapautta ja kavahtaa valtion valtaa ja holhousta.

Elina Lepomäki on varmasti enemmän asiapoliitikko kuin vaikkapa nykyinen puheenjohtaja Alexander Stubb. Sen Lepomäki sanoi selkeästi:

– Jos politiikalta kaivataan viihdettä, en ole oikea nainen.

Asiapoliitikkona hänet tunnetaankin ja se on hyvä asia. Hänen asiansa tässä kuitenkin hirvittää.

Lepomäki on puhdasoppinen markkinaliberalisti. Markkinaliberalistien tavoitteena on, että kaikkea toimintaa ohjaavat kilpailu, valinnanvapaus, vähäinen sääntely ja valtion mahdollisimman pieni rooli. He uskovat markkinoiden kaikkivaltiaaseen voimaan, markkinatalouden järkähtämättömiin lakeihin, jotka korjaavat kaiken. Valtio ei saa puuttua markkinavoimien näkymättömän käden tahtoon.

Ihan ulkomuistista luettelen keskiverron markkinaliberalistin tavallisimpia näkemyksiä.

Hän haluaa lakkauttaa työehtosopimusten yleissitovuuden, koska ihmisen suurinta vapautta on sopia itse työnantajan kanssa työehdoista ja palkoista. Hän haluaa ajaa alas työttömyys- ja sosiaaliturvan. Hän haluaa ajaa alas sosiaalipolitiikan yhteiskunnan kehittämisen välineenä. Hän haluaa tasaveron, jolloin rikas ja köyhä maksavat tuloistaan saman prosentin mukaan. Hän ei halua maahan humanitaarisia pakolaisia. Hän kannattaa yliopistoihin lukukausimaksuja.

Lepomäki itse on menestyjä. Markkinaliberaalien tapaan hän ei halua valtion sekaantuvan millään tavalla markkinoiden toimintaan.

Siinä mielessä on ironista, että Lepomäki teki pankkiuransa The Royal Bank of Scotland Groupissa. Se oli finanssikriisin suurimpia arkkitehtejä ja Iso-Britannian hallitus joutui kansallistamaan pankin vuonna 2008 sen tehtyä 24 miljardin punnan tappiot. Lepomäki työskenteli silloin riskienhallinnan asiantuntijana pankissa. Pankin pääomittamiseen käytettiin verovaroja yli 600 puntaa jokaista brittiä kohden ja valtio omistaa edelleen 73 prosenttia pankista.

Minkä markkinavoimat tuhosivat, niin sen valtio korjasi. Valtio siis puuttui suorastaan hävyttömällä tavalla markkinavoimien järkähtämättömiin lakeihin ja esti veronmaksajien rahoilla katastrofin syntymisen. Vastuuseen eivät joutuneet pankki, pankkiirit eivätkä riskienhallinnan asiantuntijat.

Jos teidän mielestänne suurin itsekkyys ja ahneus ovat suurinta vapautta, niin Lepomäen johtama kokoomus on teidän puolueenne. Pitäkää kuitenkin huoli siitä, että teillä on jo valmiiksi paljon rahaa ja kuulutte yhteiskunnan kermanjuojiin. En vihjaile mitään, mutta Lepomäen pyrkimys vähentää köyhien ja kurjien määrää voidaan tämän pärjääjäfilosofian valossa lukea hyvinkin raadollisesti:

– Lähdin politiikkaan siksi, että meillä olisi vähemmän köyhyyttä ja kurjuutta, eli että saisimme pienennettyä sitä ihmisten joukkoa, joilla ei ole mahdollisuuksia ja näköaloja päästä elämässään eteenpäin.

Lepomäki hallitsee numerot ja talousteoriat, se ei ole kenellekään epäselvää. Siinä mielessä hän olisi ehdottomasti pätevä valtiovarainministeriksi. Se valtio sitten olisikin yövartijavaltio, jossa valtion tehtäviin kuuluisi vain armeija, poliisi ja tuomioistuinlaitos. Kun sosiaalipolitiikka on ajettu alas, niin niitä kaikkia varmasti tarvitaan suojelemaan vähälukuista pärjääjien joukkoa osattomien massoilta.

***

Kommentointi vain omalla etu- ja sukunimellä, jos muuta ei ole sovittu.

Koulutusta tietämättömyyteen

Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok) esittää reaaliaineiden valinnaisuutta voimakkaasti lisäävää tuntijakokokeilua. Se mahdollistaa lukion suorittamisen opiskelematta lainkaan esimerkiksi yhteiskuntaoppia, fysiikkaa, historiaa ja biologiaa. Näin lukiolainen voi poistaa opinto-ohjelmastaan kokonaan talouden kiertokulun, Big Bangin, maailmansodat ja evoluutioteorian. Radikaali valinnaisuus jättää mustia aukkoja yleissivistykseen.

Näin kritisoi Aineopettajaliiton varapuheenjohtaja ja lukiotoimikunnan puheenjohtaja Jaakko Lindfors opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen esittämää reaaliaineiden valinnaisuutta voimakkaasti lisäävää tuntijakokokeilua Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksessaan.

Entinen opetusministeri Krista Kiuru ihmettelee sitä vauhtia, jolla nykyhallitus on onnistunut tuhoamaan vuosikymmenien työn.

– Grahn-Laasosen saavutuslistalla ovat muun muassa 1000 opettajan vähennykset peruskouluista tänä vuonna, neljänneksen leikkaus opintotukeen, megaluokan säästöt varhaiskasvatukseen ja korkeakoulutukseen sekä nuorisotakuun eli nuorten koulutukseen pääsyn alasajo. Lisäksi Grahn-Laasonen on antanut luvan säästöjen saamiseksi lopettaa jopa 17 000 aloituspaikkaa ammatillisesta koulutuksesta,

– Haluan myös sanoa, että kokoomus on se puolue, jolle sivistys on yhteiskunnan kivijalka ja sitä puolustamme. Kiitos Sanni Grahn-Laasoselle työstä, jota joka päivä teet sivistyksen, koulutuksen ja osaamisen puolesta, kuului Alexander Stubbin kiitos Grahn-Laasoselle.

Ja Grahn-Laasonen ottaa kiitoksen vastaan ilmeisen tosissaan, saattaapa jopa vilpittömästi uskoa omaan erinomaisuutensa ministerinä.

12800309_10154161570056842_2926358450499583786_n

Tavoitteena näyttää olevan tietämättömän kansan kasvattaminen. Meitä vähän vanhempia ei voi huijata kaiken aikaa, mutta kun työ aloitetaan pienestä pitäen, niin äänestysiän saavuttaessaan nykyiset lapset ovat jo autuaan tietämättömiä suunnilleen kaikesta. Niinpä heille voi kertoa satuja myös aikuisiällä. Satujen kertojiksi eli tulevaisuuden johtajiksi kasvatettaisiin tietenkin ns. paremman väen jälkikasvu.

Tarkoitan vaikkapa niitä satuja, joita pääministeri Sipilä on koko ajan kertonut yhteiskuntasopimuksen vaihtoehtona olevasta pakkolainsäädännöstä. Kun sopimus nyt näyttää kaatuvan, niin Sipilän bluffi paljastui. Tänään hän ilmoitti, että pakkolaeista luovutaan joka tapauksessa, koska niitä ei ehditä valmistella. Tosiasiassa Sipilä on tiennyt koko ajan, että pakkolakeja ei voida edes säätää niiltä osin, kuin ne ovat vastoin perustuslakia. Ja sitä ne ovat keskeisiltä osin.

Tietämätöntä kansaa tarvitaan uskomaan muitakin nyky-yhteiskunnan nurinkurisia ilmaisuja. Fb-kaverini Matti Schmeroja niitä tänään listasi, joten siteeraanpa häntä suoraan:

Sivistystä ja koulutusta puolustetaan parhaiten leikkaamalla sekä kouluilta että opiskelijoilta.

Työttömiä autetaan parhaiten pakottamalla haidät palkattomiin töihin ja leikkaamalla heidän tukiaan.

Palkansaajia autetaan parhaiten leikkaamalla etuja ja palkkoja, jotta yritykset voivat maksaa isompia osinkoja.

Sotaa pakenevia ihmisiä autetaan parhaiten laittamalla rajat kiinni ja leikkaamalla paikan päällä tehtävästä avustuksesta.

Ihmisoikeuksien kunnioittamisen vaatiminen on samanalaista ääritoimintaa kuin polttopullojen heittäminen vastaanottokeskukseen.

Johdonmukaista politiikkaa tehdään parhaiten ideologian pohjalta faktoista välittämättä ja sitten myöhemmin perumalla tehdyt päätökset.

Ympäristöä suojellaan parhaiten perumalla vuosikausia valmistellut suojelupäätökset ja antamalla valmiiksi tuottajahintojen johdonmukaisella alentamisella nurkkaan ajettujen maanomistajien päättää, myydäkö soiset maat turpeen tuotannolle vai antaako valtion lunastettavaksi suojelualueiksi.

Tietämätöntä kansaa on helpompi hallita kuin tiedon pohjalta ajattelemaan opetettua. Parempi vaihtoehto olisi valita nykyistä viisaampia päättäjiä hyvissä ajoin.