Köyhät kyykkyyn

Aktiivimalli, työelämäkokeilu, työkokeilu, kuntouttava työtoiminta. Tässä muutamia sanoja, jotka kannattaa painaa mieleen. Ne ovat hallituksen ainoat keinot vähentää työttömyyttä. Tosiasiassa työttömyys ei vähene, mutta tilastot kaunistuvat. Lisäksi työntekijöille ei tarvitse maksaa palkkaa.

Työkokeilu ja kuntouttava työtoiminta ovat vanhoja tuttuja. Molemmissa tehdään työtä työmarkkinatuella ja yhdeksän euron päivittäisellä kulukorvauksella. Ensi vuonna alkavassa työelämäkokeilussa ei makseta edes sitä yhdeksää euroa.

Aktiivimallissa on uutta se, että se koskee myös ansiosidonnaista päivärahaa saavia. Heidän on tehtävä noin kolmen kuukauden jaksossa 18 tuntia työtä, jotta ansiopäivärahaa ei leikattaisi. Jos työtön ei aktivoidu eli ei pysty täyttämään työssäoloehtoa eikä pysty osallistumaan työvoimapoliittiseen koulutukseen, hänen työttömyysturvaansa leikataan 4,65 prosentilla seuraavien kolmen kuukauden ajan.

Jos ja kun sitä palkkatyötä ei löydy kaikille, niin se on työttömän vika. Kaikki työttömyys on nykyisin työttömien oma vika, sillä meille valehdellaan avoimia työpaikkoja olevan jopa 100 000. Uskomattominta on, että näin paksu hölynpöly menee jatkuvasti läpi.

Samaan aikaan toimeentulotuen myöntämisen sekoittanut Kela aikoo sekoittaa myös asuntojen vuokramarkkinat määrittelemällä jokaiseen kuntaan suositusvuokrat, joiden maksamiseen voi saada toimeentulotukea. Suositusvuokrat on määritelty niin alas, että yhä useampi joutuu etsimään halvempaa asuntoa ja sitä turhaan odotellessaan maksamaan entistä suuremman osa vuokrasta muuhun elämiseen tarkoitetusta toimeentulotuen osasta. Jos ja kun niitä halvempaa asuntoja ei löydy, niin odotettavissa on asunnottomien määrän kasvu.

Näin toteutuu Kelan pääjohtajan ensimmäisessä haastattelussan kertoma tavoite lopettaa ilmaisen rahan maksaminen kotiin, kun sitä kotia ei enää ole. Jostain kumman syystä nämä tavoitevuokrat tulivat mediallekin yllätyksenä, vaikka asian valmistelusta kerrottiin jo vuosi sitten. (Juttu näkyy olevan luettavissa vain tilaajille, mutta jo alku riittää kertomaan asian olleen hyvin tiedossa.)

Köyhille on odottevissa yhä kylmenevää kyytiä. Sen sijaan kaikkein rikkaimmilla menee hyvin. Kovimmin palkkojen alennusta vaativat ovat verosuunnitelleet itsensä käytännössä verottomiksi.

Mitäpä tekee palkkatyössä käyvä keskiluokka? Ei mitään, se nukkuu onnellista hurskaan unta. Se ei huomaa, että sen työpaikkoja uhkaavat entistä enemmän palkattomaan työhön määrättyjen joukot. Herääminen tästä unesta tulee olemaan shokki, josta voi sitten tietenkin syyttää työttömiä. Tulevat ja vievät meidän työpaikat.

Ja maan hallitus paukuttelee henkseleitään, kun sekä työttömyys että yhteiskunnan maksamat tuet alenevat.

Sitä minä vain ihmettelen, että miten hallitus kuvittelee saavansa Suomen nousuun viemällä ihmisiltä vähätkin rahat ja antamalla veronkiertäjien huseerata vapaasti. Tämä lienee se kuuluisa hallituspuolueiden yhteinen arvopohja. Jolla on, niin sille annetaan lisää, ja jolla ei ole, siltä otetaan vähäkin pois, kuten Iso Kirja sanoo.

 

 

Siivooja-Marian tapaus

Toissapäivänä ja eilen  kirjoitin Ilta-Sanomien esille nostamasta Mariasta, jolle virkavapaalla ollessaan jäi erilaista tuista käteen sata euroa enemmän kuin työstään siivoojana. Ilta-Sanomat on nyt julkaissut täydentävän jutun, jossa Marian tilanne ja hänen saamansa etuudet yksilöidään tarkemmin.

Uusi juttu osoittaa, että jos palkka on pieni ja työmatkakulut suuret, niin erilaisista tuista voi jäädä käteen enemmän kuin palkasta. Marian työmatkakulut olivat todellakin huomattavat, peräti 350 euroa kuukaudessa. Kun ne jäävät pois, niin rahaa säästyy. Matkakuluihin tarvittava summa oli vähennetty nettopalkasta, joten käteen jäi 900 euroa.

Marian tapaus on kokonaisuudessaan harvinainen. Ensinnäkin hänellä tosiaan on virka, mikä nykyisin on harvinaista. Kysy Kelasta-sivun mukaan virkavapaalla ei voi saada perustoimeentulotukea, mutta näköjään voi. Kuten Maria kertoo, niin helppoa se ei ole ollut, mutta toimeentulotuessa on aina mahdollisuus käyttää tapauskohtaista harkintaa. Tässä tapauksessa sitä on käytetty.

Maria on saanut myös täydentävää ja ennaltaehkäisevää toimeentulotukea. Sen saaminen perustuu kokonaan yksilölliseen tarveharkintaan, joten hänen tapauksessaan sitä on käytetty juuri lain hengen ja kirjaimen mukaisesti.

Osaamiskeskuksen päällikkö Tomi Ståhl toimeentuloturvaetuuksien osaamiskeskuksesta sanoo, että toimeentulotukea ei alenneta ”näin nopeasti” osa-aikatyöstä irtisanoutumisen takia. Hyvä juttu. Toivottavasti sama käytäntö ulotetaan koskemaan myös työtöntä, jonka tukea alennetaan varoittamatta heti, kun hän jättää vaikkapa työllisyyskurssin kesken.

Kuten Ståhl sanoo, niin kuvattu tilanne on mahdollinen. Jos töissä käyvälle jää kaikki tulot ja etuudet huomioon ottaen vähemmän kuin 878 euroa hakijan ja hänen lapsensa päivittäisiin menoihin, niin silloin hänellä voi olla oikeus toimeentulotukeen.

Ilta-Sanomien uudessa jutussa faktat on kerrottu. Tuista käteen jäävä palkkaa suurempi summa johtuu nyt pois jääneistä työmatkakuluista, joita ilmeisesti ei oltu huomioitu Marian verokortissa. Hänellä olisi myös työssä ollessaan saattanut olla oikeus asumistukeen ja toimeentulotukeen. Jos kaikki nyt kerrotut faktat olisi kerrottu heti ensimmäisessä jutussa, niin en olisi kiinnittänyt koko asiaan huomiota.

Uskon, että Ilta-Sanomat on tarkistanut faktat ja nähnyt tilisiirrot. Jos nyt ruvetaan halkomaan hiuksia, niin jäähän tuohon vielä pari epäselvyyttä. Maria sanoo bruttopalkkansa olevan 1 512 euroa. Se on alle JHL:n taulukkopalkan, joka on 1 766 euroa. Eron syytä en rupea arvailemaan.

Tuosta palkasta käteen jäävästä summasta esitän vielä pienen epäilyn. Jos bruttopalkka on 1 512 euroa, niin veroprosentiksi tulee 2. Eläke- ja työttömyysvakuutusmaksut ovat yhteensä 7,75 %. Maksuihin menee siis palkasta 9,75 % eli 1 512 euron tuloista jää käteen 1 398 euroa. Kun tästä vähennetään työmatkoihin käytetyt 350 euroa, niin käteen jää silti enemmän kuin kerrottu 900 euroa tai satasen enemmän oleva toimeentulotuki.

Lisäksi Maria sanoo saavansa Kelan kautta toimeentulotuen lisäksi 225 euron elatusmaksun yhdestä lapsesta sekä lapsilisän yksinhuoltajakorotuksella 143 euroa. Nämä molemmat ovat Kelan sivujen mukaan toimeentulotukilaskelmassa huomioon otettavia tuloja, jotka alentavat perustoimeentulotukea.

Lisäksi Kelan mukaan täysimääräinen elatustuki on 150,50 euroa, ei 225 euroa.  Mikäli elatussopimuksen mukainen elatusmaksu on 225 euroa, mutta elatusvelvollinen laiminlyö maksun, niin silloin huoltaja voi hakea sopimuksen mukaisen maksun Kelasta ja Kela perii sen sitten elatusvelvolliselta. Tämäkin elatusmaksu on toimeentulotukea laskettaessa tukea vähentävää tuloa.

No, antaapa olla, en minä rupea näin pienistä summista vääntämään enempää. Tärkeintä koko jutun julkisuuteen tuomisessa on Marian mukaan herättää keskustelua siitä, miten matalapalkka-alalla työskentely voi kannattaa. Olen samaa mieltä. Eivät tuet ole liian suuria, vaan joidenkin alojen palkat ovat aivan liian pieniä.

Kun vielä saataisiin juttujen kommentoijatkin näkemään asia näin.

EDIT 22.7.2017: Lisätty elatusmaksua koskeva kohta.

 

 

Mätäkuun juttu?

– Täytin toimeentulotukihakemuksen, vuokratukihakemuksen ja hain vielä kunnalta ennaltaehkäisevää tukea.

Maria kertoo, että kotona ollessa hänelle yllättäen jäi käteen noin 100 euroa kuukaudessa enemmän rahaa kuin töissä ollessa.

Ilta-Sanomat julkaisi jutun sosiaalitukien runsaudesta suhteessa pieneen palkkaan. Yksinhuoltaja irtisanoutui työstään ja hämmästyi saamansa ilmaisen rahan määrää. Siivoojan työstä hänelle jäi käteen 900 euroa kuukaudessa. Työuupumuksen takia hän kuitenkin siirtyi kunnan ulkoistamaan kotipalveluun osa-aikaiseksi, jolloin palkka tietenkin oli paljon pienempi.

Kaikki kunnia tälle Marialle ja erityisesti hänen aikomukselleen palata takaisin siivoojan työhön, josta hän on virkavapaalla. Sinänsä kummallista, jos siivoojan työ on vielä nykyaikana virkasuhde, mutta se on sivuseikka. En missään tapauksessa vähättele hänen työuupumustaan, vaan pidän työstä pidettyä taukoa hänen tapauksessaan enemmän kuin järkevänä.

Nyt ei siis puhuta Mariasta, mutta puhutaanpa sen sijaan uutisesta. Ihan otsikkoon on nostettu tuen suuruus, joka on satasen enemmän kuin työstä käteen jäänyt raha. Kummasta työstä nyt mahdetaan puhua? Siitä siivoojaan työstä, josta jäi käteen 900 euroa vai siitä lyhytaikaisesta osa-aikatyöstä? Siivoojan työssään Maria on joutunut harvinaisen kovan verotuksen kohteeksi, sillä JHL:n sopimuksen mukaan siivousalan bruttopalkka on 1766 €/kk.

Jos puhutaan osa-aikatyöstä kotipalvelussa, niin asia on kunnossa. Jos puhutaan siitä kokoaikatyöstä siivoojana, niin juttu herättää kysymyksiä. Yhden kotona asuvan alaikäisen yksihuoltaja saa toimeentulotuen perusosaa 536,68 euroa, ja sisarussarjan kolmas lapsi voi saada tukea 292,73 euroa. Tuen määrät löytyvät täältä. Lisäksi tulee asumistuki, jota jutussa sanotaan virheellisesti vuokratueksi, ja jonka määrää ei kerrota. Sitä Marialla olisi ollut mahdollisuus hakea jo työssä ollessaan, mutta ilmeisesti hän ei ole niin tehnyt.

Tukien määrä on todennäköisesti suurempi kuin osa-aikatyöstä saatu palkka, mutta ei ole suurempi kuin siivoojan palkasta käteen jäänyt osuus. Lisäksi Maria irtisanoutui osa-aikatyöstään, joten lain mukaan hänen tukeaan pitää alentaa 20 %. Lisäksi tulee nyt kunnalta haettu ennaltaehkäisevä tuki, jota myönnetään tilapäiseen tarpeeseen ja jonka määrää ei kerrota. Ei tarvitsekaan kertoa, sillä se ei meille kuulu, eikä sitä missään myönnetä ilman todellista tarvetta. Sitä ei kuitenkaan myönnetä jatkuvasti, vaan se on aina tilapäistä.

Marian tapaus on outo ja siitä puuttuu oleellisia faktoja. Niinpä ilmeisesti palkkojen pienuutta kuvaamaan tarkoitetusta jutusta tuli tukien suuruutta ihmettelevä. Jutusta tulevat mieleen Sossu-Tatu tai Skeitti-Juuso, ja kommenteissa kansa vaatii matalapalkkojen nostamisen sijaan tukien alentamista.

tuet

EDIT 19.7. klo 17.10: Lisätty siivousalan palkkaa koskeva lause.

EDIT 22.7. klo 9.00: Juttua muokattu sanamuotojen osalta ja poistettu epäilyt lukijoiden tahallisesta harhaanjohtamisesta.

Taas ne suuret tuet

”Ulkomaalaisperheelle sosiaalitukea 3 215 euroa + asunto puhtaana käteen.”

Säännöllisen epäsäännöllisin väliajoin Iltalehden bloggaaja Pauli Vahtera tarjoaa maahanmuuttajien ja turvapaikanhakijoiden tuista annoksen sitä samaa huttua, jota on tarjoillut jo vuosikausia. Niin sanotut maahanmuuttokriittiset nielevät annoksen sellaisenaan, koska haluavat sen niellä.

Vahtera vetää lukuja hatustaan vaivautumatta selvittämään tukien myöntämisen perusteita. Hän sekoittaa eri tuet keskenään tuntematta edes niiden oikeita nimiä. Hän puhuu sekaisin oleskeluluvan saaneista ja turvapaikanhakijoista. Hän laskee yhteen eri tuet ja tarjoilee loppusumman hekumoiden sen suuruudella. Hän vetoaa henkilöimättömiin virkamiestuttaviinsa, joilta on muka saanut yksityiskohtaisia tietoja asiakkaiden saamista tuista.

Katsotaanpa vähän tarkemmin tämänkertaista annosta. Vahtera ottaa esimerkiksi neljän aikuisen ja yhden alaikäisen muodostaman perheen saamat tuet, joita kertyy huikeat 3 215 euroa ja ilmainen asuminen kaupan päälle. Jos Vahteran luvut pitävät paikkansa, niin yhtä hyvin hän olisi voinut kauhistella kantasuomalaisen, samassa tilanteessa olevan työttömän perheen tukia, jotka ovat täsmälleen samat kuin maahanmuuttajien tuet.

Aikuiset saavat työttömyysetuuta ja alaikäinen lapsilisää. Työmarkkinatuki on 32,40 euroa päivässä, ja siitä ennakonpidätys on 20 %. Summat ovat samat kantasuomalaiselle ja oleskeluluvan saaneelle turvapaikanhakijalle. Vahtera puhuu sadan euron erosta, mutta ei pysty selvittämään sen syytä ”tukiviidakosta”. Ei tietenkään pysty, koska mitään eroa ei ole. Summa on sama kaikille.

Ei myöskään ole olemassa mitään erillistä kotouttamistukea tai -rahaa, vaan maahanmuuttajille maksetaan kotoutumissuunnitelman ajalta työttömyysetuutta tai toimeentulotukea. Oikeus työttömyysetuuteen määräytyy työttömyysturvalain mukaisesti ja oikeus toimeentulotukeen toimeentulotuesta annetun lain mukaisesti.

Hallitus yritti Hanna Mäntylän ministeriaikana ajaa läpi muutosta, joka mukaan kaikki maahanmuuttajat saisivat kotouttamisrahaa, joka olisi vain 90 % työmarkkinatuesta tai toimeentulotuesta. Ymmärrettävistä syistä tämä kariutui perustuslain yhdenvertaisuuspykälään.

Asumistukikin määräytyy kaikille samojen perusteiden mukaisesti. Tuki ei kata koko vuokraa, vaan tuen saajan on aina maksettava omavastuuosuus. Jos sitä ei pysty maksamaan itse, niin puuttuva osuus on mahdollista saada toimeentulotukena.  Tämä koskee ihan kaikkia samalla tavalla. Lapsilisä on sama kaikille. Vahtera siis kauhistelee työttömän viisihenkisen, neljän aikuisen ja yhden alaikäisen perheen saamia tukia, ja siitä hänen kinkeripiirinsä lukijat raivostuvat. Moni raivostujista on kommenteista päätellen itse työtön.

Sen jälkeen Vahtera vertailee pieni- ja keskituloisten asemaa oleskeluluvan saaneisiin turvapaikanhakijoihin. Kuten sanottu, niin hän käytännössä vertailee työttömien etuuksia työssäkäyvien tuloihin. Hän on tarpeeksi härski ottaakseen ivattavaksi jopa työkyvyttämän maahanmuuttajan, eli käytännössä ivaa jokaista nuorena työkyvyttömäksi joutunutta.

Tietenkin Vahtera rääpii myös vastaanottorahaa puutteellisin tiedoin. Hän väittää, että sitä maksetaan riippumatta siitä, kuinka paljon turvapaikanhakijoilla on mukanaan omaa rahaa ja kuinka paljon he saavat kotimaastaan vanhemmiltaan rahaa. Tämä ei pidä paikkaansa, vaan saapujan omat rahat pienentävät vastaanottorahaa tai eväävät sen kokonaan. Vastaanottorahan määrät löytyvät täältä. Suurimmatkin summat ovat paljon pienempiä kuin toimeentulotuen perusosa.

Vahteran olisi korkea aika päivittää tietonsa, tai oikeastaan hankkia niitä ihan alusta alkaen. Jos minä kirjoittaisin tähän blogiin yhtä huolettomasti faktat sivuuttaen, niin päätoimittaja antaisi nootin. Iltalehdessä lienee toisenlaiset kriteerit.

Antaa siis kärpäsparven pörrätä, mutta sillä seurakunnalla ei ole mitään asiaa kommentoimaan tätä blogia. Suriskoot keskenään omalla kasallaan.

paska

 

 

 

Kannustinloukku ja työnhaku

Aika usein tulee sellainen tunne, että päättäjämme ja heidän käyttämänsä asiantuntijat ovat eniten pihalla päättämistään asioista. Otetaan ensimmäiseksi esimerkiksi jatkuvasti toistettu sana kannustinloukku. Sillähän tarkoitetaan tilannetta, jossa henkilön on vaikeaa tai mahdotonta lisätä tulojaan hankkimalla niitä itse, koska vastaavasti etuudet pienenevät. Pahimmillaan jokainen ansaittu euro alentaa kokonaistuloja tai ainakin aiheuttaa tukien katkeamisen selvitysten vaatimaksi ajaksi.

Nyt maan hallitus päätti mennä sorkkimaan tätä loukkua pienentämällä asumistukea. Asiaa eduskunnassa käsiteltäessä valtiovarainministeri Petteri Orpo sanoi, että asumistuki kattaa sata prosenttia vuokrasta. Tämä johtaa sekä vuokra- että asumistukimenojen jatkuvaan kasvuun.

Asumistuki kattaa maksimissaan 80 % vuokran hyväksytyistä enimmäismenoista. Mihin tahansa lukaaliin ei tätä maksimitukea saa, vaan tuen määrä on tiukasti normitettu. Normeihin nähden liian kalliissa asunnossa asuva saa suhteessa vähemmän tukea kuin kohtuuhintaisessa asunnossa asuva.

Orpo ei tunne tämän tuloloukun laukeamismekanismia. Sehän toimii niin, että esimerkiksi työmarkkinatukea saava työtön maksaa asumistuen yli menevän osan eli omavastuuosuuden vuokrasta työmarkkinatuella. Koska syödäkin pitää, niin hän joutuu hakemaan toimeentulotukea. Toimeentulotukilain mukaan tulona jätetään ottamatta huomioon enintään 150 euron kuukausiansiot.

Jos työtön onnistuu saamaan pätkätyötä, niin tulot alentavat vastaavasti toimeentulotukea. Toimeentulotukiloukkuun ajatunut ei pysty sieltä nousemaan, kuten tämä Martin-Eric Racinen tapaus osoittaa.

Hallitus päätti kuitenkin tehdä lisää tällaisia tapauksia leikkaamalla asumistukea ja lisää ihmisiä toimeentulotukiloukkuun. Loukku laukeaa yhä useamman työttömän lisäksi myös sitä osaamattomasti näpelöimään menneen hallituksen sormille, kun toimeentulotukimenot kasvavat.

Hallituksen tempoilevasta työllisyyspolitiikasta kerroin viimeksi torstaina. Ei tämä vielä mitään, sillä paljon pahempaa on tulossa sitten, kun työllisyysasiat siirretään maakuntien hoidettavaksi. Kukaan ei vielä tiedä miten se tehdään, mutta valmistelevat virkamiehet piirtelevät jo prosessikaavioita. Tämän kuvan julkaisi ihmetellen Kempeleen kunnanjohtaja Tuomas Lohi:

työllistämisprosessi

En viitsi edes yrittää selvittää missä kohtaa tuolla se työtön seikkailee kopiteltavana. Sen verran tuosta näkee, että parhaiten eli käytännössä ilman työllisyyspalvelujakin työllistyvällä on valinnanvapaus, ja hänen avukseen tulevat ilomielin yksityiset työnvälitysfirmat tarjoamalla valtion kustantamia palveluja. Tämä on täsmälleen sitä samaa kuin soten valinnanvapaus, eli alan yksityiset toimijat keräävät helpoimmat ja vähiten palveluja tarvitsevat asiakkaat.

Juuan kunnanjohtaja Markus Hirvonen laati hallituksen vapaasti käytettäväksi paljon selkeämmän prosessikaavion:

markus hirvonen

Päättäjämme saattavat tuntea kokonaisuuden, mutta eivät sen yksityiskohtia ja käytäntöjä. Näin kävi asumistuen alentamisen kohdalla. Tulevien työllisyyspalvelujen kohdalla he ovat jo valmiiksi eksymässä yksityiskohtien viidakkoon tuntematta kokonaisuutta.