Niinhän me luulemme

Nuorena juristina hoidin erään suuren kaupungin lainhuutoja. Huomasin, että siihen aikaan tunnettu liikemies oli ostanut kaupungilta kiinteistöjä halvalla, myynyt ne monta kertaa omille yhtiöilleen ja lopulta takaisin kaupungille. Hinta nousi joka kaupassa huomattavasti, joten muutamassa vuodessa kiinteistöjen arvo oli moninkertaistunut. Kaikki lainhuudot kaupoista oli jätetty hakematta, joten lopulta kaupunki maksoi nekin.

Luulin, että asia saattaisi kiinnostaa kaupungin johtavia virkamiehiä ja päättäjiä. Ei kiinnostanut, sillä tämä oli siihen aikaan normaalia liiketoimintaa nimeltä kiinteistönjalostus.

Kaikenlaista sitä saa luulla. Voi luulla pystyvänsä vaikuttamaan asioihin puuttumalla epäkohtiin. Voi luulla avoimessa yhteiskunnassa käytävän keskustelun vaikuttavan päätöksentekijöihin. Voi luulla jopa pystyvänsä vaikuttamaan yhteiskunnan epäterveeseen muutokseen äänestämällä. Totuus on paljon ikävämpi, sillä asioista päättävät poliitikkojen ja kansan puolesta jotkut muut.

Me luulemme, että terveydenhoidon yksityistäminen valinnanvapauden avulla on nykyisen hallituksen keksimä tapa hoitaa sote-uudistus. Ei se ole, vaan sitä on suunniteltu jo kauan. Jo vuonna 2010 uutisoitiin, että Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra rahoitti yli kymmenen lääkärifirman ja hoiva-alan yrityksen kasvua. Rahan saajina olivat mm. nykyiset terveysjätit Mehiläinen, Terveystalo ja Pihlajalinna. Kun yritykset saatiin näillä sijoituksilla kasvamaan, niin osuudet myytiin voitolla. Näin saatiin lisää sijoitettavaa pääomaa.

Suomalaisen terveydenhoidon yksityistämistä vauhditettiin Sitran rahoilla. Sitran rahat ovat eduskunnan valvonnassa, ja eduskunta on kansan valitsema. Muistaakseni eduskunnalta saati kansalta ei kysytty mitään, eikä voitukaan kysyä. Sitran sijoitukset ovat liikesalaisuuksia.

Me luulemme myös, että voimme mielipiteemme ilmaisemalla vaikuttaa VR:n henkilöliikenteen kilpailuttamiseen, yhtiön pilkkomiseen neljään osaan ja tien päässä häämöttävään yksityistämiseen. Turha luulo, sillä yhtiön pilkkominen on jo käynnissä. Asiasta ei ole tiedotettu, sillä yhtiökokouksen esityslistat ja päätökset eivät ole julkisia. On ihan samantekevää mitä me sanomme, sillä näin nyt tehdään. Sehän kävi ilmi jo silloin, kun liikenneminiseri Anne Berner ilmoitti hallituksen päättäneen asiasta, ja päätös on lopullinen. Eduskunnalla ei ole asiaan mitään sanottavaa.

Me luulemme, että omistusten piilottamisen mahdollistava hallintarekisteri hyväksyttiin järkevin perustein. Saattaa hyvinkin olla, mutta kyse onkin siitä, kenen kannalta perustelut olivat järkeviä. Ainakin niiden, joilla on tietoa siitä, mihin kannattaa sijoittaa. Ja sitä tietoahan on ainakin poliitikan sisäpiirissä istuvilla liikemiehillä.

Entäpä sitten demokraattinen ja avoin päätöksenteko ja kansan mielipide? Ne eivät kiinnosta ketään, kansa pitäköön turpansa kiinni. Tai keskustelkoon korkeintaan siitä, johtaako eduskunnassa puhetta puhemies vai puheenjohtaja.

sittingbul

Kuva: Coscinny & Tabary: Ahmed Ahne ja parantava porkkana.

Ihmeitä ja panomiehiä

Talvivaarassa on jälleen tapahtunut ihme. Yhtiön perustaja Pekka Perän omistamat käytännössä arvottomat kaivosyhtiön osakkeet muuttuivat yli miljoonan euron verovähennykseksi vakuutuskuoren avulla. Hän myi osakkeet ulkomaalaiselle vakuutusyhtiölle, joka sijoitti niistä maksamansa rahat Perän nimissä vakuutuskuoreen. Näin Perä on myynyt osakkeet tappiolla, mutta omistaa ne edelleen. Tappiot hän voi vähentää verotuksessa. Mies on melkoinen Midas, sillä hänen käsissään Kainuun luonto muuttuu paskaksi, mutta paskapaperin arvoiset osakkeet rahaksi. Lasku lankeaa molemmissa tapauksissa veronmaksajille. Tätä voi sanoa todelliseksi ihmeeksi.

Toinen ihme nähtiin, kun kansanedustaja ja entinen sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylä pätevöityi Euroopan neuvoston erityisneuvonantajaksi tehtävänään syrjäytymisen ja radikalisaation estäminen. Mäntylän ministerikausi päättyi perhesyistä samoihin aikoihin, kun paljastui häneen kohdistuneen petosepäilyn vanhentuneen poliisin lomien viivästyttämän kuulustelun takia. Mäntylä onnistui olemaan samaan aikaan yhdessä oikeudenkäynnissä maksutonta oikeusapua saava yksinhuoltaja ja toisessa avoliitossa varakkaan miehen kanssa.

Ministerinä ollessaan hän teki kaikkensa syrjäytymisen edistämiseksi ajamalla lakimuutosta, jolla maahanmuuttajien työmarkkinatuki ja peruspäiväraha olisi lakkautettu ja muutettu kymmen prosenttia pienemmäksi kotouttamisrahaksi. Lakiehdotus oli niin räikeässä ristiriidassa perustuslain takaaman yhdenvertaisuuden kanssa, että kaikki muut paitsi ministeri sen näkivät. Esitys kaatui odotetusti perustuslakivaliokunnassa.

Ministerikautensa jälkeen hän on ollut niin huomaamaton, että toukokuussa hän katosi jopa omilta kannattajiltaan. Ilmeisesti hän oli pätevöitymässä tätä uutta ja vaativaa tehtävää varten. Ilkeämielinen voisi puhua loikkaamisesta palkkioksi annetusta loppusijoituspaikasta, mutta ei kai Euroopan neuvosto nyt sellaista tekisi. Kyseessä on pakko olla ihmepätevöityminen.

Onhan näitä ihmeitä lisääkin. Hallituksen vakuuttelut hallintarekisterin välttämättömyydesta EU:n vaatimusten takia muuttuivat hölynpölyksi, kun asiaa oikeasti kysyttiin komissiolta. Postin palvelut paranevat, kun jakelu muutetaan kolmepäiväiseksi eilisellä eduskunnan päätöksellä. Posti tuottaa voittoa, valtio on myymässä omistustaan siitä ja rahat laitetaan pääministerin omaan budjettiin eduskunnan päätösvallan ulottumattomiin. Ja niin edelleen, katselkaa päivittäin uutisista lisää ihmeitä, jos kiinnostaa.

Mutta pysykäämme maanläheisissä ja ymmärrettävissä asioissa. Eilisen uutinen oli Simon Elon tunnustus suhteestaan kokoomusnuoreen. Sinisen Vaihtoehdon puheenjohtaja ei ilmeisesti halunnut jäädä perussuomalaisten uuden puheenjohtajan varjoon tässäkään asiassa. On minulla tähänkin linkki. Ihailkaamme panomiehiä Kummelin tapaan, sillä politiikka ja koko Suomi ovat menneet muutenkin ihan Kummeliksi.

 

 

 

 

Olut ja omatunto

Hallitus on koko vaalikauden nysvännyt jotain alkoholilain uudistuksen kanssa. Vuosi sitten päästiin kompromissiin, mutta talvella päättyneen lausuntokierroksen jälkeen se ei enää kelvannut osalle keskustalaisia kansanedustajia. He haluavat äänestää omantunnon mukaan. Hallituspuolueiden edustajat neuvottelivat uuden kompromissin, mutta nyt se ei kelpaa perussuomalaisille. He haluavat pitää kiinni vuosi sitten sovitusta.

Kansan syviä rivejä asia on kiinnostanut niin vähän, että piti ihan etsiä ne esitetyt uudistukset. Ne löytyvät vaikkapa tästä vuoden takaisesta uutisesta. Näköjään tarkoitus olisi tuoda vahvat oluet, siiderit ja ns. limuviinat kauppoihin ja kioskeihin. Asia ei vieläkään kiinnosta minua, mutta poliitikkojen toiminta kiinnostaa.

Uusimman kompromissin vesittäminen näyttäisi olevan perussuomalaisten kosto. Heidät painostettiin hyväksymään puolueelle aiemmin niin vastenmielinen hallintarekisteri, joten jotain jäi varmasti hampaankoloon. Keskustan toiminta on sikäli mielenkiintoista, että vasta pari vuotta sitten puolue oli lantraamassa keskioluenkin kakkosluokkaan. Niin muuttuu poliitikon mieli.

Eniten minua kiinnostaa poliitikkojen omantunnon herääminen juuri silloin, kun ruvettiin puhumaan alkoholista. Se ei herännyt silloin, kun kaikkein köyhimpien ja sairaimpien etuuksia leikattiin. Se ei herännyt silloin, kun lasten ja nuorten koulutuksesta leikattiin. Se ei lopsauttanut korviaan silloin, kun naisia ja lapsia ruvettiin pakkopalauttamaan sodan keskelle. Se ei ole reagoinut mitenkään silloin, kun työttömille on keksitty yhä uusia rangaistuksia ja pakkotöitä. Se veteli unia silloin, kun rikkaiden veronkierto tehtiin mahdolliseksi hallintarekisterin hyväksymisellä. Se ei edes haukottele, kun sote- ja maakuntauudistuksen varjolla runnotaan läpi julkisen sektorin yksityistämistä.

Mutta nyt se heräsi. Jonkinlaisia elonmerkkejä nähtiin jo silloin, kun edellisen hallituksen hyväksymää ja presidentin vahvistamaa tasa-arvoista avioliittolakia yritettiin kaataa kansalaisaloitteella, mutta se vaipui uudelleen uneen.

Mikä sen nyt herätti? Ilkeä kun olen, niin epäilen viimeinkin löytyneen sellaisen asian, jonka tolloinkin ymmärtää ja josta jokaisen on helppo muodostaa jonkinlainen mielipide. Nuo kaikki muut asiat ovat vaikeita ja niiden ymmärtäminen vaatii paljon työtä.

Mutta se viina! Siitä on tässä maassa riittänyt aina puhetta. Joidenkin mielestä on hirveää, että aamuyöllä jää muutama tunti sellaista aikaa, jolloin sitä ei laillisesti saa. Joidenkin mielestä on hirveää, että sitä yleensä saa ollenkaan. Jotkut jaksavat hioa ikuisesti alkoholiprosentteja ja kellonaikoja. Kaipa se saa heidät tuntemaan itsensä tärkeäksi päätöksentekijäksi, kun kyvyt eivät muuhun riitä.

Kaikki ovat oikeassa. Myyntirajoitusten poistaminen lisää kulutusta, ja kulutuksen kasvu lisää sosiaalisia ja terveydellisiä ongelmia sekä niistä yhteiskunnalle aiheutuvia kustannuksia. Toisaalta taas turhaa säännöstelyä joutaa purkaa, sillä viina on aina hintansa väärti ja juoppo löytää juotavaa vaikka keskellä yötä. Minulle on samantekevää vaikka säädettäisiin kieltolaki, ja suurimman osan mielestä nykyinen saatavuus riittää. Kansaa ei kiinnosta, mutta pääasia on, että poliitikoilla on vähän aikaa jotain tärkeän tuntuista tekemistä.

On surkuhupaisaa, että hallitus näyttää suistuvan sukkiinsa tällaisen asian takia.

uskonto+ja+viina

Kuva: Pertti Jarla: Fingerpori

 

 

 

 

Arvoton näytelmä

– Tämä mahdollistaa veronkierron semmoisella tavalla, että tämä yhteiskunta ei tule sitä kestämään.

Näin sanoi perussuomalaisten poliisikansanedustaja Mika Raatikainen tänään ennen eduskunnan äänestystä hallintarekisterin mahdollistavasta laista. Raatikainen piti sanansa ja äänesti esitystä vastaan. Niin tekivät myös Veera Ruoho ja Tom Packalén. Kari Kulmala olisi epäilemättä liittynyt heihin, mutta oli virkamatkalla. Poliiseina nämä kansanedustajat tietävät mihin nyt hyväksytty laki johtaa.

Se johtaa puolueen vihaaman rahaeliitin veronkiertoon, talousrikosten salaamiseen ja sisäpiirikauppoihin. Mielenkiintoista on myös se, että puolueen aiemmin niin kovasti kritisoima EU kelpaa hyvin perusteluksi lain hyväksymiselle. EU muka vaatii meiltä tällaista lakia, vaikka viime vuoden joulukuussa komissiolta tuli kirje, jonka mukaan Suomi olisi voinut haudata hallintarekisterin lopullisesti. Tästä kertoi eilen Martti Asikainen blogissaan.

Aikanaan Timo Soini mainosti, että persut eivät myy persettään, mutta taas kerran se myytiin. Se taitaa olla jo alennusmyynnissä, sillä nyt se meni puoliväliriihessä sovitun ruotsin kielestä luopumisen kokeilun hinnalla.

Raatikaiselle, Ruoholle ja Packalénille tulee seurauksia, lupaa Timo Soini. Puolueessa saa olla rasisti ja saa tulla tuomituksi kiihottamisesta kansanryhmä vastaan ilman seuraamuksia, mutta Timo Soinin kanssa ei vieläkään olla eri mieltä. Puolue on kertonut, että heillä ei ole puoluekuria ja että puolueessa saa ajatella itse. Näitä poliisikansanedustajia lukuunottamatta kaikki muut puoleen edustajat lienevät sitten päätyneet kannattamaan hämärärekisteriä ihan itse.

Koko hallintarekisterin sinnikäs ajaminen on ollut arvotonta näytelmää. Kertaalleen se jo haudattiin, mutta se heräteltiin henkiin. Sitä on ajanut kaikkien innokkaimmmin valtiovarainministeri Petteri Orpo, jonka omaa vaalirahoitusta hallintarekistereistä ja Panaman veroparatiiseista tutulta liikemieheltä Yle ei pitänyt uutisoinnin arvoisena asiana.

18527640_10154689976410172_5348886430847724936_n

Elämme merkillisen hallituksen aikaa. Rikkaita suositaan ja köyhiä kuritetaan. Työttömille järjestetään palkattomia pakkotöitä ja rikkaille annetaan mahdollisuus piilottaa omistuksensa verottajalta. Sekoilu saa huipennuksensa syksyllä, kun hallituksen runnoma sote- ja maakuntauudistus hyväksytetään eduskunnalla pikavauhtia. Valmiiseen valinnanvapauslakiin kansanedustajat saivat tutustua vain parin päivän ajan, ja sama tehdään sote- ja maakuntauudistuksen kanssa. Maakuntavaalit ovat jo ensi tammikuussa, mutta maakuntalainsäädäntöä vasta kirjoitetaan.

Tämä hallitus ei todellakaan ole kansalaisten hallitus, vaan se on raharikkaan eliitin ikioma hallitus. Näin arvottoman näytelmän esittäjät pitäisi buuata pois lavalta.

 

Lupauksia ja takinkääntöä

Eilen hallitus rysäytti eduskunnan käsiteltäväksi samanaikaisesti kaksi paljon puhuttanutta asiaa, eli hallintarekisterin ja soten valinnanvapauslainsäädännön. Hallintarekisterin kohdalla ennättivät perussuomalaiset kääntää takkinsa peräti kaksi kertaa yhden päivän aikana. Sitä ennen se takki oli kääntynyt jo kerran.

Ensinhän he vastustivat jyrkästi hallintarekisteriä. Hallituksen puoliväliriihessä periaate myytiin kuitenkin pakollisen ruotsin kielen luopumiskokeilun hinnalla. Sitten takki kääntyi uudelleen, kun puolueen poliisikansanedustajat vastustivat hallintarekisterin hyväksymistä. Niinpä asia vedettiin eilen pois eduskunnan esityslistalta. Jo muutaman tunnin kuluttua asiasta oli päästy sopuun, joten eduskunta tulee hallituspuolueiden enemmistön äänin puhaltamaan hengen tähän jo haudattuun ruumiseen.

Tietenkin tämä rahojen verottajalta piilottamisen mahdollisuus tehdään suurin lupauksin. Suurimman niistä antoi valtiovarainministeri Petteri Orpo, joten se kannattaa panna mieleen.

lupaus

Tulevaisuus sitten näyttää, mikä on Orpon mielestä verottajalle kuuluva osuus tuloista, joita ei pystytä kunnolla edes selvittämään.

Verotukseen liittyy toinenkin eilen käsittelyyn tullut asia. Valinnanvapaus on valtava kokonaisuus, jota suunnilleen kaikki asiantuntijat ovat kritisoineet. Lausunnonantajat eivät koskaan nähneet lopullista lakiesitystä, aikataulu on mahdoton, valinnanvapaus mahdollistaa kermankuorinnan, harvaan asutuilla alueilla ei ole ollenkaan valinnavapautta ja muuta semmoista pientä huomautettavaa. Yksi lukunsa on tietojärjestelmien yhtenäistäminen, joka tulee maksamaan valtavasti ja ennen valmistumistaan sekoittaa koko järjestelmän. Mutta vähät siitä, sillä kokoomus sai valinnanvapauden ja keskusta maakuntahallinnon.

Yksi kritiikin kohde oli  kansainvälisten suuryritysten mahdollisuus veronkiertoon. Tämä luvattiin pyhästi vannoen korjata, joten lakiin kirjattiin kansainvälisesti toimiville sote-palveluntuottajille velvollisuus julkiseen maakohtaiseen veroraportointiin, jolla voidaan arvioida yritysten veronmaksun vastuullisuutta.

Hallitus ei pitänyt lupaustaan. Velvollisuus kyllä kirjattiin lakiin, mutta raportoitavat luvut valittiin niin, että raportoinnin tarkoitus vesittyy. Kokonaiskuva sote-yrityksen veronmaksusta muodostuu yli 10 tietoelementistä, mutta hallituksen lakiesityksessä näistä tiedoista puuttuu puolet, kertoo Finnwatch.

Finnwatch muistuttaa myös, että maakohtaisen raportoinnin vesittäminen on ristiriidassa hallituksen julkilausuttujen tavoitteiden kanssa. Vielä maaliskuussa Petteri Orpo lupasi, että kaikkien sote-palveluita tarjoavien yritysten pitäisi tehdä maakohtaiset tilinpäätökset ja niiden olisi maksettava verot Suomeen. Tämä lupaus on tällä lakiesityksellä nyt rikottu.

Tähän kun lisätään vielä veronmaksajien rahojen pumppaaminen pohjavesiä saastuttavaan Terrafamen kaivokseen, niin ei voi tulla kuin yhteen johtopäätökseen: hallituksen puheisiin ei voi luottaa yhtään. Koomikko Iikka Kivi kiteytti sen Facebookissa näin:

ilkka kivi