Huuto kaikukammioon

Iltalehteen bloggaava Pauli Vahtera huutaa taas turvapaikanhakijoiden vastaiseen kaikukammioon. Kaikukammioon huutamisessa on huutajan kannalta se hyvä puoli, että sinne voi huutaa ihan mitä tahansa faktoja tarkistamatta. Vastauksena tulee samanmielisten ylistävää mölinää, kuten oli tarkoituskin.

Viimeksi Vahteran faktat olivat pielessä heinäkuun alussa. Katsotaanpa tämänkertaista tekstiä.

Vahteran lähtökohdat ovat väärät, ja siitä johtuen koko juttu on juridiikkaan perustumaton. Vahtera sekoittaa keskenään hallinnollisen prosessin ja rikosprosessin verratessaan turvapaikanhakijaa oikeuteen joutuneeseen suomalaisyrittäjään. Tämä on niin alkeellinen virhe, että juristin tie päättyisi jo oikeustieteellisen pääsykokeeseen.

Turvapaikkahakemuksen käsittely on hallintolain mukainen menettely, ja päätöksestä on saman lain mukainen valitusoikeus. Jos hylkäävä päätös on tullut KHO:sta asti, niin turvapaikanhakija ei voi enää valittaa siitä, kuten Vahtera väittää. Sen sijaan hän voi laittaa vireille uuden hakemuksen.

Ihan sama oikeus on jokaisella johonkin hakemukseen kielteisen päätöksen saaneella. Jos hakemus hylätään, niin aina voi panna vireille uuden hakemuksen uusilla perusteilla. Tämän tietävät kaikki vaikkapa kunnallishallinnossa mukana olevat. Sama oikeus koskee kaikkia hallinnollisia prosesseja. Miettikääpä kuinka monta kertaa Guggenheim on tullut päätettäväksi ja kuinka monta kertaa se vielä tulee.

Rikosprosessi on eri asia, ja Vahtera viittaa selvästi rikosprosesseihin puhuessaan suomalaisista yrittäjistä. Kun päätös on tullut ylimmästä oikeusasteesta eli KKO:sta, niin asian käsittely loppuu siihen. Tämä koskee ihan kaikkia rikosprosessin asianosaisia kansalaisuudesta riippumatta.

Vahteraa närästää kovasti turvapaikanhakijoiden saama oikeusapu ja valittamisen maksuttomuus. Tämä perustuu Euroopan neuvoston menettelydirektiiviin, jonka mukaan hakijalle on tarjottava pyynnöstä ja maksutta menettelyyn liittyviä oikeudellisia tietoja ottaen huomioon hakijan olosuhteet. Hänelle on myös pyydettäessä annettava maksuton oikeudellinen avustaja muutoksenhakumenettelyyn. Kielteisen päätöksen saaneella hakijalla on oltava pyynnöstä oikeus saada maksutonta oikeusapua tai oikeudellinen edustaja direktiivin edellytysten puitteissa. Lisää asiasta voi lukea vaikkapa täältä.

 ”Ei ole, eikä voi olla niin, että kaikilla Suomen rajojen sisällä olevilla on yhdenvertaisuus lain edessä”, sanoo Vahtera yksiselitteisen virheellisesti. Hän ei selvästikään ole tietoinen Suomen perustuslain 6 §:n 1 momentista, jonka mukaan ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Perustuslaki ei erottele ihmisiä Suomen kansalaisiin ja muihin.

Ruandalaisen papin oikeudenkäynti pidettiin Suomessa siksi, että oikeusministeriö kieltäytyi luovuttamasta häntä Ruandaan. Perusteluna oli, että hän ei olisi saanut Ruandassa oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä. Suomen lakia sovelletaan suomalaisessa oikeudessa silloin, kun rikos on tehty Suomen ulkopuolella, mikäli se valtio, jonka alueella rikos on tehty, on pyytänyt rikoksen käsittelyä Suomessa tai tämän valtion luovutuspyyntöön ei ole suostuttu.

Näin se oikeusvaltiossa menee, eikä siinä meteli auta. Ei auta myöskään väsähtänyt mariseminen Demlasta, vetoaminen taas kerran nimettömiin juristi- ja asiantuntijatuttaviin eikä kateus lakimiesten palkkioista. Millään tavalla relevanttia ei myöskään ole Suomeen pettyneen ja Irakiin palanneen turvapaikanhakijan nostaminen esille. On kumma, kun edes vapaaehtoisesti palannut ilmeinen onnenonkija ei saa kiittämään Suomen tylyä turvapaikkapolitiikkaa.

Vaikka Vahtera kuinka yrittäisi todistella turvapaikanhakijat etuoikeutetuiksi lain edessä, niin totuus on ihan muuta. Heidän asemaansa on tämän hallituksen lakimuutoksilla heikennetty niin, että he eivät enää ole yhdenvertaisia lain edessä perustuslain tarkoittamalla tavalla.

Jos Vahtera aikoo jatkaa jostain syystä otsikon Talous alla pitämiään kömpelöitä juridiikan luentoja, niin olisi syytä aloittaa alkeista ja erottaa hallinnollinen prosessi ja riksoprosessi toisistaan. Sitten on tietysti vielä siviiliprosessi, mutta se taitaa mennä jo liian vaikeaksi.

22187

***
Sieltä kaikukammiosta ei sitten kannata tulla tänne mölisemään. Jos ette ymmärrä juridiikasta tämän tekstin vertaa, niin jatkakaa vain keskenänne huutamista.

 

 

Helmiä sioille

Älkää antako pyhää koirille, älkääkä heittäkö helmiänne sikojen eteen, etteivät ne tallaisi niitä jalkoihinsa ja kääntyisi ja repisi teitä. (Matt. 7:6)

Iltalehden suosittu bloggaaja Pauli Vahtera kirjoitti toissapäivänä virheellisesti maahanmuuttajien saamista tuista, ja minä todistin hänen tarinansa virheelliseksi. Siihen Vahtera vastasi julkaisemalla vuonna 2009 kirjoittamansa jutun KKO:n käsittelemästä Faizan tapauksesta. Sitä on vuosikausia käytetty todistamaan maahanmuuttajien saamia suuria etuuksia, vaikka KKO ei niitä etuuksia edes käsitellyt. Sattumoisin olin kirjoittanut aiheesta jo vuonna 2013, joten julkaisin jutun uudelleen. 

KKO siis totesi lyhyesti, että tuet olivat määriltään silloisen lainsäädännön mukaisia, ja keskittyi tutkimaan oleskeluluvan myöntämisen perusteita. Oleskelulupa todettiin huijaamalla hankituksi, mutta koska ulkomaalaislaista puuttui säännös tällaisen tapauksen varalle, niin luvan katsottiin olevan voimassa ja Faizalla olleen oikeus hakea ja saada etuuksia kuten kenellä tahansa Suomessa syntyneellä tai laillisen oleskeluluvan saaneella.

Tämä on näköjään mahdottoman vaikea ymmärtää ns. maahanmuuttokriittisissä piireissä. Kyse on rikosoikeudellisesta laillisuusperiaatteesta. Ketään ei saa pitää syyllisenä rikokseen eikä tuomita rangaistukseen sellaisen teon perusteella, jota ei tekohetkellä ole laissa säädetty rangaistavaksi, kuten perustuslakimme asian ilmaisee. Oleskeluluvan hakeminen ja saaminen erehdyttämällä ei ennen vuotta 2007 johtanut seuraamuksiin, ja rikosasioissa noudatetaan tekohetken lainsäädäntöä, paitsi jos uudempi lainsäädäntö on tekijälle lievempi.

Kun ymmärrys ei riitä, niin ns. maahanmuuttokriittiset käyvät suoraan hyökkäykseen todenpuhujaa vastaan. Viime yönä Vahteran Fb-seinällä minua on sanottu mm. kommunistiksi ja runkkariksi, ja minun on käsketty tappaa itseni.

pva

pvaa

Haukuttiin siellä myös nyt jo edesmennyt Maaningan kuntakin, jonka rikos oli pitää minua kunnankamreerinaan 1982-84. Lisäksi Vahteraa kehuttiin siitä, että hän toisin kuin minä sallii myös ala-arvoisen keskustelun seinällään. Minä tosiaankin siivoan pois kaikki asiattomuudet, mutta kukin toimii tyylillään.

Tämä tästä, mutta mennäänpä vielä tuohon juridiikkaan. Vahtera ja kaikki hänen virheelliset juttunsa innolla nielevät suhtautuvat oikeuden päätöksiin tunteella. Jos päätös ei miellytä, niin se kertoo vain ja ainoastaan oikeuslaitoksen mädännäisyydestä ja tuomareiden poliittisuudesta. Tämän ovat tietenkin useat nimeltä mainitsemattomat huippujuristit kertoneet Vahteralle.

pv

On se helppoa. Kun ei itse ymmärrä selostamaansa oikeustapausta, niin haukutaan tuomarit ja koko oikeuslaitos. Todistajina toimivat huippujuristit, joiden nimiä ja liittymistä tapaukseen ei kerrota. Edelleenkään ei ymmärretä KKO:n ratkaisun ydintä.

Faizan saamat tuet olivat lain mukaisia. On totta, että hän sai ne huijaamalla, mutta se huijaus ei vielä tekoaikana ollut vastoin lakia. KKO ei olisi voinut tuomita Faizaa rikoksesta rikkomatta laillisuusperiaatetta vastaan. Vuoden 2007 lakimuutoksen jälkeen sama huijaus ei onnistu.

Turhaanhan minä taas tämänkin kirjoitin. Todennäköisesti kohta saamme taas lukea Iltalehden blogista tulenpalavan kirjoituksen, jossa toistetaan samat valheet ja haukutaan oikeuslaitos. Ja kommenttipalastalla minut.

***

Toisin kuin monissa muissa paikoissa täällä moderoidaan kommentit kovalla kädellä. Siihen katsoen kirjoitelkaa.

Taas ne suuret tuet

”Ulkomaalaisperheelle sosiaalitukea 3 215 euroa + asunto puhtaana käteen.”

Säännöllisen epäsäännöllisin väliajoin Iltalehden bloggaaja Pauli Vahtera tarjoaa maahanmuuttajien ja turvapaikanhakijoiden tuista annoksen sitä samaa huttua, jota on tarjoillut jo vuosikausia. Niin sanotut maahanmuuttokriittiset nielevät annoksen sellaisenaan, koska haluavat sen niellä.

Vahtera vetää lukuja hatustaan vaivautumatta selvittämään tukien myöntämisen perusteita. Hän sekoittaa eri tuet keskenään tuntematta edes niiden oikeita nimiä. Hän puhuu sekaisin oleskeluluvan saaneista ja turvapaikanhakijoista. Hän laskee yhteen eri tuet ja tarjoilee loppusumman hekumoiden sen suuruudella. Hän vetoaa henkilöimättömiin virkamiestuttaviinsa, joilta on muka saanut yksityiskohtaisia tietoja asiakkaiden saamista tuista.

Katsotaanpa vähän tarkemmin tämänkertaista annosta. Vahtera ottaa esimerkiksi neljän aikuisen ja yhden alaikäisen muodostaman perheen saamat tuet, joita kertyy huikeat 3 215 euroa ja ilmainen asuminen kaupan päälle. Jos Vahteran luvut pitävät paikkansa, niin yhtä hyvin hän olisi voinut kauhistella kantasuomalaisen, samassa tilanteessa olevan työttömän perheen tukia, jotka ovat täsmälleen samat kuin maahanmuuttajien tuet.

Aikuiset saavat työttömyysetuuta ja alaikäinen lapsilisää. Työmarkkinatuki on 32,40 euroa päivässä, ja siitä ennakonpidätys on 20 %. Summat ovat samat kantasuomalaiselle ja oleskeluluvan saaneelle turvapaikanhakijalle. Vahtera puhuu sadan euron erosta, mutta ei pysty selvittämään sen syytä ”tukiviidakosta”. Ei tietenkään pysty, koska mitään eroa ei ole. Summa on sama kaikille.

Ei myöskään ole olemassa mitään erillistä kotouttamistukea tai -rahaa, vaan maahanmuuttajille maksetaan kotoutumissuunnitelman ajalta työttömyysetuutta tai toimeentulotukea. Oikeus työttömyysetuuteen määräytyy työttömyysturvalain mukaisesti ja oikeus toimeentulotukeen toimeentulotuesta annetun lain mukaisesti.

Hallitus yritti Hanna Mäntylän ministeriaikana ajaa läpi muutosta, joka mukaan kaikki maahanmuuttajat saisivat kotouttamisrahaa, joka olisi vain 90 % työmarkkinatuesta tai toimeentulotuesta. Ymmärrettävistä syistä tämä kariutui perustuslain yhdenvertaisuuspykälään.

Asumistukikin määräytyy kaikille samojen perusteiden mukaisesti. Tuki ei kata koko vuokraa, vaan tuen saajan on aina maksettava omavastuuosuus. Jos sitä ei pysty maksamaan itse, niin puuttuva osuus on mahdollista saada toimeentulotukena.  Tämä koskee ihan kaikkia samalla tavalla. Lapsilisä on sama kaikille. Vahtera siis kauhistelee työttömän viisihenkisen, neljän aikuisen ja yhden alaikäisen perheen saamia tukia, ja siitä hänen kinkeripiirinsä lukijat raivostuvat. Moni raivostujista on kommenteista päätellen itse työtön.

Sen jälkeen Vahtera vertailee pieni- ja keskituloisten asemaa oleskeluluvan saaneisiin turvapaikanhakijoihin. Kuten sanottu, niin hän käytännössä vertailee työttömien etuuksia työssäkäyvien tuloihin. Hän on tarpeeksi härski ottaakseen ivattavaksi jopa työkyvyttämän maahanmuuttajan, eli käytännössä ivaa jokaista nuorena työkyvyttömäksi joutunutta.

Tietenkin Vahtera rääpii myös vastaanottorahaa puutteellisin tiedoin. Hän väittää, että sitä maksetaan riippumatta siitä, kuinka paljon turvapaikanhakijoilla on mukanaan omaa rahaa ja kuinka paljon he saavat kotimaastaan vanhemmiltaan rahaa. Tämä ei pidä paikkaansa, vaan saapujan omat rahat pienentävät vastaanottorahaa tai eväävät sen kokonaan. Vastaanottorahan määrät löytyvät täältä. Suurimmatkin summat ovat paljon pienempiä kuin toimeentulotuen perusosa.

Vahteran olisi korkea aika päivittää tietonsa, tai oikeastaan hankkia niitä ihan alusta alkaen. Jos minä kirjoittaisin tähän blogiin yhtä huolettomasti faktat sivuuttaen, niin päätoimittaja antaisi nootin. Iltalehdessä lienee toisenlaiset kriteerit.

Antaa siis kärpäsparven pörrätä, mutta sillä seurakunnalla ei ole mitään asiaa kommentoimaan tätä blogia. Suriskoot keskenään omalla kasallaan.

paska

 

 

 

Työttömyyden orjat

Vapun kunniaksi Iltalehti päätti ruveta ruoskimaan kaikkein köyhimpiä eli sosiaaliturvan varassa eläviä työttömiä. Nämä elämäntapalaiskottelijat eivät halua mennä töihin, koska yhteiskunta kustantaa kaiken, niin asunnon, asumistuen kuin toimeentulonkin. Kirjoittaja Mika Koskinen näkee jopa leipäjonot laiskotteluun kannustavana tekijänä, koska tarjonta luo kysyntää.

Harvoin joutuu lukemaan näin härskiä tekstiä. Nykyisin näyttää olevan menossa jokin kilpailu siitä, kuka kehtaa sanoa työttömistä kaikkien häijyimmin. Tämä juttu lienee julkaisuajankohtansa ja sumeilemattoman ilkeytensä takia vahvasti ehdolla voittajaksi.

Suoranaisen ilkeilyn ja työttömien vastaisen asenteen vahvistamisen lisäksi kirjoittajalla lienee tarkoitus puhua töihin menemisen kannustamisen puolesta. Virallinen ja jatkuvasti toistettu mantrahan on, että työttömät ovat työhaluttomia. Muistatte ne ministerin maaliskuussa auki olleet satatuhatta työpaikkaa, joihin ei saada työntekijöitä.

Katsotaan nyt lopultakin ne maaliskuun työttömyysluvut ja avoimet työpaikat. Katsotaan myös se, missä nämä laiskat työttömät ovat.

työttömät

Lähde: Tilastokeskus (Kuvan saa suuremmaksi avaamalla sen uudessa välilehdessä)

Työnhakijoita oli siis maaliskuussa yli 636 000, ja heistä kokonaan työttömiä 317 000 eli 12,1 % työvoimasta. Pitkäaikaistyöttömiä, niitä sohvalla lojuvia ja ämpäreiden tavalla etuuksia ja leipää jonottavia oli 112 000. Työllistettynä eli palkkatuella oli palkattu 22 500 henkilöä. Palkattomassa työkokeilussa oli 12 600 henkilöä ja työvoimakoulutuksessa 21 300. He ovat siis kursseilla opettelemassa sanomaan käsipäivää.

Muissa palveluissa oli 67 400 henkilöä. Luku pitää sisällään kuntouttavassa työtoiminnassa, vuorotteluvapaasijaisena ja omaehtoisessa opiskelussa olevat. Koska vuorotteluvapaasijaisia on vähän ja työttömyystuella opiskelemaan pääsy on lottovoittoon verrattava harvinaisuus, niin suurin osa tästä joukosta tekee palkatonta työtä kuntouttavassa työtoiminnassa.

Ja sitten ne avoimet työpaikat. Niitä oli maaliskuun aikana 56 400. Niitä ei ollut eikä tule olemaan sataa tuhatta, eikä myöskään työvoimapalvelujen sivulla oleva jatkuvasti vaihtuva määrä kerro muuta kuin senhetkisen tilanteen.

Siis 56 400 työpaikkaa, johon Mika Koskinen haluaisi ruoskia kaikki työttömät. Kun työnhakijoiden määrästä vähennetään toimenpiteiden kohteina jo olevat, niin äkkiä laskien niihin pitäisi mahtua puolisen miljoonaa henkilöä. He ovat niitä Mika Koskisen laiskoja ja haluttomia, ämpäreiden tavoin leipää jonottavia kelvottomia.

Nämä suurisuiset köyhien ruoskijat osaavat olla ilkeitä, mutta eivät koskaan osaa kertoa sitä, miten kaikki työttömät sullotaan vähiin työpaikkoihin. Heillä on vain vankka usko siihen, että kun kaikki etuudet otetaan pois, niin kyllä työhaluja ja työpaikkoja löytyy.

Eli ihan kuten Lapinlahden Linnut jo neljännesvuosisata sitten. Silloin se tosin ymmärrettiin vitsiksi, mutta nykyisin raakuus ja ylimielinen piittaamattomuus ovat tehneet vitsistä totta.

 

 

 

Työttömyyshippaa

”Viisi ja puoli kuukautta, 8 tuntia päivässä. Leikimme silmäniskumurhaajaa ja erilaisia hippaleikkejä.”

Iltalehti yllätti positiivisesti paljastamalla kahtena perättäisenä päivänä kuntouttavan työtoiminnan järjettömyyden. Keskiviikkona aihe oli nostettu lööpiksi ja torstaina lehti jatkoi kertomalla työttömien omista kokemuksista. Korutonta kertomaa tästä pelleilystä, jota on ihan virallisesti sanottu elämänhallinnan jämäköittämiseksi.

Iltalehti kertoi mitä kuntouttava työtoiminta on ja miten työttömät sen kokevat. Se jätti kuitenkin kertomatta sen, miksi tämä sosiaalihuoltolain mukainen sosiaalipalvelu ja työttömyysturvalain mukainen työllistymistä edistävä palvelu on niin kuntien suosiossa.

Minä olen kertonut sen monta kertaa, mutta kerron silti uudelleen. Syynä ei ole työvoimaviranomaisten ja kuntien päättäjien sadistisuus, kuten voisi kuvitella. Syynä on työvoimaviranomaisten pyrkimys kaunistaa tilastoja ja kuntien halu säästää menoja.

Kunta joutuu maksamaan 300 päivää työttömänä olleen työmarkkinatuesta Kelalle 50 % ja tuhannen työttömyyspäivän jälkeen maksu on 70 %. Tämä on viralliselta nimeltään kunnan osuus työmarkkinatuesta, mutta ihan yleisesti puhutaan kunnan sakkomaksusta. Näin annetaan sellainen mielikuva, että kunta olisi syyllistynyt johonkin tuomittavaan silloin, kun se ei järjestä työttömille tekemistä.

Työttömän sijoittaminen kuntouttavaan työtoimintaan vapauttaa kunnan tästä maksuosuudesta, ja sen lisäksi kunta saa valtiolta 10,09 euroa päivässä jokaista kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvaa kohti.

Tämä taloudellinen hyöty on johtanut siihen, että kuntouttavan työtoiminnan sisällöstä ja mielekkyydestä ei ole enää aikoihin piitattu. Sosiaalihuoltolakia, työttömyysturvalakia ja kuntouttavasta työtoiminnasta annettua lakia rikotaan surutta, sillä niiden rikkomisesta ei tule kunnalle sanktioita. Korkeintaan valvova viranomainen voi asiasta huomauttaa, mutta sitäkin tapahtuu aniharvoin. Niinpä on oikeasti päädytty siihen jo vuosia sitten leikillä heittämääni ajatukseen, että kunnan kannattaa koota työttömät hippasille ja nimetä touhu kuntouttavaksi työtoiminnaksi.

Toinen tapa rikkoa lakia surutta on korvata palkkatyönä tehtävää kunnan työtä kuntouttavassa työtoiminnassa olevilla. Kolmas tapa on tehdä työpajoissa yrityksille alihankkijatyötä palkattomalla työvoimalla. Neljäs tapa on myydä asiakkaille edullisesti erilaisia työpalveluja, kuten puutarhatöitä ja autohuoltoja, jolloin asiakkaan maksama lähes normaalihinta jää kokonaan työtä teettävälle kunnan työpajalle.

Kaikki tämä on vastoin lakia, mutta sitä eivät kuntien päättäjät useinkaan tiedä. He olettavat toiminnan olevan työllistämistä, kuten heille on kerrottu. Moni kuvittelee ihan vilpittömästi, että työstä maksetaan palkkaa.

Samaan aikaan maan hallitus kaavailee työttömille lisää kyykytystä, joka tulee lisäämään tätä hippaleikkiä. Jatkossa työttömän on mahdollisesti haettava vaikkapa viittätoista työpaikkaa jokaisen kolmen kuukauden aikana. Tästä voidaan joustaa osallistumalla työvoimapoliittiseen toimenpiteeseen, joka on sitä hippaleikkiä. Se voi olla myös työvoimaviranomaisten konsulttifirmoilta ostamaa pilipalikoulutusta, joka on samaa hippaleikkiä.

Hallitus on antautunut työttömyyslukujen edessä ja ulkoistanut tähän asti vastuun työttömille, jotka virallisen totuuden mukaan makaavat kotisohvilla suostumatta menemään töihin. Nyt vastuuta ja vaivaa ollaan siirtämässä myös työnantajille, jotka tulevat tukehtumaan hakemusten määrään, jos viidentoista hakemuksen lähettämispakko toteutuu. Työnantajatkin pääsevät osallistumaan tähän työttömyyshippaan.

17903463_1315843608461215_2521453688054035332_n

Kuva: Facebook/Teppo Palmroos