Puhdistus

”Vuodenvaihteessa käynnistyneet työttömien haastattelut putsaavat tehokkaasti työttömyyskortistoja. Työttömyys ja varsinkin pitkäaikaistyöttömyys vähenevät nyt vauhdilla.”

Näin alkaa Kauppalehden ”uutinen”, jonka on ilmeisesti kirjoittanut joku työ- ja elinkeinoministeriön poliittisesti ohjattu virkamies ja jonka Kauppalehti julkaisee sellaisenaan toimittajansa nimissä. Näin epäilen siksi, että jutussa ei ole kyseenalaistettu mitään ministeriön virkamiehen kertomaa.

Pitkäaikaistyöttömyys siis laskee kohisten niillä alueilla, joilla on lisätty kolmen kuukauden välein tapahtuvia määräaikaishaastatteluja. Talouskasvu elpyy ja työmarkkinat vetävät, ja tämä kaikki on määräaikaishaastattelujen ansiota. Ihmelääke ihmeparantaa.

Onhan jutussa sitten kerrottu muitakin syitä kuin työllistyminen. Itse asiassa työllistymisen ihmettä ei olekaan tapahtunut, vaan kortistoa on määrätietoisesti siivottu työttömistä. Tähän työttömät ovat tietenkin itse syyllisiä:

”Työttömyyslukujen kaunistuminen johtuu siitä, että moni työtön ei enää maalikuussa uusinut työnhakuaan. Syitä voi olla monia. Työtön on joko työllistynyt tai haastattelussa on käynyt ilmi, että työtön onkin jo töissä.

Tuomaalan mukaan rekistereitä vertaamalla on tullut esille, että moni työttömäksi ilmoittautunut onkin ollut toisen rekisterin mukaan töissä.

Osa haastattelussa käyneistä on saattanut heittää hanskat tiskiin, eli lopettaa työnhaun kokonaan.”

Työttömäksi ilmoittautuneet ovat siis töissä. Tästä seuraa sitten valtava määrä oikeudenkäyntejä, sillä Kela tekee rikosilmoituksen jokaisesta työttömyysetuutta oikeudettomasti saaneesta. Odotan, että Kauppalehti tulee uutisoimaan näistä massiivisista oikeudenkäynneistä todistaakseen juttunsa paikkansapitävyyden.

Tuon hanskojen tiskiin lyömisen kyllä uskon. Moni pitäaikaistyötön on varmasti saanut tarpeekseen jatkuvasta pompottamisesta ja jättäytynyt suosiolla alennetulle toimeentulotuelle.

Jutun lopuksi tulee tietenkin viralliseksi totuudeksi ylennetty valhe yli sadasta tuhannesta avoimesta työpaikasta. Tällä hetkellä niitä on noin 18 900.

Sipilän hallituksella on niin kova tarve todistaa toimiensa tehoavan, että se turvautuu ihmekertomuksiin ja suoranaiseen valehteluun. Tosiasiassa käynnissä on armoton työttömyystilastojen puhdistus. Se toteutetaan potkimalla pitkäaikaistyöttömiä ulos kortistosta palkattomiin töihin ja muihin työvoimapoliittisiin toimepiteisiin. Osa ei kelpaa enää edes työttömäksi, vaan heidät painostetaan jatkuvalla kiusaamisella luopumaan työnhausta ja jättäytymään alennetun toimeentulotuen varaan.

Se hallituksen juhlima talouskasvukaan ei ole totta, vaan se perustuu verohallinnon tietojärjestelmäkaaokseen.

Mutta ei anneta näiden faktojen häiritä, vaan juhlitaan uutta Sipilän hallituksen ihmettä. Uskonvaraisiin ihmeisiinhän koko hallituksen toiminta tuntuu perustuvan. Kärsijöinä ovat pitäaikaistyöttömät, joiden syyllistämiselle ei näy loppua.

teppo

Kuva: Facebook/Teppo Palmroos

Vastuunkantajat

–Voi hyvänen aika sentään, eivät ole.

Näin taivasteli pääministeri Juha Sipilä, kun häneltä kysyttiin ovatko Migrin tekemät arvioit turvallisista maista poliittisesti ohjattuja.

Sipilä ei tunnista oman hallituksensa harjoittamaa poliittista ohjausta, mutta tunnistaa hyvin kaksi ääripäätä ja niiden välissä olevat tolkun ihmiset. Suomen Keskusta tiivistää pääministerin ajatukset näin:

kepu

Samaan aikaan johtava virkamies eli sisäministeriön kansaliapäällikkö Päivi Nerg sanoo, että viranomaisilla ei ole osaa eikä arpaa lainsäädäntöön, vaan he noudattavat vain säädettyjä lakeja.

nerg

Selväksi tuli. Sipilän mukaan poliitikoilla ei siis ole mitään osuutta Suomen koventuneeseen turvapaikkapolitiikkaan, vaan siitä päättävät virkamiehet. Poliitikot vain säätävät lakeja, mutta eivät päätä mistään. Nergin mukaan virkamiehet tekevät päätöksiä noudattaen niitä lakeja, joita poliitikot ovat säätäneet.

Tämä vastuun pallottelu konkretisoituu siten, että lailla säädetty ja siksi virkamiehiä velvoittava turvapaikanhakijoiden pakkopalautusautomaatti toimii koko ajan, mutta kukaan ei ole siitä vastuussa.

Sipilän logiikan mukaan vaikkapa lakimuutos, jolla turvapaikanhakijoiden valitusaikaa kielteisistä päätöksistä lyhennettiin, ei vaikuta mitään viranomaisten toimintaan. Siihen ei vaikuta mitään myöskään neljän ministerin muodostaman maahanmuuttopoliitisen työryhmän linjaus, joilla käynnistettiin valvonta- ja ilmiantokoneisto.  Viranomaiset vain saivat jostain päähänsä ruveta toimimaan täsmälleen kuten laki sanoo ja ministerit ohjeistavat.

Tämähän on kuin vanha vitsi kieltolakiajoilta. Poliisi löysi tieltä yksinäisen hevosen, jonka reessä oli pirtulasti. Kun hevosen omistajalta tiedusteltiin hänen osuuttaan asiaan, niin hän sanoi, että ei tiedä hevosen tekemisistä mitään. Omin päin se on ollut liikkeellä.

Jotta tekopyhyys ja hurskaus olivat täydellisiä, niin sekä pääministeri Sipilä että sisäministeri Risikko ovat kertoneet olevansa valmiita pakolaiskiintiöiden nostoon. Tämän tyrmäsi heti perussuomalaisten puheenjohtajuutta tavoitteleva Sampo Terho, joten sitä ei koskaan tule tapahtumaan. Jos perussuomalaisten tahtoa maahanmuuttoasioissa ei noudateta, niin he voivat aina uhata lähteä hallituksesta. Se tarkoittaisi keskustalle tärkeiden sote- ja maakuntauudistuksen sekä kokoomuksen ajaman sote-valinnanvapauden kaatumista. Se puolestaan tarkoittaisi koko hallituksen kaatumista. Keskusta ja kokoomus ovat panttivankeja.

Voi hyvänen aika.

sipilä

***

Kommentointi vain omalla etu- ja sukunimellä, jos kanssani ei ole muuta sovittu. Moderoinnista ei ole valitusoikeutta.

Lakien ja faktojen mukaan

Kirkko on astunut erikoiselle tielle. Miten sen jäsenistä tuli mellakoiden osapuoli ja miten sen tehtäviin kuuluu arvostella niitä suomalaisia virkamiehiä ja päättäjiä, jotka pyrkivät noudattamaan sekä Suomen lakia että turvapaikkasäädöksiä?

Kun vihreiden puheenjohtaja Ville Niinistö julisti, että Suomi lähettää lapsia ”hengenvaaraan” ja että äskettäinen palautusoperaatio oli ”häpeällinen suomalaiselle oikeusvaltiolle”, vaikka mitään lainvastaista ei operaatiossa ollut?

On hämmentävää, jos vuonna 2017 laki alkaa lakata merkitsemästä ja tosiasioista ei enää piitata. Vieläkin hämmentävämpää on, jos näiden yhteiskunnan perusrakenteiden murentamiseen osallistuvat merkittävät poliitikot ja jopa kirkko.

Ensin ajattelin, että en sano mitään Ulla Appelsinin uusimmasta kolumnista.  Koska hän kuitenkin niin kovasti peräänkuuluttaa lain noudattamista, viranomaisten erehtymättömyyttä ja faktoissa pysymistä, niin katsotaanpa vähän noita kolmea lainausta hänen tekstistään.

Appelsin sanoo, että kirkon edustajat ovat olleet mellakan osapuoli. Appelsin tietää tai ainakin hänen pitäisi tietää, että mellakka on määritelty rikoslaissa. Hän siis sanoo kirkon edustajien syyllistyneen rikokseen. Ei ole edes vaikea arvata ketä hän tarkoittaa, vaikka ei pastori Marjaana Toiviaista nimeltä mainitsekaan. Tietääkseni Toiviaista ei epäillä rikoksesta, joten Appelsin saattaa syyllistyä kunnianloukkaukseen väittäessään perättömästi jonkun syyllistyneen rikokseen.

Ville Niinistö pyysi anteeksi erehdystään, vaikka hänen ei olisi tarvinnut sitä tehdä. Palautuslennolla piti olla mukana alaikäinen, mutta perheen lakimiehen ansiosta poliisi tarkisti tilanteen ja huomasi, että palautuspäätös ei ollut lainvoimainen. Mitä alaikäisten lasten palauttamiseen tulee, niin tälläkin hetkellä on turvasäilössä palautusta odottamassa alaikäisiä lapsia, joista nuorin on puolitoistavuotias. Pääministeri Juha Sipilä on sanonut, että lasten ja raskaana olevien naisten pakkopalauttaminen ei sovi hänen oikeustajuunsa, mutta hän edustanee sitä lajia uskovaisia, joka kunnioittaa viimeiseen asti lakia ja viranomaisten päätöksiä. Suomen laki ei kiellä alaikäisten palauttamista, vaikka Suomi onkin sitoutunut YK:n lasten oikeuksia koskevaan sopimukseen. Sen mukaan lapset ovat oikeutettuja erityiseen suojeluun. Sopimus ei kiellä lasten palauttamista, mutta kieltää erottamasta heitä vanhemmistaan. Tämä ongelma on meillä ratkaistu palauttamalla lapset vanhempiensa mukana.

Moni on ylistänyt Appelsinin kirjoitusta sanoen, että myös kirkon ja yksittäisten pappien on ehdottomasti kunnioitettava lakia ja viranomaisten päätöksiä. Kirkko ja sen papit ovat osa laillista esivaltaa, joten ne eivät saa arvostella hallitusta, lakia ja viranomaisia. Ei siinäkään tapauksessa, että lait ja päätökset sotivat kirkon keskeisiä oppeja ja ihmisyyttä vastaan.

Mikäpäs siinä. Muistetaan tämä sitten, kun osa papeista kieltäytyy vihkimästä tai edes siunaamasta homopareja, joille esivalta on lailla säätänyt oikeuden avioliittoon. Kieltäytyvät papit saattavat toimia omantuntonsa mukaan, mutta sillä ei saa olla merkitystä. Lakia ja esivaltaa on kunnioitettava, kapinoida ei saa.

Lakiin perustuvaan viranomaispäätökseen tämäkin teloitus perustui.

ville ranta

Kuva: Ville Ranta/Kirkko ja kaupunki

EDIT 17.4.2017 klo 22.30: Täsmennetty tekstiä lasten oikeuksia koskevan sopimuksen osalta.