Pullon henki

Uusi ilmiö on se, että ministerit potkaisevat välillä liian äänekkäitä äänestäjiä. Sitä roskasakkia, joka kehtaa auttaa turvapaikanhakijoita ja vastustaa epäoikeudenmukaisia pakkokäännytyksiä, vaikka hallitus ei tykkää, […] Tätä hyväntahtoisten ihmisten joukkoa hallitus uskaltaa vastustaa, tämä ei lähetä tappouhkauksia sähköpostissa. Saako pahuus ja väkivalta jo liian suuren vallan maassamme? 

Näin kysyy Reija Härkönen blogissaan. Suosittelen jutun lukemista kaikille, mutta erityisesti valtiovarainministeri Petteri Orpolle ja muille hallituksen jäsenille. Nyt on Kurt Vonnegutia siteeraten paska iskenyt tuulettimeen. Pullosta on päästetty irti sellainen henki, jota on vaikea saada sullottua sinne takaisin. Se näkyy selvästi tästä Petteri Orpon päivityksestä Facebookissa.

orpo

Niinhän siinä kävi, että sitä saa mitä tilaa. Itse olette jatkuvasti puhuneet kahdesta ääripäästä, vaikka on selvää, etteivät Orpon vaimon uhkailijat kuulu ”siihen toiseen ääripäähän”. Itse olette ottaneet hallitukseen porukan, jolla ei ole mitään muuta agendaa kuin maahanmuuton vastustaminen. Itse olette hyväksyneet hallitusohjelmaan maahanmuuttolinjauksen, jonka mukaan tänne ei tarvitse kenenkään tulla. Itse olette kiristäneet turvapaikan myöntämisen kriteereitä, itse olette omilla toimillanne edistäneet vihankylvöä. Olette koko ajan antaneet lisää elintilaa tälle kovaääniselle joukolle, joka nyt käy teidän kimppuunne.

Jos olisin ilkeä, niin sanoisin, että siitäs saitte. En kuitenkaan halua niin sanoa, sillä monien muiden lailla olen jo vuosien ajan kokenut samaa mitä Orpon perhe nyt. Olemme varoitelleet, mutta meitä ei ole uskottu. Meitä on sanottu vainoharhaisiksi ja meitä on neuvottu olemaan provosoimatta tätä laumaa, jota ei varsinaisesti johda kukaan, mutta jonka yllyttäjiä ilmestyy koko ajan lisää.

Mikä tämä lauma sitten on, millaisia ihmisiä siihen kuuluu? Katsokaa vaikka Elina Hirvosen dokumenttielokuva Kiehumispiste, niin saatte jonkinlaisen käsityksen. Jo päällisin puolin nämä rajoja sulkevat ns. isänmaalliset näyttävät kuuluvan syrjäytettyihin. Joukossa on ihan tavallisten työttömien lisäksi sairaita, alkoholisoituneita, pieneläkeläisiä ja kaikin puolin elämän pöydästä syrjään sysättyjä. Heille on kerrottu, että he suomalaisina ovat kuitenkin parempia kuin muut, ja että heidän syrjäytymisensä on maahanmuuttajien vika. Tämän he ovat uskoneet, koska heidän tiedollinen tasonsa on keskimääräistä heikompi.

Tätä käyttävät hyväkseen heidän yllyttäjänsä. Yllyttäjiä on useammassa kerroksessa. Kansan joukossa pyörii megafoni kädessä omassa elämässän epäonnistuneita, jotka hyvän suullisen ulosantinsa ansiosta ovat nousseet johtajiksi. Heidän yläpuolellaan ovat sitten todelliset johtajat, jotka käyttävät liikehdintää hyväkseen edistääkseen omaa poliittista uraansa. Ei tarvinne sanoa keitä he ovat.

Miten tämän pahan hengen saisi takaisin pulloon? On minulla yksi ehdotus, mutta ette te sitä kuuntele. Kerron kuitenkin. Lopettakaa eriarvoistaminen ja köyhien määrän jatkuva lisääminen leikkaamalla juuri heiltä. Jos jatkatte köyhien ja syrjäytettyjen lisäämistä ja heidän elämänsä kurjistamista, niin saatte lähitulevaisuudessa kimppuunne sellaisen joukon, jolla ei ole enää mitään menetettävää. Täydellä mahalla kukaan ei kapinoi, mutta nälkäinen on vihainen.

Nyt tuli taas vihapuhetta siitä toisesta ääripäästä, niinkö? Ei tullut. Minä en ymmärrä tämän porukan vihapuhetta, mutta ymmärrän heidän katkeruutensa. Jos haluatte kuulla todellista vihapuhetta, niin katsokaa tämä video. Tämä on todellisuutta jo nyt, ja jos ette tee mitään, niin sanat muuttuvat teoiksi.

***
Vain asiallisia kommentteja, kiitos. Minä olen niin palttoutunut vihapuhetta vastaan, että sitä on turha minulle suoltaa.

Siivoton juttu

Eduskunta on valtiovarainvaliokunnan ehdotuksesta osoittanut kuluvan vuoden budjetista erityisen 1,1 miljoonan euron määrärahan vähävaraisille.

Tuki kohdennetaan kolmannen sektorin kautta ruoka-apuun sekä vähävaraisten perheiden lasten harrastustoimintaan.

Erityisesti avustus ruoka-aputoimintaan on ainutlaatuinen, sillä valtio ei ole antanut vastaavaa tukea aiemmin huolimatta toiminnan suuresta yhteiskunnallisesta merkityksestä. 

Tämä pikku-uutinen kertoo, että terve järki on korvattu tekopyhyydellä ja sosiaalipolitiikka almuilla. Tai kuten eräs Fb-kaverini sanoi, niin päättäjiemme oikea käsi ei taida tietää vasemman olemassaolosta mitään.

Eduskunta on siis päättänyt jakaa 1,1 miljoonaa euroa almuina ruokajonojen ylläpitoon. Kuitenkin juuri sama eduskunta on ylimmän vallan haltija ja päättää talouspolitiikasta, sosiaalipoltiikasta ja tulonsiirroista. Eduskunta voisi tehdä suoraan sellaisia päätöksiä, joilla vähennetään huono-osaisuutta, mutta se päättääkin vain ylläpitää sitä. Samaan aikaan huono-osaisten ahdinkoa syvennetään jatkuvilla leikkauksilla ja asia laastaroidaan piiloon miljoonan kohdennetulla almulla. Kaiken huipuksi vielä kehdataan kehuskella ainutlaatuisella päätöksellä.

Eduskunta jakaa almuja tarpeeseen, jonka se on luonut ihan itse. Tavoitteena pitäisi olla ruokajonojen ylläpitämisen sijaan niiden poistaminen. Päätös almun ojentamisesta kertoo karua kieltään siitä, että suoranainen nälkä on hyväksytty oleelliseksi osaksi suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa. Sillä halutaan kertoa köyhille, että tyytykää osaanne ja olkaa nöyriä, niin valtiovalta saattaa hyvää hyvyyttään antaa armon ja pitää teidät hengissä. Almuissa kun on se paha vika, että niitä ei anneta kaikille tarvitseville tasapuolisesti, vaan antaja päättää myös saajan.

Muistatteko vielä 1990-luvun laman ja katukuvaan ilmestyneet leipäjonot? Silloin niitä kauhisteltiin ihan yleisesti ja kaikki puolueet olivat liikuttavan yksimielisiä siitä, että ne ovat häpeäksi Suomelle ja niistä on päästävä eroon heti pahimman laman hellitettyä. Lama hellitti, mutta leipäjonot jäivät. Sitten tuli uusi lama ja leipäjonojen mitta kasvoi. Nyt ollaan jo siinä pisteessä, että jonot katsotaan normaaliksi ja hyväksytyksi osaksi yhteiskuntaa.

Tapio Piirainen varoitteli jo vuonna 1997 ilmestyneessä elokuvassaan Siivoton juttu leipäjonmellakoista. Silloin asiasta vielä saattoi tehdä huumoria paremman huomisen toivossa, mutta on vain ajan kysymys, kun tämäkin kohtaus on totta.

Kovien arvojen maa

Autolla liikkuneet aikuiset ovat Jämsässä näyttäneet rohkeuttaan osoittelemalla kouluikäisiä lapsia sormella ampumisliikkeitä tehden. Järvenpääläinen kaupunginvaltuutettu yllyttää vetäisemään mamua käkättimeen. Kansanedustaja lupaa, että jos hänet tuomitaan rikoksesta, niin hän aikoo siitä huolimatta jatkaa rikollista menettelyään.

Nämä alkavat olla jo niin jokapäiväisiä uutisia, että niihin turtuu. Olisi helppo sanoa, että näin käyttäytyvät vain moukat. Lasten uhkailijat ovat surkimuksia ja järvenpääläisen valtuutetun ajatukset tiedettiin jo etukäteen, kuten vuonna 2012 pidetystä Kunnollisvaalit -blogista näkyy. Sitä saa mitä tilaa ja ihan sama pätee Hakkaraiseen. Näitähän joku on tilannut.

Vailla käytöstapoja olevat käyttäytyvät huonosti, mutta ihan samat asenteet näkyvät myös sivistyneissä piireissä. Hämmentävä esimerkki tästä nähtiin eilen, kun pitkäaikainen kansanedustaja ja nykyinen perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Ben Zyskowicz linjasi näkemyksiään paperittomien ulkomaalaisten toimeentulotuesta. Hänen mukaansa paperittomille kuuluu vain ruoka ja suoja, mutta ei mitään muuta.

Zyskowicz tulkitsee perustuslakia niin, että kaikki ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä, mutta toiset ovat yhdenvertaisempia kuin toiset. Perustuslakiin on selvästi kirjoitettu, että jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Sinne on myös kirjattu, että ihmiset ovat lain edessä yhdenvertaisia.

Zyskowicz näyttäisi olevan sitä mieltä, että paperittomat ulkomaalaiset joko eivät ole yhdenvertaisia lain edessä tai sitten he eivät ole ihmisiä. En kuitenkaan usko hänen tarkoittavan tätä. Luulen, että kyse on tietämättömyydestä. Tv:n uutislähetyksessä Zyskowicz puhui toimeentulotuen käyttämisestä harrastuksiin ja lehtien tilaamiseen. Hän ei taida tietää, että toimeentulotuen perusosa on tarkoitettu kattamaan välttämättömien elinkustannusten lisäksi myös lehtien tilaaminen ja oikeastaan kaikki normaalin elämän tarpeet.

Jos paperittomien toimeentulotukea aiottaisiin rajoittaa kattamaan vain välttämätön suoja ja ruoka, niin siihen ei riitä toimeentulotukilain muutos eikä edes perustuslain uusi tulkinta. Itse perustuslakia pitäisi muuttaa siten, että kaikki ihmiset eivät ole yhdenvertaisia lain edessä.

Suomalaisten arvot ja asenteet ovat koventuneet vailla käytöstapoja olevasta moukasta sivistysporvariin. Samaa kertoo myös emeritaprofessori Helena Helven pitkäaikainen tutkimus. Hän on tutkinut nuorten arvoja ja asenteita jo 1980-luvulta lähtien ja ne ensimmäiset tutkitut ovat jo keski-ikäisiä. Vähäosaisia ei olla valmiita auttamaan ja yhteiskunnalliset erot hyväksytään ajatellen, että jokainen on vastuussa vain omasta hyvinvoinnistaan.

Kun omillaan toimeentulevat ajattelevat näin, niin sama ajattelu valtaa myös yhteiskunnan apua tarvitsevat.

– Silloin kun perusasioista on pulaa, niin silloin ollaan materialistisempia. Taantuman aikaan arvot kovenevat esimerkiksi maahanmuuttajia kohtaan.

Tästä näkee esimerkkejä jatkuvasti vaikkapa vain katsomalla Facebookin Rajat kiinni -ryhmää. Siellä on jatkuvasti päivityksiä, joissa itse toimeentulotuella elämään joutuvat valittavat omien tukiensa riittämättömyyttä ja olettavat, että ei-suomalaisten tuet poistamalla he itse saisivat enemmän. Vallalla on merkillinen käsitys, jonka mukaan toimeentulotuki olisi muuttumaton könttäsumma, joka jaetaan tasan tuen tarvitsijoiden kesken. Kun tarvisijoita on enemmän, niin jokaisen henkilökohtaisen osuuden kuvitellaan pienenevän.

Ei se näin ole, vaan oikeus tukeen määräytyy lain ja laskemien mukaan. Kunnilla on ja on oltava rahaa kaikille tarvitsijoille. Vaikka tarvitsijat jostain syystä vähenisivät, niin kenenkään saama rahamäärä ei lisääntyisi.

Tätä ei ymmärretä eikä sitä halutakaan ymmärrettävän. On hyvätuloisten veronmaksuhaluttomien etu, että köyhät tappelevat keskenään. On populistipoliitikkojen etu, että heidän kannattajansa ovat tietämättömiä ja suuntaavat kaiken kaunansa vertaisiinsa saamattomien, kyvyttömien ja suurisuisten poliitikkoijen sijaan.

Seuraamuksista sitten kärsivät kaikki köyhät. Hyväosaiset katsovat päältä köyhien tappelua ja jos näkyy laantumisen merkkejä, niin silloin yllyteään pikkuisen lisää. Rikasta ei hirvitä mikään muu niin paljon kuin köyhien yhtenäisyys ja keskinäinen solidaarisuus. Jos köyhien keskinäinen tappelu pääsisi loppumaan, niin sitten välinpitämättömät hyväosaiset saisivat vastaansa piittaamattomien köyhien massat. Silloin olisi piru merrassa.

***

Kommentointi vain omalla etu- ja sukunimellä, jos kanssani ei ole muuta sovittu.

 

 

Kerjäämiskielto ja palveluspakko

Laki on aina väline halutunlaisen yhteiskunnan rakentamiseksi. Yhteiskunnasta tulee juuri sellainen, millaiseksi vallanpitäjät sen luovat, sekä hyvässä että pahassa. Meillä luokkayhteiskunta on kehittynyt jo niin pitkälle, että varakkaampi väestönosa ei enää siedä silmissään kaikkein köyhimpiä.

Taas kerran halutaan kieltää kerjääminen. Kerjäämiskieltoa on vaadittu vuosikausia ja se on hylätty eduskunnassa vuosina 2010 ja 2013. Aiemmin sitä ovat vaatineet lähinnä kokoomuksen kansanedustajat, mutta nyt kerjäläisiä eivät siedä silmissään köyhien puolustajaksi julistautuneen puolueen edustajat. Häiritsevä kerjääminen on ollut jo kauan kiellettyä järjestyslaissa, mutta nyt aloitteen tekijät sanovat halauavansa kieltää kaiken kerjäämisen.

Kuitenkin he tunnustavat haluavansa antaa Bulgariaan ja Romaniaan sellaista viestiä, että tänne ei kannata tulla. Jo tästä nähdään, että aloite on suunniteltu kohdistuvaksi vain ulkomaalaisiin kerjäläisiin. Perustuslain mukaan kaikki ihmiset ovat kuitenkin lain edessä yhdenvertaisia ja jos kerjääminen kielletään, niin kielto koskee ihan kaikkia kotimaisesta euronpummaajasta romanialaiseen kadulla istujaan. Tiukasti tulkiten jopa leipäjonot voitaisiin tulkita kerjäämiseksi.

Mutta ei se mitään, teeskennellään uskovamme aloitteentekijöitä ja poistetaan tämäkin ongelma kieltämällä se lailla. Niinhän meillä aina lakaistaan ongelmat näkymättömiin. Koska asioiden korjaaminen on näin helppoa, voidaan seuraavaksi kieltää vaikkapa työttömyys ja köyhyys.

Näille kriminalisoinneille meillä onkin jo historiallista pohjaa, joten vanhojen lakien päivittäminen voidaan aloittaa vaikka heti. Aikana 1664-1883 maassamme oli kiellettyä niin köyhyys, kerjääminen kuin työttömyyskin. Järjestelmän nimi oli palveluspakko.

Sen sisältö oli lyhyesti sanoen sellainen, että jokaisen vähänkin työkykyisen oli pestauduttava jonkun toisen palvelukseen. Mikäli jossain tavattiin vailla palveluspaikkaa oleva työkykyinen irtolainen, köyhä tai kerjäläinen, hänelle seurasi ankara rangaistus. Miehet passitettiin alkuaikoina sotaväkeen ja myöhemmin pakkotyölaitoksiin, naiset kehruuhuoneisiin. Palveluspakon luonnollisia seurauksia olivat myös palkkasääntely kustannusten hillitsemiseksi ja rajoitettu työpaikan vaihto-oikeus työvoiman pysyvyyden varmistamiseksi. Viimeisenä varmistuksena oli isännänvalta, joka piti sisällään myös oikeuden ruumiilliseen kuritukseen.

Vanhan lainsäädännön palauttaminen on jo hyvässä vauhdissa. Meillä on 350 000 työtöntä, mutta heitä patistetaan taloudellisilla sanktioilla uhaten olemattomiin palkkatyöpaikkoihin ja erityisesti palkattomiin töihin. Kuntouttavaan työtoimintaan ohjataan työttömiä jatkuvalla syötöllä ja palkaton työkokeilu on otettava vastaan karenssin uhalla. Työpaikkailmoituksissa haetaan jakuvasti palkattomia harjoittelijoita vakavaraisiin yrityksiin niin paljon, että palkkatyötä tarjoavan työpaikkailmoituksen voi harvinaisuutensa takia kohta laittaa raameihin ja ripustaa seinälle. Hallitus aikoo velvoittaa työttömän vastaanottamaan mitä tahansa työtä työttömyysturvaa pienemmällä palkalla ja työehtosopimusten yleissitovuutta vastaan lyödään rumpua jatkuvasti.

Näin muokataan mieliä tuleville päätöksille, joilla kuka tahansa työtön voidaan velvoittaa mihin tahansa työhön millä tahansa palkalla. Isännänvaltaa vastaan ei kannata edes nyt pullikoida, sillä työstä eroaminen tai kieltäytyminen aiheuttavat työttömyysturvan menetyksen määräajaksi.

Ajattelu alkaa olla jo kuin ennen vanhaan, jolloin lähtökohtaisesti kelvoton ja laiska palvelusväki ei ilman jatkuvaa käskytystä, valvontaa ja kuritusta tehnyt mitään.

 

Esivalta ja kerjäläiset

Monia kymmeniä on sellaisia vaivaisia, köyhiä, loppuuneläneitä, vanhoja, sokeita ja rampoja, joiden nimien kanssa Korkealla Esivallalla ei ole mitään tekemistä.

Näillä sanoilla kuittasi Ruoveden kirkkoherra kaikki seurakuntansa köyhät vuoden 1635 henkikirjan lopuksi. Hän ei pitänyt näitä ihmisiä henkikirjaan merkitsemisen arvoisina eikä halunnut olla heidän kanssaan missään tekemisissä. Nyt kolme perussuomalaista kansanedustajaa eli Olli Immonen, Rami Lehto ja Jari Ronkainen menevät vielä pitemmälle. He haluavat kieltää köyhien kerjäläisten olemassaolon ja ovat tehneet asiasta lakialoitteen.

Ei tässä ole mitäään uutta. Kerjäämiskieltoa on vaadittu vuosikausia ja se on hylätty eduskunnassa vuosina 2010 ja 2013. Aiemmin sitä ovat vaatineet lähinnä kokoomuksen kansanedustajat, mutta nyt kerjäläisiä eivät siedä silmissään köyhien puolustajaksi julistautuneen puolueen edustajat. He perustelevat aloitettaan täsmälleen samalla tavalla kuin kolme vuotta sitten hylättyä aloitetta puolusteltiin:

Kerjääminen on organisoitua toimintaa ja siihen liittyy olennaisesti ihmiskauppaa, lasten hyväksikäyttöä, prostituutiota ja muita järjestäytyneen rikollisuuden piirteitä.

Tästä nähdään, että aloite on suunnattu ulkomailta tulleita kerjäläisiä vastaan. Tästä nähdään myös, että ainakaan nämä kolme eivät seuranneet käsittelyn vaiheita kolme vuotta sitten. Tai sitten he kuvittelevat, että kukaan muu ei seurannut.

Helsingin poliisi tyrmäsi vahvimman argumentin jo kesällä 2013 toteamalla, että kerjäläiset eivät ole ihmiskaupan tai järjestäytyneen rikollisuuden uhreja eivätkä myöskään itse rikollisia. Perustuslakiasiantuntijat ovat moneen kertaan todenneet, että aiotun kaltainen kerjäämiskielto on suunnattu vain tiettyä ihmisryhmää vastaan, joten se on ongelmallinen perustuslain kannalta. Perustuslain mukaan kaikki ihmiset ovat lain edessä yhdenvertaisia ja jos kerjääminen kiellettäisiin, niin kielto koskisi ihan kaikkia kotimaisesta euronpummaajasta romanialaiseen kadulla istujaan. Lisäksi häiritsevä kerjääminen on jo nyt kielletty järjestyslaissa.

Nämä kolme kansanedustajaa haluavat siis aloittaa karusellissa uuden kierroksen. Tukea he tullevat saamaan ainakin kokoouksesta, sillä kokoomuslaisen maailmankuvaan ei mahdu köyhyys. Köyhän ihmisolennon näkeminen häiritsee hänen onneaan ja muistuttaa ikävästi elämän rumasta puolesta. Perussuomalaisen nuivaan maailmankuvaan eivät mahdu ulkomaalaiset, joten ei ole mikään ihme, jos kerjäämiskieltoa haluavat löytävät taas toisensa.

Lopputulos tulee kuitenkin olemaan sama kuin ennenkin eli kerjäämistä ei voida kieltää. Valmistelumyllyä pyöritetään ihan turhaan ja vain siksi, että kolme perussuomalaista halusi saada aikaan puhetta ja näyttää kannattajilleen, että tiukkoja poikia ollaan.

Siitä he eivät puhu mitään, että heidän oma puolueensa on hallituksessa leikkaamassa kaikkein köyhimmiltä, joilta vaalikampanjan mukaan ei voinut eikä saanut leikata. Kun nyt kuitenkin leikataan, niin ainakin seuraukset halutaan raivata pois näkyvistä. Kielletään kerjääminen, kielletään leipäjonot ja kielletään köyhyys, niin ongelmaa ei ole.

Sitten voidaankin todeta entisen kirkkoherran tavoin, että  vaivaisten, köyhien, loppuuneläneiden, vanhojen, sokeiden ja rampojen kanssa ei ainakaan perussuomalaisen eliitin muodostamalla Korkealla Esivallalla ole mitään tekemistä.