Yhdenvertaisia lain edessä

– Ne seuraukset, joita epäilimme lausuntoa antaessamme, ovat ikävä kyllä toteutuneet. Näitä muutoksia ei olisi pitänyt tehdä.

Näin sanoo Suomen asianajajaliiton puheenjohtaja Jarkko Ruohola  viime kesänä toteutetusta lakimuutoksesta, jolla turvapaikanhakijat asetettiin lain edessä eriarvoiseen asemaan. Turvapaikkapuhutteluun ei enää saa oikeusapua kuin poikkeustapauksissa, valitusaikaa hallnto-oikeuteen lyhennettiin yleisestä 30 päivästä 21 päivään ja avustajien palkkioperusteet muutettiin tuntiveloituksesta könttäsummaksi.

Siinä kävi täsmälleen kuten asiaa pitemmälle katsoneet jo ennustivat. Säheltävä ja Jussi Halla-ahon kirjoittamaan maahanmuuttolinjaukseensa hirttäytynyt hallitus ei kuunnellut ketään, vaan käveli perustuslain yli. Sen 6 § 1 momentin mukaan ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä, mutta eivät ole olleet enää vuoteen.

Osa kansaa suorastaan hurrasi tälle uudistukselle. Hurraajat eivät tietenkään ymmärtäneet, että heidän omaa oksaansa siinä sahattiin. He luulivat ja luulevat vieläkin, että tällaiset päätökset koskevat aina joitain muita kuin heitä itseään. Ikävä kyllä kun tämä tie on nyt avattu, niin sen loppua ei näy.

Perustuslain 6 § 2 momentin mukaan ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Viime kesän lakimuutoksella eriarvoisuuden perusteeksi hyväksyttiin ihan virallisesti turvapaikanhakijoiden määrän kasvusta aiheutuvat paineet valtiontaloudelle ja tuomioistuimille.

Valtiontalous ja tuomioistuinten lisääntynyt työmäärä oikeuttavat nykyisin asettamaan ihan minkä tahansa kansanryhmän eriarvoiseen asemaan lain edessä perustuslain sitä estämättä. Miettikääpä sitä ja sen avaamia mahdollisuuksia. Työttömät aiheuttavat tunnetusti menoja valtiolle, ja sen lisäksi he tuppaavat valittamaan karensseista. Helppo juttu, lyhennetään heidän valitusaikaansa ja muutetaan lakia niin, että he eivät enää saa käyttää avustajaa viranomaisissa.

Sama juttu sairaiden kanssa. He vaivaavat Kelaa päiväraha- ja eläkehakemuksillaan, joiden laatimiseen käyttävät usein avustajaa. Rajoitetaan heidän oikeuttaan käyttää avustajaa ja lyhennetään valitusaikaa kielteisistä päätöksistä. Ymmärrätte jo varmaan mitä aina tarkoitan, kun neuvon teitä tulevaisuudessa kuulumaan siihen kansanosaan, joka on yhdenvertainen lain edessä.

Muistakaa tämä myös sitten, kun kaavailtu liikennevirhemaksu tulee voimaan. Sen jälkeen rikas ja köyhä maksavat eurolleen saman verran ylinopeussakkoa. Jos rikasta ei huvita maksaa, niin hän voi hakea muutosta ja saattaa onnistuakin. Hänellä kun on varaa ottaa myös maksullisen muutoksenhaun epäonnistumisen riski. Hallitus ei näe tässä mitään ongelmaa.

Hallitus voisi esittää perustuslakia muutettavaksi nykytilannetta vastaavaksi, niin ei tarvitsisi lakimuutosten takia vaivata perustuslakivaliokuntaa. Perustuslain 6 § 1 momentti voitaisiin kirjoittaa kuulumaan näin:

Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä, mutta jotkut ihmiset ovat yhdenvertaisempia kuin muut sen mukaan kuin laissa säädetään.

Näin mikä tahansa eriarvoistava lakimuutos olisi läpihuutojuttu hallitusupolueiden kansanedustajien äänillä.

 

 

 

Pääministeri Jermun hallitus

Kuten tiedetään, niin soteen liittyvä pakkoyhtiöittäminen törmäsi perustuslakiin. Hallitus kiirehti selittämään, että se on pikkujuttu, jota ei oikeastaan edes haluttu, mutta kun virkamiehet vaativat. Ylen toimittaja Meja Niilola tuli sihen tulokseen, että koko pakkoyhtiöittämisen keksi sitten varmaankin Pena viime metreillä. 

Niin sen on täytynyt käydä. Hallitus ajoi sitä virkamiesten vaatimuksesta, mutta virkamiehet kiistävät sitä vaatineensa. Tosiasiassa jo lakiesityksen perusteluissa kerrotaan, että yhtiöittäminen oli puhtaasti hallituksen poliittinen valinta.

Kuluneella viikolla kerrottiin uudesta liikennevirhemaksusta, joka tuomareiden ja asianajajien mukaan on vastoin oikeusjärjestelmän perusteisiin kuuluvaa syyttömyysolettamaa. Liikenneministeri Anne Bernerin mukaan käännetty todistustaakka eli epäillyn velvollisuus todistaa itsensä syyttömäksi ei heikennä oikeusturvaa, vaan suorastaan parantaa sitä.

Penahan se tämänkin keksi, kun piti etsiä valtiolle lisää tuloja. Viime metreillä hän veti ässän hihasta ja sanoi, että tuplataan sakkojen määrä ja hinta. Kun sakkojen maksimointi pelkästään fiskaalisin perustein oli vastoin oikeusjärjetelmää, niin Pena keksi, että muutetaan oikeusjärjestelmää. Siiretään rikosoikeuden puolelta tekoja hallinnolliselle puolelle, niin voidaan kerätä rahaa mielin määrin. Siitä jää vielä mukava siivu meille jokaiselle, kun tulevaisuudessa liikennevirhemaksu annetaan yksityisten perittäväksi parkkisakkojen tapaan. Mutta tästä ei sitten puhuta.

Tämän hallituksen toimintaan mahtuu näitä kummelimaisuuksia enemmänkin. Tuoreessa muistissa on liikenneministeri Anne Bernerin suunnitelma antaa yksityisten tahojen meille myytäväksi jo kertaalleen maksamiemme teiden käyttöoikeutta kuin kännykkäliittymää konsanaan.  Oli yleisesti tiedossa, että lopullisena tarkoituksena on yksityistää tiet ja muut liikenneväylät.

Vuosi sitten uutisoitiin, että  valtiontalouden tarkastusvirasto antoi liikenneministeri Anne Bernerille suorat moitteet puuttumisesta Finavian hallituksen toimintaan epäasianmukaisella tavalla. Pääministeri kiiruhti antamaan ministerille täyden tukensa. Pena siinä veti ässän hihasta ja keksi, että eihän VTV:n lausunnossa suoraan Berneriä nimeltä mainita, joten sillä verukkeella hän voi jatkaa niin loistavasti sujuvaa yhteiskunnan muokkaamista suuryrityksiä suosivaksi.

Opetusministeri Sanni Grahn-Laasosen esittelystä talouspoliittinen ministerivaliokunta päätti vuosi sitten yllättäen moninkertaistaa Tampereelle suunnitellun monitoimiareenan tuen ja perusteli ratkaisuaan yli 3 500 uudella työpaikalla. Luku on peräisin suoraan Tampereen kaupungin hankkeen edistämiseksi tilaamasta konsulttiselvityksestä, eivätkä ministerin hehkuttamat uudet työpaikat perustu yhtään mihinkään. Ne ovat toiveajattelua. Paskat tommonen täällä ketään kiinnostaa.

Sekä Berneriä että Grahn-Laasosta koskevissa uutisissa vilahteli konsulttiyhtiö Deloitte. Se laati Tampereen tilaaman konsulttiselvityksen ja yhtiön Pena veti hihasta 3 500 työpaikkaa. Berner on tehnyt Deloitten kanssa tiivistä yhteistyötä jo vuosikausia. Pena siinä keksi viime metreillä, että siitä jää hyvä siivu meille kaikille.

Ja niin edelleen, muistelkaa itse lisää. Tai katsokaa tämä video. Ei jumalauta tää päivänvaloo kestä.

 

 

 

 

Sakkorahan tähden

Kaikki laki on asetettu oikeuden ja kohtuuden eikä sakkorahain tähden. Sillä sakkoraha on niille rangaistukseksi, jotka lain rikkovat; mutta laki tahtoo ennemmin olla rikkomatonna kuin rikottuna, ja soisi, ettei sakkorahaa ollenkaan tarvittaisi. (Olaus Petrin Tuomarinohje 19.)

Juha Sipilän hallitus unohti tämän ajatuksen heti tuoreeltaan, kun se vuonna 2015 ilmoitti hankkivansa valtiolle lisää rahaa kaksinkertaistamalla annettujen rikesakkojen määrän ja korottamalla sakon hintaa reilusti. Kun hallitukselle selitettiin sakkojen tarkoitus ja niiden käytön sopimattomuus pelkästään fiskaalisiin tarpeisiin, niin hallitus perui aikeensa.

Hallitus ei kuitenkaan luovuttanut, vaan päätti korvata rikesakon kokonaan uudella liikennevirhemaksulla. Yritys kaksinkertaistaa sakot soti rangaistusjärjestelmän periaatteita vastaan, mutta liikennevirhemaksulla hallitus aikoo kävellä koko oikeusjärjestelmän perusperiaatteen eli syyttömyysolettaman yli. Syyttömyysolettaman mukaan jokainen on syytön, kunnes hänet on laillisesti syylliseksi todettu. Liikennevirhemaksun saaja on syyllinen, kunnes pystyy todistamaan itsensä syyttömäksi.

Syyttömyyden todistaminenkin on tehty vaikeaksi. Virhemaksun saajan olisi haettava muutosta kirjallisesti, ja hänen olisi pystyttävä todistamaan itsensä syyttömäksi. Virhemaksun kirjoittaneella poliisilla ei olisi velvollisuutta todistaa syyllisyyttä eikä edes sitä, että maksun perusteena oleva rikkomus on oikeasti tapahtunut. Lisäksi muutoksenhaku olisi maksullista. Tuomariliiton mukaan tarkoitus näyttää olevan käytännössä estää valittaminen.

Jos hallitus oikeasti esittelee tällaisen lainsäädännön eduskunnalle, niin siinä tapauksessa meillä on hallitus, joka ei piittaa edes oikeusvaltion perusperiaatteista. Aiemmin hallitus on kunnostautunut vain hakkaamalla päätään perustuslakiin, mutta nyt se aikoo mennä vielä pitemmälle.

Ja kaikki vain sakkorahojen takia. Tämä Tuomariliiton lausunnon lause on paljon puhuva:

– Hallituksen esitysluonnos jatkaa valitettavaa lainsäädännön kehityskulkua, jossa valtion säästötarpeet määrittävät lopputuloksen.

Näin oikeusvaltiota murennetaan pala palalta. Hallituksen toiminnalle kuvaavaa on, että edes oikeusministeriö ei pidä lakiesitystä pahana. Jos tälle tielle lähdetään, niin mikään ei estä säätämästä yhä uusia lakeja, joiden mukaan epäillyn on todistettava syyttömyytensä muissakin kuin liikennerikkomuksissa.

Jos tällainen lakiesitys annetaan ja se vieläpä hyväksytään, niin tie on auki mielivallalle, jota Ari Pirttisalo ennakoi Pahkasikaan vuonna 1983 piirtämässään sarjakuvassa Renkkainen. Siinä Reinikaisen näköinen, mutta vähemmän sympaattinen konstaapeli Renkkainen opasti nuorempaa kollegaansa keräämään rahaa uuteen kahvinkeittimeen.

renkkainen 1

RENKKAINEN 2

Kuvat: Pahkasika 1983/Ari Pirttisalo: Renkkainen

Nyt moni sanoo, että liikennevirhemaksulta välttyy, kun noudattaa lakia ja asetuksia. Totta, mutta mitäs sitten tehdään, jos sattuu kohdalle Renkkainen?