Sivistynyttä palautetta

Kirjoitan harvoin saamastani palautteesta, mutta nyt teen poikkeuksen. Eilen kirjoitin yhdestä Ylen uutisesta, jossa yksityisten palveluntuottajien edustajat päästettiin puhumaan läpiä päähänsä samalta viivalta lähtemisestä ja julkisen sektorin kirjanpidon avaamisesta. Jutun jakoi paheksuvalla saatteella Facebookissa eräs ansioitunut ja arvostamani toimittaja. Hänen kritiikkinsä on sikäli aiheellista, että uutisjuttu oli tosiaan lyhyt eikä sellaiseen haastatteluun saa mahtumaan kovin paljoa. Lisäksi minun juttuni saattaa vaikuttaa liikaa toimittajia yleistävältä, vaikka kyse oli vain yhdestä uutisjutusta.

Se nyt ei kuitenkaan muuta sitä tosiasiaa, että haastateltavat päästettiin puhumaan puuta heinää. Tämän ansioituneen toimittajan postaus tuotti sellaistakin kommentointia, jota olen yleensä tottunut saamaan Rajat kiinni-porukan elämänkoululaisilta, en toimittajilta ja arvostetuilta virkamiehiltä. Tällä kertaa sanamuodot vain olivat vähän sivistyneempiä.

-Tuo juttu taisikin olla Ylen ensimmäinen ikiaikoihin, jossa ei pelkästään hyökätä sotea vastaan? Sitäkään ei uuninpankkopojan oksennuksesta päätellen olisi saanut tehdä?

-Kuntakonsernien ja sairaanhoitopiirien kirjanpidoista ei taatusti ota tolkkua. Mistä näen, paljonko käyntini terkkarissa on yhteiskunnalle maksanut? Mistä kulut ovat tulleet? Vuotaako vene jostain? Voisiko toiminnot järjestää veronmaksajan kannalta paremmin ja tehokkaammin? Mitä läpinäkyvämpää, sen parempi. Ei niin, että kahdelle toimijalle maksetaan lompsasta satanen, mutta toiselle sujautetaan povitaskusta parikymppiä päälle.

Saa sotea ja yhtiöittämistä toki puolustaa, mutta vaatimus jo nyt avoimen kirjanpidon avaamisesta julkisuuteen on järjetön. Jos joku ei saa tolkkua kuntien ja kuntakonsernien kirjanpidosta ja tilinpäätöksistä, niin sillehän minä en mahda mitään. Sitä voi kuitenkin opetella sen sijaan, että toteaa sen olevan liian vaikeaa.

Otetaan esimerkiksi vaikkapa Juuan kunnan viime vuoden tilinpäätös. Sen sivulta 33 löytyvät tunnusluvut kertovat mitä käynnit terveyskeskuksessa ovat tulleet maksamaan yhteiskunnalle. Laitetaan vielä kuva.

tp

Ihan vastaavat tunnusluvut löytyvät jokaisen kunnan ja kuntayhtymän tilinpäätöksistä. Tiedot eivät todellakaan voi olla enää tämän julkisempia, sillä ne löytyvät helposti netistä. Avoin on avointa, mutta vastaavia taulukoita on paljon vaikeampi löytää yksityisten palveluntuottajien sivuilta.

-Tämä Timonen uuninpankolta toteuttaa omalla tavallaan sitä, mistä arvostelee tv-toimittajia: puhuu vapaasti läpiä päähänsä. Usein tekee myös politiikkaa, demarivaltuutettu kun on kotikunnassaan.

Näin totesi KT Kuntatyönantajien palveluksessa oleva henkilö. Ymmärrän kyllä, että siinä talossa en ole kovin suosiossa. Juuan kunta oli eri mieltä KT Kuntatyönantajien kanssa kiky-sopimukseen liittyvän työajan lisäyksen käytöstä. Lopulta KT joutui myöntämään Juuan kunnan tulkinnan oikeaksi, ja meillä lisäaika käytetään työkykyä edistävään liikuntaan. Tämä episodi on näköjään katsottu minun henkilökohtaiseksi pikkupolitikoinnikseni, vaikka idea oli kunnanjohtajan ja sen takana olivat ihan kaikki kunnan luottamushenkilöt. Mutta koska minä toin asian julkisuuteen, niin minähän sen sitten tietysti ihan yksin politikoin.

Palautteen antaminen puhtaasti asiaperustein näyttää olevan yhtä vaikeaa niin elämänkoululaisille kuin sivistyneistöllekin. Henkilökohtainen tuohtumus ja vanhat kaunat nousevat yhtä helposti esiin. Puhumattakaan vihjailevasta ihmettelystä siitä, että arvostettu lehti pitää yksisilmäistä poliitikkoa vakiokirjoittajanaan. Rajat kiinni -jengi olisi sanonut, että tiedämme missä asut ja missä olet töissä.

 

 

Läpiä päähän

Nykyisin tv-journalismi näyttää olevan sitä, että toimittaja tuuppaa mikrofonin haastateltavan suuhun ja antaa tämän vapaasti puhua läpiä päähänsä. Yhtään tarkentavaa kysymystä ei esitetä, saati sitten että sanottaisiin suoraan, että sinähän puhut ihan täyttä potaskaa. Katsojalla on oltava paremmat perustiedot kuin toimittajalla.

Otetaanpa esimerkki, johon puuttui ansiokkaasti sanomalehti Karjalaisen kolumnisti Pekka Puustinen. Viime keskiviikkona Ylen tv-uutisissa yksityiset sote-palvelujen tuottajat ja heidän edunvalvontajärjestönsä puheenjohtaja saivat asiallisen näköisinä höpöttää mitä sylki suuhun tuo. Ja sehän toi tavattoman harmistuksen siitä, että sote-palvelujen pakkoyhtiöittäminen kariutui perustuslakiin. Ei päästykään lapioimaan verovaroja omaan taskuun.

Lähetys löytyy täältä ja haastattelu alkaa kohdasta 8.19.

Ensin yksityisen dementiakodin johtaja puhuu ihan asiaa. On varmasti turhauttavaa, kun pitkään valmisteltu uudistus kariutui eikä tulevaisuudesta ole tietoa. Sitten alkaa hölynpöly, kun Terveystalon toimitusjohtaja Yrjö Närhinen purkaa pettymystään.

Hänen mukaansa yhtiöittäminen olisi ollut nopein tapa luoda läpinäkyvä toimintaympäristö ja saada kaikki lähtemään samalta viivalta. Jokainen soten valmistelua seurannut tietää, että Terveystalon kaltaiset jätit ovat juosseet radalla jo monta kierrosta, ja haluaisivat julkisen sektorin pakkoyhtiöiden liittyvän mukaan kilpailuun takamatkalta. Yksityisillä on valmis yritysorganisaatio, jota on hiottu viimeiset pari vuotta juuri tätä kilpailua varten. Julkisella sektorilla ei pääsääntöisesti ole yrityksiä, eikä niiden organisaatio ole tarkoitettu yritystoimintaan. Kaikki olisi pitänyt rakentaa alusta.

On suorastaan huvittavaa, että Terveystalon edustaja puhuu läpinäkyvyydestä, kuten seuraavaksi tekee myös alan yritysten edunvalvojajärjestön Hyvinvointialan liiton toimitusjohtaja Ulla-Maija Rajakangas. Hänen mukaansa julkisen puolen toimijoiden on nyt avattava kirjanpitonsa, jotta nähdään mitä toiminta maksaa.

Julkisen puolen kirjanpito on jo läpinäkyvää, mutta samaa ei voida sanoa yrityksistä. Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätöstiedot ovat täysin julkisia, ja ne julkaistaan myös netissä. Sieltä löytyvät kustannukset kokonaisuutena ja asiakasta sekä asukasta kohti jaettuna. Tällaisia tietoja ei yksityisiltä firmoilta ole julkisesti saatavilla, siillä ne ovat liikesalaisuuksia. Jos onkin, niin yritykset itse päättävät mitä julkaisevat.

Ihan sama tapahtuu silloin, kun julkinen sektori yhtiöittää oman toimintansa. Yhtiö rupeaa toimimaan osakeyhtiölainsäädännön mukaan, ja saatavilla on vain ne tiedot, jotka yhtiö haluaa julkaista. Jos avoimuutta ja samalta viivalta lähtemistä ruvetaan vaatimaan, niin pitäisi vaatia yksityisiä palveluntuottajia toimimaan yhtä avoimesti kuin julkinen sektori jo nyt toimii.

Lisäksi haastateltavat sivuuttavat kokonaan hallinnolliset kustannukset. Yksityisten firmojen tarvitsee pitää huolta vain omasta hallinnostaan. Julkisella sektorilla on kokonaisvastuu siitä, että palvelut yleensä ovat saatavilla. Jos puhutaan edelleen urheilukieltä, niin julkisen sektorin on juostava jatkuvasti, mutta yksityinen sektori voi osallistua kilpailuun matkan varrelta ja vain niin kauan, kun tuntee rahkeidensa riittävän. Palkinto pitäisi silti saada, mielellään vieläpä mahdollisimman iso.

Toimittaja sai tehtyä jutun vaivaamatta omaa päätään ollenkaan, ja kansalaisten mieliä päästiin muokkaamaan. On se perustuslaki hirveä, kun estää dementikkojen hoidon. On se julkinen sektori kauhea, kun piilottelee täysin avoimen kirjanpitonsa.

 

Pääministeri Jermun hallitus

Kuten tiedetään, niin soteen liittyvä pakkoyhtiöittäminen törmäsi perustuslakiin. Hallitus kiirehti selittämään, että se on pikkujuttu, jota ei oikeastaan edes haluttu, mutta kun virkamiehet vaativat. Ylen toimittaja Meja Niilola tuli sihen tulokseen, että koko pakkoyhtiöittämisen keksi sitten varmaankin Pena viime metreillä. 

Niin sen on täytynyt käydä. Hallitus ajoi sitä virkamiesten vaatimuksesta, mutta virkamiehet kiistävät sitä vaatineensa. Tosiasiassa jo lakiesityksen perusteluissa kerrotaan, että yhtiöittäminen oli puhtaasti hallituksen poliittinen valinta.

Kuluneella viikolla kerrottiin uudesta liikennevirhemaksusta, joka tuomareiden ja asianajajien mukaan on vastoin oikeusjärjestelmän perusteisiin kuuluvaa syyttömyysolettamaa. Liikenneministeri Anne Bernerin mukaan käännetty todistustaakka eli epäillyn velvollisuus todistaa itsensä syyttömäksi ei heikennä oikeusturvaa, vaan suorastaan parantaa sitä.

Penahan se tämänkin keksi, kun piti etsiä valtiolle lisää tuloja. Viime metreillä hän veti ässän hihasta ja sanoi, että tuplataan sakkojen määrä ja hinta. Kun sakkojen maksimointi pelkästään fiskaalisin perustein oli vastoin oikeusjärjetelmää, niin Pena keksi, että muutetaan oikeusjärjestelmää. Siiretään rikosoikeuden puolelta tekoja hallinnolliselle puolelle, niin voidaan kerätä rahaa mielin määrin. Siitä jää vielä mukava siivu meille jokaiselle, kun tulevaisuudessa liikennevirhemaksu annetaan yksityisten perittäväksi parkkisakkojen tapaan. Mutta tästä ei sitten puhuta.

Tämän hallituksen toimintaan mahtuu näitä kummelimaisuuksia enemmänkin. Tuoreessa muistissa on liikenneministeri Anne Bernerin suunnitelma antaa yksityisten tahojen meille myytäväksi jo kertaalleen maksamiemme teiden käyttöoikeutta kuin kännykkäliittymää konsanaan.  Oli yleisesti tiedossa, että lopullisena tarkoituksena on yksityistää tiet ja muut liikenneväylät.

Vuosi sitten uutisoitiin, että  valtiontalouden tarkastusvirasto antoi liikenneministeri Anne Bernerille suorat moitteet puuttumisesta Finavian hallituksen toimintaan epäasianmukaisella tavalla. Pääministeri kiiruhti antamaan ministerille täyden tukensa. Pena siinä veti ässän hihasta ja keksi, että eihän VTV:n lausunnossa suoraan Berneriä nimeltä mainita, joten sillä verukkeella hän voi jatkaa niin loistavasti sujuvaa yhteiskunnan muokkaamista suuryrityksiä suosivaksi.

Opetusministeri Sanni Grahn-Laasosen esittelystä talouspoliittinen ministerivaliokunta päätti vuosi sitten yllättäen moninkertaistaa Tampereelle suunnitellun monitoimiareenan tuen ja perusteli ratkaisuaan yli 3 500 uudella työpaikalla. Luku on peräisin suoraan Tampereen kaupungin hankkeen edistämiseksi tilaamasta konsulttiselvityksestä, eivätkä ministerin hehkuttamat uudet työpaikat perustu yhtään mihinkään. Ne ovat toiveajattelua. Paskat tommonen täällä ketään kiinnostaa.

Sekä Berneriä että Grahn-Laasosta koskevissa uutisissa vilahteli konsulttiyhtiö Deloitte. Se laati Tampereen tilaaman konsulttiselvityksen ja yhtiön Pena veti hihasta 3 500 työpaikkaa. Berner on tehnyt Deloitten kanssa tiivistä yhteistyötä jo vuosikausia. Pena siinä keksi viime metreillä, että siitä jää hyvä siivu meille kaikille.

Ja niin edelleen, muistelkaa itse lisää. Tai katsokaa tämä video. Ei jumalauta tää päivänvaloo kestä.

 

 

 

 

Pää perustuslain betoniin

Sipilän hallitus jysäytti päänsä perustuslakiin oikein kunnolla taas kerran, kun Petteri Orpo myönsi tänään eduskunnassa sote-uudistuksen pakkoyhtiöittämisen olevan vastoin perustuslakia.  Tämän ovat jo kauan sitten ymmärtäneet suunnilleen kaikki muut paitsi ministerimme. Aiemmin sama ongelma tuli vastaan mm. Hanna Mäntylän ministeriaikana, jolloin hän yritti epätoivoisesti ajaa läpi maahanmuuttajien sosiaaliturvan alentamista muita pienemmäksi. Sekin kariutui perustuslakiin.

Yhtiöittäminen on ollut kokoomukselle koko sote-uudistuksen lähtökohta, mutta nyt Orpo kirkkain silmin väittää sen tulleen mukaan kilpailuviranomaisten vaatimuksesta. Ei tullut, vaan nimenomaan kokoomuksen vaatimuksesta. Hallitus jopa valehteli ensi alkuun, että EU vaatii yhtiöittämään julkisen sektorin palvelutuotannon.

Yhtiöitettävä on vain silloin, jos julkinen sektori kilpailee vapailla markkinoilla yksityissektorin kanssa. Koska nyt ei voida yhtiöittää, niin ei voida myöskään kilpailla vapailla markkinoilla. Pelkkä valinnanvapauden toteuttaminen sen sijaan ei velvoita yhtiöittämään. Sosiaalitoimi ja terveydenhoito voidaan ihan hyvin pitää pääosin julkisen sektorin hoidettavana, ja sitä voidaan täydentää yksityssektorin tuottamilla palveluilla. Asiakkaalla on valinnanvapaus ja raha seuraa potilasta palvelusetelin muodossa.

Todennäköisesti asia valmistellaan uudelleen tämän mukaan, jolloin hallitus siirtyy kannattamaan SDP:n jo edellisellä hallituskaudella esittämää mallia. Hallitus tulee kuitenkin hehkuttamaan keksintöä omanaan ja korostamaan valinnavapautta uutuutena, vaikka tosiasiassa vain viilataan nykyistä käytäntöä.

Hallitus teki pahan virheen pyrkiessään siirtämään perustuslaissa julkisen vallan tehtäväksi säädetyn toiminnan kilpailuun avoimille markkinoille. Koko julkisen sektorin toimiva palvelutuotanto olisi pitänyt pilkkoa osiin ja yhtiöittää. Kyse oli tietoisesta valinnasta, joka olisi kostautunut kalliimpana hintana ja varsinkin syrjäseuduilla huonompana palveluna. Yksityiset terveysjätit eivät piittaa harvaan asuttujen alueiden huonoista markkinoista.

Suuret yksityiset palveluntuottajat olivat valmistautuneet tähän jo vuosia. Ne värväsivät asioita valmistelleita poliitikkoja palvelukseensa ja keskittivät toimintaansa ostamalla pienempiä toimijoita pois markkinoilta. Ne tekevät jatkuvasti tarjouksia kuntien omistamista terveyskeskuskiinteistöistä. Samaan aikaan julkinen sektori on joutunut uudistamaan organisaatiotaan vuosia velloneessa sekavassa tilanteessa. Tässä tilanteessa sen olisi pitänyt vauhdilla yhtiöittää toimintansa ja ruveta kilpailemaan huippuunsa hiottujen organisaatioiden kanssa.

Hallituspuolueiden tekemän kompromissin mukaan keskusta sai maakuntahallinnon ja kokoomus täydellisen valinnanvapauden ja kilpailun markkinoilla. Nyt kokoomus ei saa mitä piti, mutta keskusta saa. Tästä on jo syntynyt muheva riita kokoomuksen ja keskustan välillä. Hallitukseen suuttuvat myös terveysjätit ja niiden omistajat. Ei ruvennut rahasampo jauhamaan, vaikka luvattiin.

Tämä on sitten tietysti perustuslakifundamantalistien ja kaiken maailman dosenttien vika.

 

Törmäyskurssilla

Hallituspuolueiden puheenjohtajat miettivät tänään pääministerin johdolla hallituksen mahdollisuuksia jatkaa. Pohdintaa vaikeuttaa varmasti presidentti Sauli Niinistön poikkeuksellisen voimakas kannanotto perussuomalaisten kahden puheenjohtajan tuomioista, joiden suhteen he eivät ole osoittaneet aktiivista katumista. Nyt en kuitenkaan aio vatuloida Jussi Halla-ahosta ja perussuomalaisista, vaan kerron hallitusta uhkaavasta paljon suuremmasta vaarasta. Jostain syystä siitä on lähes mahdotonta löytää tietoa.

Maakunta- ja sote-uudistus ovat suoralla törmäyskurssilla perustuslain kanssa. Jo kolme viikkoa sitten perustuslakivaliokunta antoi hallitukselle laiskanläksyksi perustuslaillisen kokonaisarvion tekemisen lakiluonnoksista. Se kun oli kiireessä päässyt unohtumaan kokonaan. Eilen tihkui sellaista tietoa, että vaikeudet ovat paljon suurempia kuin on annettu ymmärtää. Erityisen ongelmallinen perustuslain kannalta on yhtiöittämispakko.

Koska valiokunta ei ole kertonut tarkemmin ongelman yksityiskohdista, niin pitää arvailla. Lakipakettiin sisältyy julkisen sektorin velvollisuus yhtiöittää oma sosiaali- ja terveyspalvelujen tuotanto ja kilpailla avoimilla markkinoilla. Tämä ujutettiin lakiin valehtelemalla EU:n sitä vaativan.

Yhtiöitettävä on vain silloin, jos julkinen sektori lähtee kilpailemaan vapailla markkinoilla yksityissektorin kanssa. Valinnanvapauden totetuttaminenkaan ei velvoita yhtiöittämään. Sosiaalitoimi ja terveydenhoito oltaisiin ihan hyvin voitu pitää pääosin julkisen sektorin hoidettavana ja siihen oltaisiin voitu ottaa valinnanvapaus mukaan täydentämään palveluja yksityssektorin tuottamilla palveluilla. Asiakkaalla olisi ollut täysi valinnanvapaus ja raha olisi seurannut potilasta.

Lakiluonnoksissa päätettiin lähteä avoimeen kilpailuun markkinoille, ja se vaatii yhtiöittämistä. Koko julkisen sektorin toimiva palvelutuotanto on pilkottava osiin ja yhtiöitettävä. Kyse on tietoisesta valinnasta, joka tulee kostautumaan kalliimpana hintana ja varsinkin syrjäseuduilla huonompana palveluna. Yksityiset terveysjätit eivät ole erityisen kiinnostuneita harvaan asuttujen alueiden huonoista markkinoista.

Jos yhtiöittäminen ennätetään toteuttaa ja kilpailu avoimilla markkinoilla aloittaa, niin muutos on peruuttamaton. Siinä vaiheessa EU:n kilpailulainsäädäntö estää palvelutuotannon palauttamisen takaisin julkisen sektorin hoidettavaksi.

Suuret yksityiset palveluntuottajat ovat valmistautuneet tähän jo vuosia. Ne ovat värvänneet asioita valmistelleita poliitikkoja palvelukseensa ja keskittäneet toimintaansa ostamalla pienempiä toimijoita pois markkinoilta. Samaan aikaan julkinen sektori on joutunut uudistamaan organisaatiotaan vuosia velloneessa sekavassa tilanteessa. Viime syksynä hallituspuolueiden tekemän kompromissin mukaan keskusta sai maakuntahallinnon ja kokoomus täydellisen valinnanvapauden ja kilpailun markkinoilla.

Yhtiöittäminen vie julkisenkin sektorin toiminnan osakeyhtiölainsäädännön taakse piiloon, jos nykyisiä lakeja ei tältä osin muuteta.

Siinäpä sitä on perustuslaillista ongelmaa kerrakseen. Jos hallitus ei kaadu Jussi Halla-ahoon ja hänen nuivalistoonsa, niin sitten se jysäyttää sote-lainsäädännöllään täysillä päin perustuslain kiviseinää. Se on tietysti sitten perustuslakifundamentalistien syytä. Mikäänhän ei koskaan ole päättäjien oma vika.