Näin meitä hämätään

-Kaikkien työpanoksen tulee olla käytettävissä, kun sosiaaliturvaa uudistetaan. Mitä pienempi määrä antaa työpanoksen, sitä enemmän muut maksavat veroja. Siksi työpanoksen pitää olla käytettävissä.

Tällaisen viisauden on sanomalehden mukaan lausunut valtiovaraininisteri Petteri Orpo eilen Suomi-areenan keskustelussa. Suomi-areenahan on se jokakesäinen Porissa pidettävä kokoontuminen, jossa kaikki silmäätekevät ja sellaisena itseään pitävät lätisevät asioita, joita kukaan ei enää syksyllä muista.

Kannattaisi kyllä muistaa, sillä nämä Orpon sanat paljastavat perustavaa laatua olevan vian hallituspuolueiden ajattelussa. Se vika on pelkästä työstä puhuminen. Palkka unohdetaan kokonaan. Erityisen oireellista on, että ministeri sanoo tällaista puhuessaan sosiaaliturvan kokonaisuudistuksesta.

Jos Orpo tarkoittaa kaikkien päättäjien ja asiantuntijoiden osallistumista uudistustyön suunnitteluun, niin hyvä. Ei hän kuitenkaan tarkoita sitä, sen paljastaa toinen lause. Hän tarkoittaa sitä, että sosiaaliturvaa saavien on tehtävä työtä sosiaaliturvan vastineeksi. Palkkaa heille ei anneta, joten palkkatyössä olevien verorasitus ei laske yhtään. Sosiaaliturva maksetaan edelleen heidän maksamistaan veroista. Kaikkien työpanos on käytettävissä, mutta vain osa saa työstään palkkaa.

Orpo siis puhuu työpanoksen antamisesta, mutta unohtaa palkan maksamisen. Tässä ei ole mitään uutta, sillä näillä puheilla halutaan miellyttää niitä vielä toistaiseksi työstään palkkaa saavia, jotka eivät ymmärrä sahaavansa omaa oksaansa vaatimalla työn tekemistä sosiaaliturvan vastineeksi. Kun samaan lauseeseen sotketaan työpanos ja veronmaksu, niin ajatus tuntuu järkevältä. Se on järkevä kuitenkin vai silloin, kun puhutaan vain palkkatyötä vastaan annettavasta työpanoksesta.

Vielä kerran: Jos kaikki antavat työpanoksen, mutta vain osa saa palkkaa, niin sosiaaliturva on kyllä uudistettu, mutta se maksetaan edelleen palkkaa saavien maksamilla veroilla. Loput ovat orjia, joiden työstään samaa korvausta sanotaan sosiaaliturvaksi. Sosiaaliturva ei ole palkkaa, eikä siitä kerry eläkettä eikä lomaoikeutta. Se on tarkoitettu vain hengissä pysymiseen, ei elämiseen.

Näin meitä hämätään uskomaan, että hallitus olisi oikeasti uudistamassa sosiaaliturvaa parempaan suuntaan. Tosiasiassa kyse on vain vastikkeellisesta tai osallistavasta sosiaaliturvasta tai osallisuustulosta. Nimike näkyy vaihtuvan sitä mukaa, kun entinen suunnitelma paljastetaan palkattomaksi orjatyöksi. Siinä halutaan pelkkä työpanos, mutta unohdetaan palkka ja siitä maksettavat verot kokonaan.

Tämä hallitus on taatusti huonoin mahdollinen uudistamaan sosiaaliturvaa. Sillä ei ole mielessään mikään muu kuin palkattoman työn teettäminen.

Lumetyö

– Aika ajoin julkisuudessakin on ollut esillä huoli siitä, että työkokeilussa olevia käytettäisiin korvaamaan työsuhteessa olevia työntekijöitä. Asiaa koskevat selvitykset eivät kuitenkaan tue näitä väitteitä.

Näin sanoo työ- ja elinkeinoministeriön hallitusneuvos palkatta teetettävästä työstä. Kuka tahansa kenttää tunteva tai edes terveellä ymmärryksellä varustettu tietää ihan muuta, kuten tuosta linkittämästäni jutusta käy ilmi. Meille kasvatetaan sukupolvea, joka pitää palkatonta työtä ihan normaalina ja siitä saatavaa työttömyysetuutta palkkana.

TE-toimiston osaamisen kehittämispalvelujen palvelupäällikkö on jutun mukaan paremmin perillä käytännön tilanteista, mutta hän elääkin menneisyydessä sanoessaan fokuksen olevan asiakas.  Julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 1 §:n mukaan tarkoitus on edistää työvoiman tarjontaa, eli fokus on ihan lain mukaan työnantaja.

Palkattomalla työllä on monta nimeä, ja lisää keksitään koko ajan. Vuoden 2013 alussa työharjoittelu ja työelämävalmennus yhdistettiin ja nimeksi tuli työkokeilu. Pelkästään nykyisen hallituksen aikana on keksitty rekrytointikokeilu ja työelämäkokeilu.

Rekrytointikokeilu tarkoittaa kuukauden mittaista palkattoman työn jaksoa, jonka aikana työnhakija voi näyttää työantajalle osaamisensa. Viime viikolla eduskunta hyväksyi neljällä paikkakunnalla tapahtuvan kokeilun, jossa kuntouttava työtoiminta nimetään uudelleen työelämäkokeiluksi, jota voidaan järjestää myös yrityksissä.

Kuntouttavaa työtoimintaa on tähän asti voinut järjestää vain kunnissa, seurakunissa, yhdistyksissä ja säätiöissä. Näin on haluttu estää kilpailuedun antaminen joillekin yrityksille, sillä kukaan ei voi kilpailla sellaisen kanssa, jolla ei ole palkkakustannuksia. Tätä lainkohtaa on kierretty menestyksekkäästi koko ajan, kun kunnat, yhdistykset ja säätiöt ovat perustaneet yrityksiä, joihin ovat ohjanneet kuntouttavaan työtoimintaan tulevat. Vantaan kaupungin suurpesula toimii pääosin kuntouttavan työtoiminnan voimin, kuten olen kertonut marraskuussa 2014 ja lokakuussa 2015.

Lakia siis rikotaan surutta ilman että mikään viranomainen siihen puuttuu. Palkaton työvoima tuottaa kiellettyä kilpailuetua, joten hallitus on poistanut ongelman antamalla kaikille yrityksille mahdollisuuden saada palkatonta työvoimaa. Pitää vain muistaa puhua työelämäkokeilusta ja kehuskella auttavansa työttömiä, niin saa hyvän työllistäjän maineen.

Palaan vielä tuohon Ylen uutiseen ja hallitusneuvoksen höpinöihin työkokeilusta. Hänen mukaansa työkokeilulle laissa säädetty enimmäiskesto estää harjoittelukierteen syntymisen. Työkokeilu voi kestää enintään 12 kuukautta – samalla työnantajalla kuitenkin enintään kuusi kuukautta. Työkokeilu voidaan järjestää kunnalla 12 kuukaudeksi, mutta samaa työtehtävää voi kokeilla kuitenkin enintään kuusi kuukautta.

Hallitusneuvos ei liene huomannut, että lain mukaan työkokeilun enimmäiskeston laskenta aloitetaan uudelleen alusta, kun henkilö on ollut yhdenjaksoisesti työttömänä vähintään 12 kuukautta tai kun alle 25-vuotias on ollut enimmäiskeston täytyttyä yhdenjaksoisesti työttömänä vähintään kolme kuukautta. Työtön käy siis välillä olemassa työtön 12 tai kolme kuukautta iästä riippuen, jonka jälkeen on taas käytettävissä palkattomana työvoimana. Tämä on sitä ”kierteen katkaisemista”.

Rakkaalla lapsella eli palkattomalla työllä on monta nimeä. Työkokeilu, kuntouttava työtoiminta, rekrytointikokeilu, työelämäkokeilu; kaikki ovat samaa palkatonta työtä. Suurin silmänkääntötemppu on, että suunnilleen kaikki muut kuin työttömät itse uskovat tai uskottelevat itselleen palkatonta työtä tekevien olevan oikeissa töissä. Työttömät kyllä tietävät, että kyse on lumetyöstä. Tai oikeastaan lumepalkasta.

19554159_1392825074096401_274085238366107555_n

Kuva: Facebook/Teppo Palmroos

 

Pettymystä pukkaa

-Puolueen kanta on selvä: tällaista orjatyötä vastustetaan kaikissa olosuhteissa. Sen takia tätä vastustettiin mm. valiokunnassa tiukasti. Puolueen pitkä linja on kuitenkin ollut se, että työllisyysasioita pitäisi hoitaa kunnissa, ja se kuului nyt pakettiin. Tätä haluttiin tukea ja siksi päivän äänestyskäyttäytyminen on ollut se mitä on ollut.

Näin kommentoi Facebookin ryhmässä Sosialidemokratia Suomessa SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne tämän päivän äänestystä eduskunnassa ja siitä julkaistua uutista. Eduskunta hyväksyi lakikokonaisuuden, jossa oli mukana työelämäkokeilun hyväksyminen. SDP:n edustajista Jukka Gustafsson, Tuula Haatainen, Eero Heinäluoma ja Harry Wallin äänestivät vastaan. Kuusi oli poissa. Muut äänestivät tyhjää tai kannattivat lakiesitystä. Tästä lakiesityksestä kirjoitin viime perjantaina.

Kunnat ohjaavat kokeilujakson aikana työelämäkokeiluun kaikki sellaiset työttömät, jotka kuuluisivat normaalisti kuntouttavan työtoiminnan piiriin. Työelämäkokeilu tarkoittaa sitä, että työttömät tekevät työtä myös yrityksissä pelkällä työmarkkinatuella ja yhdeksän euron päivittäisellä kulukorvauksella. Säännöt ovat samat kuin kuntouttavassa työtoiminnassa sillä erolla, että kuntouttavaa työtoimintaa ei saa järjestää yrityksissä. Työelämäkokeilu järjestetään nimenomaan yrityksissä. Työttömällä on velvollisuus osallistua kokeiluun karenssin eli työttömyysetuuden menettämisen uhalla.

Rinne täsmensi sanomaansa Demokraatin jutussa painottaen SDP:n vastustavan työelämäkokeilua. Samaa sanoi Tarja Filatov Facebookissa.

19437330_1836030056725310_755404643855277097_n

Anteeksi nyt vaan, hyvät puoluetoverit, mutta tämä logiikka ei aukene tavallisen kiireiselle lukijalle. Jos orjatyötä vastustetaan kaikissa olosuhteissa, mutta kuitenkin hyväksytään se osana pakettia, niin eikö tässä ajattelussa ole nyt jotain pahasti vinossa?

Kyllä minä uskon, että työelämäkokeilun vastustaminen löytyy valiokunnan vastalauseesta, mutta se menetti merkityksensä sillä sekunnilla, kun kansanedustajat äänestivät lakiesityksen puolesta. Uskon myös sen, että laki muilta osin toteuttaa SDP:n näkemystä ja pitkäaikaista linjausta työttömyyden hoidon siirrosta kunnille. Ongelma vain on siinä, että samalla kun hyväksyttiin pitkäaikaisia tavoitteita edistävä lakikokonaisuus, hyväksyttiin myös orjatyö. Siis se, jota vastustetaan joka käänteessä.

Tavallinen kansalainen ei lue valiokuntamietintöjä, vaan katsoo kuka äänesti lain puolesta ja kuka vastaan. Sen näkee täältä. Minun ensimmäinen reaktioni oli syvä pettymys. Vuosikausia olen saarnannut palkatonta työtä vastaan, ja nyt tuntui siltä, että oma puolueeni veti seitsemän vuoden työn vessanpöntöstä alas. Vaikka ymmärrän selityksen, niin en sitä osaa hyväksyä. Jos jotain asiaa vastustetaan, niin sitä vastustetaan loppuun asti. Siitä huolimatta, että äänestys olisi joka tapauksessa hävitty ja laki hyväksytty. Niitä pitkäaikaisia tavoitteita olisi ihan hyvin voinut ajaa muissa yhteyksissä, mutta ei tässä.

Ennustan, että SDP tulee löytämään tämän äänestyksen edestään vielä monta kertaa. Jo tänään sitä on hierottu minun naamaani ilkkuen, että mitäs se demari nyt sanoo. Tämä demari sanoo, että minä pysyn linjassani ja vastustan orjatyötä aina ja kaikkialla. Kansanedustajat vastatkoot itse omasta puolestaan.

***

Pyydän kommentoijilta asiallisuutta, vaikka aihe korpeaisi teitä yhtä paljon kuin minuakin. En nyt jaksa moderoida.