Aktiiviset ja passiiviset työttömät

Jos haluat saada täyden työttömyyskorvauksen, niin mene töihin. Näin voi kiteyttää hallituksen viime kevään puoliväliriihessä sopiman aktiivimallin, josta eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta on antanut lausuntonsa. Lausuntoon jättivät eriävän mielipiteen valiokunnan jäsenet Ilmari Nurminen, Tarja Filatov, Merja Mäkisalo-Ropponen ja Anna Kontula.

Aktiivimallissa työttömyyskorvauksesta vähennetään 4,65 prosenttia eli noin yhden päivän korvausta vastaava summa kuukaudessa, jos työtön ei ei käy töissä tai osallistu työllistymistä edistäviin palveluihin. Epäselväksi jää vielä se, alennetaako tukea jatkuvasti niin kauan, että se loppuu kokonaan, vai jääkö alennus tuohon 4,65 prosenttiin pysyvästi. Alennettua tukea kutsutaan passiivitueksi, ja luonnollisesti passivituella olevia ruvetaan kutsumaan passiivisiksi työttömiksi.

Kun työtä ei aktiiviseksi työttömäksi haluavalle löydy, niin se on hänen oma vikansa. Työtön on aina syyllinen, sillä hänet tuomitaan ensin, ja vasta sitten hän voi yrittää todistaa olevansa syytön. En tiedä miten aktiivimalli istuu langetettaviin sanktioihin, sillä aktiivimallin alennettu työttömyyskorvaus on eri asia kuin työttömyysetuuden menettäminen määräajaksi. Hallitus on kovaa vauhtia tekemässä työttömän elämästä käsittämättömässä viidakossa rämpimistä, mutta niin lienee tarkoituskin. Rämpimiseen kyllästynyt tai kokonaan eksyksiin joutunut menettää lopulta työttömyysetuutensa ja joutuu toimeentulotuelle. Silloin hänellä ei ole enää mitään mahdollisuutta kohentaa elämäänsä satunnaisella työnteolla.

Työttömyskorvauksella oleva saa ansaita 300 euroa kuukaudessa ilman että se vaikuttaa hänen saamaansa tukeen. Jos pelkällä toimeentulotuella oleva onnistuu saamaan vaikka vain muutaman tunnin palkkatyötä, niin kaikki saatu tulo vähennetään toimeentulotuesta. Tulot on selvitettävä toimeentulotukea haettaessa, jolloin tukihakemuksen käsittely hidastuu. Viikonkin odottelu nälkäisenä vie varmasti viimeisetkin halut satunnaistöihin.

Aktiivimallissa aktiivisuutensa voi osoittaa myös osallistumalla työllistymistä edistäviin palveluihin, kuten työnhaku- tai uravalmennukseen, työkokeiluun, koulutuskokeiluun, työvoimakoulutukseen ja kuntouttavaan työtoimintaan. Käytännössä tullaan tarjoamaan työkokeilua ja kuntouttavaa työtoimintaa, kuten tähänkin asti on tehty. Ne ovat palkattomia töitä, joita aktiiviset työttömät sitten tekevät ollakseen oikeita työttömiä.

Aktiivisuutensa voi osoittaa myös yritystoiminnalla, mutta jos työtön erehtyy vaikkapa vain vihjaisemaan yritystoiminnan aloittamisen harkitsemisesta, niin hänet määritellän yrittäjäksi, jolla ei ole oikeutta työttömyysetuuteen.

Aktiivimallissa työttömät tekevät työtä saadakseen täyttä työttömyyskorvausta. Työtä tekemättömät työttömät ovat passiviseksi leimattua hylkyporukkaa. Näin tehdään työttömistäkin kahden kerroksen väkeä.

 

Selitys ontuu

Toissapäivänä kerroin, että Lohja toimii kuntouttavassa työtoiminnassa vastoin lakia. Eilen kerroin tarkemmin miksi menettely on vastoin lakia. Nyt Lohjan kaupunginjohtaja ihan odotetusti kiistää lainvastaisuudet.  Länsi-Uusimaan artikkeli aukeaa vain tilaajille, mutta referoin sitä taas kuvien kanssa.

l-u

lohja vielä

 

Kyseessä on siis työ, joka muuten jäisi tekemättä. Jos näin on, niin siinä tapauksessa haluaisin tietää mitä tarkoitti tämä aiemmassa artikkelissa kerrottu kaupungin omien resurssien vapauttaminen muihin töihin ja kiinteistönhuoltohenkilöstön vapauttaminen bulkkityöstä. Näyttää siltä, että nyt ruvettiin puhumaan tarkoituksellisesti uutena alkavasta vanhusten auttamisesta unohtaen kokonaan aiemmin kerrottu henkilöstön vapauttaminen tärkeämpiin töihin.

lohja-1

Kuten eilen kerroin, niin laki ei edellytä vakinaisen henkilökunnan irtisanomista tai lomauttamista, vaan riittää, että kuntouttavaa työtoimintaa käytetään korvaamaan yleensä mitään palkkatyötä. Jos työtoiminnassa olevien käyttäminen vapauttaa henkilöstöä muihin töihin, niin silloin kuntouttavalla työtoiminnalla korvataan palkkatyötä vastoin lakia.

Kaupunginjohtaja sanoo, että työhön ei käytetä täysin työkykyisiä ja että sillä ei kilpailla markkinoilla.

lohjaa

Jos näin on, niin hyvä juttu. En minä voi tietää mitä mieltä työtoiminnassa olevat ovat itse, mutta selitys tuntuu tutulta. Työttömät haluavat tehdä tätä työtä, ja jos haluavat, niin kyllä se minulle sopii. Heiltä voisi kuitenkin kysyä haluaisivatko he tehdä sitä työtä mieluummin palkalla vai nykyiseen tapaan ilman palkkaa.

Tapaus Lohjan minitalkkarit on minun osaltani toistaiseksi loppuun käsitelty. Palataan asiaan sitten, kun saadaan päätös kanteluun.

 

Miksi se on laitonta?

Eilen totesin Lohjan kaupungin tavan järjestää kuntouttavaa työtoimintaa olevan harvinaisen laitonta. Katsotaan vielä tarkemmmin millä perusteilla se on laitonta.

Palkkatyön korvaamisen kielto tuli jo kerrottua. Kuntouttavalla työtoiminnalla ei saa korvata virkasuhteessa tai työsuhteessa tehtävää työtä. Kokonaisuudessaan lainkohta kuuluu näin:

Kuntouttavalla työtoiminnalla ei saa korvata virkasuhteessa tai työsuhteessa tehtävää työtä. Kuntouttava työtoiminta ei saa aiheuttaa kunnan tai muun toiminnan toteuttajan palveluksessa olevien työntekijöiden irtisanomisia tai lomauttamisia, eikä heidän työolosuhteidensa tai etuuksiensa huonontumista.

Tätä ei lueta niin, että palkkatyön kielletystä korvaamisesta on kyse vain silloin, kun palkkatyössä olevia irtisanotaan tai lomautetaan. Ensimmäisen lauseen kielto on erillinen ja sellaisenaan voimassa, siitä kertoo lauseen perässä oleva piste. Kuntouttavalla työtoiminnalla ei saa korvata mitään palkkatyötä.

Kuntouttavaan työtoimintaan ei saa ohjata täysin työkykyisiä. Toiminta on sosiaalipalvelua, ja se on tarkoitettu vain niille, jotka eivät kykene palkkatyöhön tai muihin työvoimapoliittisiin palveluihin. Tämä sanotaan selkeästi sosiaali- ja terveysministeriön 31.12.2014 kaikille kunnille lähettämässä ohjekirjeessä. Työhön kykenevien aktivointisuunnitelmaan tulee sisältyä laissa ensisijaisiksi määriteltyjä julkisia työvoimapalveluita kuten esimerkiksi työkokeilua ja palkkatuettua työtä, ellei suora työllistyminen avoimille työmarkkinoille ole mahdollista.

Aktivointisuunnitelman tekevät työtön, Te-toimisto ja kunta yhdessä. Kaikkien kolmen osapuolen on siis yhteisymmärryksessä todettava, että työtön ei kykene palkkatyöhön tai muihin palveluihin. Kuntouttava työtoiminta on viimesijainen palvelumuoto. Kuitenkin monet kunnat käyttävät sitä ensisijaisena saadakseen työttömän ilmaisen työpanoksen ja säästäkseen työmarkkinatuen kuntaosuutta eli ns. sakkomaksua.

Kuntouttavan työtoiminnan käyttäminen ensisijaisesti säästötarkoituksiin ei ole sallittua. Sitä ei kielletä suoraan tuossa ohjekirjeessä, mutta sieltä kielto on helposti johdettavissa. Ohjeessa korostetaan, että kyse on  on sosiaalihuoltolain mukaisesta sosiaalipalvelusta, johon sovelletaan sosiaalihuoltolain lisäksi mm. lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista. Sen mukaan sosiaalihuollon asiakkaalla on oikeus saada sosiaalihuollon toteuttajalta laadultaan hyvää sosiaalihuoltoa. Laadultaan hyvä sosiaalihuolto tarkoittaa sitä, että palvelua tarjoaa sosiaalihuollon ammatillinen henkilöstö. Lakisääteinen sosiaalipalvelu ei ole tapa säästää kunnan menoja, vaan palvelua annetaan sitä oikeasti tarvitseville kustannuksista riippumatta.

Viimeinen laittomuus on kilpailun vääristämisen kiellon rikkominen. Tätä kieltoa ei ole kuntouttavasta työtoiminnasta annetussa laissa, mutta julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta säädetyn lain 4 luvun 7 §:n 2 momentin 2-kohdasta se löytyy:

Henkilöasiakasta ei ohjata työkokeiluun, jos: 2) työkokeilusta aiheutuisi sen järjestäjälle sellaista etua, joka vääristäisi yritysten tai yksityisten elinkeinonharjoittajien välistä kilpailua.

Kuten huomaatte, niin tässä puhutaan vain työkokeilusta, mutta koska kyse on yleislaista, niin kielto kattaa myös muut työvoimapoliittiset toimenpiteet. Minitalkkaritoiminta vaarantaa alalla toimivien yritysten toimintaedellytykset, sillä kukaan ei voi kilpailla samat palvelut ilmaiseksi tarjoavan kunnan kanssa. Kunnalla ei ole edes oikeutta kilpailla avoimilla markkinoilla kuntana, vaan sitä varten sen on perustettava yritys. Yritys puolestaan ei saa järjestää kuntouttavaa työtoimintaa edes silloin, kun sen omistaa kunta.

Mistä sitten johtuu kuntien piittaamattomuus laista? Osin se johtuu siitä, että toimintaa ei valvota riittävästi. Hyvin suurelta osin se johtuu siitä, että kuntien päättäjät eivät tiedä mitään kuntouttavan työtoiminnan luonteesta. Heille se markkinoidaan työllistämisenä, vaikka kyse on sosiaalipalvelusta. Ennen kaikkea sitä markkinoidaan säästämisenä, ja se naula vetää aina. Se vaientaa sen pienen äänen, joka saattaa epäillä palkattoman työn teettämisen olevan väärin.

Suurin vika on lainsäädännössä itsessään. Laki kuntouttavasta työtoiminnasta on järjetön yhdistelmä työvoimapoliittisia toimenpiteitä ja sosiaalipalvelua. Käytäntö on osoittanut, että sosiaalipalvelu on sen soveltamisesta kadonnut kauan sitten, ja kyse on enää työvoimapolitiikasta. Sitäkin toteutetaan vastoin lakia eurot edellä pelkkien säästöjen saamiseksi.

Mitä sitten pitäisi tehdä? Pitää osoittaa, että väärin on väärin ja laiton laitonta. Pitää tehdä kuten ETVK teki eilen. Hallinnollisen kantelun tekeminen ei ole tämän vaikeampaa, ja yllä olen kertonut tavat, joilla kunnat tavallisimmin rikkovat lakia.

100px-Section_sign.svg

Harvinaisen laitonta

Nykyisin alkaa olla ihan tavallista, että kunnat käyttävät kuntouttavaa työtoimintaa vastoin lakia korvaamaan palkkatyötä ja säästääkseen maksuosuuttaan työmarkkinatuesta. Ihan tavallista se on ollut koko olemassaolonsa ajan, mutta nykyisin asialla suorastaan rehvastellaan. Röyhkeys kasvaa, koska valvovat viranomaiset sulkevat silmänsä.

Lohja on yksi lakia iloiten rikkovista kunnista. Tämä Länsi-Uusimaan juttu saattaa aueta vain tilaajille, mutta referoin sitä kuvien kanssa. Lohja siis laajentaa minitalkkarikokeilua ja laittaa työttömät tekemän lumitöitä ja pihasiivouksia.

lohja

 

lohja 1

Kunta siis myöntää avoimesti rikkovansa lakia ”vapauttamalla kiinteistönhoitajia bulkkityöstä” eli korvaamalla kuntouttavalla työtoiminnalla palkkatyötä.

Kuntouttavasta työtoiminasta annetun lain 4 luvun 14 §:n 2 momentti sanoo, että kuntouttavalla työtoiminnalla ei saa korvata virkasuhteessa tai työsuhteessa tehtävää työtä.

Siitä huolimatta Lohja toimii näin ja aikoo vielä laajentaa toimintaa:

lohja 3

Jostain kumman syystä työttömät nähdään joukkona, joka voidaan laittaa siivoamaan mitä tahansa ilman palkkaa.

lo

Kunta myöntää avoimesti rikkovansa lakia myös toisella tavalla eli käyttämällä palkatonta työvoimaa vain säästääkseen kunnan maksuosuutta työmarkkinatuesta eli ns. sakkomaksusta. Tämä säästäminen ei koskaan saa olla päätavoite, vaan se tulee sivutuotteena alentuneesti työkykyisille annetusta sosiaalipalvelusta.

Tässä laittomuudessa on onnistuttu hyvin.

lohja2

Ja kaikki voittavat, niinkö? Eivät voita kaikki. Kunta voittaa, samoin lumityöapua saavat kuntalaiset ja työtoiminnan palkatut ohjaajat. Työttömät eivät hyödy muuta kuin työmarkkinatuen ja yhdeksän euron päivittäisen kulukorvauksen.

Tälle hyväksikäytölle ei ole näkyvissä loppua. Se tulee laajenemaan niin kauan kuin kunnissa ei osata lukea lakia ja valvonta ei toimi. Kuntouttava työtoiminta on lain mukaan sosiaalipalvelua niille, jotka eivät kykene palkkatyöhön tai muihin työvoimapoliittisiin toimepiteisiin. Se on taatusti ainoa sosiaalipalvelu, johon pakotetaan taloudellisen sanktion uhalla ja jonka sisältönä on palkaton työvelvollisuus.

Kuntien mielestä työttömät ovat bulkkitavaraa, joka voi tehdä kaikki raskaimmat ja likaisimmat työt palkatta.

 

Vammaispalvelua vai hyväksikäyttöä?

Ensin ajattelin, että en sano mitään, mutta sanonpa kuitenkin. Yle julkaisi erittäin positiivisen uutisen kehitysvammaisten työtoimintayksikön Haminassa pyörittämästä ravintolasta. Muut ravintolat kaatuvat ympäriltä, mutta tämän ovi käy tiheästi. Kiire on kova, mutta työtä tehdään hymysuin.

Noin puolet henkilökunnasta on kehitysvammaisia. Ravintolassa on ollut sen historian aikana palkkatöissä kolme kehitysvammaista. Kun ravintola aloitti, tarkoituksena oli, että ainakin osa kehitysvammaisista palkattaisiin oikeisiin töihin toiminnan vakiinnuttua.

Tällä hetkellä kehitysvammaisista työntekijöistä yksi on töissä oppisopimuksella ja muut työosuusrahalla. Vuodenvaihteessa tähän tulee ravintolan mukaan muutos, kun useammalle heistä on tarkoitus alkaa maksaa palkkaa.

Toivottavasti tosiaan tulee muutos. Jutussa jäi kertomatta, että veroton työosuusraha on enimmillään 12 euroa päivässä. Sen verran suurin osa työntekijöistä siis saa palkkaa varsinaisesta työstään. Enemmänkin voi maksaa, mutta siitä menee vero. Keskimäärin työosuusraha on viisi euroa päivässä.

Ei ole mikään ihme, että ympäriltä kaatuu kilpailijoita kuin heinää. Ei kukaan pysty kilpailemaan sellaisen kanssa, joka ei maksa kaikille työntekijöilleen palkkaa. Kyllä minä uskon, että nämä työntekijät ovat erittäin motivoituneita ja osaavia, ja se tekee jutun vielä ikävämmän näköiseksi. Kielen päälle pyrkii koko ajan lause ymmärtämättömien hyväksikäytöstä.

Tämä tapaus ei varsinaisesti liity vakiomotkotukseeni eli kuntouttavaan työtoimintaan ja työkokeiluun, koska kyseessä ovat eläkettä saavat kehitysvammaiset. Periaate on kuitenkin sama. Kehitysvammainen voi tienata 12 euroa päivässä ilman että se vaikuttaa eläkkeeseen. Viisipäiväistä työviikkoa tekemällä voi saada lisätuloja 240 euroa kuukaudessa.

Kuntouttavassa työtoiminnassa tai työkokeilussa oleva työtön ”ansaitsee” yhdeksän euroa päivässä eli nelipäiväistä työviikkoa tekemällä 140 euroa työttömyysetuuden päälle.

Mutta se tehtävä työ on kuitenkin ihan oikeaa työtä. Kuntouttavan työtoiminnan, mielenterveyskuntoutujien ja kehitysvammaisten työpajoja on suunnilleen jokaisessa kunnassa. Niissä tehdään täyttä työtä, kuten tässä kehitysvammaisten työtoimintayksikön pyörittämässä ravintolassakin.

Kun kilpailjat kaatuvat, niin palkattomuudesta tulee uusi normaali. Kun työ nimetään työtoiminnaksi, niin palkkaa ei tarvitse maksaa.