Työttömien parjauskampanja

-Hallitus on tehnyt linjauksen katosta, ja se pysyy toistaiseksi, kunnes toisin päätetään. Keskustelua siihen puuttumisesta ei ole aloitettu.

Näin perusteli työministeri Jari Lindström käyttämättä olevaa 150 miljoonan työllistämistukirahaa. Hallitus on linjannut, että kolmannella sektorilla on 3 000 henkilötyövuoden katto sataprosenttiseen palkkatukeen.

Työttömiä, tekemätöntä työtä ja työllistämistukea riittää, mutta ne eivät kohtaa, koska asiasta ei ole aloitettu keskustelua. Työministeri istuu itse rahojen päällä, mutta hänelle ei ole juolahtanut mieleen aloittaa sitä keskustelua älyttömän palkkatukikaton poistamisesta. Suomessa on yli 100 000 pitkäaikaistyötöntä, joita voisi palkata palkkatuella yhdistyksiin, kuntiin ja yrityksiin työllisyysmäärärahoilla. 150 miljoonalla eurolla palkkaisi palkkatuella yli 10 000 työtöntä vuodeksi töihin. Ei ole vaikeaa keksiä rahoille käyttöä, sanoo Työttömien Keskusjärjestön toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski.

Niinpä niin. Yhdistyksillä ja kunnilla olisi paljon työtä tarjolla, mutta sitä ei katsota tarpeelliseksi rahoittaa. Näin yllytetään yhdistyksiä pilaamaan oma maineensa käyttämällä palkattomia työntekijöitä. Yhä useampi yhdistys on ruvennut järjestämään kuntouttavaa työtoimintaa kuntien ja Te-toimistojen tuella. Tästä hyötyvät kaikki muut paitsi se työtä tekevä työtön. Te-toimisto saa tilastonsa kauniimmaksi, kunta välttyy työmarkkinatuen maksuosuudelta ja yhdistys saa ilmaisen työpanoksen lisäksi 10,09 euroa päivässä jokaisesta kuntouttavassa työtoiminnassa olevasta.

Jos työtön palkattaisiin työllistämistuella, niin siitä hyötyisi myös hän itse. Ilmeisesti se ei sovi hallituksen linjauksiin, sillä nyt on menossa ennennäkemätön työttömien parjauskampanja.

Kansalaiset on jo opetettu uskomaan työttömät laiskoiksi kotisohvilla makaajiksi, jotka ruhtinaallisten tukien takia eivät viitsi mennä töihin. Tämän mielikuvan vahvistamiseksi media nostaa vähän väliä esille työnantajan, joka tuskailee työvoiman vaikeaa saatavuutta. Näissä tarinoissa on aina se yhteinen vika, että niitä on vaikea tarkistaa. Työnhakuilmoitus on jo poistunut työvoimahallinnon sivuilta tai sitä ei ole koskaan siellä ollutkaan. Pelkkä sana riittää.

Tietenkin työttömät ovat myös tyhmiä. Työvoimahallinto ansoitti sähköisen työnhaun kaikessa hiljaisuudessa niin, että 14 000 työttömän työnhaku katkesi. Työministerin mukaan vika on tietenkin tyhmissä työttömissä, jotka eivät osaa käyttää sähköistä työnhakua. En nyt viitsi edes aloittaa puhumista siitä, miten työttömien syrjäytymistä ja juoppoutta pidetään luonnostaan lankeavana.

Hallituksella on siis työllistämiseen budjetoitua rahaa, mutta sitä ei käytetä. Sen sijaan keksitään koko ajan lisää keinoja antaa työttömille keppiä. Tukia leikataan ja aktiivimalli edellyttää työttömän tekevän tietyn määrän olematonta palkkatyötä täyden työttömyysetuuden saamiseksi.

Mikä tahansa heikennys työttömien asemaan menee läpi, koska mielet on muokattu syyllistämään työttömät ihan kaikesta. Se mieli muuttuu vasta sitten, kun työttömyys osuu omalle kohdalle. Mielenkiinnolla odottelen mitä Simon Elo sanoo ensi vaalien jälkeen etsiessään työtä. Nythän hän on polleasti sitä mieltä, että työ on parasta sosiaaliturvaa. Palkasta hän ei puhu mitään.

Laitanpa taas kerran tämän Lapinlahden Lintujen sketsin yli 20 vuoden takaa. Tämä puhe on nykyisin todellisuutta.

 

 

 

Hulluiksiko ne ovat tulleet?

Te olette istuneet aivan liian pitkään suhteessa siihen hyvään, mitä olette tehneet. Häipykää, sanon minä, ja päästäkää meidät eroon teistä. Jumalan nimessä, lähtekää!

Nämä Oliver Cromwellin aikoinaan lausumat sanat sopivat sanottaviksi maamme nykyiselle hallitukselle. Hallitus on antanut tasapaksun budjettiesityksen, jonka anti työttömille on 30 miljoonaa palkatonta työtuntia. Olemme siis palanneet aikaan 150 vuotta sitten, jolloin köyhänapua sai vain tehtyä työtä vastaan. Nykyisin sitä sanotaan aktiivimalliksi, ja se meni läpi kenenkään ihmettelemättä.

Kenelläkään ei ollut aikaa ihmetellä sitä, sillä hallituksen kovuuden teeskentely vei huomion. Viime torstain tiedotustilaisuudessa puolen prosentin kannatuksella ja ilman puoluetta olevan viiden ministerin ryhmän puheenjohtaja Sampo Terho julisti laittomasti maassa olevien auttamisen tulevan kriminalisoiduksi.

Kyllä julisti, älkää väittäkö vastaan. Se oli myös kirjattu hallituksen pöytäkirjaan:

”Täsmennetään laittoman maassa oleskelun edistämisen, esimerkiksi majoittamisen tai piilottelemisen, kriminalisointia koskevaa lainsäädäntöä, säätämällä erillinen rangaistussäädös laittoman maassa oleskelun edistämisestä. Uudistuksella mahdollistetaan viranomaisten tehokas ja esteetön puuttuminen laittomaan maassa oleskeluun.”

Ilmeisesti joku juridiikkaa ymmärtävä oli kertonut pääministeri Juha Sipilälle faktoja, sillä eilen hän käytännössä veti kaikki nuo puheet takaisin. Auttamista ei aiota kriminalisoida, ainoastaan viranomaisten toiminnan estäminen. Se joku olisi voinut kertoa Sipilälle myös, että viranomaisten toiminnan estäminen on jo kriminalisoitu, joten yhtään lakimuutosta ei tarvita.

Ennen juridista konsultointia hallitus kuitenkin ennätti munata itsensä myös ulkomailla. On mahtanut Irakin hallitus ihmetellä saatuaan ulkoministeri Timo Soinin ja sisäministeri Paula Risikon kirjeen, jolla yritettiin edistää irakilaisten pakkopalautussopimusta vetoamalla marokkolaisen turvapaikanhakijan Suomessa tekemiin henkirikoksiin.

Muistan keskikouluajoilta yhden liikuntatunnin, jolloin piti lähteä hiihtämään. Mielellään piti olla olla omat sukset. Yksi poika ei ollut viitsinyt tuoda suksia, joten hän selitti opettajalle: ”En voinut tuoda suksia, kun sisko lähti luistelemaan.” Selitys meni läpi.

21369283_1473783926021367_8971130959553771177_n

Päivän Hesari: Ulkoministeri Soini ja poliisiministeri Risikko ovat lähettäneet Irakiin kirjeen, jossa he vaativat, että irakilaisia pitää saada nyt palauttaa nopeammin, koska meillä Turussa puukotti marokkolainen mies.

Hulluiksiko ne ovat tulleet? (Reija Härkönen Facebookissa)

Työttömyysbisnestä

Työttömiä oli heinäkuussa 207 000 eli 6 000 henkeä vähemmän kuin vuosi sitten, Tilastokeskus kertoo. Se jättää kuitenkin kertomatta syyn, eivätkä toimittajakaan sitä kerro. Minä kerron. Todellisuudessa työttömien määrä väheni vain 500 henkilöllä, sillä kesäkuun loppuun mennessä työttömyystilastoista poistui 5 500 henkilöä eläkkeelle Lex Lindströmin ansiosta. Osa noista 500 työllistyneestä on todennäköisesti osa-aikatyöntekijöitä muutaman tunnin, päivän tai viikon työsuhteessa. Osa on nollatyösopimuksella, osa palkattomassa työkokeilussa tai kuntouttavassa työtoiminnassa.

Sanomalehti Karjalainen kertoi hyvän uutisen kuntouttavaa työtoimintaa ja nuorten työpajatoimintaa järjestävän Honkalampi-säätiön toiminnasta Kiteellä. Kaikki tuotannollinen toiminta eli tekstiili- ja puutyöt on saatu saman katon alle. Tällä hetkellä palkatonta työtä tekee 129 henkilöä, ja ensi vuonna toiminta laajenee yllättäen Jyväskylään. ”Voitettiin kilpailutus”, selittää yksikön johtaja lehdelle.

Niinpä. Kukaan ei voi kilpailla tuotantokustannuksissa sellaisen kanssa, jolla ei ole työvoimakustannuksia.

Rantasalmen kunta on tehnyt sopimuksen kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä Savonlinnan Seudun Nuorisotoiminnan Tuki ry:n kanssa. Yhdistys järjestää kuntouttavaa työtoimintaa maksua vastaan. Kunta maksaa yhdistykselle päiväkorvausta 10 euroa/kuntoutettava/päivä sekä lisäksi kiinteää kuukausimaksua kahdelle toimintayksikölle. Työtä tehdään myös kunnalle, joka maksaa siitä yhdistykselle 75 % normaalihinnasta eli siitä, mitä yhdistys laskuttaa muilta. Laitetaanpa tästä kuva.

kuty

Tällaista on kuntouttavan työtoiminnan liiketoiminta. Sen sijaan että kunta järjestäisi itse kuntouttavaa työtoimintaa se ostaa sitä yhdistykseltä. Kunta teettää omia kunnan töitään – jotka se siis voisi teettää itse kuntouttavana työtoimintana – näillä yhdistykselle annetuilla työttömillä ja maksaa siitä kolmella eri tavalla. Ensin päiväkorvausta pääluvun mukaan, sitten kiinteää kuukausikorvausta ja kaiken huipuksi vielä työn teettämisestä itselleen. Tästä työn teettämisestä saadaan sentään alennusta 25 %.

Halvemmaksi olisi tullut järjestää ne kunnan risusavotat itse, mutta näin tämä työttömyysbisnes pyörii. Kaikille muille paitsi varsinaisen työn tekijöille maksetaan. He saavat työmarkkinatuen ja yhdeksän euron päivittäisen kulukorvauksen.

teppo

Kuva: Facebook/Teppo Palmroos

 

Karenssiautomaatti

Hallitus on epäonnistunut luomaan uusia työpaikkoja, joten se on päättänyt rangaista siitä työttömiä. Rangaistus toteutetaan luomalla karenssiautomaatteja, jotka kyllä säästävät työttömyystukimenoja, mutta lisäävät toimeentulotuen tarvetta. Näinhän hölmöläiset ovat aina jatkaneet peittoa.

Valmisteilla on peräti kolme lakiuudistusta kahdessa eri ministeriössä. Hajauttaminen kertoo siitä, että kukaan ei koordinoi valmistelua eikä kukaan tiedä mitä ollaan tekemässä, mutta tekemisen tohina on kova. Sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellaan työttömyysturvan aktiivimallia. Tämä on vanha tuttu, joka aiemmin tunnettiin nimillä vastikkeellinen sosiaaliturva ja osallistava sosiaaliturva. Siinä työttömän on osoitettava ”riittävää aktiivisuutta”, tai muuten hänen tukeaan alennetaan. Käytännössä se tarkoittaa palkattoman työn tekemistä työttömyysetuutta vastaan kuntouttavan työtoiminnan tai työkokeilun nimellä.

Työ- ja elinkeinoministeriössä valmistellaan aktiivisen työnhaun mallia. Siinä työttömän on todistettavasti haettava kerran viikossa hänelle sopivaa työpaikkaa, tai hän menettää kokonaan työttömyysetuutensa 60 päivän ajaksi. Kolmas esitys koskee yrittäjien työttömyysturvaa, jossa työttömyysturvalla voisi harjoittaa yritystoimintaa neljän kuukauden ajan ilman että toiminnan pää- tai sivutoimisuutta selvitettäisiin. Tämä viimeinen uudistus kuulostaa jopa ihan järkevältä, mutta muut kaksi ovat enemmän kuin ongelmallisia.

Tulevaisuudessa työttömän on työttömyysturvan aktiivimallin mukaisesti tehtävä palkatonta työtä ja samaan aikaan haettava aktiivisen työnhaun mallin mukaisesti jotain hänelle sopivaa työpaikkaa vähintään kerran viikossa. Lisäksi molemmat uudistukset edellyttävät jatkuvaa raportointia ja tietysti raporttien seurantaa. Työvoimaviranomaisille ei ole luvassa lisäresursseja, eikä kukaan ei ole pohtinut miten seuranta toteutetaan ja mitä kokonaisvaikutuksia lakiuudistuksilla on.

Työ- ja elinkeinoministeriön vastaus lausuntokierroksella esitettyyn kritiikkiin näyttää ihan konkreettisesti, miten pihalla lainvalmistelijat ovat. Raportointiín ei ole luvassa lisäresursseja, koska ”verkkopalveluun ilmoitettuja tietoja hyödynnettäisiin palveluntarpeen arvioinnissa. Se korvaa kootusti nykyistä työllistymissuunnitelmien toteutumisen seurantaa”.

Toisin sanoen hallitus luottaa tietotekniikkaan, jota ei ole vielä olemassakaan. Algoritmi vertaa haettuja työpaikkoja avoimina oleviin, ja jos jotain työtä ei ole haettu, niin siitä seuraa karenssi. Algoritmi vertaa myös työttömän koulutusta ja ammattitaitoa avoinna olevan työpaikan vaatimuksiin. Jos on haettu väärää työpaikkaa, niin siitäkin seuraa karenssi. Niin tai näin, aina seuraa karenssi. Algoritmi ei ymmärrä työttömän elämäntilannetta eikä alueellisia eroja työpaikkojen määrässä.

Näin saadaan ensimmäiseksi ainakin kaikki tietokonetta käyttämättömät pois tilastoista. Heti perään lähtevät ne, jotka tekevät raportoinnissa jonkin virheen. Kun tarpeeksi kehitetään järjestelmää, niin tilastoista saadaan pois niin paljon väkeä, että hallitus voi kehua saavuttaneensa työllisyystavoitteensa.

Jos avoimia työpaikkoja ei ole, niin ministeriö lupaa osallistumisen työllistämistä edistäviin palveluihin riittävän. Kenelläkään ei kuitenkaan ole velvollisuutta järjestää näitä palveluja tai edes informoida työtöntä niiden olemassaolosta. Tärkeintä on vain patistaa työttömiä aktiivisuuteen eli nykysuomeksi sanottuna antaa laiskoille sohvallamakaajille keppiä.

Kun sekä työttömyysturvan aktiivimalli eli vastikkeellinen sosiaaliturva että aktiivisen työnhaun malli toteutetaan, niin työtön on lirissä. Hänen on tehtävä palkatonta työtä ja samanaikaisesti haettava todistettavasti työtä. Molemmista on raportoitava työvoimaviranomaisille. Kukaan ei oikeasti lue näitä raportteja, mutta onpahan ainakin työtön aktiivinen ja kiireinen. Algoritmi huolehtii karenssien jakamisesta.

Näissä lakiuudistuksissa toteutuu taas Juha Sipilän hallituksen toimia hyvin kuvaava lause: Tehdään nyt tällainen laki ja katsotaan mitä tapahtuu.

 

 

Palkalla vai ilman?

Kokkolan kaupunki on lähtenyt taisteluun vieraskasveja vastaan tällä kertaa palkkaamalla pitkäaikaistyöttömiä kitkemistöihin. Aiempina vuosina kaupunki on niittänyt ja myrkyttänyt vieraslajeja, mutta tulokset ovat olleet liian laihoja. Siksi kaupunki päätti kokeilla tänä kesänä ensimmäistä kertaa käsin kitkemistä.

Näin iloisen uutisen kertoo Yle. Uutinen puhuu palkkaamisesta, mutta epäselväksi jää maksetaanko työstä oikeasti palkkaa. Jutun jatko panee epäilemään, että ei makseta:

Palkatessaan työhön pitkäaikaistyöttömiä Kokkolan kaupunki sai kaksi kärpästä yhdellä iskulla. Kaupungilla on roppakaupalla työtä, jolle ei riitä tekijöitä. Samalla kaupunki välttyi näiden työllistettyjen kohdalla Kelan sakkomaksuista, joita kunnat joutuvat maksamaan jokaisesta pitkäaikaistyöttömästään.

Jos kyse on oikeasta palkkatyöstä, niin asia on kunnossa. Jos taas kyse on pelkästä ns. sakkomaksujen välttelemisestä palkatta teetettävän työn avulla, niin kyse on työttömien hyväksikäytöstä. Hyväksikäytöstä vieläpä sellaisessa työssä, jossa vaikeiden palovammojen saaminen jättiputkesta on mahdollista.

En tiedä unohtiko toimittaja kysyä palkanmaksusta. En yhtään ihmettelisi, jos unohti. Liian usein toimittajat puhuvat työttömien palkkaamisesta, vaikka kyse on pelkästä säästöjen saamisesta kunnille palkatonta työtä teettämällä. Kuten jutusta käy ilmi, niin kunnat joutuvat maksamaan huomattavan osan työttömän saamasta työmarkkinatuesta. Maksua sanotaan yleisesti ja virheellisesti sakkomaksuksi, vaikka kyse ei ole kunnan saamasta rangaistuksesta. Tältä maksulta kunta välttyy, kun se sijoittaa työttömät tekemään palkatonta työtä kuntouttavan työtoiminnan tai työkokeilun nimellä. Työtön saa työstään vain työmarkkinatuen ja yhdeksän euron päivittäisen kulukorvauksen.

Tästähän minä olen jauhanut vuosikausia. Milloin toimittajat oppivat esittämään hyvin yksinkertaisen kysymyksen aina silloin, kun jokin kunta hehkuttaa työttömien palkkaamisesta risusavottaan tai kuten tässä tapauksessa haitallisten vieraskasvien kitkemiseen käsin? Se kysymys kuuluu:

Maksetaanko työstä oikeasti palkkaa?

EDIT 26.7.2017 klo 14.30: Ylen artikkelia on täydennetty maininnalla palkkatyöstä. Erinomainen asia, jonka olisi voinut kertoa heti. Epäilykset heräävät aina, kun puhutaan työttömien työllistämisestä ja sakkomaksuilta välttymisestä.

Juuri palkkatyö on paras keino välttyä sakkomaksuilta. Säästön lisäksi kunta saa myös verotuloja.