Suma seisoo, köyhä kärsii

Kun Kela mokaa, niin kaikkein köyhimmät kärsivät. Tämän vuoden alussa Kelalle siirtynyt toimeentulotuen myöntäminen on ollut sarja näyttäviä epäonnistumisia. Kela on onnistunut epäonnistumaan suunnilleen kaikissa mahdollisissa ja mahdottomissa asioissa.

Aikaa siirron valmisteluun oli vuosia, mutta silti Kela yllätettiin. Se ei ollut varautunut ollenkaan uuteen toimintaan. Se ei varannut riittävästi henkilöstöä eikä saanut tietojärjestelmiä ajan tasalle. Ei sittenkään, vaikka tulevat ongelmat olivat tiedossa ja niistä oli varoiteltu.

Kunnissa toimeentulotukia käsitteli 1 500 henkilöä, mutta Kela aloitti yltiöoptimistisesti 750 henkilöllä. Sen seurauksena Kelan toimipisteet ruuhkautuivat, soittajat joutuivat maksamaan tuntikausien jonotuksesta ja henkilökohtaista tapaamista oli turha edes yrittää. Kela neuvoi, että älkää soittako älkääkä tulko käymään, vaan odottakaa päätöstä. Suma seisoi ja köyhä kärsi.

Kesään mennessä päästiin viimeinkin lain edellyttämään käsittelyaikaan eli seitsemään arkipäivään. Tämä uutisoitiin onnistumisena, vaikka seitsemän päivän käsittelyaika on lain ehdoton yläraja. Kuukausien ajan Kela rikkoi lakia ylittämällä käsittelyajat. Se myös sysäsi ongelman takaisin kunnille neuvomalla hakemaan kunnilta täydentävää toimeentulotukea sillä aikaa, kun perustoimeentulotukihakemus viipyy Kelassa. Täydentävää tukea ei myönnetä ennen kuin perustoimeentulotuesta on saatu päätös, joten kunnat joutuivat myös rikkomaan lakia paikatakseen Kelan osaamisvajetta.

Toinen tavallinen ongelma on ollut tulojen vyörytys. Työmarkkinatuki maksetaan neljän viikon välein ja toimeentulotuki myönnetään kalenterikuukaudeksi. Jokaiselle työmarkkinatukea saavalle sattuu sellaisia kuukausia, jolloin tukea maksetaan kahdesti. Kela katsoo kuun lopussa maksettavan työmarkkinatuen ylijäämäksi ja vähentää sen seuraavan kuukauden toimeentulotuesta. Näin siitä huolimatta, että sillä oli tarkoitus maksaa seuraavan kuukauden vuokra ja seuraavan kerran työmarkkinatuki maksetaan vasta neljän viikon kuluttua. Kunnissa käytetiin kokonaisharkintaa ja järkeä, mutta Kelassa ei.

Koko vuoden sarjamunimisen kruunaa veronpalautusten vaikutuksen unohtaminen pitäaikaisia tukia myönnettäessä. Kela oppi kantapään kautta tekemään tukipäätöksiä useammalle kuukaudelle eteenpäin, mutta ei ymmärtänyt veronpalautusten alentavan tukea. Toimeentulotuki on viimesijainen tukimuoto, jota kaikki muut tulot alentavat. Kun tuen hakija saa veronpalautusta, niin tuki alenee veronpalautuksen verran.

Kukaan Kelassa ei tajunnut tätä jokaisen kunnan jokaiselle etuuskäsittelijälle ja sosiaalityöntekijälle itsestään selvää asiaa, vaan tukea myönnettiin ottamatta veronpalautuksia huomioon. Nyt Kela joutuu korjaamaan kymmeniä tuhansia päätöksiä, ja asiakkaat kärsivät taas. Useimmat heistä tietävät Kelaa paremmin veronpalautuksen vaikutuksen tukeen, joten asia sinänsä ei heitä yllätä. Tuen viivästyminen vain tekee heidän joulunodotuksestaan entistäkin kurjemman.

Kelassa näkyy olevan  toimeentuloturvaetuuksien osaamiskeskus, jonka päällikköä tuossa linkittämässäni jutussa on haastateltu. Varsinainen osaamiskeskus näyttää olevan.

Jossain muualla näin massiivinen vuoden kestänyt epäonnistuminen olisi aiheuttanut ainakin pääjohtajan ja vastuuministerin eron. Meillä jokaisen oman munaamisen korjaus uutisoidaan isona parannuksena. Kaikkien köyhimmäthän siinä vain kärsivät, joten asia ei isommin kiinnosta ketään.

 

Viilataan sitten pilkkua

Olen kolmessa eri jutussani käsitellyt Siivooja-Mariaa, joka saa toimeentulotukea enemmän kuin sai palkkaa työstään siivoojana. Jutut löytyvät täältätäältä ja täältä. Kiinnostuin tapauksesta siksi, että ensimmäisen uutisen faktat olivat puutteelliset. Toinen, selventävä uutinen täytti aukot, mutta se oli myöhäistä. Asiasta tuli totuus, ja nyt leviää tieto siitä, että Kela myöntää näin voivan tapahtua. Tämä tietenkin luetaan niin, että sitä tapahtuu aina.

Maria kertoi saavansa Kelan kautta toimeentulotuen lisäksi 225 euron elatusmaksun yhdestä lapsesta sekä lapsilisän yksinhuoltajakorotuksella 143 euroa. Nämä molemmat ovat Kelan sivujen mukaan toimeentulotukilaskelmassa huomioon otettavia tuloja, jotka alentavat perustoimeentulotukea. Niitä ei siis saa toimeentulotuen lisäksi.

Lisäksi Kelan mukaan täysimääräinen elatustuki on 150,50 euroa, ei 225 euroa.  Mikäli elatussopimuksen mukainen elatusmaksu on 225 euroa, mutta elatusvelvollinen laiminlyö maksun, niin silloin huoltaja voi hakea sopimuksen mukaisen maksun Kelasta ja Kela perii sen sitten elatusvelvolliselta. Tämäkin elatusmaksu on toimeentulotukea laskettaessa tukea vähentävää tuloa eli sekään ei tule toimeentulotuen lisäksi.

Alle JHL:n talukkopalkan olevasta bruttopalkasta 1 512 euroa käteen jäi 350 euron työmatkakulujen jälkeen 900 euroa eli ilman matkakuluja 1 250 euroa. Minä sanoin oikean veroprosentin Marian tuloilla olevan 2, jolloin nettotulo olisi 1 398 euroa. Kun tästä vähennetään työmatkoihin tarvittavat 350 euroa, niin summa on 1 048 euroa. Se on enemmän kuin Marian kertoma 900 euroa.

Maria kertoo saavansa toimeentulotukena satasen enemmän kuin työstä käteen jääneet 900 euroa eli tuet ovat noin tuhat euroa. Oikea nettotulo on kuitenkin 50 euroa enemmän kuin Marian saama perustoimeentulotuki. Ilmeisesti täydentävä ja ennaltaehkäisevä tuki nostavat tuen määrän tilapäisesti yli nettotulon.

Kun kerroin tämän oikean veroprosentin, niin jotkut kommentoijat leimasivat minut valehtelijaksi ja vaativat minua todistamaan puheeni. Todistetaan sitten.

Laitetaan verolaskuriin vuosituloksi lomarahoineen 20 000 euroa. Otetaan kunnaksi ihan keskiverto kunta, jonka veroprosentti on 21,50. Nimen perusteella oletetaan Marian kuuluvan kirkkoon. Työmatkakuluiksi laitetaan Marian ilmoittamat 350 euroa kuukaudessa verottajan hyväksymän 11 kuukauden ajalta. Sitten annetaan laskurin laskea.

1

2

Maria maksaa veroja koko vuonna 1 307 euroa eli kuukaudessa 109 euroa. Hänen nettotulojensa pitäisi siis olla 1 400 euron luokkaa kuukaudessa. Niin ne lopullisessa verotuksessa tulevat olemaankin. Puheet käteen jäävää palkkaa suuremmasta toimeentulotuesta eivät verolaskurin mukaan pidä paikkaansa.

Jos tästä nettotulosta vähennetään vielä Marian polttoaineeseen ja auton ylläpitoon käyttämät 350 euroa, niin elämiseen käytettäväksi jäi 1 050 euroa. Alkuperäinen väitteeni pitää siis paikkansa. Marialle jäi töissä ollessaan käyttöön enemmän rahaa kuin nyt perustoimeentulotuesta. Ennaltaehkäisevä ja täydentävä toimeentulotuki voivat nostaa tukien määrää tilapäisesti.

Miksi Mariasta ihan oikeutetusti tuntuu siltä, että työstä saadusta palkasta jää liian vähän käteen? No tietysti siksi, että siitä hänen tuloillaan jää oikeasti liian vähän käteen. Syynä ei ole verotus, vaan liian pieni palkka. Kun Marian ei nyt virkavapaalla ole tarvinnut ajaa päivittäin pitkää työmatkaa, niin rahaa ja aikaa säästyy. Ajan hän on käyttänyt hyödyllisesti ja rahaa säästäen, koska on voinut hyödyntää sekä kauppojen tarjouksia että ruoka-apua.

Mutta tarinahan elää. Kaikkien asiaa käsittelevien uutisten kommenttiosio on tätä. 1990-luvun laman aikaan tämä Lapinlahden Lintujen sketsi ymmärrettiin huumoriksi, mutta nykyisin ihmiset puhuvat näin tosissaan.

 

EDIT 23.7.2017 klo 12.20: Korvattu alkuperäisen jutun laskelmassa ollut työmatkakulujen verottajan hyväksymä määrä Marian ilmoittamalla 350 eurolla.

EDIT 23.7.2017 klo 14.15: Oikeasti Marian verot ovat vielä tätäkin pienemmät. Matkakulut lasketaan kilometrien perusteella 0,24 euroa/km. Maria kertoi kilometrien olevan päivittäin 160 km, eli 160 x 0,24 = 38,40 euroa/pv. Kuukaudessa työpäiviä on 21 eli 21  x 38,4o = 806,40. Tämä kerrotaan 11 kuukaudella 806,40  euroa x 11 = 8870,40 euroa/vuosi.

Näillä verottajan todellisuudessa hyväksymillä kuluilla laskelmasta tulee tällainen:

Vero 1

Vero 2

Todellisuudessa Maria maksaa veroja vain 248 euroa vuodessa eli 21 euroa kuukaudessa. Hänen nettotulonsa töissä ollessa olivat siis kuukaudessa euroa vaille 1 500, eivät hänen kertomansa 900 euroa.

Apinaa koijataan

Kun poliitikko haluaa leikata köyhien viimesijaista etuutta eli toimeentulotukea, niin hän saa kansanjoukot taakseen hyvin helpolla tavalla. Hänen tarvitsee vain ottaa maahanmuuttajiin liittyvä yleisin valhe ja väittää sitä todeksi. Näin teki Espoon kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja Pia Kauma ihmettelemällä maahanmuuttajille hankittavia uusia lastenvaunuja.

Tämä temppu tepsii aina. Linkittämäni uutisen kommenttikentästä näkee hyvin, että syötti nielaistiin koukkuineen, siimoineen ja vapoineen. Kukaan ei edes huomaa, että Kauma haluaa leikata ihan kaikkien toimeentulotuen saajien harkinnanvaraisia etuuksia. Kukaan ei puhu mistään muista Kauman esittämistä ns. säästöistä, kuten vaikkapa tienrakennuspalvelujen yksityistämisestä. Kansa on villiintynyt ja haluaa lynkata toimeentulotukea saavat maahanmuuttajat.

Tämä on harvinaisen halpamainen keino, mutta se toimii aina. Valtaosa ihmisistä ei tiedä yhtään mitään toimeentulotuen määräytymisperusteista eivätkä ne heitä kiinnostakaan. Heille riittää, että joku sanoo maahanmuuttajien saavan jotain ylimääräistä. Kun sen sanoo korkeassa asemassa oleva kunnallispoliitikko, niin se otetaan vastaan totena.

Kauma olisi yhtä hyvin voinut väittää maahanmuuttajien saavan toimeentulotukena myös lentorahtina kuljetettavat syyrialaiset nahkasohvat, kultakellon ja tietysti sen Mersun. Kaikki olisi uskottu ja hänen sanomaansa olisi käytetty seuraavat viisi vuotta aukottamana todisteena.

Tosiasiassa Kauma ei näytä tuntevan tuen myöntämisperusteiden lisäksi edes peruskäsitteitä. Toimeentulotuesta annettu laki ei tunne harkinnanvaraista tukea, vaan se on nimeltään täydentävä toimeentulotuki. Valtuustoryhmän puheenjohtajan olisi helppo tarkistaa sekä peruskäsitteet että kaupungin ohjeet tuen myöntämisestä, mutta ei hän sitä viitsi tehdä. Hän luottaa siihen, että mölisevä massa takaa hänelle työrauhan leikata kaikessa rauhassa köyhimpien etuuksia tasapuolisesti, syntyperään katsomatta.

Sanotaan se nyt vielä kerran:

Toimeentulotukilain 7 a §:n mukaan perusosalla katettaviin menoihin kuuluvat ravintomenot, vaatemenot, vähäiset terveydenhuoltomenot sekä henkilökohtaisesta ja kodin puhtaudesta, paikallisliikenteen käytöstä, sanomalehden tilauksesta, televisioluvasta, puhelimen käytöstä ja harrastus- ja virkistystoiminnasta aiheutuvat menot sekä vastaavat muut henkilön ja perheen jokapäiväiseen toimeentuloon kuuluvat menot. Perusosa myönnetään puhtaasti laskennallisin perustein ottamalla huomioon kaikki hakijan tulot ja menot. Laskelmat tehdään kaikille samoilla perusteilla eikä maahanmuuttajilla ole mitään eri taulukkoa.

Myös sitä ”harkinnavaraista tukea” eli täydentävää toimeentulotukea myönnetään kaikille samoilla perusteilla. Ne perusteet määräytyvät Toimeentulotukilain 7 c §:n mukaan näin:

Täydentävää toimeentulotukea myönnettäessä otetaan huomioon tarpeellisen suuruisina erityismenot, joita ovat:

1) lasten päivähoitomenot;

2) muut kuin 7 b §:ssä tarkoitetut asumisesta aiheutuvat menot; sekä

3) henkilön tai perheen erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvat, toimeentulon turvaamiseksi tai itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi tarpeelliseksi harkitut menot.

Henkilön tai perheen erityisenä tarpeena tai olosuhteena voidaan pitää esimerkiksi pitkäaikaista toimeentulotuen saamista, pitkäaikaista tai vaikeaa sairautta sekä lasten harrastustoimintaan liittyviä erityisiä tarpeita.

Eipä puhuta laissa maahanmuuttajien saamista erityisetuuksista, joten niitä ei voi olla lain nojalla annetuissa kaupungin soveltamisoheissakaan. Tämänkin Kauma olisi saanut selville kysymällä Espoon sosiaalivirastosta.

En minä oikeastaan ihmettele ennakkoluuloilla ratsastavaa poliitikkoa. En ihmettele myöskään ilman tukia pärjäävien tietämättömyyttä. Eniten ihmettelen tällaisten urbaanitaroinoden uppoamista niihin, jotka itsekin saavat toimeentulotukea. He eivät aiheettomassa kateudessaan huomaa, että juuri heiltä itseltään tässä ollaan tukia leikkaamassa.

Ennen kuin kommentoitte tätä juttua toistamalla noita urbaanitarinoita, niin vilkaiskaapa tänne. Teitä koijataan.

Todellinen syy

Perustoimeentulotuen myöntämisen siiräminen kunnilta Kelalle on saanut laajaa kannatusta Kelalta, kunnilta ja kuntalaisilta. Näin tuen myöntäminen saataisiin yhtenäistettyä ja tasapuolistettua koko maassa. Jopa peruspalveluministeri Susanna Huovinen on kääntänyt kelkkansa ja kannattaa ajatusta:

– Olen ollut aiemmin tiukastikin sillä kannalla, että siirtoa ei pitäisi tehdä. Uuden tiedon valossa olen joutunut arvioimaan kantaani uudelleen.

Näin siis ministeri Huovinen. Mikä sitten mahtaa olla se uusi tieto, jonka valossa hän on joutunut tekemään uudelleenarvioinnin?

Juuret juontavat hallituksen viime marraskuun rakenneuudistuspakettiin. Siellä sanotaan näin:

Annetaan 2014 alussa toimeentulotukeen liittyen STM:n uusi ohje, jossa edellytetään nykylainsäädännön mukaista tuen aleneman yhtenäistä soveltamista, jos henkilö kieltäytyy työstä tai aktiivitoimesta.

Tällainen ohje olisi selkeästi vastoin lakia.

Toimeentulotuesta annetun lain 10 §:n mukaan toimeentulotuen perusosan suuruutta voidaan alentaa enintään 20 prosenttia sellaisen henkilön osalta, jonka toimeentulotuen tarve aiheutuu siitä, että hän on kieltäytynyt todistettavasti työstä, työvoimapalvelusta, koulutuksesta tai kuntouttavasta työtoiminnasta. Toistuvan kieltäytymisen perusteella tukea voidaan alentaa 40 prosenttia. Alentamisen yhteydessä on laadittava suunnitelma itsenäisen selviytymisen edistämiseksi.

Laki siis antaa sosiaaliviranomaisille mahdollisuuden kokonaisharkintaan asiakkaan tilanteen pohjalta. Lisäksi tuo suunnitelman pakollinen laatiminen on sitä samaa kokonaistilanteen kartoittamista ja  elämän suunnittelua, jolla asiakasta pyritään auttamaan pois toimeentulotuen piiristä.

Joku lienee kertonut ministeri Huoviselle, että kuntien sosiaaliviranomaisia ei voi ministeriön ohjeilla määrätä toimimaan vastoin lakia ja alentamaan kieltäytymistapauksissa tukea kaavamaisesti 20-40 %. Siksi hän on arvioinut tilanteen uudelleen ja katsoo Kelan etuuskäsittelijöiden olevan helpommin määräiltävissä.

Hän saattaa olla oikeassa. Kelassa tukihakemusten käsittely olisi kaavamaista, kasvotonta ja ohjeisiin perustuvaa. Jo nykyisin Kelan etuuksia käsitellään ihan eri puolella maata kuin missä hakija asuu. Toimeentulotuen hakijan kokonaistilannetta tuntematon etuuskäsittelijä joutuisi toimimaan ministeriön lainvastaisenkin ohjeen mukaan. Lain edellyttämä kokonaisharkinta jäisi pois.

Maksatuksen siirtäminen Kelaan ei kuitenkaan tee tuen kaavamaista alentamista yhtään sen laillisemmaksi kuin kuntien viranomaisten lainvastainen ohjeistaminenkaan. Ihan samat säännöt kokonaisharkinnasta pätevät myös Kelan etuuskäsittelyyn niin kauan kuin laki kokonaisharkintaa edellyttää.

Pitäisi vähitellen ruveta uskomaan, että lainvastaista ohjetta ei saa antaa. Jos sellainen annetaan, niin sitä ei saa soveltaa. Laki pitää muuttaa ensin eikä yrittää kiemurrella laitonta lailliseksi.