Perse edellä puuhun

Työttömyysturvan aktiivimalliin perehtyneille oli jo ennen lain hyväksymistä selvää, että mallin tarkoitus ei ole työllistää työttömiä, vaan rangaista heitä. Kun ihmisille asetetaan lailla velvoitteita, niin samalla pitää varmistaa niiden velvoitteiden täyttämisen mahdollisuudet. Aktiivimalli asettaa työttömille velvoitteita, joita heillä ei ole mitään mahdollisuutta täyttää. Työttömien pitäisi mennä töihin, joita ei ole, tai heidän pitäisi osallistua koulutukseen, jota ei järjestetä tarpeeksi, ja johon ei edes pääse pelkästään aktiivimallin vaatimusten täyttämiseksi.

Nyt tämä asia alkaa selvitä myös asiasta päättäneille. Eilisillan A-studiossa taas kerran vastuuministeri Pirkko Mattilaa tuurannut työministeri Jari Lindström myönsi mallin ongelmat. Te-toimistoilla ei ole resursseja, mutta niitä aiotaan lisätä. Erityisesti huomiota kiinnittivät Lindströmin puheet ostopalvelujen lisäämisestä. Hallitus aikoo siis paikata resurssipulaa ostamalla palveluja yrityksiltä.

Tästä muistuu taas mieleen vuoden takainen aikomus ostaa työttömien haastattelut konsulttifirmoilta. Hanke eteni niin pitkälle, että monet firmat olivat jo valmiustilassa, mutta sitten hallitukselle selvisi menettelyn olevan perustuslain vastaista. Virkatoimia ei voi yksityistää. Kun kavereille tuli kuitenkin jo luvatuksi, niin nyt sitten ostetaan erilaisia tukipalveluja.

Viime viikolla pääministeri Juha Sipilä haastoi yritykset ja kaikki suomalaiset palkkaamaan työttömiä aktiivimallin mukaisiin silpputöihin. Nyt aktiivimallin kätilö, valtiovarainministeriön valtiosihteeri Martti Hetemäki oikoo pääministerin puheita. Hän sanoo suoraan, että muutaman tunnin silpputyöt eivät ole kenenkään etu, eivätkä niitä halua enempää työnantajat kuin työntekijätkään.

Hetemäki toistaa jo ennenkin kuullun latteuden aktiivimallin tuomasta omavastuupäivien vähenemisestä kahdella työttömyyden alussa. Hänkin jättää sanomatta, että ne kaksi päivää ovat samat päivät, jotka hallitus vuosi sitten lisäsi. Hallituksen tapa näkyy olevan ottaa pois jotain ja antaa se vähän ajan kuluttua suurieleisesti takaisin jalomielisyyttään korostaen.

Myös Hetemäki peräänkuuluttaa lisäresursseja. On se pahuksen kumma, että nämä lisäresurssit tulevat mieleen viimeiseksi. Ensin päätettiin mahdottomista velvoitteista ja kovista sanktioista, ja vasta kansalaisaloitteen ja yleisen keskustelun herättäminä myönnetään, että eihän nitä velvoitteita pysty kukaan täyttämään ilman merkittävää lisäsatsausta. Meillä päin tällaista etenemistä sanotaan perse edellä puuhun nousemiseksi. Tehtiin taas tällainen laki ja katsotaan sitten, mitä siitä seuraa.

Hallituksen ja asiaa valmistelleiden virkamiesten on näköjään mahdotonta myöntää itselleen, että aktiivimalli on hätiköiden tehty ja täysin epäonnistunut. Hallitus toi sen eduskuntaan ylimielisen varmana siitä, että se menee läpi eikä siitä nouse sen sen enempää puheita kuin muistakaan työttömyysturvan heikennyksistä. Hallitukselle tuli suunnattomana yllätyksenä, että aktiivimalli taisi olla se viimeinen oljenkorsi, joka katkaisi kamelin selän. Silti selitetään, että ei tämä nyt niin paha ole.

sira m Kuva: Sira Moksi

***
Missähän muuten sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila on? Aktiivimalli on hänen johdollaan valmisteltu, mutta Mattila ei ole kertaakaan kommentoinut asiaa julkisuudessa. Hänen puolestaan esiintyy aina Lindström.

***
EDIT 23.1.2018 klo 11.05: Lisätty ensimmäiseen kappaleeseen maininta siitä, että koulutukseen ei pääse pelkästään aktiivimallin vaatimusten täyttämiseksi.

Työkyvyttömien aktivointia

Maan hallitus luuli ylimielisyyttään työttömyysturvan aktiivimallin hyväksymistä läpihuutojutuksi. Sellainen siitä olisi tullutkin ilman sen kumoamista vaativaa kansalaisaloitetta. Eduskuntakäsittelyssä oppositio sai puhua asiasta keskenään, mediaa ei kiinnostanut.

Onneksi nyt on ruvennut kiinnostamaan, ja päivittäin nostetaan esille lain ongelmia. Ne tosin olisi saanut selville jo aikoja sitten pelkästään lukemalla esityksen, mutta sitähän suurin osa mallin kannattajista ei ole vieläkään tehnyt. Nyt medialle alkaa selvitä sekin, että leikattua työttömyysturvaa tullaan paikkaamaan toimeentulotuella. Se ei näköjään vielä ole selvinnyt, että tietyissä tapauksissa sitä toimeentulotukeakin voidaan alentaa. Minä kerroin asiasta toissapäivänä.

Ehkä käsittämättömin aktiivimallin virheistä on sen ulottuminen koskemaan myös työkyvyttömiä, joilla on lääkärin määräämä pitkaikainen sairausloma, mutta ei päätöstä tai edes vireilläolevaa hakemusta työkyvyttömyyseläkkeestä. Kelan sairauspäivärahaa maksetaan enintään 300 päivää, ja sen jälkeen lääkärin työkyvyttömäksi toteaman ihmisen on ilmoittauduttava työttömäksi työnhakijaksi saadakseen työmarkkinatukea. Tämä järjettömyys on jo vanhaa perua, mutta aktiivimalli tekee touhusta vielä järjettömämpäää. Nyt työkyvyttömän on tehtävä työtä, toimittava yrittäjänä tai osallistuttava työvoimapoliittisiin toimepiteisiin sillä uhalla, että hänen tukeaan leikataan. Asiasta kertoi Vihreä Lanka.

Lehden haastattelema Kelan johtava tutkija Pertti Honkanen sanoo, että tällaisten henkilöiden pitäisi sopia työvoimaviranomaisten kanssa kuntouttavasta työtoiminnasta, jostain puuhastelusta.

Kelassa ei taideta tietää mitä kuntouttava työtoiminta on ja kenelle se on tarkoitettu. Se ei ole tarkoitettu edes täysin työkykyisille, saati sitten lääkärin työkyvyttömäksi toteamille. Se on työtä, jonka avulla alentuneesti työkykyiset ja syrjäytymisvaarassa olevat yritetään saada työkuntoisiksi. Sitä kyllä käytetään yleisesti väärin täysin työkykyisiin, mutta uutta on, että sitä pitäisi ruveta käyttämään myös työkyvyttömiin.

Kuntouttava työtoiminta ei siis käy, ei myöskään yrittäjyys. Jos ei kykene palkkatyöhön, niin ei taatusti kykene yrittäjäksikään. Jäljelle jää osallistuminen työvoimapoliittiseen koulutukseen. Sinne taas työkyvytöntä ei oteta, kuten ei oteta ketään muutakaan vain sitä varten, että aktiivisuusehto täyttyisi. Työvoimapoliittisen kolutuksen on aina oltava työllistymistä edistävää.

Tätä ei muuten otettu huomioon myöskään työkykyisten kohdalla. Niille konsulttien järjestämille tukankampaus- ja käsipäiväkursseille ei oteta ketään pelkästään sen takia, että aktiivisuusehto täyttyisi. Koulutuksen tai kokeilun täytyy olla aina hakijan kannalta työvoimapoliittisesti tarkoituksenmukaista, kertoo Te-toimiston asiantuntija. Ainoaksi vaihtoehdoksi näyttää jäävän tuen leikkaaminen näiltä tuhansilta työkyvyttömiltä. Sen jälkeen he sitten joutuvat hakemaan toimeentulotukea leikkauksen verran, ja ainakin Kela työllistyy.

Hallitus on luvannut seurata tarkasti aktiivimallia ja korjata sen virheet. Siinäpä hallitukselle riittäisikin tekemistä, mutta luultavasti se ei tee asialle mitään. Eihän yksikään ministeri ole selvillä lain sisällöstä. Kaikkein vähiten siitä ilmeisesti tietää valmistelusta vastannut sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila, joka tuntuu kadonneen näkymättömiin.

 

 

Rehelliset ja taitavat

Kuten tiedetään, niin perustuslain mukaan ministerien on oltava rehellisiksi ja taitaviksi tunnettuja Suomen kansalaisia. Jo hyväksytty työttömyysturvan aktiivimalli ja valmisteilla oleva työnhaun aktiivimalli pistävät epäilemään tuota taitavuutta.

Valtiovarainministeri Petteri Orpo kertoo, että hän ei huomannut työttömyysturvan aktiivimallin käsittelyssä lainkaan suuria ongelmia, vaan ne selvisivät hänelle vasta lain kumoamiseen tähtäävän kansalaisaloitteen jälkeen. Jos Orpo olisi perehtynyt lakiesitykseen ja siitä annettuihin lausuntoihin, niin hän olisi saattanut huomata ongelmia. Ihan varmasti hän olisi niitä huomannut, jos olisi kuunnellut eduskunnassa käytyä keskustelua.

Nyt hän on huomannut, ja lisää rahaa on luvassa. Tai ei se rahaa lisärahaa ole, vaan viime vuonna käyttämättä jäänyttä työllistämistukirahaa, joka nyt aiotaan ohjata Te-toimistojen käyttöön. Sen lisäksi puhutaan kymmenen miljoonan euron lisäsatsauksesta, mutta ei sekään uutta rahaa ole. Se on sitä rahaa, joka päätettiin jo vuosi sitten antaa työttömien määräaikaishaastatteluihin. Silloin päätettiin, että raha käytetään kahden vuoden aikana, ja nyt alkoi se toinen vuosi. Aiheellisesti voidaan kysyä, miksi työllistämistukirahaa yleensä jäi käyttämättä, kun sillä olisi voitu palkata ihmisiä tekemään palkkatyötä. Yhtä hyvin voidaan kysyä, miksi vuosi sitten päätettyä rahaa sanotaan nyt uudeksi rahaksi.

Juha Sipilä puolestaan onnistui suututtelemaan juuri ne ihmiset, joita hänen ei olisi missään tapauksessa pitänyt suututella. Yrittäjien syyllistäminen etukäteen tulevasta epäonnistumisesta oli harvinaisen tyhmästi tehty. Sen lisäksi jo valmiiksi ylityöllistetyt työ- ja elinkeinohallinnon työntekijät antavat liittonsa välityksellä hallitukselle sapiskaa. Henkilöstöliitto THHL sanoo hallituksen työvoimapolitiikkaa kepin antamiseksi, ennakoi työntekijöiden joutuvan vastaanottamaan asiakkaiden raivon ja kysyy suoraan, missä viipyvät velvoitteet työnantajille. Kun juuri päätöksen toteuttamisesta vastaavat alkavat kysellä päätöksen järkevyyden perään, niin silloin päättäjien olisi syytä havahtua.

Mutta hallitusta ei tunnu haittaavan. Tulossa on työnhaun aktiivimalli, jota valmistellaan työ- ja elinkeinoministeriössä. Työttömyysturvan aktiivimalli valmisteltiin sosiaali- ja terveysministeriössä, eikä näiden asioiden yhteensovittamista taida valvoa kukaan. Suomen sosiaali ja terveys ry SOSTE kiinnittää tähän huomiota omassa kannanotossaan. Sen mukaan jo aktiivimallista puhuminen molemmissa yhteyksissä on sekoittanut asioita, mutta pahempaa on, että aktiivisuuden määritelmä, tarkasteluajanjaksot ja raportointivelvoitteet eivät ole näissä aktiivimalleissa yhteneväiset.

Odotettavissa on siis lisää sekavaa lainsäädäntöä, epäselvyyttä, sotkuja ja ristiriitaisia ohjeita. Saa nähdä kuka ministeri tämän työnhaun aktiivimallin esittelee. Työttömyysturvan aktiivimalli valmisteltiin sosiaali- ja terveysministeriössä, mutta sen esitteli työministeri Jari Lindström sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattilan ollessa savusaunassa. Lindström on myös puolustanut sitä julkisuudessa Mattilan kieltäydyttyä kaikesta julkisesta keskustelusta.

Rehellisiä ja taitavia Suomen kansalaisia. No, Suomen kansalaisia ainakin.

Tehtiin tällainen laki…

-Työttömän näkökulmaa tässä on haettu. Tilanteita, jossa työtön joutuisi kohtuuttomaan tilanteeseen eikä sen takia pysty velvoitteita täyttämään, ei saa syntyä. 

Työttömyysturvan aktiivimallin kumoamista vaativan kansalaisaloitteen suosion yllättämät päättäjämmme alkavat kömpiä lomaltaan puolustelemaan säätämäänsä lakia. Toissapäivänä työministeri Jari Lindström syytti vihervasemmistoa tekopyhyydestä, ja eilen pääministeri Juha Sipilä syytti aktiivimallin vastustajia pelottelusta. Syytä huoleen ei kuulemma ole, sillä työttömiltä haetaan henkilökohtaista palautetta ja epäkohtia korjataan tarvittaessa. Enää puuttuu vain lain valmistelusta ja esitelystä vastanneen sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattilan näkemys, mutta sitä lienee turha odottaa. Hän kieltäytyi kaikesta julkisesta keskustelusta jo viikko sitten.

Jos Sipilä olisi seurannut aktiivimallista käytyä keskustelua, niin hän tuskin kehtaisi puhua läpiä päähänsä. Aktiivimalli asettaa ison osan työttömistä kohtuuttomaan tilanteeseen, sillä malli ei tunne mitään yksilöllisiä ja paikkakuntakohtaisia olosuhteita.  Laki on tämän hallituksen laatimaksi harvinaisen selkeä. Jos työtön ei onnistu kolmen kuukauden aikana saamaan palkkatyötä 18 tunnin ajaksi, ei ansaitse yritystoiminnalla vähintään 241 euroa tai ei mahdu työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin, niin leikkuri heilahtaa.

Sitä Sipilän kaipaamaa palautetta on tullut runsaasti ja olisi tullut paljon enemmänkin, jos asiasta olisi keskusteltu julkisuudessa ennen lain hyäksymistä. Jos yleisesti olisi tiedetty etukäteen lain joustamattomuudesta, niin Sipilä ja kumppanit olisivat joutuneet itsekin ajattelemaan asiaa jo aiemmin.

Hyvin asiasta vaiettiin. Media kiinnostui aiheesta vasta sitten, kun kansalaisaloite räjähti silmille. Siihen asti oppositio sai keskustella asiasta edukunnassa yksinään, ja mediaa kiinnosti vain vahvempien juomien saaminen kauppoihin.

Sipilän mukaan aktiivimalliin tehdään muutoksia, jos tarve vaatii. Se tarve vaatii jo nyt, mutta tämän hallituksen tapana on aina tehdä ensin laki ja katsoa mitä tapahtuu. Hallitus on unohtanut lainvalmisteluun kuuluvan vaikutusarvioinnin, sillä jo aktiivimallilla saatavien työpaikkojen arvioitu määrä on vastaajasta riippuen milloin mitäkin.

Yksi asia kuitenkin arvioitiin kohdalleen. Kävi miten kävi, niin valtio säästää. Se on kirjoitettu auki hallituksen esityksen perusteluihin:

”Malli kuitenkin parantaa julkisen talouden tilaa sekä silloin kun se onnistuu tavoitteessaan työttömien aktivoitumiseen nykyistä enemmän että silloin, jos sillä ei ole mitään vaikutusta työttömien aktiivisuuteen. Tämä johtuu siitä, että mallin vaikutusten ääritilanteet vahvistavat kumpikin julkista taloutta joko säästämällä työttömyysturvamenoja tai lisäämällä työllisyyttä.”

Hallitus pääsee kehumaan itseään ja työttömät kärsivät, mutta työttömiä lohduttanee Sipilän jalomielinen lupaus:

Tilanteita, jossa työtön joutuisi kohtuuttomaan tilanteeseen eikä sen takia pysty velvoitteita täyttämään, ei saa syntyä. 

Kun niitä kohtuuttomia tilanteita syntyy, niin mahdollisesti lakia viilataan. Todennäköisesti kuitenkaan ei, sillä aina voi syyttää oppositiota pelottelusta ja vihervasemmistoa aiempien vaalikausien aikana tehdyistä leikkauksista. Ja tietysti työttömiä laiskuudesta.

sira

Kuva: Sira Moksi

Latvasta lahoava hallinto

Maamme hallintokoneisto on hyvää vauhtia menettämässä kaiken arvovaltansa, kansalaisten arvostuksen ja jopa legitimiteettinsä. Ylin syyttäjäviranomainen valtakunnansyyttäjä tuomittiin virkarikoksesta, mutta hän jatkaa virassaan. Tullin pääjohtaja tulee saamaan syytteen niinikään jääviyteen liittyvästä virkarikoksesta. Jari Aarnion tapausta puidaan oikeudessa vielä kauan. Helsingin uusi piispa sekoitti edellisessä virassaan kirkkoherrana omat ja kirkon rahat. Korkea virkamieskuntamme näyttää unohtaneen, että hallinnossa on noudatettava lakia ja lain mukaan on myös virkamiehen elettävä.

Ei se mikään ihme ole, sillä mallia näyttävät maamme hallitus virkamieskuntineen sekä hallitusta kannattava eduskunnan enemmistö. Työttömyysturvan aktiivimalli runnottiin läpi piittaamatta perustuslakivaliokunnan huomautuksista. Ihmeen vähälle huomiolle näyttää jäävän Kuntalehden uutinen, jonka mukaan KHO edellytti lausunnossaan sote- ja valinnanvapauslainsäädännölle EU-komission etukäteistä hyväksyntää. Syynä on KHO:n näkemä epäselvyys maakuntien liikelaitosten asemasta eli siitä, ovatko ne taloudellisia vai ei-taloudellisia toimijoita ja saavatko ne toiminnassaan EU:n säädöksissä kiellettyä valtion tukea.

Hallituksen poliittisessa ohjauksessa olevat lainvalmistelijat Päivi Nergin johdolla viittaavat KHO:n lausunnolle kintaalla. He päättivät haudata ylimman hallintotuomioistumen vaatimukset syvälle jättämällä KHO:n lausunnon kokonaan pois laatimastaan lausuntoyhteenvedosta. Poissa silmistä, poissa mielistä.

KHO:n lausunto kokonaisuudessaan löytyy täältä ja sosiaali- ja terveysministeriön lausunnoista laatima yhteenveto täältä. Sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattilalta lienee turha kysyä tästäkään asiasta, sillä hänhän kieltäytyi keskustelemasta julkisesti jo aktiivimallistakin. Lakikokonaisuuden valmistelusta nykyisin vastaava Päivi Nerg sanoo, että KHO:n lausunto otetaan huomioon lakiesityksen perusteluissa ja että lakikokonaisuus etenee aikataulussa.

Aikataulussa eteneminen on hallitukselle tärkeintä. EU-komission hyväksynnän hankkiminen olisi vienyt aikaa, ja hallitus on päättänyt runnoa soten, valinnanvapauden ja maakuntahallinnon läpi tällä vaalikaudella mihin hintaan tahansa. Menköön laillisuus, menköön hallinnon luotettavuus ja uskottavuus, kunhan vain saadaan yksityistettyä terveydenhuolto suuryrityksille ja virkapaikkoja hallituspuolueiden jäsenille maakuntahallintoon. Kansalaiset olkoot hiljaa, ylin hallintotuomioistuinkin olkoon hiljaa. Muut saavat sitten tulevaisuudessa selvittää sotkut.

Niitä sotkuja nimittäin tulee. KHO oli vain yksi lausunnonantaja muiden joukossa, eikä sen tehtävänä ole muutenkaan valvoa säädettävien lakien laillisuutta. Sen lausunnon sivuuttaminen tulee kuitenkin kostautumaan. Kun tulevan lain mukaan tehdyistä päätöksistä valitetaan, niin ylin valitusaste on sama KHO. Jos ja kun KHO:n kanta ei muutu, niin uuden lain mukaan tehdyt päätökset uhkaavat kaatua KHO:ssa kuin keilat. Siinä vaiheessa istuvalla hallituksella on tasan kaksi mahdollisuutta. Joko se muuttaa lakia vastaamaan KHO:n kantaa tai antaa asioiden mennä umpisolmuun.

Mutta onhan meillä oikeuskansleri, jonka tehtävänä on valvoa sekä hallituksen toiminnan että lainvalmisteluun lainmukaisuutta. Tosiaan, onhan meillä oikeuskansleri. Hän vain sattuu olemaan juuri sama henkilö, joka oli vastuussa sote- ja valinnanvapauslainsäädännön tähänastisesta valmistelusta.

Näin se piiri pyörii. Mutta kansalle, erityisesti työttömälle kansaosalle annetaan keppiä. Oppivat olemaan ja kunniottamaan herrojaan.