Työtä tekevä työtön

Jos haluat saada täyden työttömyyskorvauksen, niin mene töihin.

Näin voi kiteyttää hallituksen puoliväliriihessä sopiman aktiivimallin. Hallitus sopi tiistaina, että työttömyyskorvauksesta vähennetään 4,65 prosenttia eli noin yhden päivän korvausta vastaava summa kuukaudessa, jos työtön ei ei käy töissä tai osallistu työllistymistä edistäviin palveluihin. Epäselväksi jää vielä se, alennetaako tukea jatkuvasti niin kauan, että se loppuu kokonaan, vai jääkö alennus tuohon 4,65 prosenttiin pysyvästi.

Nyt on viimeinkin keksitty sellainen kummajainen kuin työssä käyvä työtön. Tai oikeastaan se on keksitty jo kauan sitten. Käytännössä työkokeilijat ja kuntouttavassa työtoiminnassa olevat ovat olleet työssä käyviä työttömiä. Nyt keksintö on havaittu niin hyväksi, että sitä ruvetaan soveltamaan kaikkiin työttömiin.

Aamulehti antaa työttömille neuvoja aktiivimallissa toimimiseen. Ne ovat yhtä järjettömiä kuin itse mallikin, jonka käytännön toteuttamisesta kenelläkään ei vielä ole tietoa.

Ensimmäiseksi lehti neuvoo työtöntä hankkimaan työpaikan. Loistava idea, tätähän ei varmasti yksikään työtön ole koskaan tullut ajatelleeksi. Tähän asti työttömät ovat turhaan hakeneet olemattomia työpaikkoja päästäkseen irti työttömyydestä, mutta jatkossa heidän on saatava työpaikka pysyäkseen työttömänä ja saadakseen työttömyysetuutta.

Aktiivisuutensa voi osoittaa myös yritystoiminnalla. Tämän neuvon antajalla ei ole harmainta hajua TE-toimiston toimintatavoista. Jos työtön erehtyy vaikkapa vain vihjaisemaan yritystoiminnan aloittamisen harkitsemisesta, niin hänet määritellän yrittäjäksi, jolla ei ole oikeutta työttömyysetuuteen.

Lisäksi vain pari päivää sitten laskutuspalvelu Ukko.fi ilmoitti asiakkailleen, että työeläkevakuuttajien vaatimuksesta se ei voi enää pidättää työeläkemaksuja, vaan asiakkaat siirtyvät yrittäjäeläkkeen piiriin. Se merkitsee kevytyrittämisen loppumista kokonaan. Yrittäjäeläkkeen piiriin siirtyminen tarkoittaa TE-toimistojen tulkinnan mukaan päätoimista yrittäjyyttä, jolloin työttömyysetuudelle voi sanoa hyvästit.

Toiseksi lehti neuvoo kyselemän työllistymistä edistäviä palveluja ja räätälöimään yhdessä TE-viranomaisten kanssa itselleen sopivan palvelun. Vaihtoehtoina kerrotaan  työnhaku- tai uravalmennus, työkokeilu ja koulutuskokeilu, työvoimakoulutus, omaehtoinen opiskelu työttömyysetuudella tuettuna, maahanmuuttajan tuettu omaehtoinen opiskelu ja kuntouttava työtoiminta.

Käytännössä työttömille tullaan tarjoamaan työkokeilua ja kuntouttavaa työtoimintaa kuten tähänkin asti. Työnhaku- ja uravalmennuskurssit ovat ajanhaaskausta, josta hyötyy vain sen järjestävä yritys. Nämä kurssit ovat juuri sitä askartelua ja käsipäivän opettelua, josta on ollut puhetta. Työttömyystuella opskelemaan pääseminen on lottovoitto, jonka joku joskus onnistuu saamaan.

Mutta ensimmäisenä tarjotaan työkokeilua tai kuntouttavaa työtoimintaa. Ne ovat palkatonta työtä. Näin toteutuu vähitellen ihan virallisesti se jo vuosia ennustamani uhkakuva, jonka mukaan työttömistä tehdään palkattomia orjia. Kauan sitä on jo harjoiteltu, mutta nyt siitä tulee ihan virallista.

11215843_906288946083352_1530332830244682292_n

Kuva: Facebook/Teppo Palmroos

Köyhyyttä ja hanurimusiikkia

Muistan vielä ajan, jolloin maan hallitukset olivat sodassa köyhyttä vastaan. Nykyinen hallitus on sodassa köyhiä vastaan. Köyhät ovat hallituksen mielestä laiskoja ja työtä vieroksuvia, joten heidät on saatava olemattomiin töihin tekemällä heidän elämänsä sietämättömäksi.

Hallituksen puoliväliriihen päätökset olivat juuri sitä, mitä tältä hallitukselta voi odottaa. Asumistuen indeksi muuttuu vuokraindeksistä elinkustannusindeksiksi ja asumistukeen tulee myös vuokrakatto, joka leikkaa asumistukea. Näin vuokrat kuulemma alenevat.

Hallitus siis oikeasti kehuu laskevansa vuokria alentamalla asumistukea eli sitä rahaa, jota tarvitaan vuokraan. Asumistuen määrästä päätettäessä on jo käytössä vuokrakatto eli enimmäisasumismenot, joiden ylittävältä osalta tuen saajat maksavat vuokransa kokonaisuudessaan itse. Ihan samanlaiset enimmäisasumismenot ovat käytössä myös toimeentulotukilaskemissa. Köyhimmät joutuvat jo nyt hakemaan täydentävää toimeentuotukea asumistuen ylittäviin vuokriin.

Hallituksen päätös tarkoittaa sitä, että asukas joutuu maksamaan itse entistä suuremman osan vuokrastaan. Vuokrat eivät alene, mutta kuntien maksaman täydentävän toimeentulotuen menot tulevat kasvamaan. Hallitukselle ei tullut mieleen estää vuokrien nousua säätämällä vuokrakatto, koska se vaarantaisi omistajien voitot.

Työttömien aktivontiin hallitus satsaa lisää 50 miljoonaa. Sen sijaan että hallitus olisi käyttänyt senkin rahan palkkatukeen, se päätti ostaa lisää kaiken maailman valmennus-, aktivointi- ja askartelukursseja. Näin kurssien leikinohjaajat työllistyvät, kurssien tarjoajat rikastuvat ja työttömyystilastot kaunistuvat, kun työttömät kirjataan hippaleikin ajaksi työllistämistoimenpiteessä oleviksi. Työttömyys johtuu palkanmaksuhaluttomuudesta, mutta hallitus katsoo tuttuun tapaansa paremmaksi kyykyttää työttömiä.

Työttömyysturvaa leikataan, jos työtön ei käy työttömänä ollessaan työssä. Tämä aktiivimalli tarkoittaa sitä, että työttömän on tehtävä kolmen kuukauden aikana yksi vähintään 18-tuntinen työviikko. Tunnit voi jakaa enintään neljän viikon ajalle. Työn tekemisen voi korvata myös olemalla kolmen kuukauden tarkastelujaksolla vähintään viisi päivää niin sanotuissa työllistymistä edistävissä palveluissa, eli esimerkiksi kuntouttavassa työtoiminnassa tai työkokeilussa. Nämä ovat palkattomia töitä.

Jos työtön ei näin tee, niin hänen työttömyysetuuttaan leikataan 4,65 prosenttia. Työmarkkinatukeen se tarkoittaa 30 euron leikkausta, joka siis ei hallituksen mukaan ole leikkaus. Pitää vain olla aktiivinen, niin mitään ei leikata. Pitää mennä töihin.

Köyhiltä siis leikataan, mutta onneksi ei sentään rikkailta. Yritystukiin ei tietenkään kajota.

Kulttuurista keskusteltiin jo eilen. Valtiovarainministeri Petteri Orpo ihmetteli, että kuka penteleen tollo oli mennyt hyväksymään juhlarahan aiheeksi punaisten teloituksen. Nopeasti selvisi, että se tollo oli hän itse, mutta ei se vauhtia hidastanut. Nyt ministerisalkkuja jaetaan ja kulttuuri- ja liikuntaministeriksi tulee perussuomalainen.

Vuoden 2011 eduskuntavaalikampanjassa perussuomalaiset vaativat tuen poistamista nykytaiteelta ja keskittymistä kansallista idenditeettä vahvistavaan taiteeseen. Joissain yhteyksissä muistelen Timo Soinin kehuneen kesällä laiturinnokassa kuunneltavaa haitarimusiikkia, joten sitä lienee tulossa.

Koska kulttuuriministeri päättää myös poliittisille nuorisojärjestöille myönnettävistä avustuksista, niin ehkä perussuomalaiset nuoret saavat lisää rahaa vaikkapa kirkon portailla vaipoissa konttaamisen kaltaiselle performanssitaiteelle. Siinä yhdistyy mukavasti kulttuuri ja poliittisen nuorisojärjestön tukeminen.

Meinasin linkittää tähän Severi Suhosta, mutta antaa olla. Laitan vain kuvan.

20110126-1704_jpeg_IMG_2010_00210799

 

EDIT 26.4.2017 klo 11.15: Lisätty aktiivimallia selittävät kaksi kappaletta.

 

Välimallin hallitus

Kuten tiedetään, niin hallitus siirsi puoliväliriihen pidettäväksi vasta kuntavaalien jälkeen. Viralliseksi syyksi kerrottiin, että kaikkea tarvittavaa tietoa talouden tilasta ei saada ennen vaaleja. Tosiasiassa ainoa puuttuva tieto oli vaalien tulos. Nyt kun se on selvinnyt, niin hallitus päätti vakaasti olla piittaamatta siitä.

Jo ensimmäisenä päivänä tehtiin suuria päätöksiä. Suurin oli tietysti lopettaa velaksi eläminen vuoteen 2021 mennessä kokonaan. Velaksi ostetaan vain uudet hävittäjät ja taistelulaivat, mutta se on ihan eri asia eikä kuulu tähän. On helpompi sanoa elävänsä ilman velkaa, kun jättää laskelmista pois isoimmat velat.

Työllisyyskysymyksiä ei vielä eilen ratkaistu, mutta viitteitä tulevasta saatiin. Ongelmana tuntuu olevan, että työpaikat ja työttömät ovat eri paikoissa ja että esimerkiksi yksihuoltajien ei kannata tuloloukun laukeamisen takia ottaa työtä vastaan. Nämä ongelmat ratkaistaan varmasti tuttuun tapaan kepillä. Etuuksia leikkaamalla pakotetaan ihmiset muuttamaan toiselle puolelle maata ja yksinhuoltajat töihin. Niitä työpaikkoja ei edelleenkään löydy, mutta se on laiskojen työttömien syy.

Todella tärkeä päätös oli muutos apteekkien sääntelyyn. Tulevaisuudessa maitokaupasta saa lääkerasvaa, mutta ei sentään särkylääkkeitä. Pitäähän jokin roti olla, mutta muistetaan nyt kehua tätä lääkerasvan vapauttamista sääntelyn ikeestä selkävoittona byrokratiasta.

Myös ammatillisen koulutuksen uudistaminen saatiin etenemään kunnon lehmänkaupan avulla. Esitys on ollut valmiina jo kauan, mutta perussuomalaiset ovat jarruttaneet sen etenemistä.

Yksikään hallituspuolue ei nähnyt ongelmia viime vuonna päätetyissä ammatillisen koulutuksen jättileikkauksissa. Niiden seurauksena lähiopetustunteja leikataan jo valmiiksi liian matalasta tasosta, yt-neuvotteluja käydään monessa oppilaitoksessa ja tuhansia työpaikkoja tullaan vähentämään. Leikkaukset vaarantavat myös ammatillisen koulutuksen sisällöllisen uudistamisen, koska ilman resursseja ei voi parantaa opetuksen laatua.

Perussuomalaiset päättivät jarruttaa tätä sisällöllistä reformia, koska haluavat heikentää ruotsin kielen asemaa. Kaupat tehtiin, ja jatkossa enintään 2 200 oppilaalle annetaan mahdollisuus osallistua kokeiluun, jossa ruotsin tai suomen sijasta voi valita jonkin muun vieraan kielen opiskeltavaksi. Valinnanvapautta siis pukkaa tälläkin sektorilla, ja se tietää lisäkustannuksia niille kunnille, jotka kokeiluun osallistuvat. Kieliä ei voi opiskella ilman opettajia.

Koska lakia virkamiesvaatimusten suhteen ei olla muuttamassa, niin ne oppilaat, jotka eivät valitse toista kotimaista kieltä, ovat tehneet osittaisen uravalinnan sulkemalla pois virkamiesuran. Tai ainakin he ovat järjestäneet itselleen melkoisen lisätyön, jos aikovat valtion tai kaksikielisten kuntien palvelukseen hakeutua. Heidän on opeteltava toinen kotimainen jälkikäteen.

Hallitus myöntää tämän itsekin. Esityksen mukaan ”myöhemmin toisen asteen tai korkea-asteen opinnoissa ruotsinkielen osaamisen hankkiminen saattaisi jäädä oppilaan vastuulle ja mahdollisesti hänen itsensä kustannettavaksi. Toisen kotimaisen kielen taidon puuttuminen saattaa tulevaisuudessa haitata viransaantia tai muutoin aiheuttaa tilanteita, joissa ruotsia osaamattomat joutuvat muita huonompaan asemaan”.

Sillä tavalla. Siinäpä vaihdettiin raamatullisesti sanoen esikoisoikeus hernekeittoon. Tässä tapauksessa vaihdettiin 2 200 koululaisen toisen kotimaisen kielen taito hernekeittoon, jonka söi puolue. Nyt puolue röyhtäilee niin tyytyväisenä, että ensimmäiset ryökäykset pääsivät ilmoille jo ennen virallista tiedotustilaisuutta.

Jotain syystä sanan puoliväliriihi kuuleminen on jo muutaman päivän ajan saanut mielessäni soimaan tämän:

 

 

 

100 000 työpaikkaa ja 300 000 laiskaa

Meillä on taas kohtaanto-ongelma. Ylen uutisen mukaan elinkeinoministeri Mika Lintilä on huolissaan siitä, että meillä on 100 000 avointa työpaikkaa ja 300 000 työtöntä, mutta silti avoimia työpaikkoja ei saada täytettyä. Samaa huolta kantaa kansanedustaja Harri Jaskari. Hänen ratkaisunsa ongelmaan on työttömyys- ja sosiaaliturvan uudistaminen.

Toisen Ylen uutisen mukaan  jossain päin Itä-Suomea asuu nimettömänä pysyttelevä Skeitti-Juuso, joka ei halua opiskella eikä tehdä työtä. Hän haluaa vain olla rauhassa, kuunnella musiikkia ja skeittailla. Yle on löytänyt myös kotisiivousyrityksen, joka ei saa rekrytoitua työntekijöitä edes vihjepalkkion avulla.

Yle on näköjään aloittanut hallituksen puoliväliriihen tehokkaan pohjustuksen. Työpaikkoja julistetaan olevan pilvin pimein, mutta laiskat työttömät eivät niihin hae. Kun ratkaisukeinoja ruvetaan miettimään, niin tältä pohjalta on hyvä antaa keppiä laiskureille. Ehkä oikeasti tarjotaan myös porkkanaa erilaisten liikkuvuusavustusten muodossa, mutta kokemuksen mukaan syyllistävät puheet ennakoivat työttömyysetuuksien ja sosiaaliturvan saamisen vaikeuttamista ja karenssitehtailua.

Ylen rummutukselta putoaa kuitenkin pohja pois, kun työllisyyskatsausta luetaan oikein. Lukekaapa se täältä.

”Uusia avoimia työpaikkoja ilmoitettiin TE-toimistoihin helmikuun aikana 57 300 eli 2 200 vähemmän kuin edellisen vuoden helmikuussa. Kaikkiaan TE-toimistoissa oli helmikuussa avoinna 109 900 työpaikkaa, mikä on 3 300 enemmän kuin vuosi sitten.”

Meillä ei ole nyt eikä ollut helmikuun lopussakaan sataa tuhatta avointa työpaikkaa. Se on koko helmikuun aikana avoinna olleiden työpaikkojen yhteenlaskettu määrä. Mylly pyörii koko ajan, ja paikkoja täyttyy ja uusia tulee avoimeksi jatkuvasti. Juuri tällä hetkellä avoimia työpaikkoja näkyy TE-palvelun sivujen mukaan olevan 15 851.

Avoimia työpaikkoja on siis alle 16 000, ei Ylen, Lintilän ja Jaskarin julistamaa sataa tuhatta. Työttömiä on virallisen tilaston mukaan yli 300 000, mutta todellisuudessa paljon enemmän. Virallinen tilasto perustuu kyselytutkimukseen, joka Tilastokeskuksen mukaan tehdään näin:

Työvoimatutkimus (Labour Force Survey) kerää tilastotietoja 15–74-vuotiaan väestön työhön osallistumisesta, työllisyydestä ja työttömyydestä sekä työvoiman ulkopuolisten toiminnasta. Työvoimatutkimuksen tiedonkeruu perustuu Tilastokeskuksen väestötietokannasta kahdesti vuodessa satunnaisesti poimittuun otokseen. Kuukausittainen otos on noin 12 000 henkeä ja tiedot kerätään tietokoneavusteisilla puhelinhaastatteluilla. Vastaajien antamien tietojen pohjalta luodaan kuva koko 15–74-vuotiaan väestön toiminnasta.

Entäpä sitten Skeitti-Juuso? Hänestä tulee heti mieleen syksyllä 2013 löydetty fiktiivinen Sossu-Tatu ja keväällä 2012 koko kansan kepitettäväksi löydetty Viljami. Kummasti näitä tapauksia löytyy aina silloin, kun ministerit ja kansanedustajat haluavat puhua työpaikkojen ja työttömien kohtaanto-ongelmasta.

En minä väitä, etteikö Juusoa voisi olla olemassa. Jos on, niin hänellä on selvästi työttömyyttä pahempia ongelmia, joihin hän tarvitsee apua.

Tuosta siivousalan yrityksen työvoimapulasta sanon saman kuin ennenkin. Jos työnantaja ei löydä työntekijöitä, niin katsokoon peiliin. Vika on tarjotussa palkassa suhteessa työn raskauteen ja työolosuhteisiin.

Mitä me tästä opimme? Ainakin sen, että jos elinkeinoministeri Lintilä puhuu vakavissaan kohtaanto-ongelmista 100 000 avoimen työpaikan pohjalta, niin tätä maata johdetaan uskomattoman huonolla ymmärryksellä. Sen huonon ymmärryksen pohjan näkyy luovan hallituksen äänitorveksi ruvennut Yle, jonka toimittajat eivät osaa lukea tilastoja tai edes selväsanaista työllisyyskatsausta.

Mutta asiansa uutisointi ajaa. Puoliväliriihessä rupeaa taas tulemaan keppiä ihan väärin luetuilla tilastoilla laiskoiksi todistetuille työttömille.

spede-facepalm

EDIT 3.4.2017 klo 17.00
Minulle on huomautettu sinänsä ihan aiheellisesti, että samalla ilmoituksella voidaan hakea ja usein haetaankin useampaa kuin yhtä työntekijää. Jos joku viitsii, niin laskekoon ilmoitukset ja katsokoon tuleeko työpaikkojen määräksi 100 000. Rohkenen epäillä.

Kurjaliston paluu

Viime viikon suurin uutinen oli katastrofiksi muuttunut toimeentulotuen perusosan maksatuksen siirtyminen Kelan hoidettavaksi. Paljastui, että Kela oli valmistautunut huonosti uuteen tehtäväänsä, eikä sillä ollut aavistustakaan uusien asiakkaidensa elämäntilanteiden monimutkaisuudesta ja monimuotoisuudesta. Oli eletty siinä uskossa, että kaikki asiakkaat hallitsevat hakemusten täyttämisen verkossa ja että käsittely on täysin mekaanista rahansiirtoa selkeiden pykälien mukaan.

Tämän uutisen varjoon jäi kannustinloukkuja ja alueellista liikkumista selvittäneen työryhmän raportti. Työryhmä ei tehnyt mitään varsinaisia esityksiä, mutta listasi joukon ajatuksia jatkojalostettavaksi. Tai tarkkaan ottaen ajatuksia oli tasan yksi. Työryhmän mukaan ei kannata selvittää sellaisia pikkuseikkoja kuin jatkoselvityksiä ansiotulojen verotuksesta, palkkatuesta ja verokiilan alentamisesta, arvonlisäverotuksen alarajan korottamisesta eikä vuokrasääntelystä. Alueellisesta liikkuvuudesta ei katsottu tarpeelliseksi tehdä mitään uusia avauksia.

Sitäkin tarkemmin pitää selvittää mahdollisuudet antaa köyhille lisää keppiä. Sosiaaliturvaa pitää alentaa ja sen saamista vaikeuttaa vielä nykyisestään. Jos joku vielä sen jälkeen onnistuu saamaan sosiaaliturvaa, niin sen eteen on tehtävä töitä. Tätä sanotaan vastikkeelliseksi sosiaaliturvaksi.

Tämä kertoo kaiken työryhmän toimeksiannosta. Ei ollut tarkoituskaan selvittää ja purkaa kannustinloukkuja eikä pohtia työn perässä liikkumisen helpottamista. Lähtökohtana näytti olevan, että köyhillä menee liian hyvin, joten heidän elämäänsä pitää hankaloittaa.

Työryhmä ei tehnyt vielä mitään ehdotuksia, mutta tästä voi päätellä mitä on tulossa. Maan hallitus pohtii näitäkin asioita sitten puoliväliriihessä, jonka pitäminen siirrettiin tarkoituksella kunnallisvaalien yli. Näin hallituspuolueille annettiin taas mahdollisuus olla köyhän asialla vaaleihin asti. Vaalien jälkeen rupeaa keppi viuhumaan.

Tämä kaikki tähtää vastikkeellisen sosiaaliturvan runnomiseen läpi. Samaan tähtäävät jatkuvat puheet työttömyyden aiheuttamista kustannuksia ja passiivisen työttömyysturvan kalleudesta. Annetaan sellainen kuva, että työttömät ovat laiskoja lurjuksia, jotka makaavat passiivisina kotona ruhtinaallisia tukia nauttien. Sopimusten mukaista palkkaa ei haluta maksaa, joten ihmiset on saatava töihin sitä halvemmalla tai kokonaan ilman palkkaa. Tämän ajatuksen on sisäistänyt myös Kelan pääjohtaja, joka heti otettuaan viran vastaan julisti haluavansa lakkauttaa vastikkeettoman sosiaaliturvan.

Kannustinloukku tarkoittaa sitä, että työtön pysyy tuilla hengissä tekemättä työtä, josta ei haluta maksaa palkkaa. Tästä loukusta työttömät on ”pelastetttava” ja heidät on ”saatava yhteiskuntaan osallisiksi”.  Työtön saa olla, mutta silti on tehtävä työtä yhteiskunnan antaman niukan toimeentulon eteen.

Maahan ollaan kovaa vauhtia tekemässä kurjalistoa, joka joutuu sekä kerjäämään että tekemään kerjäämällä saadun leivän eteen työtä. Näin saadaan hyväosaisten pöydille lisää herkkuja, joita sitten tihkumisteorian mukaan valuu myös köyhille. Mutta ei ilmaiseksi.