Ansoitettu urapolku

Kuten tiedetään, niin työtön syrjäytyy ja jämähtää sohvalle kaljaa kittaamaan heti jouduttuaan työttömäksi. Siksi häntä on jämäköitettävä ja aktivoitava etsimään urapolkua kohti avoimia työmarkkinoita. Tästä maan hallitus ja työvoimaviranomaiset ovat ansoja virittämällä kehitelleet järjestelmän, jota voi verrata Nälkäpeli-elokuviin.

Ihan ensimmäiseksi työttömän on onnistuttava ilmoittautumaan työttömäksi työnhakijaksi. Se ei tapahdu enää entiseen tapaan menemällä Te-toimistoon, vaan se on tehtävä netissä. Pelkkä ilmoittautuminen ei riitä, vaan lisäksi pitää osata etsiä sähköisen lomakkeen alapalkista lisää täytettäviä kohtia. Työttömän itsensä on arvioitava siellä oma palvelutarpeensa ja laadittava työllistymissuunnitelma. Jo tässä vaiheessa pelistä karsiutuu heikoin aines ja työttömyystilastot kaunistuvat.

Peliin on kehitelty erilaisia palkattomien töiden malleja, kuten kuntouttava työtoiminta, työkokeilu ja rekrytointikokeilu. Kaikki ovat samaa palkatonta työtä, mutta terminologian viidakossa kahlaamisen katsotaan olevan erinomaista urapolun raivaamista. Kaikki tosin tietävät, että ilmaistöistä ei ole paluuta palkkatyömarkkinoille, mutta ei ole tarkoituskaan. Tarkoitus on kaunistaa työttömyystilastoja.

Koska tilastot eivät vielä näytä hallituksen päässeen tavoitteeseensa, niin eduskunnalle annettiin eilen käsiteltäväksi aktiivimallin sisältävät lakimuutokset. Paketin keskeinen sisältö on, että työttömän on ensi vuoden alusta tehtävä palkkatyötä saadakseen täyttä työttömyysetuutta. On absurdia ajatella, että työttömysetuutta saadakseen on tehtävä palkkatyötä, jota ei ole, mutta tätä ei enää nykyisin pidetä kummallisena. Hallitus on päättänyt, että palkkatyötä on tarjolla, mutta työttömät eivät laiskuuttaan ota sitä vastaan. Hallituksen näkemys ei perustu tosiasioihin, sillä kaikki tietävät, että työtä ei ole. Silti sitä olematonta palkkatyötä on tehtävä. Tätä sanotaan työttömien aktivoinniksi.

Jos ja kun aktiivisuutta ei ole riittävästi, niin työttömyysetuutta leikataan 4,65 prosenttia 65 maksupäivän ajaksi. Näin saadaan myös kustannussäästöjä, kun niitä töitä ei löydy ja etuuksia leikataan.

Lakipakettiin on kätketty lisää ansoja, joita työtön ei osaa varoa:

Henkilön katsottaisiin olleen riittävästi työssä tai työllistymistä edistävässä palvelussa, jos hän on ollut yhden kalenteriviikon työssäoloehdon täyttävässä työssä, 65 maksupäivän aikana työssä yhteensä niin paljon, että työ kalenteriviikon aikana tehtynä luettaisiin työssäoloehtoon tai 65 maksupäivän aikana yhteensä viisi päivää työllistymistä edistävässä palvelussa. Jos henkilö on ollut työssä yrittäjänä, katsotaan hänen olleen riittävästi työssä, jos hän on ansainnut yritystoiminnassa neljän peräkkäisen kalenteriviikon aikana 23 prosenttia työttömyysturvalain 5 luvun 7 §:n 1 momentin mukaisesta yrittäjän työssäoloehtoon vaaditusta kuukausiansiosta.

Näin sanotaan lakiesityksessä. Palkkatyön lisäksi aktiivisuutensa voi osoittaa erilaisilla työllisyyttä edistävillä palveluilla eli käymällä opettelemassa sanomaan käsipäivää konsultin vetämällä kurssilla. Pahin loukku on yrittäjänä toimiminen. Jos työtön erehtyy perustamaan yrityksen, niin hän menettää lopullisesti työttömyysetuutensa, sillä hänen katsotaan työllistävän itsensä yrittäjänä.

Näin hallitus pyrkii saavuttamaan työllisyystavoitteensa saamatta yhtään työtöntä oikeasti palkkatöihin. Tämä nälkäpeli saattaa viihdyttää hallitusta, mutta ei uuden byrokratian kanssa kamppailevia työvoimaviranomaisia eikä nälkäpeliin pakotettuja työttömiä.

tp

Kuva: Facebook/Teppo Palmroos

Lumetyö

– Aika ajoin julkisuudessakin on ollut esillä huoli siitä, että työkokeilussa olevia käytettäisiin korvaamaan työsuhteessa olevia työntekijöitä. Asiaa koskevat selvitykset eivät kuitenkaan tue näitä väitteitä.

Näin sanoo työ- ja elinkeinoministeriön hallitusneuvos palkatta teetettävästä työstä. Kuka tahansa kenttää tunteva tai edes terveellä ymmärryksellä varustettu tietää ihan muuta, kuten tuosta linkittämästäni jutusta käy ilmi. Meille kasvatetaan sukupolvea, joka pitää palkatonta työtä ihan normaalina ja siitä saatavaa työttömyysetuutta palkkana.

TE-toimiston osaamisen kehittämispalvelujen palvelupäällikkö on jutun mukaan paremmin perillä käytännön tilanteista, mutta hän elääkin menneisyydessä sanoessaan fokuksen olevan asiakas.  Julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 1 §:n mukaan tarkoitus on edistää työvoiman tarjontaa, eli fokus on ihan lain mukaan työnantaja.

Palkattomalla työllä on monta nimeä, ja lisää keksitään koko ajan. Vuoden 2013 alussa työharjoittelu ja työelämävalmennus yhdistettiin ja nimeksi tuli työkokeilu. Pelkästään nykyisen hallituksen aikana on keksitty rekrytointikokeilu ja työelämäkokeilu.

Rekrytointikokeilu tarkoittaa kuukauden mittaista palkattoman työn jaksoa, jonka aikana työnhakija voi näyttää työantajalle osaamisensa. Viime viikolla eduskunta hyväksyi neljällä paikkakunnalla tapahtuvan kokeilun, jossa kuntouttava työtoiminta nimetään uudelleen työelämäkokeiluksi, jota voidaan järjestää myös yrityksissä.

Kuntouttavaa työtoimintaa on tähän asti voinut järjestää vain kunnissa, seurakunissa, yhdistyksissä ja säätiöissä. Näin on haluttu estää kilpailuedun antaminen joillekin yrityksille, sillä kukaan ei voi kilpailla sellaisen kanssa, jolla ei ole palkkakustannuksia. Tätä lainkohtaa on kierretty menestyksekkäästi koko ajan, kun kunnat, yhdistykset ja säätiöt ovat perustaneet yrityksiä, joihin ovat ohjanneet kuntouttavaan työtoimintaan tulevat. Vantaan kaupungin suurpesula toimii pääosin kuntouttavan työtoiminnan voimin, kuten olen kertonut marraskuussa 2014 ja lokakuussa 2015.

Lakia siis rikotaan surutta ilman että mikään viranomainen siihen puuttuu. Palkaton työvoima tuottaa kiellettyä kilpailuetua, joten hallitus on poistanut ongelman antamalla kaikille yrityksille mahdollisuuden saada palkatonta työvoimaa. Pitää vain muistaa puhua työelämäkokeilusta ja kehuskella auttavansa työttömiä, niin saa hyvän työllistäjän maineen.

Palaan vielä tuohon Ylen uutiseen ja hallitusneuvoksen höpinöihin työkokeilusta. Hänen mukaansa työkokeilulle laissa säädetty enimmäiskesto estää harjoittelukierteen syntymisen. Työkokeilu voi kestää enintään 12 kuukautta – samalla työnantajalla kuitenkin enintään kuusi kuukautta. Työkokeilu voidaan järjestää kunnalla 12 kuukaudeksi, mutta samaa työtehtävää voi kokeilla kuitenkin enintään kuusi kuukautta.

Hallitusneuvos ei liene huomannut, että lain mukaan työkokeilun enimmäiskeston laskenta aloitetaan uudelleen alusta, kun henkilö on ollut yhdenjaksoisesti työttömänä vähintään 12 kuukautta tai kun alle 25-vuotias on ollut enimmäiskeston täytyttyä yhdenjaksoisesti työttömänä vähintään kolme kuukautta. Työtön käy siis välillä olemassa työtön 12 tai kolme kuukautta iästä riippuen, jonka jälkeen on taas käytettävissä palkattomana työvoimana. Tämä on sitä ”kierteen katkaisemista”.

Rakkaalla lapsella eli palkattomalla työllä on monta nimeä. Työkokeilu, kuntouttava työtoiminta, rekrytointikokeilu, työelämäkokeilu; kaikki ovat samaa palkatonta työtä. Suurin silmänkääntötemppu on, että suunnilleen kaikki muut kuin työttömät itse uskovat tai uskottelevat itselleen palkatonta työtä tekevien olevan oikeissa töissä. Työttömät kyllä tietävät, että kyse on lumetyöstä. Tai oikeastaan lumepalkasta.

19554159_1392825074096401_274085238366107555_n

Kuva: Facebook/Teppo Palmroos

 

Palkattoman työn lyhyt sanasto

Onko totta, että tämän vuoden alusta työharjoittelua ei voi olla firmassa enempää kuin kuukausi? Jos näin on, ihmisten olisi hyvä tietää.

Tämä kysymys pisti miettimään palkattoman työn eri nimiä. Rakkaalla lapsella on monta nimeä, mutta nimiviidakko on hämmentävä. Lisäksi virallisia nimikkeitä käytetään väärin ja sekaisin. Hämmennystä lisää se, että puhuttiinpa mistä tahansa palkattomasta työstä, niin aina puhutaan työllistämisestä. Se saa asiasta mitään tietämättömän automaattisesti ajattelemaan, että kyse on palkkatyöstä. Hän närkästyy ja moittii työttömiä laiskoiksi, kun työ ei kelpaa. Tätä ajattelua lietsovat palkatonta työtä tarjoavat työnantajat, jotka pitävät itseään hyväntekijöinä. Heitä ilmestyy vähän väliä julkisuuteen ihmettelemään rekrytoinnin vaikeutta.

Työharjoittelu, työelämävalmennus, työkokeilu, kuntouttava työtoiminta, työnäyte ja rekrytointikokeilu. Avataanpa nämä käsitteet.

Työharjoittelua ei virallisesti ole olemassakaan, vaikka työnantajat sillä nimikkeellä palkattomia työntekijöitä hakevatkin. Työttömiä ja työllistämistä koskeva lainsäädäntö ei sanaa kuitenkaan tunne. Ei tunne myöskään työelämävalmennusta. Työharjoittelu ja työelämävalmennus yhdistettiin jo 1.1.2013 työkokeiluksi.

Työkokeilu saa kestää enintään 12 kuukautta kerrallaan, mutta samalla työnantajalla enintään 6 kk. Sen tavoitteena on selvittää, kiinnostaako ala tai ammatti tai onko jokin tietty ala tai ammatti mahdollinen. Sen tavoitteena ei ole selvittää, sopiiko työkokeilija työnantajan tarkoituksiin. Siitä voitte lukea lisää täältä.

Kuntouttava työtoiminta on sosiaalipalvelua, joka tarkoitus on parantaa elämänhallintaa ja palauttaa työkykyä. Tervettä ja työkykyistä henkilöä ei saa ohjata kuntouttavaan työtoimintaan, eikä kuntouttavaa työtoimintaa saa käyttää myöskään kunnan säästökeinona. Kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä vastaa kunta. Kunta vapautuu työmarkkinatuen maksuosuudesta kuntouttavassa työtoiminnassa olevan osalta ja saa lisäksi valtiolta 10,09 euroa/kuntoutettava/päivä, joten tämä on houkutellut käytännössä kaikki kunnat rikkomaan lakia jollain tavalla. Kunnissa pitäisi lukea ääneen tämä sosiaali- ja terveysministeriön kirje pari kertaa kuukaudessa, jotta asia pysyisi mielessä.

Työnäyte oli se työministeri Jari Lindströmin esittelemä uusi palkattoman työn malli, jonka piti alkuperäisen suunnitelman mukaan kestää 3-4 kuukautta. Eduskunnalle annetussa lakiesityksessä aika kuitenkin lyheni yhdeksi kuukaudeksi ja nimi muuttui rekrytointikokeiluksi.

Näin päästiin mutkan kautta vastaamaan alussa esitettyyn kysymykseen. Työkokeilu kestää edelleen enintään 12 kuukautta ja saman työnantajan palveluksessa enintään 6 kuukautta. Rekrytointikokeilu kestää yhden kuukauden.

Joskus sitä vain miettii, että miksi on nähty näin paljon aikaa ja vaivaa terminolgian hämmentämiseksi. Ihan hyvin voitaisiin puhua palkatta teetettävästä työstä, koska siitähän näissä kaikissa on kysymys.

 

 

Palkatonta tekemisen meininkiä

Talous on alkanut kääntyä nyt hiljalleen nousuun ja työttömyys laskuun. Tätä myönteistä kehitystä ja tekemisen meininkiä on vahvistettava kaikin keinoin.

Moni suomalainen on vailla työtä. Etenkin nuoret ja pitkäaikaistyöttömät ansaitsevat tulevaisuudenuskoa.

Tällaisia jutteli pääministeri Juha Sipilä juhlaseminaarissa. Tämän päivän Sunnuntaisuomalaisessa sitten kerrotaankin työttömyyden laskun syy, joka ei kyllä tulevaisuudenuskoa luo. Tämän tekemisen meiningin nimi on palkaton työ.

Sitä tehdään monella nimellä. On työkokeilu, kuntouttava työtoiminta ja uutena rekrytointikokeilu. Kaikille on yhteistä se, että palkkaa ei makseta eivätkä ne johda palkkatyöhön. Niistä hyötyvät vain työnantajat ja kunnat. Työnantajat saavat ilmaista työvoimaa ja kunnat välttyvät työmarkkinatuen maksuosuudelta. Samalla työttömyystilastot kaunistuvat, sillä TE-toimiston palkattomaan työhön ohjaama ei ole enää tilastoissa työtön. Hän on aktivointitoimenpiteiden kohde. Näin TE-toimistokin näyttää sitä tehokkaammalta, mitä enemmän se saa ihmisiä palkattomiin töihin.

Olen kirjoittanut jo vuosia näitä palkattomia töitä vastaan, ja onneksi nyt tietoisuus alkaa levitä. Erityisesti olen kritisoinut kuntouttavaa työtoimintaa. Niin teen nytkin. Se olisi ihan hyvä asia, jos siitä annettua lakia noudatettaisiin. Sitä ei ole kuitenkaan koskaan noudatettu ja lopullisesti touhu karkasi käsisistä silloin, kun kunnille asetettiin velvollisuus maksaa puolet tai jopa enemmän pitäaikaistyöttömien työmarkkinatuesta. Tästä maksusta voi vapautua järjestämällä kuntouttavaa työtoimintaa.

Kunnathan tarttuivat tilaisuuteen hanakasti. Kohta lähes jokaiseen kuntaan nousi työpaja, toimintakeskus tai muu verstas. Niihin on kerätty työttömiä tekemään sekä tarpeellista että tarpeetonta. Tarpeellisella työllä vääristetään kilpailua ja tarpeettomalla ainoastaan nöyryytetään ihmisiä. Esimerkkejä löytyy tästä minunkin blogistani ja jos varaatte muutaman tunnin aikaa ja paljon evästä, niin voitte lukea niitä kootusti täältä. Voitte myös kirjoittaa blogin hakukenttään sanat kuntouttava työtoiminta.

Lakia myös kierretään avoimesti. Sunnuntaisuomalaisen usean sivun mittaisessa paperiversiossa tästä kerrotaan niin hyvin, että laitan suoran lainauksen:

Kuntouttavaa työtoimintaa järjestetään noin kolmessasadassa paikassa, esimerkikisi kuntien työpajoisssa ja säätiöissä. Yrityksissä sitä ei lain mukaan saa järjestää. Lakia kuitenkin kierretään käyttämällä kuntouttavan työtoiminnan järjestäjää alihankkijana. […]

Sosiaali- ja terveysministeriö myöntää, että väärinkäytökset ovat mahdollisia. Ministeriö lähetti pari vuotta sitten kunnille paimenkirjeen, jossa muistutettiin, ettei oikeita työpaikkoja saa korvata kuntouttavalla työtoiminnalla. Lisäksi huomautettiin, ettei toiminta ole tarkoitettu ihmiselle, jotka pystyvät tekemään oikeita töitä.

Se monissa kunnissa lukematta jäänyt kirje löytyy täältä.

Sunnuntaisuomalaisen mukaan sosiaali- ja terveysministeriö on selkeyttämässä lakia ja muutosten pitäisi näillä näkymin tulla voimaan vuonna 2019. Muutosten sisällöstä en tiedä, mutta ainakin seuraavat kaksi vuotta taloutta nostetaan ja työttömyyttä lasketaan palkattomalla työllä. Siinä on sitä tekemisen meininkiä.

kuty

 

 

 

Orjakokeilu

Kun ministeri Jari Lindström esitteli ensimmäisen kerran ehdotuksen työnäytteestä, niin sitä pidettiin ihan yleisesti pelkkänä uutena keinona teettää palkatonta työtä. Koska työnäyte ei näyttänyt hyvältä, niin sen nimeä muutettiin ja nyt hallitus esittää sitä nimellä rekrytointikokeilu.

Se ei ole niitä työttömyysetuudella ja yhdeksän euron kulukorvauksella tehtäviä töitä, vaan vielä pahempaa. Sitä tehdään enintään kuukauden ajan saman työnantajan palveluksessa pelkällä työttömyysetuudella. Se on kuin työkokeilua ”eräin poikkeuksin” ja siitä kerrotaan hallituksen esityksessä sivuilla 41-42 mm. näin:

Työkokeilun käyttötarkoitusta laajennettaisiin väliaikaisesti. Työkokeilua olisi mahdollista käyttää lyhytkestoisesti soveltuvuuden arvioimiseksi ennen työsopimuksen tekemistä. Soveltuvuuden arvioimiseksi järjestettävästä työkokeilusta käytettäisiin nimeä rekrytointikokeilu. Rekrytointikokeilu olisi tarkoitettu työnhaun tueksi erityisesti sellaisille työttömille työnhakijoille, joiden ammatillinen osaaminen ja yleiset työmarkkinavalmiudet ovat kunnossa. Kokeilun avulla kokeilun järjestäjällä olisi mahdollista arvioida potentiaalisen työntekijän soveltuvuutta tarjolla olevaan tehtävään ja työyhteisöön. Rekrytointikokeilulla pyrittäisiin alentamaan työnantajien kynnystä työttömän työnhakijan palkkaamiseen.

Koska kyseessä on ”vapaaehtoinen” palvelu, niin rekrytointikokeiluun osallistumisesta ei makseta mitään, ei edes sitä yhdeksän euron kulukorvausta. Silloin työtä tehdään pahimmassa tapauksessa pelkällä toimeentulotuella. Sitä tarkoittavat jäljempänä olevat sanat työttömyysetuuden maksamisen esteet eivät väistyisi

Se ei myöskään lyhennä mahdollisesti karenssin lisäksi asetettua työssäolovelvoitetta. Se ei anna yhtään mitään muuta kuin palkattoman työn tekemistä.

Rekrytointikokeilua ei pidettäisi työttömyysturvalakia sovellettaessa työllistymistä edistävänä palveluna. Rekrytointikokeilun ajalta kokeiluun osallistuvalle maksettaisiin työttömyyden perusteella sitä työttömyysetuutta, jota henkilö saisi työttömänä ollessaan. Koska rekrytointikokeilu ei olisi työttömyysturvalaissa tarkoitettu työllistymistä edistävä palvelu, sen ajalta ei maksettaisi korotettua työttömyysetuutta palveluun osallistumisen perusteella, työttömyysetuuden maksamisen esteet eivät väistyisi, eikä palvelua voitaisi lukea mukaan työssäolovelvoitteeseen.

Koska työnhakijalla ei olisi velvollisuutta osallistua rekrytointikokeiluun työttömyysetuuden saamisen edellytyksenä, sen ajalta ei maksettaisi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 9 luvussa tarkoitettua kulukorvasta. Työ- ja elinkeinotoimisto ei voisi myöskään myöntää korvausta rekrytointikokeiluun hakeutumisesta aiheutuvista matka- ja yöpymiskustannuksista.

Rekrytointikokeilu on siis vapaaehtoinen, mutta se kokeilussa oleva ei kerran siihen ruvettuaan voi jättää sitä kesken. Se oikeus on vain työnantajalla ja TE-toimistolla:

Työ- ja elinkeinotoimisto ja kokeilun järjestäjä voisivat purkaa rekrytointikokeilua koskevan sopimuksen ilmoittamalla siitä kirjallisesti muille osapuolille. Jos rekrytointikokeilu ei johtaisi työllistymiseen kokeilun järjestäjän palvelukseen, kokeilun järjestäjän olisi annettava työ- ja elinkeinotoimistolle tieto siitä, mistä syystä työsuhdetta ei syntynyt.

Rekrytointikoulutus on vapaaehtoinen vain aloitusvaiheessa. Kun siihen on kerran ruvennut, niin siinä on viisainta pysyä olipa se rekrytointipaikka millainen tahansa. Kesken ei pääse pois. Lakiesitys antaa keskeyttämismahdollisuuden vain työnantajalle ja TE-toimistolle, mutta jättää kertomatta mitä kesken jättävälle työntekijälle tapahtuu.

Veikkaan, että hän saa karenssia. Sitä pistää epäilemään työnantajalle asetettu velvollisuus kertoa keskeyttämisen syy. Harva työnantaja kertonee syyn olevan itsessään.

Saa nähdä kuinka moni laittaa nimenä tällaiseen kuukauden mittaiseen orjakokeilusopimukseen.