Uhkapeli jatkuu

Sipilän hallituksen sote-lainsäädännön uhkapeli jatkuu entistä kovemmilla panoksilla. Hallituksella on huonot kortit, mutta se yrittää bluffata pitämällä pokerinaamaa.

Tähän mennessä tapahtunutta:

Korkein hallinto-oikeus katsoi sote-lainsäädännöstä antamassaan lausunnossa, että koko lakipaketti on hyväksytettävä etukäteen EU-komissiossa. Syynä on KHO:n näkemä epäselvyys maakuntien liikelaitosten asemasta eli siitä, ovatko ne taloudellisia vai ei-taloudellisia toimijoita ja saavatko ne toiminnassaan EU:n säädöksissä kiellettyä valtion tukea. Se tuki tarkoittaa verotuskohtelua sekä konkurssikelvottomuutta.

Tammikuussa hallitus päätti olla noudattamatta KHO:n neuvoa. Perusteeksi hallitus ilmoitti epämääräisen solidaarisuusperiaatteen, jonka mukaan kiellettyä valtiontukea ei ole. Lainsäädännön yleisperusteluissa hallitus viittasi kolmen sivun verran Slovakian järjestelmään, josta EU-komissio oli aiemmin antanut myönteisen lausunnon. Tätä samaa Slovakiaa koskevaa lausuntoa hallitus käytti myös perusteluna päätökselleen olla viemättä omaa lakiesitystään komission tarkastettavaksi. Samantapainen järjestely on siellä jo kertaalleen hyväksytty.

Eilen kerrottiin, että kaksi viikkoa sitten EU-tuomioistuin on kumonnut tämän Slovakiaa koskevan komission lausunnon. Siis juuri sen, johon Suomen hallitus nojaa omassa lakiesityksessään. Suomen hallituksen esitykseltä putosi pohja.

Mitäpä tekee hallitus? Vetääkö se oman esityksensä uudelleen valmisteltavaksi koko nyt erittäin arveluttavaksi käyvän valinnanvapauden osalta? Ei vedä, vaan se vain muuttaa oman esityksensä perusteluja, kertoo Kuntalehti artikkelissaan, joka kannattaa lukea kokonaiskuvan saamiseksi. Se löytyy tästä linkistä.

Keväällä eduskunta saa sote-paketin mukana käsiteltäväkseen valinnanvapauslain, jonka perustelut on jouduttu uusimaan siksi, että EU-tuomioistuin on todennut niiden pohjana olevan toisen maan lainsäädännön olevan EU-lainsäädännön vastainen. Itse lakiteksti tulee pysymään samana, mutta perustelut muuttuvat. Korttipelitermeissä pysyäkseni Suomen hallitus on saanut erittäin huonot kortit, mutta yrittää hämätä kaikkia pitämällä pärstän peruslukemilla.

Lakiesitys on todettu arveluttavaksi sekä perustuslakivaliokunnassa että KHO:ssa, monista asiantuntijoista puhumatakaan. Nyt sen perustelut romutti peräti EU-tuomioistuin. Hallitus aikoo silti jääräpäisesti viedä oman esityksensä eduskunnan hyväksyttäväksi. On kiire, se on kirjattu hallitusohjelmaan, se on osa sote-lakipakettia, siitä riippuu myös maakuntahallinnon toteutuminen, ja maakuntavaalit painavat päälle.

Jos hallituksen esitys hyväksytään, niin siitä voi tulla kova lasku. Siihen ei tarvita kuin yhden terveydenhuollon palveluja tuottavan ilmoitus komissiolle. Joku kilpailussa toiseksi jäänyt terveysfirma Pörriäinen voi viedä asian myös EU-tuomioistuimeen, jolloin Suomi voi joutua maksamaan jättikorvaukset EU:n kilpailulainsäädännön rikkomisen perusteella.

Tämä riski konkretisoituu kuitenkin vasta sitten, kun maakuntahallinto on aloittanut toimintansa. Hallitus pesee jo etukäteen käsiään syyttämällä mahdollisista tulevista virheistä maakuntia, joita ei vielä ole olemassakaan.

-Valinnanvapauslaki määrittää vain järjestelmän raamit, ja itse toiminnan ja rahoituksen päättää maakunta, sanoo sote-uudistuksen projektijohtaja Päivi Nerg tuossa Kuntalehden jutussa.

Näin pelataan uhkapeliä veronmaksajien rahoilla. Laskuhan lankeaa vasta seuraavien hallitusten maksettavaksi.

LISÄYS 22.2.2018 klo 17.45:

Minulta on kysytty mikä on ikävin mahdollinen seuraus tästä hallituksen uhkapelistä. Juridisesti pahin tilanne on joutuminen EU-lainsäädännön ja Suomen perustuslain väliseen loukkuun. Viime kesänä perustuslakivaliokunta linjasi, että kuntien ja kuntayhtymien toiminnan pakkoyhtiöittäminen on vastoin perustuslakia. EU-tuomioistuin voi puolestaan todeta, että toiminta on yhtiöitettävä siitä huolimatta, jotta kilpailu markkinoilla olisi avointa.

Isävainaani sanoin sitten ollaankin pylly paljaana pakkasessa.

 

 

 

Sokkovaalit

Ensi syksynä pidettävien maakuntavaalien vaalisalaisuuteen näyttävät kuuluvan äänestämisen lisäksi myös maakuntien tulevat tehtävät, rahoitus ja itse vaalien järjestäminen. Looginen seuraus on, että puolueet ja ehdokkaat voivat luvata ihan mitä tahansa ilman pelkoa lupausten pettämisestä. Aina voi sanoa, että eihän meillä ollut mitään tietoa mihin oltiin menossa. Näistä vaaleista tulee tyhjänpäiväisten puheiden markkinat.

Tämä johtuu siitä, että vaalien ajankohta on lyöty lukkoon, mutta kaikki lainsäädäntö puuttuu. Tuleville maakunnille siirtyvät sosiaali- ja terveydenhuollon lisäksi myös muun muassa ympäristöasiat, nykyisten Te-toimistojen tehtävät sekä paljon muita sellaisia asioita, joista tähän asti ovat huolehtineet kunnat ja valtio. Tiedetään suunnilleen siirtyvät asiakokonaisuudet, mutta käytännön toiminnasta ei ole mitään tietoa. Vaalilakikaan ei vielä tunne maakuntavaaleja.

Sote-uudistuksen toteutuminen riippuu valinnanvapauslain mahdollisesta totetumisesta, ja näiden molempien toteutuminen puolestaan riippuu itse maakuntalainsäädännön toteutumisesta. Tämä johtuu hallituspuolueiden naimakaupasta, jossa kokoomukselle luvattiin valinnanvapaus eli käytännössä palvelujen yksityistäminen ja keskustalle maakuntahallinto. Jos yksikin jää toteutumatta, niin koko paketti kaatuu.

Valinnanvapauslainsäädäntö piti saada valmiiksi jo viime kesänä, mutta sen kaatoi esityksen perustuslainvastaisuus. Uusi esitys tulee eduskunnan käsiteltäväksi kevään aikana, ja kesällä olisi tarkoitus saada hyväksytyksi myös sote- ja maakuntalainsäädäntö. Vaalit ovat jo lokakuussa, joten kiire on kova.

Hallitusta ei taaskaan haittaa yhtään edes se, että Euroopan neuvoston aikataulusuositusten mukaan vaalilainsäädännön tulisi aina olla valmis vuosi ennen vaalien järjestämistä, kertoo Yle.

Nyt joku voi sanoa, että tämähän se vasta itsehallintoa onkin, kun tulevat maakuntapäättäjät saavat aloittaa puhtaalta pöydältä ja järjestää toiminnan demokraattisesti päättämällään tavalla. Ei se niin mene. Lakiluonnosten mukaan tulevat maakunnat saavat tehdä täsmälleen sitä, mitä valtio eli käytännössä maan hallitus käskee niiden tehdä täsmälleen sillä rahalla, jonka se niille antaa. Omaa verotusoikeutta ei maakunnilla ole, joten ne ovat vain valtion jatke ilman oikeaa itsehallintoa.

Valtion eli tämänhetkisen hallituksen johtava linja on yksityistäminen. Terveydenhoidon yksityistäminen valinnanvapauslainsäädännön avulla on jo kaikkien tiedossa. Sen lisäksi työvoimahallinto aiotaan lopettaa viranomaistoimintana, mutta vielä ei ole tietoa miten se toteutetaan. Todennäköisesti nekin palvelut ruvetaan ostamaan, jolloin törmätään taas kerran perustuslakiin. Viranomaistoimintaa ei voi ulkoistaa.

Tästä myllerryksestä seuraa sekaannuksen ja hämmennyksen lisäksi kymmenien tuhansien julkisen sektorin työntekijöiden joutuminen kortistoon, kertoo Iltalehti. Näyttää siltä, että Sipilän hallitus tuhoaa uudistusinnossaan koko julkisen sektorin. Tehdään taas tällaiset lait ja katsotaan mitä tapahtuu. Jos tarvetta ilmenee, niin viilataan sitten lainsäädäntöä. Lakeihin lisätä lausuma, jonka mukaan hallituksen on tarkasti seurattava lain toteutumista ja hölpön pölpön. Näinhän se nykyisin menee.

Minulta on kysytty halukkuutta asettua ehdolle maakuntavaaleihin, ja vastaukseni on ei. Minulla ei ole pienintäkään aikomusta ruveta tuhoamaan julkisen sektorin palvelutuotantoa hallituksen käsikassarana. Saati sitten ruveta ehdolle vaaleissa, joita laki ei tunne sellaisiin toimielimiin, joita ei lainsäädännön mukaan ole vielä olemassakaan.

Olen lapsena leikkinyt sokkoleikkiä, mutta en viitsi ruveta siihen virkavastuulla toimivana luottamushenkilönä. Siinä leikissä juoksee helposti päänsä seinään.

 

 

Tahallinen riski

Viime kesänä perustuslakiin kaatunut valinnanvapauslainsäädäntö lähti julkisen sektorin yhtiöittämispakosta, ja juuri siihen se kaatuikin. Pakkoyhtiöittäminen on vastoin perustuslakia. Vauhdilla tehty uusi lakiesitys olisi KHO:n siitä antaman lausunnon lausunnon mukaan pitänyt viedä etukäteen EU-komission käsittelyyn sen selvittämiseksi, sisältääkö se mahdollisesti kiellettyä yritystukea. Hallitus päätti viime kuussa olla lähettämättä sitä EU-komissiolle. Kirjoitin asiasta kaksi viikoa sitten, ja SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne vaati jo tammikuun puolivälissä EU-komission lausuntoa.

Eilen Vasemmistoliitto esitti uudelleen saman vaatimuksen, mutta yhtä kuuroille korville sekin tulee kaikumaan. Hallitus ei halua viivästyttää sote- ja maakuntauudistuksen aikataulua puolella vuodella, jonka lausunnon hankkiminen kestäisi. Hallitus ottaa mieluummin jättikorvausten riskin.

Kyse on siitä, sisältääkö valinnanvapauslainsäädäntö EU:n kieltämää yritystukea. Hallituksen esittämässä kilpailtujen markkinoiden sote-mallissa sitä saattaa olla verotuksen ja konkurssisuojan muodossa. Saattaa olla olemattakin, mutta sitä ei komission lausunnon puuttumisen takia tiedetä etukäteen. Se selviää vasta sitten, kun joku markkinoilla toimiva yritys ilmoittaa asiasta komissiolle. Jos komissio silloin katsoo lain sisältävän kiellettyä tukea, niin valtio joutuu maksamaan jättikorvauksia yrityksille.

Rahallahan korvauksista selviää, mutta sitten laukeaa se ikävämpi ansa. Jos lainsäädännössä on kiellettyä tukea, niin lakia on muutetteva. Silloin ei oikeastaan ole muuta keinoa kuin palata takaisin pakkoyhtiöittämismalliin. Sen on kuitenkin jo todettu olevan vastoin Suomen perustuslakia, joten sitä ei voi tehdä muuttamatta perustuslakia. Sitä taas ei niin vain muuteta, joten korvauksien maksaminen jatkuu niin kauan kuin niitä haluavia yrityksiä riittää.

Tästä ansasta pääsemiseksi ei ole muuta keinoa kuin yhtiöittää julkisen sektorin toiminta, kuten alkujaan oli tarkoituskin. Silloin kaikki toimivat markkinoilla samoilla ehdoilla. Siinä vaiheessa perustuslaille on ihan pakko antaa uusi tulkinta, jonka mukaan pakkoyhtiöittäminen on mahdollista.

Se taas tarkoittaisi sitä, että Suomi luopuisi itsemääräämisoikeudesta terveydenhuollon osalta ja jättäisi julkisen sektorin järjestämän terveydenhuollon toiminnan kokonaan markkinavoimien armoille. Se tarkoittaisi myös sitä, että tällä hetkellä voimassa oleva julkisen sektorin viimesijainen vastuu terveydenhuollosta olisi poistettava. Vain markkinat määräisivät kuka saa hoitoa ja kuka ei. Tällaista tilannetta tuskin kukaan haluaa päästää syntymään.

Ja kaikki nämä uhkakuvat vain siksi, että hallituksella on kiire pysyä aikataulussa. Maakuntavaaleihin valmistaudutaan täyttä päätä, vaikka mitään lainsäädäntöä ei ole olemassa. Sairaanhoitopiirien vastikkeeton omaisuuden siirtäminen Maakuntien tilakeskus Oy:lle on käynnissä, vaikka siitäkään ei ole vielä säädetty lailla. Hallitus on pyhästi sitoutunut toteuttamaan hallitusohjelmaan kirjatun sote- ja maakuntauudistuksen, eikä sitä haluta vaarantaa.

Joku toinen sitten selvittää sotkut ja maksaa laskut. Maan hallitus on sote-uudistukseen liittyvällä valinnanvapauslainsäädännöllä ajamassa itseään ja tulevia hallituksia paskarakoon, eli EU-lainsäädännön ja Suomen perustuslain väliseen loukkuun. Tämän se tekee tietoisesti uhkapeliä pelaten.

 

Puhalluksen paikka

Sote-korruptiolle alttiit vaaran paikat ovat vasta tekeytymässä. Maakuntien virkanimitykset, palvelutuottajapäätökset, pyöröovet julkisen ja yksityisen sektorin välissä.  Lapin yliopiston rikosoikeuden professori emerita Terttu Utriainen sanoo, että edessämme on juuri nyt klassinen suuren puhalluksen paikka – jos sellainen on tullakseen.

– Suuriin yhteiskunnan rakenteellisiin muutoksiin sisältyy aina korruption vaara. On syytä olla erityisen tarkkana siinä liitoskohdassa, jossa suuret rahat, yksityinen liiketoiminta ja julkinen päätöksenteko kohtaavat, Utriainen pohtii.

Muun muassa näin todetaan Ylen oikeustoimittaja Ari Mölsän tekemässä jutussa sote- ja maakuntauudistuksen vaaroista. Kolme johtavaa rikosoikeuden asiantuntijaa näkee vaarat selkeästi.

Riskialtis toiminta on ollut käynnissä jo vuoden. Vuosi sitten perustettiin Maakuntien tilakeskus Oy, ja johtajat siihen valittiin myös vuosi sitten ilman avointa hakua projektiryhmän kokouksessa.  Asiakkuus-, rakennuttamis- ja ylläpitojohtajat valittiin Maakuntien tilakeskuksen projektiryhmän sisältä. Parhaat asiantuntijat löytyvät tietenkin porukasta, joka valmistelee asiaa.

Maakuntien tilakeskus on nyt Senaatti-kiinteistöjen tytäryhtiö, mutta siirtyy 1.1.2020 maakuntien omistukseen. Se on sote- ja maakuntauudistuksen osana perustettu valtakunnallinen palvelukeskus, jonka tehtävänä on huolehtia kaikista tulevien maakuntien tarvitsemista tiloista – erikoissairaanhoidon, terveyskeskusten ja sosiaalipalveluiden tiloista pelastusasemiin ja toimistoihin.

Omaisuus siirtyy yhtiölle vuoden 2020 alussa korvauksetta. Näin muun muassa sairaanhoitopiirien miljardien arvoinen kiinteistöomaisuus luovutetaan vastikkeetta Maakuntien tilakeskus Oy:lle, joka sitten vuokraa tilat maakunnille, jotka järjestävät tiloissa täsmälleen samaa toimintaa, jota niissä on nytkin. Sen luovutettavan kiinteistöomaisuuden ovat kunnat rakentaneet omilla rahoillaan, usein vielä velaksi. Kiinteistöt annetaan ilmaiseksi, mutta velat jäävät kuntiin. Projektiryhmä on jo vuosi sitten jakanut johtajien paikat itselleen, vaikka uudistus toteutuu vasta vajaan kahden vuoden kuluttua.

Yhtiön verkkosivujen mukaan sen kiinteistöomaisuus on 3,4 miljardia euroa, ja meneillään on neljän miljardin investoinnit. Vuosittaiseiksi vuokratuotoiksi maakunnilta yhtiö arvioi 1,75 miljardia euroa.

Tällaiset summat kiinnostavat varmasti kansainvälisiä suursijoittajia, jotka ikävä kyllä ovat usein myös veroparatiisisijoittajia.

On sinänsä mielenkiintoista, että tällainen osakeyhtiö on perustettu ja toimii, vaikka toiminnalle ei ole vielä minkäänlaista lainsäädännöllistä pohjaa. Näin vain on jossain päätetty, ja johtajatkin on jo vuosi sitten valittu. Kun yhtiö aikanaan saa ilmaiseksi tuon omaisuuden, niin se voi tehdä sillä mitä haluaa. Se voi vaikka myydä koko höskän, eikä kunnilla ole siihen mitään sanomista. Osakeyhtiö toimii osakeyhtiölain mukaan. Maakunnat käyttävät omistajaohjausvaltaa, mutta kaikkien 18 maakunnan päättäjillä ei käytännössä ole mitään mahdollisuutta perehtyä yhtiön toimintaan, saati sitten ohjata sitä.

En minä sano, että kukaan on puhaltamassa mitään. Sanonpahan vain professoreiden tapaan, että puhalluksen riski on olemassa.  Sekin riski on olemassa, että näemme vielä suuren sote-korruptio-oikeudenkäyntien aallon, kuten professori Matti Tolvanen sanoo Ylen jutussa.

Maakuntauudistus tulee lopettamaan nykyiset Te-toimistot kokonaan, ja toiminta tullaan yksityistämään suoraan. Terveydenhuoltoa ollaan jo yksityistämässä täyttä päätä.

Sipilän hallituksella on valtava kiire toteuttaa visiotaan. Se visio on julkisen sektorin yksityistäminen. Osa yksityistetään suoraan, osa mutkan kautta yhtiöittämällä ja jossain vaiheessa myymällä. Tästä koko kuviosta on pääministerillä varmaan jonkinlainen kakkara olemassa, mutta minä laitan selkeämmän kuvan.

kardemum_robbers

Uhkapeliä

Presidentinvaalien ja aktiivimallin varjoon on jäänyt maan hallituksen sote-lainsäädännön kiirehtimisellä pelaama uhkapeli. Lyhyesti sanoen kyse on siitä, että Korkein hallinto-oikeus katsoi sote-lainsäädännöstä antamassaan lausunnossa, että koko lakipaketti on hyväksytettävä etukäteen EU-komissiossa. Syynä on KHO:n näkemä epäselvyys maakuntien liikelaitosten asemasta eli siitä, ovatko ne taloudellisia vai ei-taloudellisia toimijoita ja saavatko ne toiminnassaan EU:n säädöksissä kiellettyä valtion tukea. Se tuki tarkoittaa verotuskohtelua sekä konkurssikelvottomuutta.

Viime keskiviikkona maan hallitus päätti pelata uhkapeliä ja olla noudattamatta KHO:n neuvoa. Perusteeksi hallitus ilmoitti epämääräisen solidaarisuusperiaatteen, jonka mukaan kiellettyä valtiontukea ei ole. Tämähän on tuttua hallituksen toimintaa, eli tehdään taas tällainen laki ja katsotaan, mitä tapahtuu. Tuttuun tapaan yksikään ministeri ei halua kommentoida asiaa.

Mitä sitten voi tapahtua? Kuten tuossa linkittämässäni Verkkouutisten jutussa kerrotaan, niin komissio voi puuttua asiaan jälkikäteen. Siihen ei tarvita mitään muuta kuin yhden ainoan terveydenhuoltoalan yrityksen ilmoitus komissiolle. Jos komissio silloin katsoo lain sisältävän kiellettyä tukea, niin valtio joutuu maksamaan suolaiset korvaukset yrityksille. Sehän ei sitten enää tietenkään ole tämän hallituksen murheita, joten hallitus pelaa uhkapeliään tulevien hallitusten nimissä ja rahoilla.

Syynä on hallituksen epätoivoinen kiire saada sote-lainsäädäntö valmiiksi tämän vaalikauden aikana. Se on hallitukselle tärkein asia, ja se on pyhästi päättänyt viedä uudistuksen maaliin. Komission käsittely veisi aikaa puolisen vuotta, ja se vaarantaisi aikataulun. Hallitus ottaa mieluummin tulevien jättikorvausten riskin kuin vaarantaa tämän yksityistämisen kärkihankkeen.

Sisältääkö sote-lakipaketti ja erityisesti valinnanvapauslainsäädäntö kiellettyä tukea? En minä osaa sanoa, mutta KHO:n mukaan saattaa sisältää. Jos valinnanvapaus olisi viety läpi alkuperäisessä muodossaan eli maakunnalliset liikelaitokset olisi pakkoyhtiöitetty, niin varmasti olisi sisältänyt. Koko sote perustuu siihen, että maakunnat toimivat kokonaan valtion antamilla rahoilla. Yhtiöitetty maakunnan liikelaitos saisi ihan varmasti kiellettyä valtion tukea, koska se toimisi yksistään valtion tuella.

Perustuslakivaliokunnan pysäytettyä tämän kaavailun hallitus luopui pakkoyhtiöittämisestä. Osa maakunnista suunnittelee silti liikelaitosten yhtiöittämistä, joten riski on edelleen konkreettinen. Lisäksi myös maakuntien liikelaitokset tulevat toimimaan valtion rahoilla, vaikka niitä ei yhtiöitettäisikään. Joka tapauksessa nämä valtion rahoilla toimivat maakuntien liikelaitokset tulevat kilpailemaan yksityisten yritysten kanssa samoilla markkinoilla, ja kuten on huomattu, niin ne markkinat käyvät kuumina. Ei ole kovin vaikea kuvitella, että joku häviölle jäänyt yritys vie asian EU-komission käsiteltäväksi.

KHO oli asiassa vain yksi lausunnonantaja muiden joukossa, joten sen kanta ei sido hallitusta. Tulevaisuus tulee näyttämään olisiko sen neuvoa kannattanut noudattaa. Jos huonosti käy, niin hallituksen uhkapeli tulee kalliiksi veronmaksajille. Mutta niinhän se aina tulee. Yksikään tämän hallituksen ministeristä ei enää siinä vaiheessa ota minkäänlaista vastuuta pelistään. Kun istuu kuumalle hellalle toisen persauksilla, niin eihän se tunnu missään.