Perimmäinen syy

Oletteko koskaan miettineet syytä siihen, että media nostaa jatkuvasti esille Siivooja-Marian kaltaisia, jotka sanovat saavansa toimeentulotukea enemmän kuin saivat työstään palkkaa? Tai Skeitti-Juusoja, jotka eivät halua tehdä työtä? Tai työnantajia, jotka eivät tunnu löytävän työntekijöitä?

Ja miksi uutisten aiheeksi nousevat pari tuhatta tukihuijaria, jotka yleensä jäävät kiinni ja tuomitaan petoksesta, vaikka suurempi ongelma ovat ne tuhannet tukeen oikeutetut, jotka eivät osaa tai kehtaa sitä tukea hakea? Tai miksi Kela päätti julkaista tiedon siitä, että se maksaa noin 65 000 suomalaisen asumiskulut kokonaan asumistukena ja sen lisäksi myönnettävänä toimeentulotukena? Tähän asti toimeentulotuen määriä ei ole kerrottu, koska ne olisi pitänyt koota yksitellen eri kunnista. Nyt kun tieto on helposti saatavilla Kelasta, niin summa katsotaan tarpeelliseksi julkaista vieläpä sen suuruutta korostaen.

Miksi tällaisia uutisia ilmestyy jatkuvasti, vaikka tosiasiassa työttömyysetuuden hakeminen voi tuottaa ikäviä yllätyksiä? Sitä ”runsaskätistä” tukea ei saakaan. Lainsäädäntö on täynnä sudenkuoppia, joita perusrehellinen kansalainen ei osaa aavistaakaan, ja joihin hän siksi putoaa armotta. Lisäksi jokainen toimeentulotuella elävä tai heitä tunteva tietää, että sillä ei juhlita.

Syy uutisointiin on tässä:

Se, että työnteon ei aina koeta olevan rahallisesti kannattavaa, johtuu sosiaaliturvan tasosta suhteessa työmarkkinoilta tarjolla olevaan palkkaan.

Työryhmä toteaa, että koska palkka määräytyy pääasiallisesti markkinoilla, kannustinloukkujen purkaminen edellyttää joko sosiaaliturvan alentamista, palkkaan ja sosiaaliturvan kohdistuvan verotuksen eriyttämistä tai sosiaaliturvaan liittyvän tarveharkinnan muutosta.

Kannustinloukkujen purkamisessa sosiaaliturvan alentaminen tai tarveharkinnan kiristäminen on julkisen talouden kannalta edullisinta, tarveharkinnan lieventäminen taas kalleinta. Kannustinloukkujen lieventämisen yksi vaihtoehto on sosiaaliturvan vastikkeellisuuden lisääminen.

Tämä on jo viime maaliskuussa julkaistun valtiovarainministeriön asettaman kannustinloukkuja ja alueellista liikkuvuutta selvittäneen työryhmän tekstiä.

Työryhmä otti annetuksi lähtökohdaksi sen, että tuet ovat liian suuria suhteessa palkkoihin. Vahingossakaan työryhmän mieleen ei tullut ajatella, että jospa jotkin palkat ovatkin liian pieniä. Palkkojen pienuus on ylhäältä annettu, koska ne määräytyvät markkinoilla. Ja mitä enemmän sosiaalietuuksia pienennetään, niin sitä varmemmin saadaan ihmiset tekemään työtä ihan millä tahansa palkalla.

Yksi on kuitenkin kantona kaskessa eli ammattiyhdistysliike. Ja kuten olemme huomanneet, niin sitä vastaan on kohdistunut yhtä hurja ryöpytys. Jatkuvasti vaaditaan jäsenmaksujen verovähennysoikeuden poistamista ja jo nyt avoimien taloustietojen avoimuutta. Puhutaan leveästi elävistä ay-herroista, jotka lihovat työtä tekevien jäsenmaksuilla, vaikka varallisuutta on vain noin 1 500 euroa jäsentä kohti. Lakon aikana se on äkkiä syöty.

Tämän suorastaan lapsellisen läpinäkyvän propagandan syy ja tarkoitus ovat selviä. Tuet pois, palkat alas. Millä sitten eletään, se on toinen juttu, eikä se tunnu hallitusta kiinnostavan. Eniten ihmetyttää se, että monet pienituloisetkin uskovat tähän propagandaan.

EDIT 28.7.2017 klo 14.40: Kelan viestintäpäällikkö Minna Latvala ilmoitti, että toimittaja otti yhteyttä Kelaan ja kysyi tietoa asunnoista, joiden vuokran Kela maksaa kokonaan. Tieto saatiin Kelan tilastoista ja annettiin toimittajalle. Sinänsä mielenkiintoista tietoa ei siis julkaistu Kelan aloitteesta.

 

 

 

Viilataan sitten pilkkua

Olen kolmessa eri jutussani käsitellyt Siivooja-Mariaa, joka saa toimeentulotukea enemmän kuin sai palkkaa työstään siivoojana. Jutut löytyvät täältätäältä ja täältä. Kiinnostuin tapauksesta siksi, että ensimmäisen uutisen faktat olivat puutteelliset. Toinen, selventävä uutinen täytti aukot, mutta se oli myöhäistä. Asiasta tuli totuus, ja nyt leviää tieto siitä, että Kela myöntää näin voivan tapahtua. Tämä tietenkin luetaan niin, että sitä tapahtuu aina.

Maria kertoi saavansa Kelan kautta toimeentulotuen lisäksi 225 euron elatusmaksun yhdestä lapsesta sekä lapsilisän yksinhuoltajakorotuksella 143 euroa. Nämä molemmat ovat Kelan sivujen mukaan toimeentulotukilaskelmassa huomioon otettavia tuloja, jotka alentavat perustoimeentulotukea. Niitä ei siis saa toimeentulotuen lisäksi.

Lisäksi Kelan mukaan täysimääräinen elatustuki on 150,50 euroa, ei 225 euroa.  Mikäli elatussopimuksen mukainen elatusmaksu on 225 euroa, mutta elatusvelvollinen laiminlyö maksun, niin silloin huoltaja voi hakea sopimuksen mukaisen maksun Kelasta ja Kela perii sen sitten elatusvelvolliselta. Tämäkin elatusmaksu on toimeentulotukea laskettaessa tukea vähentävää tuloa eli sekään ei tule toimeentulotuen lisäksi.

Alle JHL:n talukkopalkan olevasta bruttopalkasta 1 512 euroa käteen jäi 350 euron työmatkakulujen jälkeen 900 euroa eli ilman matkakuluja 1 250 euroa. Minä sanoin oikean veroprosentin Marian tuloilla olevan 2, jolloin nettotulo olisi 1 398 euroa. Kun tästä vähennetään työmatkoihin tarvittavat 350 euroa, niin summa on 1 048 euroa. Se on enemmän kuin Marian kertoma 900 euroa.

Maria kertoo saavansa toimeentulotukena satasen enemmän kuin työstä käteen jääneet 900 euroa eli tuet ovat noin tuhat euroa. Oikea nettotulo on kuitenkin 50 euroa enemmän kuin Marian saama perustoimeentulotuki. Ilmeisesti täydentävä ja ennaltaehkäisevä tuki nostavat tuen määrän tilapäisesti yli nettotulon.

Kun kerroin tämän oikean veroprosentin, niin jotkut kommentoijat leimasivat minut valehtelijaksi ja vaativat minua todistamaan puheeni. Todistetaan sitten.

Laitetaan verolaskuriin vuosituloksi lomarahoineen 20 000 euroa. Otetaan kunnaksi ihan keskiverto kunta, jonka veroprosentti on 21,50. Nimen perusteella oletetaan Marian kuuluvan kirkkoon. Työmatkakuluiksi laitetaan Marian ilmoittamat 350 euroa kuukaudessa verottajan hyväksymän 11 kuukauden ajalta. Sitten annetaan laskurin laskea.

1

2

Maria maksaa veroja koko vuonna 1 307 euroa eli kuukaudessa 109 euroa. Hänen nettotulojensa pitäisi siis olla 1 400 euron luokkaa kuukaudessa. Niin ne lopullisessa verotuksessa tulevat olemaankin. Puheet käteen jäävää palkkaa suuremmasta toimeentulotuesta eivät verolaskurin mukaan pidä paikkaansa.

Jos tästä nettotulosta vähennetään vielä Marian polttoaineeseen ja auton ylläpitoon käyttämät 350 euroa, niin elämiseen käytettäväksi jäi 1 050 euroa. Alkuperäinen väitteeni pitää siis paikkansa. Marialle jäi töissä ollessaan käyttöön enemmän rahaa kuin nyt perustoimeentulotuesta. Ennaltaehkäisevä ja täydentävä toimeentulotuki voivat nostaa tukien määrää tilapäisesti.

Miksi Mariasta ihan oikeutetusti tuntuu siltä, että työstä saadusta palkasta jää liian vähän käteen? No tietysti siksi, että siitä hänen tuloillaan jää oikeasti liian vähän käteen. Syynä ei ole verotus, vaan liian pieni palkka. Kun Marian ei nyt virkavapaalla ole tarvinnut ajaa päivittäin pitkää työmatkaa, niin rahaa ja aikaa säästyy. Ajan hän on käyttänyt hyödyllisesti ja rahaa säästäen, koska on voinut hyödyntää sekä kauppojen tarjouksia että ruoka-apua.

Mutta tarinahan elää. Kaikkien asiaa käsittelevien uutisten kommenttiosio on tätä. 1990-luvun laman aikaan tämä Lapinlahden Lintujen sketsi ymmärrettiin huumoriksi, mutta nykyisin ihmiset puhuvat näin tosissaan.

 

EDIT 23.7.2017 klo 12.20: Korvattu alkuperäisen jutun laskelmassa ollut työmatkakulujen verottajan hyväksymä määrä Marian ilmoittamalla 350 eurolla.

EDIT 23.7.2017 klo 14.15: Oikeasti Marian verot ovat vielä tätäkin pienemmät. Matkakulut lasketaan kilometrien perusteella 0,24 euroa/km. Maria kertoi kilometrien olevan päivittäin 160 km, eli 160 x 0,24 = 38,40 euroa/pv. Kuukaudessa työpäiviä on 21 eli 21  x 38,4o = 806,40. Tämä kerrotaan 11 kuukaudella 806,40  euroa x 11 = 8870,40 euroa/vuosi.

Näillä verottajan todellisuudessa hyväksymillä kuluilla laskelmasta tulee tällainen:

Vero 1

Vero 2

Todellisuudessa Maria maksaa veroja vain 248 euroa vuodessa eli 21 euroa kuukaudessa. Hänen nettotulonsa töissä ollessa olivat siis kuukaudessa euroa vaille 1 500, eivät hänen kertomansa 900 euroa.

Tuulesta tempaistu?

Eilen epäilin Ilta-Sanomien jutun palkkaa suuremmasta toimeentulotuesta olevan faktojen osalta puutteellinen. Jutun kommenttiosio on tapansa mukaan erinomainen läpileikkaus ihmisten mediakritiikin puutteesta. Kaikki luettu nielaistaan sellaisenaan, suuria tukia kauhistellaan ja keskustelu rönsyilee sivuraiteille.

Tutkitaanpa uudelleen alusta lähtien viisikymppisen Marian tapausta kohta kohdalta.

Marialla on siivoojan virka. Hän sairastui työuupumukseen, koska ei ollut vuosiin pitänyt lomaa. Julkisen sektorin siivoojat eivät nykyisin ole virkasuhteessa, koska virka edellyttää julkisen vallan käyttöä. Jos Marian virka on jäänne menneeltä ajalta, niin haluaisin tietää missä kunnassa virkamies voi jättää vuosilomat pitämättä ilman että asiaan puututaan. Puuttumattomuus on sitäkin kummallisempaa, jos loman ajaksi onnistuu haalimaan jopa lisää töitä.

Siivoojan palkasta Marialle jäi kuukaudessa käteen 900 euroa. JHL:n sopimuksen mukaan siivousalan bruttopalkka on 1 766 €/kk, ja kunnat noudattavat varmasti sopimuksia. Marian veroprosentti olisi melkein 50, eikä se ole mitenkään mahdollista. Epäselväksi jää myös se, onko asumiseen menevä palkan puolikas puolet oikeasta nettopalkasta vai tuosta väitetystä 900 euron nettopalkasta.

Maria sairastui työuupumukseen, mutta sairausloman sijaan hän pyysi ja sai virkavapaata kunnan siivoojan työstä. Jos hän salasi sairautensa, niin palkatonta virkavapaata hän on voinut saada. Virkavapaan aikana hän hankki osa-aikatyön, josta irtisanoutui jo neljän päivän jälkeen. Sitten hän päätti hakea toimeentulotukea ja asumistukea, jota jutussa virheellisesti sanotaan vuokratueksi.

Ja tukeahan tuli kuin Manulle illallista. Asumistukea hän olisi kertomillaan palkoilla saanut jo työssä ollessaan, mutta ei jostain syystä ollut sitä hakenut. Yhdessä toimeentulotuen kanssa käteen jää sata euroa enemmän kuin töissä ollessa. Tämä ei Kelan omien ohjeiden mukaan ole mahdollista, sillä palkattomalla virkavapaalla oleva ei voi saada ollenkaan perustoimeentulotukea. Se selviää Kysy Kelasta -sivulta.

Perustoimeentulotukea ei voi saada virkavapaan ajalta. Ensisijaisesti omasta elatuksesta tulee huolehtia työnteolla, yrittäjätoiminnalla tai sosiaalietuuksien avulla.

Virkavapaalla olevan pitää siis mennä takaisin hoitamaan virkaansa tai hakea sairauslomaa ja siihen kuuluvia etuuksia. Ennaltaehkäisevää tukea Maria voi saada, sillä se on aina tapauskohtaista ja perustuu yksilölliseen harkintaan. Se on kuitenkin aina kertaluonteista ja tilapäistä, eikä siitä voi tulla pysyvää etuutta.

Jos Maria vastoin Kelan ohjeistusta sai perustoimeentulotukea, niin hän tuskin sai rahaa enemmän kuin työtä tekemällä. Yhden kotona asuvan alaikäisen yksihuoltaja saa toimeentulotuen perusosaa 536,68 euroa, ja tämä sisarussarjan kolmas lapsi voi saada tukea 292,73 euroa. Lisäksi perustoimeentulotukea olisi pitänyt alentaa 20 % osa-aikatyöstä irtisanoutumisen takia. Lapsilisä ja elatustuki otetaan toimeentulotukea laskettaessa huomioon tulona, joka alentaa tukea.

Koko juttu on täynnä epäselvyyksiä ja ristiriitaisuuksia. Sossu-Tatu, Skeitti-Juuso ja Konkurssi-Patu  ovat saaneet seurakseen Siivooja-Marian.

 

spede facepalm

EDIT 22.7.2017: Jutun sanamuotoja muokattu ja poistettu epäilyt lukijoiden tahallisesta harhaanjohtamisesta.

Mätäkuun juttu?

– Täytin toimeentulotukihakemuksen, vuokratukihakemuksen ja hain vielä kunnalta ennaltaehkäisevää tukea.

Maria kertoo, että kotona ollessa hänelle yllättäen jäi käteen noin 100 euroa kuukaudessa enemmän rahaa kuin töissä ollessa.

Ilta-Sanomat julkaisi jutun sosiaalitukien runsaudesta suhteessa pieneen palkkaan. Yksinhuoltaja irtisanoutui työstään ja hämmästyi saamansa ilmaisen rahan määrää. Siivoojan työstä hänelle jäi käteen 900 euroa kuukaudessa. Työuupumuksen takia hän kuitenkin siirtyi kunnan ulkoistamaan kotipalveluun osa-aikaiseksi, jolloin palkka tietenkin oli paljon pienempi.

Kaikki kunnia tälle Marialle ja erityisesti hänen aikomukselleen palata takaisin siivoojan työhön, josta hän on virkavapaalla. Sinänsä kummallista, jos siivoojan työ on vielä nykyaikana virkasuhde, mutta se on sivuseikka. En missään tapauksessa vähättele hänen työuupumustaan, vaan pidän työstä pidettyä taukoa hänen tapauksessaan enemmän kuin järkevänä.

Nyt ei siis puhuta Mariasta, mutta puhutaanpa sen sijaan uutisesta. Ihan otsikkoon on nostettu tuen suuruus, joka on satasen enemmän kuin työstä käteen jäänyt raha. Kummasta työstä nyt mahdetaan puhua? Siitä siivoojaan työstä, josta jäi käteen 900 euroa vai siitä lyhytaikaisesta osa-aikatyöstä? Siivoojan työssään Maria on joutunut harvinaisen kovan verotuksen kohteeksi, sillä JHL:n sopimuksen mukaan siivousalan bruttopalkka on 1766 €/kk.

Jos puhutaan osa-aikatyöstä kotipalvelussa, niin asia on kunnossa. Jos puhutaan siitä kokoaikatyöstä siivoojana, niin juttu herättää kysymyksiä. Yhden kotona asuvan alaikäisen yksihuoltaja saa toimeentulotuen perusosaa 536,68 euroa, ja sisarussarjan kolmas lapsi voi saada tukea 292,73 euroa. Tuen määrät löytyvät täältä. Lisäksi tulee asumistuki, jota jutussa sanotaan virheellisesti vuokratueksi, ja jonka määrää ei kerrota. Sitä Marialla olisi ollut mahdollisuus hakea jo työssä ollessaan, mutta ilmeisesti hän ei ole niin tehnyt.

Tukien määrä on todennäköisesti suurempi kuin osa-aikatyöstä saatu palkka, mutta ei ole suurempi kuin siivoojan palkasta käteen jäänyt osuus. Lisäksi Maria irtisanoutui osa-aikatyöstään, joten lain mukaan hänen tukeaan pitää alentaa 20 %. Lisäksi tulee nyt kunnalta haettu ennaltaehkäisevä tuki, jota myönnetään tilapäiseen tarpeeseen ja jonka määrää ei kerrota. Ei tarvitsekaan kertoa, sillä se ei meille kuulu, eikä sitä missään myönnetä ilman todellista tarvetta. Sitä ei kuitenkaan myönnetä jatkuvasti, vaan se on aina tilapäistä.

Marian tapaus on outo ja siitä puuttuu oleellisia faktoja. Niinpä ilmeisesti palkkojen pienuutta kuvaamaan tarkoitetusta jutusta tuli tukien suuruutta ihmettelevä. Jutusta tulevat mieleen Sossu-Tatu tai Skeitti-Juuso, ja kommenteissa kansa vaatii matalapalkkojen nostamisen sijaan tukien alentamista.

tuet

EDIT 19.7. klo 17.10: Lisätty siivousalan palkkaa koskeva lause.

EDIT 22.7. klo 9.00: Juttua muokattu sanamuotojen osalta ja poistettu epäilyt lukijoiden tahallisesta harhaanjohtamisesta.

Horjuva oikeusvaltio

Oikeusvaltiossa jokaisen pitää voida luottaa siihen, että kaikki viranomaiset toimivat lain ja hyvän hallintotavan edellyttämällä tavalla viivyttelemättä, tasapuolisesti ja lakia noudattaen. Ketjun on oltava aukoton alimmasta virkamiehestä ylimpään valitusviranomaiseen ja oikeusasteeseen. Meillä on totuttu luottamaan oikeusvaltioon, mutta viime aikoina luottamus on alkanut säröillä.

Toimeentulotuen perusosan myöntämisen siirto Kelalle ei sujunut kuten olisi pitänyt. Suuruudenhulluuksissaan Kela kuvitteli voivansa hoitaa itselleen ihan uuden tehtävän puolella siitä käsittelijämäärästä, joka asiaa hoiti kunnissa. Seurauksena Kela ruuhkautui alkuvuodesta pahasti, ja joutuu nyt maksamaan viivästymiskorvauksia. En tosin tiedä paljonko pienet korvaukset auttavat niitä, jotka ennättivät menettää luottotietonsa, asuntonsa tai lääkkeiden puuttumisen takia peräti henkensä.

Nyt Kela lienee saanut käsittelyajat lyhennettyä suunnilleen lain vaatimaan seitsemään arkipäivään. Syytä kerskailuun ei kuitenkaan ole, sillä lain mukaan hakemukset pitää käsitellä viivyttelemättä. Seitsemän arkipäivää on ehdoton yläraja, joten käsittelyssä pitäisi päästä huomattavasti lyhyempään aikaan.

Ylikuormittunut maahanmuuttovirasto Migri on toinen ongelmatapaus. Turvapaikanhakijoiden avustajina toimivat lakimiehet ovat havainneet pahoja puutteita tulkkauksessa ja jopa vastineiden antamisessa valitusasioissa. Vastineen puuttuminen on yksi valitusperuste lisää ylempään oikeusasteeseen, joten puutteellisella toiminnallaan Migri vain kuormittaa järjestelmää.

Migrin päätösten tehtailusta valmiin mallin mukaan on kerrottu täällä. Tulkkipalvelujen ongelmat näyttäisivät olevan peräisin kilpailuttamisesta. Migrillä ei tietenkään ole eikä voikaan olla omia tulkkeja kaikkiin kieliin, joten se on ulkoistanut tulkkaamisen yksityisille firmoille. Tulkkaussopimukset on kilpailutettu, ja voittajia ovat halvimman tarjouksen tehneet. Halvin tarjous perustuu tietysti halvimpaan työvoimaan, jonka ammattitaito saattaa olla hyvinkin heikko. Halvalla saa harvoin laatua.

Migrin ylikuormittumisesta kertoo paljon 47 vuotta Suomessa asuneen huippuviulisti Yoshiko Arain joutuminen byrokratian myllyyn. Oikeusvaltiossa kaikki ovat yhdenvertaisia lain edessä, joten hänen tapauksensa kertoo liiankin paljon nykytilasta.

Tähän kun vielä lisätään tieto siitä, että Itä-Suomessa poliisia joutuu odottamaan kiireellisissäkin tapauksissa 20 minuuttia, niin usko yhdenvertaisesti ihmisiä kohtelevaan oikeusvaltioon alkaa olla koetuksella. Oikeusvaltio on vain niin vahva kuin sen heikoin lenkki. Se lenkki näyttää olevan pettämässä, ja silloin kaikkein heikoimmassa asemassa olevat kärsivät ensimmäisenä.

Justitia_4