Latvasta lahoava hallinto

Maamme hallintokoneisto on hyvää vauhtia menettämässä kaiken arvovaltansa, kansalaisten arvostuksen ja jopa legitimiteettinsä. Ylin syyttäjäviranomainen valtakunnansyyttäjä tuomittiin virkarikoksesta, mutta hän jatkaa virassaan. Tullin pääjohtaja tulee saamaan syytteen niinikään jääviyteen liittyvästä virkarikoksesta. Jari Aarnion tapausta puidaan oikeudessa vielä kauan. Helsingin uusi piispa sekoitti edellisessä virassaan kirkkoherrana omat ja kirkon rahat. Korkea virkamieskuntamme näyttää unohtaneen, että hallinnossa on noudatettava lakia ja lain mukaan on myös virkamiehen elettävä.

Ei se mikään ihme ole, sillä mallia näyttävät maamme hallitus virkamieskuntineen sekä hallitusta kannattava eduskunnan enemmistö. Työttömyysturvan aktiivimalli runnottiin läpi piittaamatta perustuslakivaliokunnan huomautuksista. Ihmeen vähälle huomiolle näyttää jäävän Kuntalehden uutinen, jonka mukaan KHO edellytti lausunnossaan sote- ja valinnanvapauslainsäädännölle EU-komission etukäteistä hyväksyntää. Syynä on KHO:n näkemä epäselvyys maakuntien liikelaitosten asemasta eli siitä, ovatko ne taloudellisia vai ei-taloudellisia toimijoita ja saavatko ne toiminnassaan EU:n säädöksissä kiellettyä valtion tukea.

Hallituksen poliittisessa ohjauksessa olevat lainvalmistelijat Päivi Nergin johdolla viittaavat KHO:n lausunnolle kintaalla. He päättivät haudata ylimman hallintotuomioistumen vaatimukset syvälle jättämällä KHO:n lausunnon kokonaan pois laatimastaan lausuntoyhteenvedosta. Poissa silmistä, poissa mielistä.

KHO:n lausunto kokonaisuudessaan löytyy täältä ja sosiaali- ja terveysministeriön lausunnoista laatima yhteenveto täältä. Sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattilalta lienee turha kysyä tästäkään asiasta, sillä hänhän kieltäytyi keskustelemasta julkisesti jo aktiivimallistakin. Lakikokonaisuuden valmistelusta nykyisin vastaava Päivi Nerg sanoo, että KHO:n lausunto otetaan huomioon lakiesityksen perusteluissa ja että lakikokonaisuus etenee aikataulussa.

Aikataulussa eteneminen on hallitukselle tärkeintä. EU-komission hyväksynnän hankkiminen olisi vienyt aikaa, ja hallitus on päättänyt runnoa soten, valinnanvapauden ja maakuntahallinnon läpi tällä vaalikaudella mihin hintaan tahansa. Menköön laillisuus, menköön hallinnon luotettavuus ja uskottavuus, kunhan vain saadaan yksityistettyä terveydenhuolto suuryrityksille ja virkapaikkoja hallituspuolueiden jäsenille maakuntahallintoon. Kansalaiset olkoot hiljaa, ylin hallintotuomioistuinkin olkoon hiljaa. Muut saavat sitten tulevaisuudessa selvittää sotkut.

Niitä sotkuja nimittäin tulee. KHO oli vain yksi lausunnonantaja muiden joukossa, eikä sen tehtävänä ole muutenkaan valvoa säädettävien lakien laillisuutta. Sen lausunnon sivuuttaminen tulee kuitenkin kostautumaan. Kun tulevan lain mukaan tehdyistä päätöksistä valitetaan, niin ylin valitusaste on sama KHO. Jos ja kun KHO:n kanta ei muutu, niin uuden lain mukaan tehdyt päätökset uhkaavat kaatua KHO:ssa kuin keilat. Siinä vaiheessa istuvalla hallituksella on tasan kaksi mahdollisuutta. Joko se muuttaa lakia vastaamaan KHO:n kantaa tai antaa asioiden mennä umpisolmuun.

Mutta onhan meillä oikeuskansleri, jonka tehtävänä on valvoa sekä hallituksen toiminnan että lainvalmisteluun lainmukaisuutta. Tosiaan, onhan meillä oikeuskansleri. Hän vain sattuu olemaan juuri sama henkilö, joka oli vastuussa sote- ja valinnanvapauslainsäädännön tähänastisesta valmistelusta.

Näin se piiri pyörii. Mutta kansalle, erityisesti työttömälle kansaosalle annetaan keppiä. Oppivat olemaan ja kunniottamaan herrojaan.

Miksi hallitus ei opi?

Huhtikuun alussa pääministeri Juha Sipilä ilmoitti, että sote-uudistuksen perustuslailliset ongelmat on ratkaistu. Perustuslakivaliokunta ei silloin ollut vielä edes aloittanut työtään. Toukokuussa hän sanoi, että eduskunta ei lähde lomalle ennen kuin sote-lait on hyväksytty.

Viime viikon keskiviikkona Sipilä arveli, että perustuslakivaliokunnan mahdollisiin muutosvaatimuksiin on valmistauduttu hyvin ja että hallituksen esityksen korjaamiseen menee joitain päiviä tai viikkoja, joten aikatauluihin ei ole tarvetta tehdä muutoksia.

Torstaina lausunto sitten tuli, ja hallitus kiirehti ilmoittamaan aikataulujen pitävän. Sipilä sanoi, että pelkkä täydentävä esitys riittää korjaamaan lait. Tämän viikon keskiviikkona viimein kerrottiin, että maakuntavaalit siirtyvät vuoden 2019 syksyyn ja sekä sote- että maakuntauudistus lykkääntyvät vuodella eli vuoteen 2020.

Aikataulut siis heittivät häränpyllyä, ja valmistelu meni suurelta osin uusiksi. Perustuslakivaliokunta löysi lakiesityksistä peräti 15 perustuslain kanssa ristiriidassa olevaa kohtaa. Erityisen ristiriidassa on valinnanvapaus hallituksen esittämässä muodossa. Luulisi hallituksen ottavan opikseen, mutta ainakaan kokoomus ei aio oppia mitään. Paula Risikko kiirehti kertomaan, että mikään ei muutu. Sama perustuslain kanssa ristiriitainen esitys kirjoitetaan vain teknisesti uusiksi.

risikko

Arvostan kyllä omien näkemysten takana seisomista, mutta jossain vaiheessa viisas uskoo. Hallitus ei näytä uskovan. Se on menettänyt oman uskottavuutensa, ja siinä sivussa myös lakiesitysten päävalmistelija ja tuleva oikeuskansleri Tuomas Pöysti on menettänyt puolueettoman virkamiehen maineensa. On lievästi sanoen kummallista, että tuleva oikeuskansleri on esitellyt selkeästi vastoin perustuslakia olevat lait.

Tämä tosiasia sai sosiaali- ja terveysministeriön selittelemään. Ministeriö kertoo tiedotteessaan, että vastoin uutisointia Pöystiä ei siirretty valinnanvapauslain esittelijäksi sen jälkeen, kun alkuperäinen esittelijä oli todennut sen olevan vastoin perustuslakia. Vaihdos tehtiin paljon aikaisemmin. Tämä nyt ei ainakaan paranna Pöystin asemaa, mutta selitys kuuluu, että lain perusteluissa ongelmakohdat perustuslain kanssa oli kerrottu:

”Tuomas Pöysti ei ole esitellyt lakia, jonka alkuperäinen esittelijä olisi sanonut sen olevan perustuslain vastainen. Ongelmakohdat oli todettu avoimesti esityksen perusteluissa. Myös se tuotiin esiin, että hallitus hakee uudenlaista tulkintaa julkisen ja yksityisen välisestä suhteesta sote-palvelutuotannossa. Kansanvaltaisuuden ja perustuslakivaliokunnan asema huomioon ottaen on tarpeen, että valiokunnassa tehdään tulkinta merkittävässä ja tulkinnanvaraisessa tilanteessa. Tämän tulkinnan pohjaksi annettiin oikeat tiedot. Virkamiehet eivät ole alistuneet perustuslain vastaisesti poliittiseen ohjaukseen.”

Tämä on muuten ihan totta. Lakia valmistelleet virkamiehet kertoivat selkeästi lakiesityksen perusteluissa, että laki on monessa suhteessa ongelmallinen. Jääräpäiset ministerit eivät vain uskoneet, tai pahimmassa tapauksessa eivät edes lukeneet perusteluja.

Kaikesta päätelleen eivät aio uskoa vieläkään, vaan poliittiselle ohjauksella virkamiehet pistetään kirjoittamaan samat virheet uudelleen, vain ”teknisesti uusina”. Ehkä ne perustuslain kanssa ristiriitaiset kohdat pitäisi tällä kertaa kirjoittaa kissankokoisin kirjaimin, jotta ministeritkin ne huomaisivat.

Veikkaan, että eivät huomaisi sittenkään. Nyt haetaan sitä ”uudenlaista tulkintaa julkisen ja yksityisen välisestä suhteesta”, eli kyse on markkinavoimien taistelusta perustuslakia vastaan. Sitä kamppailua käydään vähintääkin toinen silmä kiinni, ja siksi hallitus ei opi virheistään mitään.

 

Erehtymättömät viranomaiset

Yllättävän monet suomalaiset ovat viime aikoina ruvenneet pitämään viranomaisia erehtymättöminä. Erityisen erehtymättömiä ovat Migri silloin, kun se hylkää turvapaikkahakemuksia, ja poliisi silloin, kun se panee täytäntöön näihin päätöksiin perustuvia pakkopalautuksia.

Saattaa olla, mutta saattaapa olla olemattakin. Eilen uutisoitiin, että maanantaina Afganistaniin pakkopalautettu sai tiistaina palautukselle täytäntöönpanokiellon. Tästä uutisesta voi rivien välistä lukea paljon. Palautus sinänsä on lain mukainen, koska hallinto-oikeuden päätös on täytäntöönpanokelpoinen, ellei oikeus erikseen kiellä täytäntöönpanoa. Hyvän hallintotavan mukainen se ei ollut, koska muutoksenhaun ja täytäntöönpanokiellon tiedettiin varmasti olevan vireillä. Nyt Migri ja poliisi vierittävät vastuuta toisilleen. Poliisin mukaan se on vain Mirgin työrukkanen, ja Migrin mukaan poliisin on tarkistettava päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus.

Juridisesti epäselvän päätöksen ja sen hätiköidyn täytäntöönpanon seurauksena palautettu on ja pysyy Afganistanissa.

Samalla lennolla oli mukana lapsiperhe, jonka lapsi tiettävästi oli 10 kuukauden ikäinen. Keväällä Juha Sipilä sanoi, että naisten ja lasten pakkopalautus ei sovi hänen oikeustajuunsa, mutta pääministerillä ei ole mitään sanottavaa yksittäistapauksiin. Hän voisi vaikuttaa lainsäädäntöön ja sen soveltamisen linjauksiin, kuten on tehnytkin. Juuri hänen ja hänen hallituksensa linjauksia tässä noudatetaan.

Virkamiehet tosiaankin noudattavat ja soveltavat lakia kukin kykyjensä ja osaamisensa mukaan. Päättäjien virkamiehiin kohdistamaa poliittista painetta ei kuitenkaan pidä unohtaa. Paine saattaa johtaa päätöstehtailuun malliasiakirjojen mukaan, jolloin päätös saattaa näyttää muodollisesti oikealta, mutta perustua tosiasiallisesti kopiointiin.

Sama poliittinen paine johti merkilliseen episodiin, joka nähtiin sote-lainsäädännön valmistelussa. Lainvalmistelijat tiesivät valmistelevansa perustuslain vastaista lainsäädäntöä, eikä kukaan heistä halunnut esitellä lakeja virkamiesvastuulla. Niinpä asian päävalmistelija Tuomas Pöysti otti esittelyvastuun. Tuleva oikeuskansleri, jonka tehtävänä on valvoa hallituksen toiminnan lainmukaisuutta, esitteli lakipaketin, josta perustuslakivaliokunta löysi peräti 15 perustuslain kanssa ristiriidassa olevaa kohtaa. Nyt hän aikoo siirtyä sivuun sote-lainsäädännön jatkovalmistelusta, jotta hänen puolueettomuutensa oikeuskanslerina ei vaarantuisi.

Virkamiehet kaikilla hallinnonaloilla tekevät työtään parhaan kykynsä mukaan, mutta he ovat vain ihmisiä. Ihminen on erehtyväinen myös silloin, kun toimii virkavastuulla. Jos nyt tunnette halua sanoa, että Migri, poliisi ja muut viranomaiset eivät turvapaikka-asioissa tee virheitä, niin muistakaa ajatella samalla tavalla kaikista muistakin viranomaisista. Myös silloin, kun Kela hylkää toimeentulotukihakemuksenne tai määrää teille karenssia työstä kieltäytymisen takia. Tai päättää teidän olevan naimisissa oman veljenne tai sisarenne kanssa.

Koulutetut, ammattimaiset viranomaiset hoitavat asiat ja tietävät miten lakeja noudatetaan. Jotenkin niinhän se meni.

 

Kuka keksi yhtiöittämisen?

-Takki pyörii yhteen suuntaan ja ministerit toiseen.

Näin luonnehti Fb-kaverini Pekka Siikala ministereiden kiirettä osoittaa jälkiviisautta sote-uudistukseen liittyvässä yhtiöittämispakossa, jonka nyt on laajasti todettu olevan vastoin perustuslakia. Perustuslakivaliokunta ei ole vielä antanut lausuntoaan, mutta jo nyt jälkiviisaus kukoistaa. Ministerit väittävät nyt koko ajan tienneensä, että näin on ja epäilleensä koko yhtiöittämistä. Ensin sen tiesi Petteri Orpo ja heti perään Juha Sipilä.

Jos näin on, niin mistä ihmeestä yhtiöittämispakko sitten tuli mukaan? Ministerit syyttävät nyt kilpailuviranomaisia ja valmistelevia virkamiehiä. Ihan klassiseen tapaan yksikään ministeri tai hallituspuolueen poliitikko ei ole koskaan yhtiöittämistä halunnut tai on sitä ainakin epäillyt, mutta kun ne virkamiehet pakottivat.

Älkää nyt viitsikö. Totuus on, että yhtiöittämisen keksivät juuri ne, jotka nyt sanovat sitä koko ajan epäilleensä. Valinnanvapautta koskevassa lakiesityksessä sanotaan selvästi, että yhtiömalli oli poliittinen valinta. Esityksen mukaan yhtiöittäminen ”ei johdu perustuslaista tai EU-oikeuden velvoitteista, vaan perustuu kansalliseen poliittiseen tarkoituksenmukaisuusharkintaan Suomessa käyttöön otettavasta järjestelmästä”.

Lakiesityksen perusteluissa kerrotaan myös, että kun sote-palvelut on esityksessä määritetty taloudelliseksi toiminnaksi, jota kilpailusäädökset voivat rajoittaa, kyse on hallituksen tulkinnasta.

Lisää voitte lukea tästä Ylen ansiokkaasta jutusta.

Kuvitellaanpa hetki, että poliitikot ovat vilpittömiä ja yhtiöittäminen tosiaan tuli virkamiesesityksenä. Kuka siitä on vastuussa?

Asian päävalmistelijana on ollut alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti. Keväällä 2016 hän tosiaan sanoi Verkkouutisille antamassaan haastattelussa, että laaja valinnanvapaus edellyttää yhtiöittämistä. Hänen mukaansa sote-uudistukseen ei haluttu lainsäädännöllisiä kommervenkkejä, jotka saattaisivat olla alttiita eurooppaoikeudellisille tulkintariskeille. Komissio saattaisi esimerkiksi arvioida, ettei ratkaisu ole riittävästi kilpailuneutraliteetin piirissä.

Vastoin perustuslakia olevaa yhtiöittämistä ajoi siis sama Tuomas Pöysti, joka aloittaa oikeuskanslerina ensi vuoden alussa. Sitä ennen hänen on tarkoitus viedä loppuun aloittamansa sote-uudistus. Sitten hänestä tulee maan ylin lainvalvoja, jonka tärkein tehtävä on valvoa hallituksen toiminnan perustuslainmukaisuutta. Siis sen saman hallituksen, joka hänen omasta neuvostaan on ajanut vastoin perustuslakia olevaa yhtiöittämistä. Hänestä tulee kertaheitolla jäävi arvoimaan koko sote-lainsäädännön oikeellisuutta, koska hän on itse sen päävalmistelija.

Jotta tilanne näyttäisi vielä pahemmalta, niin muistutetaan mieliin hänen valintansa oikeuskansleriksi. Oikeusministeriö esitti tehtävään valtiosääntöoikeuden professori Veli-Pekka Viljasta, mutta hän ei kelvannut presidentti Niinistölle. Niinpä hän nimitti Tuomas Pöystin, joka siis on koko ajan valmistellut vastoin perustuslakia olevaa yhtiöittämistä.

Näyttää tosi pahalta. Kieltämällä halunneensa yhtiöittämistä poliitikot ovat valmiita syyttämään asian päävalmistelijaa, joka on koko ajan toiminut heidän käskystään ja joka on hyvästä työstään palkittu oikeuskanslerin viralla. Onpa loistava alku oikeuskanslerin uralle valvomaan hallituksen toiminnan lainmukaisuutta.

Totuus on, että poliitikot sihen yhtiöittämiseen rakastuivat ja rupesivat ajamaan sitä väkisin läpi. Varoituksia he eivät kuunnelleet, sillä heitä piiskasi elinkeinoelämälle annettu lupaus päästä rahastamaan sosiaali- ja terveyspalveluilla. Kun homma ei onnistunut, niin virkamiehet voidaan syöttää susille.

 

Kaupunki ilman sheriffiä

Perustuslain 69 §:n mukaan valtioneuvoston yhteydessä on oikeuskansleri, jonka tehtävänä on valvoa maan hallituksen toiminnan lainmukaisuutta. Tällä hetkellä maassa ei ole oikeuskansleria, sillä Jaakko Jonkka jäi eläkkeelle toukokuun alussa ja hänen seuraajakseen valittu alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti ottaa viran vastaan vasta ensi vuoden alussa. Siihen asti hän jatkaa sote-uudistuksen valmistelua. Oikeuskanslerin tehtäviä hoidetaan tilapäisjärjästelyin, joten lain kirjain täyttyy. Lain hengen täyttyminen onkin sitten toinen juttu.

Kaupungissa ei siis ole sheriffiä, ja se näkyy. Lännenelokuvissa vastaavassa tilanteessa karjaparonit hallitsevat seutua ja heidän palkkaamansa pyssymiehet riehuvat kenenkään estämättä. Meillä maata hallitsee Sipilän itsevaltainen hallitus, joka tekee mitä haluaa.

Jopa hallituksen kokoonpanon laillisuus on kyseenalainen. Hallitus ei ole enää se sama, jolle äänestäjät eduskunvaaleissa antoivat mandaatin. Perussuomalaisista loikanneilla ministereillä ei ole takanaan vaaleissa mukana ollutta puoluetta tai eduskuntaryhmää, eikä heidän määränsä ole missään suhteessa loikkareiden muodostaman Uuden vaihtoehdon kansanedustajien määrään. Edes heidän takanaan olevien kansanedustajien määrä ei ole tarkasti selvillä.

Kuten tiedetään, niin kaiken taustalla on hallituksen halu saada sote- ja maakuntauudistus valmiiksi. Nyt se on mahdollista, mutta seuraavien vaalien jälkeen varsinkaan valinnanvapauden toteuttaminen ei onnistuisi. Kokoomukselle ei ole olemassa sotea ilman valinnanvapautta ja keskustalle ei ole olemassa sotea, jos ei samalla toteuteta maakuntauudistusta.

Niinpä hallituspuolueet ovat valmiita tekemään mitä tahansa. Eilen kokoomus halusi vaihtaa pikavauhtia yhden perustuslakivaliokunnan varajäsenen. Anne-Mati Virolainen vaihdetaan Ben Zyskowicziin, jotta valmisteilla oleva valiokunnan mietintö vastaisi kokoomuksen haluja. Meillä ei ole perustuslakituomioistuinta, vaan valmisteilla olevien lakien perustuslainmukaisuudesta päättää kansanedustajista muodostettu perustuslakivaliokunta. Zyskowicz on puhunut perustuslakifundamentalisteista tarkoittaen niitä, jotka pitävät perustuslain vaatimuksista tiukasti kiinni. Myös uusi oikeusministeri Antti Häkkänen kannattaa perustuslain joustavaa tulkintaa.

Soteen liittyvä valinnanvapaus on perustuslakivaliokunnassa vastatuulessa, suorastaan törmäyskurssilla perustuslain kanssa. Hallituksen esityksestä puuttuu kokonaisvaikutusten arviointi, joten lakiesitys on vaarassa viivästyä. Viivästyminen tarkoittaisi sekä soten että maakuntauudistuksen pysähtymistä. Tästä asiasta on uutisoitu erittäin vähän, vaikka kyseessä on kaikkien aikojen suurin mullistus yhteiskunnan perustoimintoihin. Jopa kuusi suurinta kaupunkia vastustavat uudistusta yksimielisesti.

Kun maasta puuttuu oikeuskansleri, niin kyseenalaisella mandaatilla toimiva hallitus ajaa perustuslain kannalta epäselviä lakiuudistuksia läpi väkisin. Paras kuulemani perustelu on tullut kuntaministeri Anu Vehviläisen suusta. Hän on joskus sanonut, että uudistukset on nyt saatava läpi, kun ei millään jaksaisi aloittaa valmistelua taas alusta.

Yleensä demokratiassa vaihdetaan päättäjät uusiin, jos entiset eivät jaksa. Meillä tehdään ihan pääministerin sanojen mukaan tämmöinen laki ja katsotaan, mitä siitä tulee. Ja tuleehan siitä epäilemättä jotain, joko lapsi tai paska. Epäilen jälkimmäistä, mutta koska tuleva oikeuskansleri on asian päävalmistelija, niin lopputulos tullaan jälkikäteen toteamaan perustuslain mukaiseksi.

Karkeasti sanoen paska tullaan jälkikäteen julistamaan lapseksi.

 

EDIT 17.6.2017 klo 12.00: Lisätty selvyyden vuoksi oikeuskanslerin sijaisuutta koskevat kaksi lausetta.