Taas se Dublin

EU:n tuomioistuin on linjannut, että turvapaikanhakijat voidaan palauttaa siihen ensimmäiseen EU-maahan, jossa heidät on rekisteröity tai johon he muuten todistettavasti ovat ensiksi tulleet. Tässä ei sinänsä ole mitään uutta, eikä linjaus vaikuta Suomeen millään tavalla. Dublin-sopimuksen mukaan turvapaikanhakija voidaan palauttaa siihen maahan, jossa hänet on ensimmäiseksi rekisteröity tai johon hän muuten on todistettavasti tullut ensimmäiseksi. Todistaminen perustuu vaikkapa rajaa ylitettäessä otettuihin sormenjälkiin.

Ilmeisesti uutisen huono lukeminen ja Dublin-sopimuksen sisällöstä tietämättömyys ovat innoittaneet Perussuomalaiset Nuoret käyttämään Suomi-ensin porukoista ja Hommafoorumilta ikävän tuttua retoriikkaa. Kaikki Suomeen tulleet on palautettava tutkimatta.

persunuoret

Julistakaa mitä julistatte, mutta ei se näin mene, hyvät nuoret. Dublin-sopimus ei oikeuta palauttamaan ketään vain sillä perusteella, että hän on tullut Suomeen muiden maiden läpi ja on tietenkin tullut johonkin EU-maahan ensimmäiseksi. Se ensimmäiseen EU-maahan tuleminen pitää pystyä todistamaan.

Dublin-sopimus tunnetaan yleensäkin huonosti. Tavallisin virhe on väittää, että se velvoittaisi turvapaikanhakijan ilmoittautumaan sen sopimusmaan viranomaisille, johon hän ensimmäiseksi saapuu.  Ei velvoita. Kansainväliset sopimukset velvoittavat vain sopimusmaita ja niiden viranomaisia. Sopimuksilla määritellään eri maiden viranomaisten välinen vastuunjako ja toimivalta, mutta kansallisesta lainsäädännöstä poiketen sopimukset eivät aseta yksittäisille ihmisille mitään velvollisuuksia.

Jos henkilö ei ilmoittaudu sen ensimmäisen maan viranomaisille, niin hän voi käytännössä matkustaa vaikka halki Euroopan ja pyytää turvapaikkaa missä tahansa. Schengen-alueella ei rajavalvontaa ole, joten kukaan ei tutki matkustusasiakirjoja. Dublin III-asetuksen mukaan hakemuksen käsittelystä vastaa se ensimmäinen jäsenvaltio, jossa turvapaikanhakijan sormenjäljet on tallennettu tai jossa hän on jättänyt turvapaikkahakemuksen.

Sen maan viranomaisten tehtävänä sitten on selvittää, mitä reittiä hän on tullut ja kuuluuko hänen hakemuksensa käsitteleminen mahdollisesti jollekin toiselle maalle. Jos jäsenvaltio katsoo asian kuuluvan toisen maan viranomaisille, niin se voi pyytää ottamaan hakijan vastaan. Vastaanottopyynnön yhteydessä on esitettävä ne aihetodisteet, joiden perusteella velvollisuus käsitellä hakemus kuuluu mulle maalle kuin sille, jossa hakija on. Koko vastaanottopyynnön käsittelyn ajan hakijalla on oikeus oleskella maassa.

Ruotsista Suomeen tullutta ja täällä turvapaikkaa hakenutta ei voida palauttaa minnekään tutkimatta ensin minkä maan viranomaisille hakemuksen käsittely kuuluu. Jos hakija on rekisteröity Ruotsiin, niin hänet voidaan palauttaa sinne. Jos hänet on rekisteröity tai hänen voidaan muuten todistaa saapuneen ensimmäiseksi johonkin muuhun maahan, niin sitten hänet voidaan palauttaa siihen maahan. Missään rekisteröimätöntä tai sellaista henkilöä, jonka ensimmäistä saapumismaata ei voida todistaa, ei voida palauttaa minnekään, vaan hänen hakemuksensa tutkitaan täällä.

Ensimmäinen maa tai mikään läpikulkumaa ei ole automaattisesti vastuussa hakemuksen käsittelystä. Lisäksi pitää muistaa, että Dublin-asetus määrittelee yhdeksi selkeäksi tavoitteekseen perheiden yhdistämisen. Perhesuhteet ja perheenjäsenten mahdolliset sijainnit eri maissa määrittelevät hakemuksen käsittelystä vastaavan maan.

Laitetaan vielä ne perusperiaatteet, jotka määrittelevät mille valtiolle hakemuksen käsittely kuuluu. Se kuuluu sille jäsenvaltiolle:

  • Jossa ihmisellä on jo laillisesti oleskelevia perheenjäseniä.
  • Joka on myöntänyt hakijalle oleskeluluvan tai viisumin.
  • Jonka kautta hakija on tullut maahan kolmannesta maasta. (Kolmannen maan kansalaisella tarkoitetaan muun kuin EU-valtioiden tai näihin rinnastettavien valtioiden kansalaisia.)
  • Jossa hakija on aikaisemmin hakenut turvapaikkaa.
  • Jossa hakija on viettänyt yli 5 kuukautta eikä tulomaata kyetä osoittamaan.
  • Jossa hakija on viimeksi asunut, jos hän on asunut vähintään viiden kuukauden jaksoja useissa jäsenvaltioissa.

Jos palautus ei onnistu tai palautusta ensimmäiseen maahan ei saa tehdä,  niin vastuu siirtyy taas sille maalle, jossa hakemus on tehty. Näin voi käydä vaikkapa silloin, jos sen ensimmäisen maan vastaanotto-olosuhteissa on puutteita.

Tuomioistuinen päätös ei siis muuta mitään, vaan pelkästään vahvistaa Dublin-sopimusta. Siinä kun on se sama vika kuin kaikissa muissakin kansainvälisissä sopimuksissa, eli kaikki maat eivät niitä noudata eikä sopimuksissa ole määrätty sanktioita noudattamatta jättämisestä.

Kommentoinnissa edellytän sitä asiallista maahanmuuttokeskustelua. Nyt puhutaan kansainvälisestä juridiikasta, ei saunan taakse viemisestä.

EDIT 28.7.2017 klo 00.30: Täsmennetty Ruotsista saapuneita koskevaa kappaletta.

Sitkeä myytti

Kun myytti on kerran syntynyt, niin sehän ei suostu kuolemaan koskaan. Yksi sitkeimpiä näkemiäni myyttejä on taas tänään sosiaalisessa mediassa leviävä Ylen uutinen vuodelta 2009. Sen mukaan Suomi maksaa turvapaikanhakijoille EU-maista suurimmat kuukausittaiset tuet.  Jutun mukaan Suomesta turvapaikkaa hakeva kahden aikuisen ja kolmen 10-17-vuotiaan lapsen perhe saa kuukaudessa toimeentulotukea 1 277 euroa. Lisäksi perheen asuminen on ilmaista.

Yle julkaisi uuden jutun vuonna 2015, mutta jostain syystä se ei tunnu kiinnostavan. On mukavampi jakaa vanhaa klassikkoa, koska se sopii paremmin omaan ajatusmaailmaan.

Kuten uudessa jutussa sanotaan, niin paljon on muuttunut. Vuonna 2009 mikä tahansa tuloton perhe olisi saanut saman verran toimeentulotukea kuin esimerkiksi otettu turvapaikanhakijaperhe. Vuodesta 2011 lähtien turvapaikanhakijoille ei ole maksettu ollenkaan toimeentulotukea, vaan vastaanottorahaa. Se on pienempi kuin alin toimeentulotuki. Siitä säädetään kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta annetun lain 20 §:ssä tällä hetkellä näin:

Vastaanottorahan perusosa kuukautta kohti on:

1) yksin asuvalla ja yksinhuoltajalla 312,23 euroa, ateriapalvelut tarjoavassa vastaanottokeskuksessa 91,52 euroa;

2) muulla kuin 1 kohdassa tarkoitetulla 18 vuotta täyttäneellä 263,78 euroa, ateriapalvelut tarjoavassa vastaanottokeskuksessa 75,36 euroa;

3) perheensä kanssa asuvalla lapsella 199,18 euroa, ateriapalvelut tarjoavassa vastaanottokeskuksessa 59,21 euroa.

Summat löytyvät täältä, mutta laitetaan varmuuden vuoksi vielä kuva.

migri

Vanhan uutisen esimerkkiperhe eli kaksi aikuista ja kolme lasta saa vastaanottorahaa seuraavasti:

Jos vastaanottokeskus ei tarjoa aterioita, niin yhdessä asuvan perheen vastaanottoraha on aikuisille 263,78 euroa ja jokaiselle lapselle 199,18 euroa eli yhteensä 1 125,10 euroa kuukaudessa. Jos keskus tarjoaa aterian, niin vastaanottoraha on 75,36 + 75,36 + 59,21 + 59,21+ 59,21 eli yhteensä 328,35 euroa.

Toimeentulotukilaskurin mukaan malliperheen toimeentulotuki nollatuloilla olisi 1780,80 euroa. Turvapaikanhakijaperhe saa siis  654,90 euroa vähemmän kuin mitä heidän toimeentulotukensa olisi. He eivät myöskään saa lapsilisiä eivätkä mitään muitakaan sosiaalietuuksia, sillä he eivät kuulu Suomen etuusjärjestestelmän piiriin.

Onhan joku tietysti tästäkin kateellinen. Sen olen oppinut, että kenelläkään ei voi mennä niin huonosti, etteikö joku olisi silti kateellinen.

***

Kommentointi vain omalla etu- ja sukunimellä, jos kanssani ei ole muuta sovittu.

Täydellinen ansa

Mikä on se maa, jossa mihinkään rikokseen syyllistymätön henkilö etsintäkuulutetaan, poliisi tekee kotietsinnän hänen tuttunsa asuntoon ja vie etsintäkuulutetun? Mikä on se maa, joka velvoittaa mihinkään rikokseen syyllistymättömän asumaan tietyssä paikassa ja ilmoittautumaan henkilökunnalle jopa neljä kertaa vuorokaudessa? Poistumiseen hänen on saatava poliisin lupa. Jos lupaa ei ole kysytty, niin henkilökunnan on rikosoikeudellisen virkavastuun uhalla ilmoitettava luvattomasta poistumisesta poliisille.

Mikä maa tosiaan rajoittaa tällä tavalla liikkumisvapautta? Onko se Natsi-Saksa, Neuvostoliitto, Unkari vai Puola? Ei ole, se on Suomi vuonna 2017. Tässä maassa voidaan lounasvieras viedä poliisivoimin turvasäilöön ihan vain sen takia, että hän ei ole pyytänyt lupaa poistua omasta asunnostaan. Turvasäilöstä hänen tiensä voi johtaa pakkokäännytettynä takasin maahan, josta hän on saattanut paeta jo kymmenen vuotta sitten.

Tällaisen toiminnan oikeuttaa ulkomaalaislakiin tammikuussa tehty lisäys. Vähin äänin lisättiin lakiin 120a §, jossa säädetään asumisvelvollisuudesta. Laitetaan se kokonaan näkyviin:

120a § Asumisvelvollisuus

Jos 118–120 §:ssä tarkoitetut turvaamistoimet eivät ole riittäviä, kansainvälistä suojelua hakenut ulkomaalainen voidaan määrätä asumaan nimetyssä vastaanottokeskuksessa ja ilmoittautumaan siellä yhdestä neljään kertaa vuorokaudessa. Ilmoittautumiskertojen määrää päätettäessä tulee yksilöllisen arvioinnin perusteella varmistaa, että asumisvelvollisuuteen määrätyn oikeuksia ei rajoiteta enempää kuin se on välttämätöntä ja että turvaamistoimen tarkoitus toteutuu.

Asumisvelvollisuus on voimassa enintään 14 kuukautta asumisvelvollisuuden alkamisesta.

Turvaamistoimen määrännyt viranomainen voi vastaanottokeskuksen johtajaa kuultuaan myöntää vastaanottokeskuksessa asumaan määrätylle ulkomaalaiselle luvan jättää tilapäisesti ilmoittautumatta painavan henkilökohtaisen syyn vuoksi.

Jos vastaanottokeskuksessa asumaan määrätty ulkomaalainen ei noudata asumisvelvollisuuttaan, on vastaanottokeskuksen ilmoitettava velvollisuuden laiminlyönnistä välittömästi velvoitteen määränneelle viranomaiselle.

Asumisvelvollisuuden toteutumista valvovaan vastaanottokeskuksen henkilökuntaan kuuluvaan sovelletaan rikosoikeudellista virkavastuuta koskevia säännöksiä. Vahingonkorvausvastuusta säädetään vahingonkorvauslaissa.

Tämä on täydellinen ansa. Lainkohdasta pääsi unohtumaan kokonaan velvollisuus ilmoittaa turvapaikanhakijalle asumisvelvollisuuden alkamisesta ja sisällöstä. Pääsi unohtumaan myös oikeussuoja eli mahdollisuus saattaa asumisvelvollisuuden määrääminen tuomioistuimen tutkittavaksi. Se toteutuu vasta siinä vaiheessa, kun asumisvelvollisuuteen määrätty otetaan säilöön.

Sen sijaan muistettiin antaa virkavallalle järeät keinot. Muistettiin velvoittaa vastaanottokeskuksen henkilökunta rangaistuksen uhalla ilmiantamaan se hallinnolliseen arestiin määrätty asumisvelvollinen, joka jättää väliin yhdenkin päivittäisen ilmoittautumisen. Muistettiin velvoittaa henkilökonta rikkomaan salassapitovelvollisuutensa ja kertomaan tiedossaan olevat turvapaikanhakijan tuttujen osoitteet.

Muistutan vielä, että asumisvelvollisuuteen määrätty  turvapaikanhakija ei ole syyllistynyt mihinkään rikokseen. Kyseessä on turvaamistoimi maahan tulon tai maassaolon edellytysten selvittämiseksi tai poistamista koskevan päätöksen valmistelemiseksi. Silti hänet voidaan etsintäkuuluttaa vaikkapa siitä syystä, että hän ei tiennyt olevansa velvollinen ilmoittautumaan ja päätti lähteä suomalaisen tuttunsa luokse lounaalle. Tämä tuttu sitten saa yllätysvieraaksi kotiestinnän tekevän poliisin.

Miettikääpä vähän millaiseksi tämä maa on muuttunut tämän hallituksen aikana. Turvapaikanhakijoita jahdataan kuin pahimpia rikollisia, vastaanottokeskuksen henkilökunta velvoitetaan rikosvastuun uhalla toimimaan ilmiantajana ja kotietsintä voidaan tulla tekemään kenen tahansa turvapaikanhakijan tuttavaksi epäillyn kotiin.

***
Kommentoinnissa entiset säännöt. Vain omalla etu- ja sukunimellä, jos kanssani ei ole muuta sovittu. Moderoinnista ei ole valitusoikeutta.

Maa ilman perustuslakia

Elokuussa Suomesta tuli maa, jossa perustuslaki on voimassa vain silloin ja siltä osin, kuin hallitusta ja eduskuntaa sattuu kulloinkin huvittamaan. 12.8.2016 presidentti vahvisti eduskunnan yksinkertaisella enemmistöllä kesäkuussa hyväksymät lakimuutokset, joilla turvapaikanhakijoiden valitusaikoja Maahanmuuttoviraston päätöksistä lyhennettiin ja oikeusapua turvapaikkahaastatteluun annetaan vain poikkeustapauksissa. Muutokset tulivat voimaan 1.9.2016.  Tästä kerroin heti tuoreeltaan elokuuussa.

Tuona päivänä yhdenvertaisuus lain edessä lakkautettiin ja mille tahansa ihmisryhmälle voidaan tehdä mitä tahansa perustuslain estämättä. Kun jotain on tehty kerran, niin se voidaan tehdä helposti uudelleen kenenkään korottamatta ääntään.

Nyt se tehdään uudelleen ja kohteena ovat tällä kertaa ihan kaikki oleskeluluvan saaneet ja kotoutumistukeen oikeutetut maahanmuuttajat. Tähän asti he ovat saaneet peruspäivärahaa, työmarkkinatukea tai toimeentulotukea saman verran kuin syntyperäisetkin, mutta nyt heidän tukeaan aikotaan leikata säästösyistä. Lisäksi Suomesta aiotaan tehdä vähemmän houkutteleva maa turvapaikanhakijoille. Asiasta kertoi Yle verkkosivullaan. Myös viittomakielisissä uutisissa asiasta oli minimaalisen lyhyt maininta, mutta siinä kaikki. Näin helposti ja huomaamatta se voidaan tehdä.

Kotoutumistuki on monelle terminä epäselvä ja usein sen luullaan tarkoittavan jotain maahanmuuttajille annettavaa ylimääräistä rahaa. Ei se ole mitään muiden tukien päälle tulevaa discorahaa, vaan sen tarkoitus on kattaa työttömän maahanmuuttajan perusturva.

Laki kotoutumisen edistämisestä koskee ihan kaikkia maahanmuuttajia, ei pelkästään oleskeluluvan saavia turvapaikanhakijoita.

Lain 2 § 1 momentti sanoo näin:

Tätä lakia sovelletaan henkilöön, jolla on ulkomaalaislaissa tarkoitettu voimassa oleva oleskelulupa Suomessa. Lakia sovelletaan myös henkilöön, jonka oleskeluoikeus on rekisteröity tai jolle on myönnetty oleskelukortti ulkomaalaislain mukaisesti.

Lain 19 § kertoo, että kotoutumistuki määräytyy joko toimeentulotukilain tai työttömyysturvalain mukaisesti riippuen siitä, kumman lain piiriin työtön ja kotoutumisuunnitelmaa noudattava maahanmuuttaja kuuluu.

Maahanmuuttajalle maksetaan kotoutumissuunnitelman ajalta työttömyysetuutta tai toimeentulotukea. Oikeus työttömyysetuuteen määräytyy työttömyysturvalain mukaisesti ja oikeus toimeentulotukeen toimeentulotuesta annetun lain mukaisesti.

Työttömyysetuus tarkoittaa Kelan maksamaa peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea ja toimeentulotuen maksaa kunta. Kyseessä on siis täsmälleen sama summa kuin minkä suomalainen saa. Sitä vain sanotaan vanhasta muistista kotoutumistueksi, koska alkujaan siitä oli ihan omat säädöksensä.

Ne ovat myös sanktioituja ihan samalla tavalla kuin syntyperäisten saamat vastaavat etuudet. Kotoutumisen edistämisestä annetun lain 17 §:n 4 momentti sanoo asiasta näin:

Jos maahanmuuttaja kieltäytyy ilman pätevää syytä kotoutumissuunnitelman laatimisesta, sen tarkistamisesta tai osallistumasta kotoutumissuunnitelmassa yksilöidysti sovittuun toimenpiteeseen, hänen oikeuttaan työttömyysetuuteen voidaan rajoittaa siten kuin työttömyysturvalaissa säädetään tai toimeentulotukea alentaa siten kuin toimeentulotuesta annetussa laissa säädetään.

Työttömyysturvalaissa sanotaan, että kieltäytymisestä seuraa etuuden menettäminen määräajaksi ja toimeentulotukilain mukaan kieltäytyvän tukea voidaan alentaa 20 % ja toistuvasta kieltäytymisestä 40 %.

Etuudet ovat olleet samansuuruisia ja samalla tavalla sanktioituja kaikille niihin oikeutetuille perustuslain nojalla. Sen 6 §:n 1 momentti sanoo näin:

Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä.

Nyt sosiaali- ja terveysministeriö on valmistellut lakimuutoksen, jolla oleskeluluvan saaneet turvapaikanhakijat ja muut ulkomaalaiset eivät ole enää yhdenvertaisia lain edessä. Heidän saamastaan peruspäivärahasta tai työmarkkinatuesta nipsaistaan pois kymmenen prosenttia. Ministeriö vielä kehtaa väittää, että leikkaus ei ole vastoin perustuslakia, koska kaikkia oleskeluluvan saaneita kohdellaan samalla tavalla. Oleskeluluvan saaneet ulkomaalaiset eivät ilmeisesti ole ministeriön mielestä lain edessä suomalaisten kanssa yhdenvertaisesti kohdeltavia ihmisiä ja arvaanpa, että perustuslakivaliokunta on samaa mieltä.

Oleskeluluvan saaneet ulkomaalaiset eivät ole mikään yhtenäinen joukko, vaan jokainen mistä syystä tahansa maahan tullut ja oleskeluluvan saanut ulkomaalainen kuuluu joukkoon. Hän voi olla turvapaikanhakija, mutta ihan yhtä hyvin hän voi olla olematta. Yhteistä heille sosiaali- ja terveysministeriön mielestä on vain se, että he eivät ole eikä heidän tarvitsekaan olla lain edessä yhdenvertaisia suomalaisten kanssa.

Miettikääpä tätä. Jos näin voidaan tehdä heterogeeniselle joukolle ulkomailta Suomeen tulleita, niin ihan sama voidaan tehdä millä tahansa perusteilla valitulle joukolle suomalaisia. Alennetaanko seuraavaksi vaikkapa vasenkätisten ortodoksien peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea? Sehän ei ministeriön logiikan mukaan ole vastoin perustuslakia, koska alennus koskee kaikkia vasenkätisiä ortodokseja. Tai otetaanko kohteeksi vaikkapa oppositiopuolueiden kannattajat? Vaiko romanit, juutalaiset ja homoseksuaalit työttömät? Ei ole vastoin perustuslakia, koska alennus koskee kaikkia nähin ryhmiin kuuluvia.

Ei näin tehdä. Tehdään niin, että kun oleskeluluvan saaneiden tukia on alennettu, niin hallitus muistaa perustuslaissa taatun yhdenvertaisuuden ja alentaa tasapuolisesti kaikkien peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea samalle tasolle.

Siinä vaihessa minä sanon, että mitäs minä sanoin. Ette uskoneet ajoissa, vaan iso osa teistä luuli, että sehän koskee vain niitä mamuja.

***

Kommentointi vain etu- ja sukunimellä, jos kanssani ei ole muuta sovittu. Jos aiotte ruveta väittelemään kanssani perustuslaista, niin lukekaa ensin se laki ja pari selitysteosta päälle. Olen kyllästynyt selittämään perustuslain alkeita aloittelijoille.

 

 

Kolme myyttiä II

Tasan vuosi sitten kerroin kolmesta maahanmuuttokeskustelun myytistä. Ne pulpahtelevat yhä vieläkin pintaan, sillä myytit elävät sitkeästi. Julkaisen saman jutun nyt uudelleen päivitettynä versiona siksi, että turvapaikanhakijoiden vastaanottoraha on tällä hetkellä pienempi kuin vuosi sitten.

Ensimmäinen myytti on Ylen vuodelta 2009 peräisin oleva juttu, jonka mukaan Suomi maksaa turvapaikanhakijoille EU-maista eniten rahaa käteen. Sen mukaan Suomesta turvapaikkaa hakeva kahden aikuisen ja kolmen 10-17-vuotiaan lapsen perhe saa kuukaudessa toimeentulotukea 1 277 euroa. Lisäksi perheen asuminen on ilmaista.

Turvapaikkaa hakeville ei nykyisin myönnetä toimeentulotukea ollenkaan, vaan he saavat vastaanottorahaa. Se on  pienempi kuin toimeentulotuen perusosa ja siitä säädetään kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta annetun lain 20 §:ssä näin:

Vastaanottorahan perusosa kuukautta kohti on:

1) yksin asuvalla ja yksinhuoltajalla 314,91 euroa, ateriapalvelut tarjoavassa vastaanottokeskuksessa 92,30 euroa;

2) muulla kuin 1 kohdassa tarkoitetulla 18 vuotta täyttäneellä 266,04 euroa, ateriapalvelut tarjoavassa vastaanottokeskuksessa 76,01 euroa;

3) perheensä kanssa asuvalla lapsella 200,89 euroa, ateriapalvelut tarjoavassa vastaanottokeskuksessa 59,72 euroa.

Summat voi tarkistaa täältä.

Vanhan uutisen esimerkkiperhe eli kaksi aikuista ja kolme lasta saa vastaanottorahaa seuraavasti:

Jos vastaanottokeskus ei tarjoa aterioita, niin yhdessä asuvan perheen vastaanottoraha on aikuisille 266,04 euroa ja jokaiselle lapselle 200,89 euroa eli yhteensä 1 134,75 euroa kuukaudessa. Jos keskus tarjoaa aterian, niin vastaanottoraha on 76,01 + 76,01 + 59,72 + 59,72+ 59,72 eli yhteensä 331,18 euroa.

Yle julkaisi vuosi sitten päivitetyn uutisen asiasta, mutta ymmärrettävästi vanha uutinen on monille mieluisampaa luettavaa.

Toinen sitkeä myytti on ns. Faizan tapaus, josta KKO antoi päätöksen jo vuonna 2009.

Siihen vetoavat eivät koskaan ole lukeneet tai ainakaan ymmärtäneet päätöstä, mutta sitäkin innokkaammin he sitä kauhistelevat ja jakavat.

 KKO:n päätöksen sisältö kuuluu selkokielellä näin

Vuonna 1998 Faiza erehdytti viranomaisia vääriin tietoihin perustuvalla oleskelulupahakemuksella.

Oleskeluluvan perusteella hän oli oikeutettu hakemaan sosiaalietuuksia samalla tavalla kuin kuka tahansa pysyvästi maassa oleskeleva tai syntyperäinen henkilö. Hän haki ja sai yhdessä toisen henkilön kanssa sosiaalietuuksia ja toimeentulotukea.

Vuonna 2002 Faiza ilmoitti, että oleskeluluvan myöntämisen perusteena ollut avioliitto ei ollut todellinen. Syyttäjä vaati rangaistusta törkeästä petoksesta. Helsingin käräjäoikeus tuomitsi vuonna 2004 Faizan sakkorangaistukseen rekisterimerkintärikoksesta. Hovioikeus pysytti päätöksen vuonna 2007.

KKO totesi yksiselitteisesti päätöksensä kohdassa 17, että myönnetyt sosiaalietuudet ja toimeentulotuki ovat määräytyneet kutakin etuutta ja tukimuotoa koskeneen, kyseiseen aikaan voimassa olleen lainsäädännön mukaisesti. KKO keskittyi siihen, oliko virheellisten tietojen perusteella myönnetty oleskelulupa voimassa.

Lyhyesti sanoen KKO totesi, että vääriinkin tietoihin perustuva oleskelulupa oli voimassa ja sen perusteella Faizalla oli oikeus hakea ja saada sosiaalietuuksia samoin perustein kuin kenellä tahansa Suomessa laillisesti oleskelevalla tai täällä syntyneellä.

Luvan voimassaolo perustui siihen, että epäillyn rikoksen tekohetkellä ulkomaalaislaissa ei ollut sellaista säännöstä, jonka mukaan virheellisten tietojen perusteella myönnetty oleskelulupa olisi mitätön tai voitaisiin peruuttaa. Laissa oli aukko, mutta lievemmän lain periaatteen mukaisesti rikosepäilyissä noudatetaan tekohetken lakia, ellei myöhempi laki ole syytetylle edullisempi.

Laissa oleva aukko tukittiin vuonna 2007. Ulkomaalaislain 58 § 4 momentti korjattiin kuulumaan näin:

Määräaikainen tai pysyvä oleskelulupa taikka pitkään oleskelleen kolmannen maan kansalaisen EY-oleskelulupa voidaan peruuttaa, jos oleskelulupaa haettaessa on tietoisesti annettu hakijan henkilöllisyyttä koskevia tai muita päätökseen vaikuttaneita vääriä tietoja taikka salattu sellainen seikka, joka olisi saattanut estää oleskeluluvan myöntämisen.

KKO ei siis käsitellyt ollenkaan myönnettyjä tukia, vaan totesi ne voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti myönnetyiksi. Mistään laista ei löydy sellaista säädöstä, jonka mukaan maahanmuuttajalle maksettaisiin tukea eri perusteiden mukaan kuin syntyperäiselle. Kuka tahansa olisi saanut vastaavassa elämäntilanteessa samat tuet.

Kolmas ja nyt onneksi jo kuihtumassa oleva myytti koskee tietenkin niitä somalien jokaista lasta varten saamia lastenvaunuja. Se tarina on lähtöisin Jussi Halla-ahon hatusta ja hän kirjoitti sen ensimmäisen kerran Scriptaa edeltävään Vieraskirjaan tammikuussa 2006.

1

2

Idean Halla-aho oli saanut ilmeisesti tästä lehtikolumnista, jossa ei puhuta somaleista mitään eikä yksilöidä tapausta mitenkään:

alkulahde

Näin nämä tarinat syntyvät ja elävät omaa elämäänsä vielä vuosien kuluttua. Niistä on muodostunut joillekin ehdoton totuus, joka toistamalla ja taas toistamalla vahvistuu entisestään. He ovat uponneet mytologiaan kaulaansa myöten.

Maahanmuutosta on voitava keskustella, mutta käydään sitä keskustelua faktojen pohjalta. Ei seitsemän vuotta vanhan uutisen, ymmärtämättä jääneen oikeustapauksen eikä johtavan ”maahanmuuttokriitikon” vuosia sitten keksimän tarinan pohjalta.

***

Kommentointi vain omalla etu- ja sukunimellä, jos kanssani ei ole muuta sovittu.