Ansoitettu urapolku

Kuten tiedetään, niin työtön syrjäytyy ja jämähtää sohvalle kaljaa kittaamaan heti jouduttuaan työttömäksi. Siksi häntä on jämäköitettävä ja aktivoitava etsimään urapolkua kohti avoimia työmarkkinoita. Tästä maan hallitus ja työvoimaviranomaiset ovat ansoja virittämällä kehitelleet järjestelmän, jota voi verrata Nälkäpeli-elokuviin.

Ihan ensimmäiseksi työttömän on onnistuttava ilmoittautumaan työttömäksi työnhakijaksi. Se ei tapahdu enää entiseen tapaan menemällä Te-toimistoon, vaan se on tehtävä netissä. Pelkkä ilmoittautuminen ei riitä, vaan lisäksi pitää osata etsiä sähköisen lomakkeen alapalkista lisää täytettäviä kohtia. Työttömän itsensä on arvioitava siellä oma palvelutarpeensa ja laadittava työllistymissuunnitelma. Jo tässä vaiheessa pelistä karsiutuu heikoin aines ja työttömyystilastot kaunistuvat.

Peliin on kehitelty erilaisia palkattomien töiden malleja, kuten kuntouttava työtoiminta, työkokeilu ja rekrytointikokeilu. Kaikki ovat samaa palkatonta työtä, mutta terminologian viidakossa kahlaamisen katsotaan olevan erinomaista urapolun raivaamista. Kaikki tosin tietävät, että ilmaistöistä ei ole paluuta palkkatyömarkkinoille, mutta ei ole tarkoituskaan. Tarkoitus on kaunistaa työttömyystilastoja.

Koska tilastot eivät vielä näytä hallituksen päässeen tavoitteeseensa, niin eduskunnalle annettiin eilen käsiteltäväksi aktiivimallin sisältävät lakimuutokset. Paketin keskeinen sisältö on, että työttömän on ensi vuoden alusta tehtävä palkkatyötä saadakseen täyttä työttömyysetuutta. On absurdia ajatella, että työttömysetuutta saadakseen on tehtävä palkkatyötä, jota ei ole, mutta tätä ei enää nykyisin pidetä kummallisena. Hallitus on päättänyt, että palkkatyötä on tarjolla, mutta työttömät eivät laiskuuttaan ota sitä vastaan. Hallituksen näkemys ei perustu tosiasioihin, sillä kaikki tietävät, että työtä ei ole. Silti sitä olematonta palkkatyötä on tehtävä. Tätä sanotaan työttömien aktivoinniksi.

Jos ja kun aktiivisuutta ei ole riittävästi, niin työttömyysetuutta leikataan 4,65 prosenttia 65 maksupäivän ajaksi. Näin saadaan myös kustannussäästöjä, kun niitä töitä ei löydy ja etuuksia leikataan.

Lakipakettiin on kätketty lisää ansoja, joita työtön ei osaa varoa:

Henkilön katsottaisiin olleen riittävästi työssä tai työllistymistä edistävässä palvelussa, jos hän on ollut yhden kalenteriviikon työssäoloehdon täyttävässä työssä, 65 maksupäivän aikana työssä yhteensä niin paljon, että työ kalenteriviikon aikana tehtynä luettaisiin työssäoloehtoon tai 65 maksupäivän aikana yhteensä viisi päivää työllistymistä edistävässä palvelussa. Jos henkilö on ollut työssä yrittäjänä, katsotaan hänen olleen riittävästi työssä, jos hän on ansainnut yritystoiminnassa neljän peräkkäisen kalenteriviikon aikana 23 prosenttia työttömyysturvalain 5 luvun 7 §:n 1 momentin mukaisesta yrittäjän työssäoloehtoon vaaditusta kuukausiansiosta.

Näin sanotaan lakiesityksessä. Palkkatyön lisäksi aktiivisuutensa voi osoittaa erilaisilla työllisyyttä edistävillä palveluilla eli käymällä opettelemassa sanomaan käsipäivää konsultin vetämällä kurssilla. Pahin loukku on yrittäjänä toimiminen. Jos työtön erehtyy perustamaan yrityksen, niin hän menettää lopullisesti työttömyysetuutensa, sillä hänen katsotaan työllistävän itsensä yrittäjänä.

Näin hallitus pyrkii saavuttamaan työllisyystavoitteensa saamatta yhtään työtöntä oikeasti palkkatöihin. Tämä nälkäpeli saattaa viihdyttää hallitusta, mutta ei uuden byrokratian kanssa kamppailevia työvoimaviranomaisia eikä nälkäpeliin pakotettuja työttömiä.

tp

Kuva: Facebook/Teppo Palmroos

Karenssiautomaatti

Hallitus on epäonnistunut luomaan uusia työpaikkoja, joten se on päättänyt rangaista siitä työttömiä. Rangaistus toteutetaan luomalla karenssiautomaatteja, jotka kyllä säästävät työttömyystukimenoja, mutta lisäävät toimeentulotuen tarvetta. Näinhän hölmöläiset ovat aina jatkaneet peittoa.

Valmisteilla on peräti kolme lakiuudistusta kahdessa eri ministeriössä. Hajauttaminen kertoo siitä, että kukaan ei koordinoi valmistelua eikä kukaan tiedä mitä ollaan tekemässä, mutta tekemisen tohina on kova. Sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellaan työttömyysturvan aktiivimallia. Tämä on vanha tuttu, joka aiemmin tunnettiin nimillä vastikkeellinen sosiaaliturva ja osallistava sosiaaliturva. Siinä työttömän on osoitettava ”riittävää aktiivisuutta”, tai muuten hänen tukeaan alennetaan. Käytännössä se tarkoittaa palkattoman työn tekemistä työttömyysetuutta vastaan kuntouttavan työtoiminnan tai työkokeilun nimellä.

Työ- ja elinkeinoministeriössä valmistellaan aktiivisen työnhaun mallia. Siinä työttömän on todistettavasti haettava kerran viikossa hänelle sopivaa työpaikkaa, tai hän menettää kokonaan työttömyysetuutensa 60 päivän ajaksi. Kolmas esitys koskee yrittäjien työttömyysturvaa, jossa työttömyysturvalla voisi harjoittaa yritystoimintaa neljän kuukauden ajan ilman että toiminnan pää- tai sivutoimisuutta selvitettäisiin. Tämä viimeinen uudistus kuulostaa jopa ihan järkevältä, mutta muut kaksi ovat enemmän kuin ongelmallisia.

Tulevaisuudessa työttömän on työttömyysturvan aktiivimallin mukaisesti tehtävä palkatonta työtä ja samaan aikaan haettava aktiivisen työnhaun mallin mukaisesti jotain hänelle sopivaa työpaikkaa vähintään kerran viikossa. Lisäksi molemmat uudistukset edellyttävät jatkuvaa raportointia ja tietysti raporttien seurantaa. Työvoimaviranomaisille ei ole luvassa lisäresursseja, eikä kukaan ei ole pohtinut miten seuranta toteutetaan ja mitä kokonaisvaikutuksia lakiuudistuksilla on.

Työ- ja elinkeinoministeriön vastaus lausuntokierroksella esitettyyn kritiikkiin näyttää ihan konkreettisesti, miten pihalla lainvalmistelijat ovat. Raportointiín ei ole luvassa lisäresursseja, koska ”verkkopalveluun ilmoitettuja tietoja hyödynnettäisiin palveluntarpeen arvioinnissa. Se korvaa kootusti nykyistä työllistymissuunnitelmien toteutumisen seurantaa”.

Toisin sanoen hallitus luottaa tietotekniikkaan, jota ei ole vielä olemassakaan. Algoritmi vertaa haettuja työpaikkoja avoimina oleviin, ja jos jotain työtä ei ole haettu, niin siitä seuraa karenssi. Algoritmi vertaa myös työttömän koulutusta ja ammattitaitoa avoinna olevan työpaikan vaatimuksiin. Jos on haettu väärää työpaikkaa, niin siitäkin seuraa karenssi. Niin tai näin, aina seuraa karenssi. Algoritmi ei ymmärrä työttömän elämäntilannetta eikä alueellisia eroja työpaikkojen määrässä.

Näin saadaan ensimmäiseksi ainakin kaikki tietokonetta käyttämättömät pois tilastoista. Heti perään lähtevät ne, jotka tekevät raportoinnissa jonkin virheen. Kun tarpeeksi kehitetään järjestelmää, niin tilastoista saadaan pois niin paljon väkeä, että hallitus voi kehua saavuttaneensa työllisyystavoitteensa.

Jos avoimia työpaikkoja ei ole, niin ministeriö lupaa osallistumisen työllistämistä edistäviin palveluihin riittävän. Kenelläkään ei kuitenkaan ole velvollisuutta järjestää näitä palveluja tai edes informoida työtöntä niiden olemassaolosta. Tärkeintä on vain patistaa työttömiä aktiivisuuteen eli nykysuomeksi sanottuna antaa laiskoille sohvallamakaajille keppiä.

Kun sekä työttömyysturvan aktiivimalli eli vastikkeellinen sosiaaliturva että aktiivisen työnhaun malli toteutetaan, niin työtön on lirissä. Hänen on tehtävä palkatonta työtä ja samanaikaisesti haettava todistettavasti työtä. Molemmista on raportoitava työvoimaviranomaisille. Kukaan ei oikeasti lue näitä raportteja, mutta onpahan ainakin työtön aktiivinen ja kiireinen. Algoritmi huolehtii karenssien jakamisesta.

Näissä lakiuudistuksissa toteutuu taas Juha Sipilän hallituksen toimia hyvin kuvaava lause: Tehdään nyt tällainen laki ja katsotaan mitä tapahtuu.

 

 

Lumetyö

– Aika ajoin julkisuudessakin on ollut esillä huoli siitä, että työkokeilussa olevia käytettäisiin korvaamaan työsuhteessa olevia työntekijöitä. Asiaa koskevat selvitykset eivät kuitenkaan tue näitä väitteitä.

Näin sanoo työ- ja elinkeinoministeriön hallitusneuvos palkatta teetettävästä työstä. Kuka tahansa kenttää tunteva tai edes terveellä ymmärryksellä varustettu tietää ihan muuta, kuten tuosta linkittämästäni jutusta käy ilmi. Meille kasvatetaan sukupolvea, joka pitää palkatonta työtä ihan normaalina ja siitä saatavaa työttömyysetuutta palkkana.

TE-toimiston osaamisen kehittämispalvelujen palvelupäällikkö on jutun mukaan paremmin perillä käytännön tilanteista, mutta hän elääkin menneisyydessä sanoessaan fokuksen olevan asiakas.  Julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 1 §:n mukaan tarkoitus on edistää työvoiman tarjontaa, eli fokus on ihan lain mukaan työnantaja.

Palkattomalla työllä on monta nimeä, ja lisää keksitään koko ajan. Vuoden 2013 alussa työharjoittelu ja työelämävalmennus yhdistettiin ja nimeksi tuli työkokeilu. Pelkästään nykyisen hallituksen aikana on keksitty rekrytointikokeilu ja työelämäkokeilu.

Rekrytointikokeilu tarkoittaa kuukauden mittaista palkattoman työn jaksoa, jonka aikana työnhakija voi näyttää työantajalle osaamisensa. Viime viikolla eduskunta hyväksyi neljällä paikkakunnalla tapahtuvan kokeilun, jossa kuntouttava työtoiminta nimetään uudelleen työelämäkokeiluksi, jota voidaan järjestää myös yrityksissä.

Kuntouttavaa työtoimintaa on tähän asti voinut järjestää vain kunnissa, seurakunissa, yhdistyksissä ja säätiöissä. Näin on haluttu estää kilpailuedun antaminen joillekin yrityksille, sillä kukaan ei voi kilpailla sellaisen kanssa, jolla ei ole palkkakustannuksia. Tätä lainkohtaa on kierretty menestyksekkäästi koko ajan, kun kunnat, yhdistykset ja säätiöt ovat perustaneet yrityksiä, joihin ovat ohjanneet kuntouttavaan työtoimintaan tulevat. Vantaan kaupungin suurpesula toimii pääosin kuntouttavan työtoiminnan voimin, kuten olen kertonut marraskuussa 2014 ja lokakuussa 2015.

Lakia siis rikotaan surutta ilman että mikään viranomainen siihen puuttuu. Palkaton työvoima tuottaa kiellettyä kilpailuetua, joten hallitus on poistanut ongelman antamalla kaikille yrityksille mahdollisuuden saada palkatonta työvoimaa. Pitää vain muistaa puhua työelämäkokeilusta ja kehuskella auttavansa työttömiä, niin saa hyvän työllistäjän maineen.

Palaan vielä tuohon Ylen uutiseen ja hallitusneuvoksen höpinöihin työkokeilusta. Hänen mukaansa työkokeilulle laissa säädetty enimmäiskesto estää harjoittelukierteen syntymisen. Työkokeilu voi kestää enintään 12 kuukautta – samalla työnantajalla kuitenkin enintään kuusi kuukautta. Työkokeilu voidaan järjestää kunnalla 12 kuukaudeksi, mutta samaa työtehtävää voi kokeilla kuitenkin enintään kuusi kuukautta.

Hallitusneuvos ei liene huomannut, että lain mukaan työkokeilun enimmäiskeston laskenta aloitetaan uudelleen alusta, kun henkilö on ollut yhdenjaksoisesti työttömänä vähintään 12 kuukautta tai kun alle 25-vuotias on ollut enimmäiskeston täytyttyä yhdenjaksoisesti työttömänä vähintään kolme kuukautta. Työtön käy siis välillä olemassa työtön 12 tai kolme kuukautta iästä riippuen, jonka jälkeen on taas käytettävissä palkattomana työvoimana. Tämä on sitä ”kierteen katkaisemista”.

Rakkaalla lapsella eli palkattomalla työllä on monta nimeä. Työkokeilu, kuntouttava työtoiminta, rekrytointikokeilu, työelämäkokeilu; kaikki ovat samaa palkatonta työtä. Suurin silmänkääntötemppu on, että suunnilleen kaikki muut kuin työttömät itse uskovat tai uskottelevat itselleen palkatonta työtä tekevien olevan oikeissa töissä. Työttömät kyllä tietävät, että kyse on lumetyöstä. Tai oikeastaan lumepalkasta.

19554159_1392825074096401_274085238366107555_n

Kuva: Facebook/Teppo Palmroos

 

Hyväksikäytön oppikirjasta

– Tässä voisi olla kyseessä kiskonnantapainen työsyrjintä tai työsyrjintä, mutta ne edellyttävät työsopimusta. Vastaavia tapauksia ei oikein ole aiemmin tullut vastaan.

Tämä valvontaviranomaisen epätietoisuus kiinnitti huomiotani eilisessä turvapaikanhakijoiden hyväksikäyttöä koskevassa uutisessa. Lahtelainen ravintola oli pyörinyt kuukausikaupalla pelkällä palkattomalla työvoimalla, mutta aluehallintoviraston työsuojelutarkastaja ei ole varma pitäisikö epäillä rikosta. Vastaanottokeskuksen mukaan työkokeilun tarkoitus oli kestää vain kolme viikkoa, mutta silti se sai kestää kuukausia kenenkään puuttumatta asiaan. Palkatonta työtä tekeville turvapaikanhakijoille lupailtiin katteettomasti kokeilun muuttuvan palkkatyöksi.

Juuri näin tämä hyväksikäyttö aina menee. Kaikki näkevät, että jotain on pahasti pielessä, mutta kukaan ei osaa sanoa mitä. Ihan sama onko kyse kuntouttavasta työtoiminnasta, työkokeilusta, työelämävalmennuksesta tai kotouttamiseen liittyvästä lyhytaikaisesta työkokeilusta. Työtä tehdään, mutta palkkaa ei makseta.

Palkaton työ on jo maan tapa, mutta yleensä siitä on säädetty lailla. Tässä tapauksessa laki ei sano asiaan mitään. Jos kyseessä olisi kuntouttava työtoiminta tai Te-toimiston kautta järjestetty työkokeilu, niin palkaton työ olisi ihan laillista. Nyt viranomaiset ihmettelevät uutta tilannetta sormi suussa.

Ei tässä ole mitään ihmettelemistä. Koska palkatonta työtä ei ole järjestetty minkään erityislain mukaisella tavalla, niin silloin sovelletaan työsopimuslakia. Sen 1 § 1 momentin mukaan kyse on työsopimuksesta silloin, kun tehdään työtä työnantajan lukuun tämän johdon ja valvonnan alaisena palkkaa tai muuta vastiketta vastaan.

Tässä tapauksessa palkkaa tai muuta vastiketta ei ole, mutta se ei haittaa. 1 § 2 momentin mukaan  lakia on sovellettava, vaikka vastikkeesta ei ole sovittu, jos tosiseikoista käy ilmi, että työtä ei ole tarkoitettu tehtäväksi vastikkeetta. Sopimus voi olla kirjallisen lisäksi myös suullinen, ja oikeuskäytännössä sopimuksen on katsottu syntyneen myös pelkästään työtä tekemällä.

Aluehallintoviraston on tehtävä asiasta tutkintapyyntö. Ymmärrän kyllä nihkeyden, sillä liemessä ovat työnantajien lisäksi myös vastaaonottokeskus ja SPR. Minun on vaikea uskoa, että vastaaonottokeskuksessa kukaan ei tiennyt minne ja mitä tekemään asukkaat lähtivät päivittäin.

Mitäpä tulee tapahtumaan? Näistä paljastuneista tapauksista en osaa sanoa, mutta sama uutinen kertoo mitä on tulossa:

Yksi keino olisi vakiinnuttaa turvapaikanhakijoiden työkokeilutoiminta lailla.

Juuri näin tulee tapahtumaan. Ongelma ei koskaan ole palkattoman työn teettäminen, vaan sen teettäminen ilman lain antamaa oikeutta. Tämä asia tullaan varmasti korjaamaan pikavauhtia, ja turvapaikanhakijoille tullaan myöntämään ”oikeus” työskennellä ilman palkkaa. Säädetään vaikkapa niin, että palkatonta työtä saa teettää 3-24 kuukautta putkeen, jonka jälkeen aloitetaan uusi 3-24 kuukauden kierros. Näinhän laki sanoo kuntouttavan työtoiminnan kestosta.

Tällä kertaa palkatonta työtä teettivät maahanmuuttajat. Entä sitten? Ei ole mitään merkitystä sillä, kuka palkatonta työtä teettää. Väärin on väärin. Nyt vain kävi niin, että nämä yrittäjät olivat nopeampia kuin maan hallitus. He ennättivät teettämään palkatonta työtä ennen kuin hallitus ehti tehdä siitä laillista.

Ei kannata katsoa kuka palkatonta työtä teettää tai tekee. Kyllä sitä riittää kaikille tasapuolisesti, kun nyt paljastunut aukko laissa päästään tukkimaan.

vievät kutyn

Kuva: Facebook/Teppo Palmroos

 

Työttömyyskokeilu

-Kyllä tekevälle työtä löytyy!

-Onko muka niin mahdotonta tehdä jotain työtä tukien eteen tai mennä kuntouttavaan työtoimintaan sohvalla makaamisen sijaan?

-Töissä käyvänä veronmaksajana en halua kustantaa näiden kotisohvilla lojuvien työttömien kaljoittelua!

Ja niin edelleen, loputtomiin. Tällaisia kommentteja tulee jokaiseen työttömyyttä käsittelevään juttuuni jatkuvasti. Yhteistä niiden kirjoittajille on, että heillä itsellään on vakituinen työpaikka, jonka he luulevat olevan ikuinen. He pitävät itseään niin korvaamattomina, että työttömyys ei milloinkaan voi koskettaa heitä. Siinä he tietenkin ovat väärässä. Moni havahtuu vasta saadessaan irtisanomisilmoituksen kouraansa, ja sitten alkaa panikointi.

Näitä työttömyyselämästä syrjäytyneitä varten joku lukijani ehdotti pakollista työttömyyskokeilua ihan samaan tapaan kuin työttömiä velvoitetaan työkokeiluun. Millainen tämä kokeilu voisi olla?

Liian kauan yhtäjaksoisesti työssä olleita voitaisiin määrätä parin vuoden ajaksi työttömyyskokeiluun. Uustyötön joutuisi ensimmäiseksi opettelemaan asioinnin työvoimaviranomaisten kanssa. Kun se alkaisi sujua, niin alkaisi normaali työttömän arki.

Työttömyyskokeilijalla on tietenkin velvollisuus hakea koko ajan töitä. Hänen työnhakutaitonsa ovat kuitenkin työvuosien aikana ruostuneet, eikä edes cv ole ajan tasalla. Hänet velvoitetaan sanktion uhalla osallistumaan muutamalle työnhakukurssille, jossa opetellaan kampaamaan tukka, sanomaan käsipäivää ja katsomaan silmiin. Sitten päivitetään cv ja opetellaan kirjoittamaan hakemuksia.

Tietenkin pitää sanktion uhalla osallistua aktivointitapahtumiin, joissa tarjotaan kuntouttavaa työtoimintaa. Sitä tarjotaan muutenkin, sillä kotiin saattaa tulla kutsu allekirjoittamaan aktivointisuunnitelma, johon on jo valmiiksi merkitty kuntouttava työtoiminta. Kieltäymisestä seuraa sanktio. Koska työttömyyskokeilija on syrjäytynyt työttömyyselämästä, niin hän allekirjoittaa tarjotun suunitelman. Hänellä ei ole aavistustakaan siitä, että tervettä ja työkykyistä ei lain mukaan saa ohjata kuntouttavaan työtoimintaan.

Sitten alkaa kuntouttava työtoiminta, joka voi olla sitä työttömyyskokeilijan työvuosinaan ylistämää risusavottaa. Voi se olla myös alinhankintatyönä tehtävää ruuvien pussittamista työpajassa tai vaikkapa myytynä puutarhaorjana työskentelemistä. Orjan työstä laskutetaan tilaajaa, mutta tulot pitää orjatyön myyjä. Työn tekijä saa työmarkkinatuen ja yhdeksän euron päivittäisen kulukorvauksen.

Viisaimmat työttömyyskokeilijat ovat kuulleet kuntouttavasta työtoiminnasta ja tietävät, että täysin työkyinen voi siitä lakiin vedoten kieltäytyä. Tällainen niskoittelija laitetaan työkokeiluun tekemään palkatontä työtä. Ihan vain opetuksen vuoksi työkokeilu järjestetään siinä samassa työpaikassa, josta hänet irtisanottiin työttömyyskokeilun ajaksi. Työttömyyskokeilija pääsee tekemään entistä työtään, mutta tällä kertaa ilman palkkaa.

Viimeistään tässä vaiheessa työttömyyskokeilija rupeaa kapinoimaan ja kieltäytyy. Juuri tätä viranomaiset toivovatkin, sillä nyt päästään antamaan sanktioita. Työttömyysetuuden maksaminen loppuu ja työttömyyskokeilija joutuu pelkälle toimeentulotuelle. Sitä alennetaan kieltäytymisen takia 20 %.

Koko ajan työttömyyskokeilija on hakenut töitä, mutta huomaa sen toivottomaksi. Ei häntä kukaan enää palkkaa, sillä hänen työpanoksensa saa ilmaiseksi. Kieltäytyjää haukutaan sossupummiksi, ja kaikki entiset työkaverit neuvovat häntä lopettamaan sen kaljan kittaamisen kotisohvalla ja menemään töihin, sillä kyllä tekevälle aina työtä löytyy.

Tästä työttömyyskokeilusta ei ole vielä keksitty paluuta takaisin työelämään. Ei ole väliksikään, sillä työttömyyskokeiluun laitetaan jatkuvasti uusia ihmisiä. Työnantajat ovat huomanneet, että työn voi teettää ilmaiseksikin.

Ja koko ajan työministeriön virkamiehet keksivät uusia keinoja siivota työttömiä pois tilastoista alennetulle toimeentulotuelle.

18402873_10154935670259342_5013810187047978036_n

Kuva: Turun Sanomat 11.5.2017

Nyt huomasin, että eihän tämä työttömyyskokeilu mikään uusi asia olekaan. Sehän on ollut käytössä jo vuosikausia.