Otetaan, annetaan ja tilastoidaan

-Oppositio on virheellisesti kertonut aktiivimallin olevan puhdas työttömyysturvan leikkaus. Aktiivimalli on suunniteltu kustannusneutraaliksi eli se ei lisää tai vähennä työttömyysturvamenoja. Keskustelussa unohtuu jatkuvasti, että samassa yhteydessä työttömyysjakson alun työttömyysturvaa hiukan nostettiin.

Näin kertoo työministeri Jari Lindström työttömyysturvan aktiivimallia puolustavassa MTV:n nettikolumnissaan. Hän unohtaa kertoa mikä tuo työttömyysjakson alun tuen korotus on, mutta sehän on helppo muistaa. Viime vuoden alusta tuetonta eli ns. omavastuuaikaa lisättiin viidestä päivästä seitsemään päivään. Nyt sama hallitus jalomielisesti antaa ne vuosi sitten pois ottamansa päivät takaisin eli lyhentää omavastuuaikaa seitsemästä päivästä takaisin viiteen.

Ottaja ja antaja, kananpaskan kantaja, rallatettiin lapsena.

Unohtaa Lindström pari muutakin asiaa. Hänen mielestään vihervasemmisto on tekopyhää vastustaessaan aktiivimallia mm. sillä perustella, että Te-toimistojen henkilöstö on alimitoitettua hoitamaan aktiivimallia, koska juuri vihervasemmisto vähensi Te-toimistojen henkilöstöä. Lindström ei muistanut kertoa, että viime vaalikaudella meillä oli sekä Kataisen että Stubbin hallituksessa sellaisiakin vihervasemmistopuolueita kuin kokoomus, RKP ja kristillisdemokraatit.

Vihervasemmisto siis leikkasi, selvä tämä. Nyt pitää kuitenkin kysyä, että miksi ihmeessä tämä hallitus työntää tämän vähennetyn henkilöstön niskoille täysin uuden ja valtavasti työtä vaativan aktiivimallin? Eikö olisi ollut syytä varautua ennen kuin tapahtuu katastrofi?

Vastaus on hallitusohjelma. Sinne on kirjattu työllisyystavoitteeksi 72 prosenttia, ja se aiotaan saavuttaa hinnalla millä hyvänsä. Kun hallitus on epäonnistunut uusien työpaikkojen luomisessa, niin se on päättänyt kaunistaa tilastot. Kuten olen monesti kertonut, niin vuosi sitten aloitetut työttömien määräaikaishaastettelut ovat tilastojen siivousta. Ovat ne sitä ihan järkevälläkin tavalla, sillä tilastoista on saatu pois myös sinne kuulumattomat työllistyneet, eläköityneet ja kuolleet.

Lisäksi tilastoja yritettiin kaunistaa työnäytteellä ja työelämäkokeilulla, mutta se yritys taisi mennä kiville. Ainakaan en ole nähnyt missään mitään lukuja niillä työllistyneistä.

Mutta ei se mitään, tuumi hallitus, ja päätti tehdä radikaalin kauneusleikkauksen tilastoihin runnomalla läpi aktiivimallin. Kun työttömät velvoitetaan tekemään kolmen kuukauden aikana työtä 18 tuntia, niin tässä onnistuessaan he eivät enää olekaan tilastoissa työttömiä. Työlliseksi tilastoidaan jokainen, joka on tehnyt tutkimushaastetteluviikolla yhden tunnin työtä. Tilastointitavalla ei ole todellisen työllistymisen kanssa mitään tekemistä, mutta se on kansainvälisesti käytössä oleva. Eri maiden tilastot ovat vertailukelpoisia, kun ne kaikki valehtelevat samalla tavalla.

Tilastot kaunistetaan näillä valetyöllisillä ja simsalabim, hallitusohjelman tavoitteena oleva 72 prosentin työllisyysaste saadaan ehkä toteutettua. Siinä sivussa leikkautuu työttömien enemmistön tuki, mutta aktiivimallihan on ministerin mukaan kustannusneutraali. Niin onkin, sillä tuesta leikattu osa joudutaan hakemaan toimeentulotukena.

Nollauutinen perstuntumalta

En tiedä halusiko Yle eilen antaa tukea ryöpytystä saanelle työministerille ja koko hallitukselle, mutta ajatus ei ole kaukana. Illan pääuutisissa kerrottiin, että alustavat tulokset työttömien pakkohaastatteluista ovat myönteisiä. Tälle väitteelle ei kuitenkaan saatu konkreettista katetta. Saatiin vain ministeriön virkamiehen ja ministerin sana siitä, että näin on.

Ensimmäiseksi haastateltiin työtöntä, joka oli saanut työpaikan omien verkostojensa kautta ilman Te-toimiston myötävaikutusta. Todella hieno asia, mutta mitä tekemistä sillä on näiden haastattelujen kanssa, joihin tämä henkilö ei edes osallistunut? Eikö maasta löytynyt yhtään sellaista, joka olisi saanut työpaikan haastattelun ansiosta?

Sitten ministeriön virkamies kertoi, että tutkittua tietoa haastattelujen hyödyistä saadaan vasta parin vuoden kuluttua. Tällä hetkellä kuitenkin on viitteitä saadusta hyödystä. Siis pelkkiä viitteitä, mutta ei mitään tutkittua tietoa. Virkamies oli huomannut heti haastattelujen alettua työttömyyden laskevan eniten niillä alueilla, joilla haastateltiin eniten.

Ja sitten tietenkin itse ministeri sanoi, että kyllä kannatti ja kyllä kannattaa jatkaa. Pelkkä ministerin toiveajattelu riittää uutisointiin.

Kerrotaan uutisessa toki se hallituksen kannalta kaikkein tärkein asia: rekistereistä on saatu siivottua tuhansia työnhakijoita pois, joten tilastot kaunistuvat. Joukossa on varmasti paljon sellaisia, jotka ovat saaneet työtä tai päässeet eläkkeelle, mutta onko näitä onnekkaita oikeasti tuhansia? Vai tuliko samalla heitettyä yli laidan sellaisia, jotka ovat vain luovuttaneet? Tätähän emme tiedä, koska mitään tutkittua tietoa ei ole. On vain virkamiehen ja ministerin perstuntuma.

Samalla taisi tulla kerrottua rivien välissä totuus. Työttömyys tosiaan aleni eniten juuri niillä alueilla, joilla haastateltiin eniten ja samalla siivottiin tilastoja eniten. Tilastojen siivoaminen edistää hallituksen työllisyystavoitetta. Tämä jäi tietenkin sanomatta suoraan.

Muistellaanpa vähän miten nämä haastattelut alkoivat. Tarkoitushan oli ulkoistaa ne yksityisille yrityksille, ja tähän varattiin runsaasti määrärahaa. Hanke tyssäsi kuitenkin perustuslakiin, sillä haastattelut ovat virkatyötä, jota ei voi ulkoistaa. Niinpä tehtävä sysättiin vähennetyn henkilökunnan niskoille, ja ainakin minun kuulemani mukaan haastattelut tapahtuvat puhelimitse. Niissä sanotaan suunnilleen hyvää päivää ja kysytään, että oletkos hakenut töitä.

Mutta ei se mitään. Uskotaan, kun kerran uutisissa sanotaan. Saman tien voidaan uskoa tämäkin netistä nähty versio haastatteluista.

 

Syyttävä sormi

Maan hallituksen ongelmana ei ole työttömyys, vaan työttömät. Tämä kävi ilmi taas kerran eilisillan A-talkissa. Kun työtön työnhakija Hanna Rokkanen puhui käytännön kokemuksista, niin työministeri Jari Lindström puolusteli hallituksen keppi- ja kyykytyslinjaa. Rekrytointifirman edustaja meni pitemmälle ja puhui ylimielisesti elämänurakseen työttömyyden valinneista.

Työttömien näkeminen ongelmana lähtee jo lainsäädännöstä. Julkisen työvoima- ja yrityspalvelun tehtävänä ei siitä annetun lain mukaan ole auttaa työttömiä löytämään työtä, vaan yrityksiä saamaan työntekijöitä. Lain 1 § sanoo näin:

Talouden kasvun, korkean työllisyyden ja hyvinvoinnin turvaamiseksi valtio edistää työmarkkinoiden toimivuutta ja työvoiman tarjontaa yhdessä kuntien, työmarkkinajärjestöjen, yritysten ja muiden työnantajien sekä kansalaisten kanssa.

Lain tarkoituksen voi sanoa toteutuneen, sillä työvoimaa on totisesti tarjolla. Sitä on tarjolla niin paljon, että maan hallitus on julistanut sodan työttömiä vastaan. Hallitus asetti itselleen mahdottoman tavoitteen nostaa työllisyysaste 72 prosenttiin, ja koska tavoitteeseen on mahdotonta päästä oikeasti työllistämällä, niin hallitus siivoaa tilastoja.

Hallitus ei kuitenkaan myönnä siivoavansa tilastoja, vaan valehtelee pitkäaikaistyöttömyyden vähenemisen johtuvan hallituksen toimenpiteiden ansiosta tapahtuneesta työpaikkojen lisääntymisestä. Tosiasiassa pitkäaikaistyöttömyys ei vähene, mutta pitkäaikaistyöttömät vähenevät sekä tilastokikkailulla että potkimalla väkeä pois tilastoja rumentamasta. Tästä kertoivat eilen Taloussanomat sekä Jussi Korhonen blogissaan Isän pikajuna. Laitetaan vielä kuva, josta tämä näkyy:

tem

Kuva: Taloussanomat

Eivät pitkäaiaikaistyöttömät ole saaneet palkkatyötä sen paremmin kuin ennenkään. Heitä on siivottu työvoimapalveluihin eli joutaville kursseille tai palkattomiin töihin työkokeilun tai kuntouttavan työtoiminnan nimellä. Lisäksi osaamisensa ja työllistymismahdollisuuksiensa puolesta kaikkein heikoimmalla olevia on kepitetty niin paljon, että monet ovat jättäneet uusimatta työnhakunsa. He ovat kyllästyneet olemaan turhien aktiovintitoimien kohteena ja jättäytyneet suosiolla elämään pelkän alennetun toimeentulotuen varassa.

Media on seurannut nöyrästi hallituksen ja työnantajien linjauksia. A-talkin isäntä puhui työttömän saamasta 700 euron työmarkkinatuesta ikään kuin se olisi käteen jäävä osuus. Oikeasti työmarkkinatuki on 32,40 euroa viitenä päivänä viikossa, ja ennakonpidätys on 20 %.

Nyt ei näytä enää työttömien ruoskiminen riittävän, vaan työntekijätkin ovat laiskoja. Tähän kuvaan sopii hyvin toissaillan A-studio, jossa kerrottiin ulkomaalaisen halpatyövoiman erinomaisuudesta. He ovat nöyriä, ahkeria ja vähään tyytyväisiä. He tyytyvät niin vähään, että ohjelmassa esiintynyt firma joutui jo samana iltana Rakennusliiton jatkotoimenpiteiden kohteeksi. Palkat olivat alle kaikkien mahdollisten sopimusten eivätkä työolosuhteet vastanneet lain edellyttämää tasoa.

Virallisesti syyttävä sormi osoittaa työttömien lisäksi myös työssä olevia. He yhdessä ovat aiheuttaneet laman, työttömyyden ja kaiken muun pahan. Lapinlahden Linnut sen näyttivät jo kauan sitten:

EDIT 12.5.2017 klo 12.30: Poistettu työmarkkinatukilaskelma asian kannalta tarpeettomana ja korvattu se tuen bruttosummalla ja ennakonpidätysprosentilla.