Otetaan, annetaan ja tilastoidaan

-Oppositio on virheellisesti kertonut aktiivimallin olevan puhdas työttömyysturvan leikkaus. Aktiivimalli on suunniteltu kustannusneutraaliksi eli se ei lisää tai vähennä työttömyysturvamenoja. Keskustelussa unohtuu jatkuvasti, että samassa yhteydessä työttömyysjakson alun työttömyysturvaa hiukan nostettiin.

Näin kertoo työministeri Jari Lindström työttömyysturvan aktiivimallia puolustavassa MTV:n nettikolumnissaan. Hän unohtaa kertoa mikä tuo työttömyysjakson alun tuen korotus on, mutta sehän on helppo muistaa. Viime vuoden alusta tuetonta eli ns. omavastuuaikaa lisättiin viidestä päivästä seitsemään päivään. Nyt sama hallitus jalomielisesti antaa ne vuosi sitten pois ottamansa päivät takaisin eli lyhentää omavastuuaikaa seitsemästä päivästä takaisin viiteen.

Ottaja ja antaja, kananpaskan kantaja, rallatettiin lapsena.

Unohtaa Lindström pari muutakin asiaa. Hänen mielestään vihervasemmisto on tekopyhää vastustaessaan aktiivimallia mm. sillä perustella, että Te-toimistojen henkilöstö on alimitoitettua hoitamaan aktiivimallia, koska juuri vihervasemmisto vähensi Te-toimistojen henkilöstöä. Lindström ei muistanut kertoa, että viime vaalikaudella meillä oli sekä Kataisen että Stubbin hallituksessa sellaisiakin vihervasemmistopuolueita kuin kokoomus, RKP ja kristillisdemokraatit.

Vihervasemmisto siis leikkasi, selvä tämä. Nyt pitää kuitenkin kysyä, että miksi ihmeessä tämä hallitus työntää tämän vähennetyn henkilöstön niskoille täysin uuden ja valtavasti työtä vaativan aktiivimallin? Eikö olisi ollut syytä varautua ennen kuin tapahtuu katastrofi?

Vastaus on hallitusohjelma. Sinne on kirjattu työllisyystavoitteeksi 72 prosenttia, ja se aiotaan saavuttaa hinnalla millä hyvänsä. Kun hallitus on epäonnistunut uusien työpaikkojen luomisessa, niin se on päättänyt kaunistaa tilastot. Kuten olen monesti kertonut, niin vuosi sitten aloitetut työttömien määräaikaishaastettelut ovat tilastojen siivousta. Ovat ne sitä ihan järkevälläkin tavalla, sillä tilastoista on saatu pois myös sinne kuulumattomat työllistyneet, eläköityneet ja kuolleet.

Lisäksi tilastoja yritettiin kaunistaa työnäytteellä ja työelämäkokeilulla, mutta se yritys taisi mennä kiville. Ainakaan en ole nähnyt missään mitään lukuja niillä työllistyneistä.

Mutta ei se mitään, tuumi hallitus, ja päätti tehdä radikaalin kauneusleikkauksen tilastoihin runnomalla läpi aktiivimallin. Kun työttömät velvoitetaan tekemään kolmen kuukauden aikana työtä 18 tuntia, niin tässä onnistuessaan he eivät enää olekaan tilastoissa työttömiä. Työlliseksi tilastoidaan jokainen, joka on tehnyt tutkimushaastetteluviikolla yhden tunnin työtä. Tilastointitavalla ei ole todellisen työllistymisen kanssa mitään tekemistä, mutta se on kansainvälisesti käytössä oleva. Eri maiden tilastot ovat vertailukelpoisia, kun ne kaikki valehtelevat samalla tavalla.

Tilastot kaunistetaan näillä valetyöllisillä ja simsalabim, hallitusohjelman tavoitteena oleva 72 prosentin työllisyysaste saadaan ehkä toteutettua. Siinä sivussa leikkautuu työttömien enemmistön tuki, mutta aktiivimallihan on ministerin mukaan kustannusneutraali. Niin onkin, sillä tuesta leikattu osa joudutaan hakemaan toimeentulotukena.

Palkattoman työn lyhyt sanasto

Onko totta, että tämän vuoden alusta työharjoittelua ei voi olla firmassa enempää kuin kuukausi? Jos näin on, ihmisten olisi hyvä tietää.

Tämä kysymys pisti miettimään palkattoman työn eri nimiä. Rakkaalla lapsella on monta nimeä, mutta nimiviidakko on hämmentävä. Lisäksi virallisia nimikkeitä käytetään väärin ja sekaisin. Hämmennystä lisää se, että puhuttiinpa mistä tahansa palkattomasta työstä, niin aina puhutaan työllistämisestä. Se saa asiasta mitään tietämättömän automaattisesti ajattelemaan, että kyse on palkkatyöstä. Hän närkästyy ja moittii työttömiä laiskoiksi, kun työ ei kelpaa. Tätä ajattelua lietsovat palkatonta työtä tarjoavat työnantajat, jotka pitävät itseään hyväntekijöinä. Heitä ilmestyy vähän väliä julkisuuteen ihmettelemään rekrytoinnin vaikeutta.

Työharjoittelu, työelämävalmennus, työkokeilu, kuntouttava työtoiminta, työnäyte ja rekrytointikokeilu. Avataanpa nämä käsitteet.

Työharjoittelua ei virallisesti ole olemassakaan, vaikka työnantajat sillä nimikkeellä palkattomia työntekijöitä hakevatkin. Työttömiä ja työllistämistä koskeva lainsäädäntö ei sanaa kuitenkaan tunne. Ei tunne myöskään työelämävalmennusta. Työharjoittelu ja työelämävalmennus yhdistettiin jo 1.1.2013 työkokeiluksi.

Työkokeilu saa kestää enintään 12 kuukautta kerrallaan, mutta samalla työnantajalla enintään 6 kk. Sen tavoitteena on selvittää, kiinnostaako ala tai ammatti tai onko jokin tietty ala tai ammatti mahdollinen. Sen tavoitteena ei ole selvittää, sopiiko työkokeilija työnantajan tarkoituksiin. Siitä voitte lukea lisää täältä.

Kuntouttava työtoiminta on sosiaalipalvelua, joka tarkoitus on parantaa elämänhallintaa ja palauttaa työkykyä. Tervettä ja työkykyistä henkilöä ei saa ohjata kuntouttavaan työtoimintaan, eikä kuntouttavaa työtoimintaa saa käyttää myöskään kunnan säästökeinona. Kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä vastaa kunta. Kunta vapautuu työmarkkinatuen maksuosuudesta kuntouttavassa työtoiminnassa olevan osalta ja saa lisäksi valtiolta 10,09 euroa/kuntoutettava/päivä, joten tämä on houkutellut käytännössä kaikki kunnat rikkomaan lakia jollain tavalla. Kunnissa pitäisi lukea ääneen tämä sosiaali- ja terveysministeriön kirje pari kertaa kuukaudessa, jotta asia pysyisi mielessä.

Työnäyte oli se työministeri Jari Lindströmin esittelemä uusi palkattoman työn malli, jonka piti alkuperäisen suunnitelman mukaan kestää 3-4 kuukautta. Eduskunnalle annetussa lakiesityksessä aika kuitenkin lyheni yhdeksi kuukaudeksi ja nimi muuttui rekrytointikokeiluksi.

Näin päästiin mutkan kautta vastaamaan alussa esitettyyn kysymykseen. Työkokeilu kestää edelleen enintään 12 kuukautta ja saman työnantajan palveluksessa enintään 6 kuukautta. Rekrytointikokeilu kestää yhden kuukauden.

Joskus sitä vain miettii, että miksi on nähty näin paljon aikaa ja vaivaa terminolgian hämmentämiseksi. Ihan hyvin voitaisiin puhua palkatta teetettävästä työstä, koska siitähän näissä kaikissa on kysymys.

 

 

Orjakokeilu

Kun ministeri Jari Lindström esitteli ensimmäisen kerran ehdotuksen työnäytteestä, niin sitä pidettiin ihan yleisesti pelkkänä uutena keinona teettää palkatonta työtä. Koska työnäyte ei näyttänyt hyvältä, niin sen nimeä muutettiin ja nyt hallitus esittää sitä nimellä rekrytointikokeilu.

Se ei ole niitä työttömyysetuudella ja yhdeksän euron kulukorvauksella tehtäviä töitä, vaan vielä pahempaa. Sitä tehdään enintään kuukauden ajan saman työnantajan palveluksessa pelkällä työttömyysetuudella. Se on kuin työkokeilua ”eräin poikkeuksin” ja siitä kerrotaan hallituksen esityksessä sivuilla 41-42 mm. näin:

Työkokeilun käyttötarkoitusta laajennettaisiin väliaikaisesti. Työkokeilua olisi mahdollista käyttää lyhytkestoisesti soveltuvuuden arvioimiseksi ennen työsopimuksen tekemistä. Soveltuvuuden arvioimiseksi järjestettävästä työkokeilusta käytettäisiin nimeä rekrytointikokeilu. Rekrytointikokeilu olisi tarkoitettu työnhaun tueksi erityisesti sellaisille työttömille työnhakijoille, joiden ammatillinen osaaminen ja yleiset työmarkkinavalmiudet ovat kunnossa. Kokeilun avulla kokeilun järjestäjällä olisi mahdollista arvioida potentiaalisen työntekijän soveltuvuutta tarjolla olevaan tehtävään ja työyhteisöön. Rekrytointikokeilulla pyrittäisiin alentamaan työnantajien kynnystä työttömän työnhakijan palkkaamiseen.

Koska kyseessä on ”vapaaehtoinen” palvelu, niin rekrytointikokeiluun osallistumisesta ei makseta mitään, ei edes sitä yhdeksän euron kulukorvausta. Silloin työtä tehdään pahimmassa tapauksessa pelkällä toimeentulotuella. Sitä tarkoittavat jäljempänä olevat sanat työttömyysetuuden maksamisen esteet eivät väistyisi

Se ei myöskään lyhennä mahdollisesti karenssin lisäksi asetettua työssäolovelvoitetta. Se ei anna yhtään mitään muuta kuin palkattoman työn tekemistä.

Rekrytointikokeilua ei pidettäisi työttömyysturvalakia sovellettaessa työllistymistä edistävänä palveluna. Rekrytointikokeilun ajalta kokeiluun osallistuvalle maksettaisiin työttömyyden perusteella sitä työttömyysetuutta, jota henkilö saisi työttömänä ollessaan. Koska rekrytointikokeilu ei olisi työttömyysturvalaissa tarkoitettu työllistymistä edistävä palvelu, sen ajalta ei maksettaisi korotettua työttömyysetuutta palveluun osallistumisen perusteella, työttömyysetuuden maksamisen esteet eivät väistyisi, eikä palvelua voitaisi lukea mukaan työssäolovelvoitteeseen.

Koska työnhakijalla ei olisi velvollisuutta osallistua rekrytointikokeiluun työttömyysetuuden saamisen edellytyksenä, sen ajalta ei maksettaisi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 9 luvussa tarkoitettua kulukorvasta. Työ- ja elinkeinotoimisto ei voisi myöskään myöntää korvausta rekrytointikokeiluun hakeutumisesta aiheutuvista matka- ja yöpymiskustannuksista.

Rekrytointikokeilu on siis vapaaehtoinen, mutta se kokeilussa oleva ei kerran siihen ruvettuaan voi jättää sitä kesken. Se oikeus on vain työnantajalla ja TE-toimistolla:

Työ- ja elinkeinotoimisto ja kokeilun järjestäjä voisivat purkaa rekrytointikokeilua koskevan sopimuksen ilmoittamalla siitä kirjallisesti muille osapuolille. Jos rekrytointikokeilu ei johtaisi työllistymiseen kokeilun järjestäjän palvelukseen, kokeilun järjestäjän olisi annettava työ- ja elinkeinotoimistolle tieto siitä, mistä syystä työsuhdetta ei syntynyt.

Rekrytointikoulutus on vapaaehtoinen vain aloitusvaiheessa. Kun siihen on kerran ruvennut, niin siinä on viisainta pysyä olipa se rekrytointipaikka millainen tahansa. Kesken ei pääse pois. Lakiesitys antaa keskeyttämismahdollisuuden vain työnantajalle ja TE-toimistolle, mutta jättää kertomatta mitä kesken jättävälle työntekijälle tapahtuu.

Veikkaan, että hän saa karenssia. Sitä pistää epäilemään työnantajalle asetettu velvollisuus kertoa keskeyttämisen syy. Harva työnantaja kertonee syyn olevan itsessään.

Saa nähdä kuinka moni laittaa nimenä tällaiseen kuukauden mittaiseen orjakokeilusopimukseen.

Höpsistit vallassa

Klassisessa Carl Barksin Aku Ankka-tarinassa Aku hurahti höpsismiin.

höpsism

Höpsismihän on sitä, että kaikki tärkeät ratkaisut tehdään heittämällä kolikolla kruunaa ja klaavaa. Tämän päivän uutisten perusteella näyttää siltä, että hallitukseen ja eduskuntaan on pesiytynyt paljon höpsistejä.

Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner on vaikeuksissa estettyään omistajaohjauksella vahingonkorvauskanteen nostamisen Finavian entistä hallitusta vastaan. Höpsistinä hän heitti kolikkoa kahden vaihtoehdon välillä. Toinen oli myöntää virhe ja kantaa seuraukset, toinen vastahyökkäykseen käyminen. Kolikko näytti vastahyökkäystä, joten Berner päätti syyttää edellisiä omistajaohjausministereitä Merja Kyllöstä ja Paula Risikkoa. Berner itse on viattomana vain saanut kätensä likaisiksi yrittäessään selvittää heidän aiheuttamaansa sotkua.

Toinen päivän höpsisti on työ- oikeusministeri Jari Lindström. Jokin aika sitten hän esitteli uuden palkattoman työn eli työnäytteen antamisen. Ilmeisesti hänelle on saatu kerrottua, että työnäytettä vastaava työkokeilu on ollut jo kauan olemassa eikä työnäyte toisi mitään uutta. Lisäksi monet palkansaajajärjestöt asettivat Lindströmin perääntymisen kilpailukykysopimuksen ehdoksi.

Aitona höpsistinä Lindström heitti kolikkoa kahden vaihtoehdon välillä. Toinen oli erehdyksen myöntäminen ja toinen hölmöilyn selittäminen suureksi voitoksi. Kolikko näytti, että asia pitää selittää ratkaisevaksi voitoksi ja työnäyte sisällytetään työkokeiluun. Mitään uutta ei tule, vaan palkaton työ on edelleen palkatonta työtä, jota työkokeilun jossain vaiheessa ruvetaan sanomaan työnäytteeksi. Sitten palkaton työntekijä potkaistaan ulos ja otetaan uusi tilalle, mutta ministeri on pelastanut kasvonsa.

Kolmas höpsisti on kansanedustaja Teuvo Hakkarainen, joka jostain käsittämättömästä syystä valittiin Ylen tulevaisuutta pohtivaan parlamentaariseen työryhmään. Hän on julkisesti sanonut, että ei lue lehtiä eikä katso televisiota ja kehunut netin roskajulkaisu MV:tä. Hän on siis täydellinen höpsisti, joka ei tiedä mistään mitään, vaan luottaa sokeasti kolikon heittämiseen.

Tosin hän ei heitä kolikkoa, vaan arpakuutiota. Sen sivuihin on kirjoitettu vaihtoehdoiksi monikulttuurisuus, vihervasemmisto, suvakkihuorat, maahanmuuttajat, ruotsinkieliset ja SPR:n vapaaehtoishuorat. Ylen rahoituksen leikkaushalujaan perustellakseen hän heitti kuutiota kaksi kertaa ja sai vastaukseksi monikulttuurisuuden ja ruotsinkieliset. Sitten hän ryntäsi antamaan lausunnon höpsisimin antaman erehtymättömän neuvon pohjalta.

höpsismi

Näin tapahtuisi, jos eläisimme Aku Ankka-todellisuutta. Ikävä kyllä elämme Pahkasika-todellisuutta, jossa vallanpitäjiä on mahdotonta parodioida, koska he tekevät sen itse paljon paremmin. Siinä todellisuudessa Berner on oikeasti häikäilemätön toisten syyttelijä ja Lindström palkattomien työmarkkinoiden nykytilasta tietämätön. Hakkarainen on oikeasti mistään mitään tietämätön.

Siinä todellisuudessa Strömsö korvattaneen Sahurin tarinatunnilla, jossa Hakkarainen sahustauolla tarinoi vaikkapa tällaisia:

t-hakkarainen-mv

Oikeudettomat

Saksa on työllistänyt maahan tulleita turvapaikanhakijoita yhden euron tuntipalkalla. Sekä Saksa että turvapaikanhakijat ovat tyytyväisiä.

Saksalaiset ovat antaneet töiksi esimerkiksi polkupyörien korjaamista, kasvien istuttamista ja katujen lakaisua. Työpaikkoja kutsutaan trampoliinityöpaikoiksi.

Tämä malli pitää kopioida heti Suomeen.

Näin hehkuttaa Talouselämä-lehdessä Henrik Muukkonen. Hän vaatii, että meillä trampoliinityö pitäisi ottaa vielä laajemmin käyttöön ja soveltaa sitä turvapaikanhakijoiden lisäksi ilman kesätöitä jääneisiin koululaisiin ja ”työelämän ulkopuolella oleviin” eli käytännössä työttömiin.

Muukkonen ei selvästikään tiedä, että meillä on jo kauan ollut vastaava järjestelmä, mutta sitä ei kutsuta trampoliinityöksi. Se on työkokeilua ja kuntouttavaa työtoimintaa. Niissä työttömät tekevät juuri niitä trampoliinitöitä, mutta eivät koskaan pomppaa normaaliin työelämään. Pomppiminen jatkuu vuosikausia ja keskeytyy vain pomppijan pudotessa trampoliinilta karenssiin.

Päiväpalkka on yhdeksän euroa eikä se vähennä työttömän etuuksia, vaan jokainen ansaittu euro jää työntekijälle. Tosin ne ansiot eivät riitä edes päivän ruokaan, mutta sehän ei näitä palkatonta työtä ihailevia häiritse.

Ihan sama pomppiminen odottaa kaikkia oleskeluluvan saaneita turvapaikanhakijoitakin, joten eivät he mitään uutta nimitystä palkattomalle työlleen tarvitse. Paitsi ehkä siinä tapauksessa, että ruvetaan puhumaan ihan reilusti ulkomaalaisista, laadukkaista orjista jonkinlaisena eliittituotteena vastapainoksi kotimaisille orjille. Heitähän on jo kauan moitittu täysin kelvottomiksi sohvillamakaajiksi.

Palkattomalle työlle jaksetaan kehitellä koko ajan uusia nimiä. Hallitus esittteli jo työnäytteen ja nyt ujutetaan tietoisuuteen trampoliinityötä. Ihan kaikkien palkattomien töiden ainoa tarkoitus on saada ilmaista työvoimaa, jonka elämisen valtio kustantaa. Työttömät näyttävät menettäneen ihmisarvonsa jo kauan sitten ja he ovat vain pakottamalla patisteltavaa laumaa.

Heillä ei myöskään ole yksityisyyden suojaa samalla tavalla kuin muilla. Tietoja työttömistä kirjataan monialaisen yhteispalvelun rekisteriin yhden vuoden työttömyyden jälkeen. Sinne kirjataan yksityiskohtaisia tietoja työttömän sosiaalisesta tilanteesta, terveydentilasta sekä työ- ja toimintakyvystä. Rekisterin käyttöoikeudet ovat erittäin laajat eli käytännössä kuka tahansa työttömien kanssa työskentelevä sosiaali-, terveys- ja työvoimaviranomainen pääsee niitä katselemaan, vaikka kyseinen työtön ei ole edes hänen asiakkaansa. Näistä katseluista ei jää jälkiä lokitiedostoihin, joten kukaan ei tiedä kuka niitä on uteliaisuuttaan kurkkinut. Asialla voi olla entinen puoliso, utelias naapuri tai muuten vain juorukello.

Kun on kyse työttömistä, niin sellainen pikkujuttu kuin yksityisyyden suoja unohtuu.

Tästä asiasta on kansanedustaja Anna Kontula tehnyt kirjallisen kysymyksen.

Meillä on siis ihmisryhmä, jonka yksityisyyden suoja ei ole samalla tasolla kuin muiden. Tämä ihmisryhmä pakotetaan sanktioilla uhaten palkattomiin töihin, joille keksitään kilpaa uusia nimiä häivyttämään se tosiasia, että työstä ei ole aikomustakaan maksaa palkkaa. Tätä ihmisryhmää ollaan koko ajan muuttamassa epäihmisiksi, joilla ei tarvitse olla samaa oikeusturvaa kuin työtä tekevillä.

Ei varmaan mene enää kauan, kun tätä oikeudetonta ihmisryhmää ruvetaan kokoamaan työleireille.