Hutiloinnin parsintaa

Viime torstaina kerroin, että työttömyysturvan aktiivimallista säädettäessä unohdettiin säätää sen vaikutuksesta toimeentulotukeen. Samaa kyseli myös Sosten erityisasiantuntija Anna Järvinen. Koska toimeentulotukilakia ei muutettu aktiivimallin edellyttämällä tavalla, niin lain noudattaminen olisi johtanut toimeentulotuen alentamiseen niiltä tukea saavilta, jotka eivät täytä aktiivimallin edellytyksiä. Kyseessä olisi ollut toimeentulotukilain mukainen seuraamus työvoimapoliittisen velvoitteen laiminlyömisestä.

Koska asia unohtui lakia säädettäessä ja koska sen perään on kyselty, on sosiaali- ja terveysministeriö nyt linjannut, että aktiivimallin velvoitteiden laiminlyöminen ei johda toimeentulotuen alentamiseen. Tämä tarkoittaa sitä, että jos toimeentulotukea saava työtön ei saa kolmen kuukauden aikana palkkatyötä 18 tunnin ajaksi, ei ansaitse yrittäjänä määrättyä summaa tai ei mahdu työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin, niin hänen toimeentulotukeaan ei leikata.

Tämä on ainoa järkevä ratkaisu, ja se olisi pitänyt ottaa huomioon jo lakia säädettäessä. Parempi kuitenkin edes myöhässä, mutta muutama asia tässä askarruttaa vieläkin.

Entäpä sellainen tilanne, että työttömälle tarjotaan selkeästi yksilöityä työtä alle aktiivimallin edellyttämällä, työssäoloehdon täyttävällä palkalla eli alle 6,91 euron tuntipalkalla? Onko työ otettava vastaan sillä uhalla, että toimeentulotukea leikataan? Tai tilanne, jossa palkka täyttää aktiivimallin ehdon, mutta työtön ei voi vaikkapa päivähoito-ongelmien takia ottaa työtä vastaan? Tällaisia tapauksia tulee varmasti, sillä monet kunnat ovat rajoittaneet päivähoito-oikeutta työttömien vanhempien lapsisilta, eivätkä pysty järjestämään hoitoa muutaman satunnaisen tunnin ajaksi.

Nykyisen laintulkinnan mukaan molemmat tapaukset ovat työstä kieltäytymisiä, jotka johtavat tuen alennukseen. Ministeriön uuden linjauksen mukaan on selvää, että tukea ei alenneta, jos työtä ei saa ollenkaan. Sitä minä en tiedä miten suhtaudutaan näihin rajatapauksiin.

Toimeentulotuen alentaminen koskee vastaisuudessakin vain tilanteita, jossa työtön jättää Te-toimiston antaman yksilöidyn velvoitteen täyttämättä ja saa sen vuoksi karenssin, sanotaan tuossa ylemmäksi linkittämässäni Taloussanomien uutisessa. Tarjottu työ on aina yksilöity velvoite, jonka laiminlyönnistä seuraa karenssi ja mahdollinen toimeentulotuen alennus.

Tällaisiin ongelmiin törmätään, kun hutiloiden tehtyä lakia paikataan kiireessä laadituilla ministeriön ohjeilla. Ne ohjeetkin ovat vain ohjeita, joille voi haluttaessa viitata kintaalla. Syksyllä 2014 puhuttiin kovasti kuntouttavan työtoiminnan epäkohdista, ja myönnän olevani yksi asiasta eniten puhuneita. Julkinen keskustelu sai ministeriön laatimaan ohjekirjeen, jossa korostettiin kuntouttavan työtoiminnan olevan sosiaalipalvelua, johon ei saa laittaa työkykyisiä, jolla ei saa korvata palkkatyötä eikä vääristää kilpailua. Ihan samaa painotti myös silloinen sosiaali- ja terveysminsteri Laura Räty julkisuudessa.

Kuinkas kävi? Loppuiko työkykyisten sijoittaminen kuntouttavaan työtoimintaan, loppuiko palkkatyön korvaaminen ja kilpailukiellon kiertäminen? Ei loppunut. Ei tapahtunut yhtään mitään. Kunnat ovat jatkaneet ihan samalla tavalla kuin ennenkin, eivätkä valvontaviranomaiset ole löytäneet minkäänlaisia virheitä niiden toiminnasta. Jos joku on kunnilta kysellyt tuon ohjekirjeen noudattamisen perään, niin sitä ei joko ole nähty tai sitten sen sanotaan olevan vain yleisluonteinen kirjelmä, joka ei ole velvoittava laintulkinaohje.

Saa nähdä miten Kela nyt rupeaa soveltamaan tätä aktiivimallia koskevaa ohjetta. Jos toimeentulotuki olisi edelleen kuntien vastuullla, niin monessa kunnassa ohje katoaisi. Ehkä Kela ottaa ohjeen vakavasti.Huhtikuussa ollaan tässäkin asiassa viisaampia.

 

 

 

Unelmapolku

– Kannustan yrittäjiä tarttumaan tähän tilaisuuteen. Reilun sadan euron kuukausipanostuksella on nyt mahdollista palkata työtön henkilö tekemään jotain yrityksen kannalta tarpeellista työtä kuuden tunnin ajaksi kuukaudessa. Kohteita varmasti löytyy jokaisesta yrityksestä. Työttömälle nämä lyhyetkin pestit voivat merkitä unelmaduuniin vievän polun aukeamista.

Näin hehkuttaa pääministeri Juha Sipilä työttömyysturvan aktiivimallia. Sipilä on hyvä esimerkki Ylen kyselystä, jonka mukaan eniten aktiivimallin kannattajia on niissä, jotka eivät tunne sen sisältöä lainkaan. Lisäksi Sipilä on osoittanut harvinaisen huonoa johtajuutta ja psykologista silmää. Hän aloitti haukkumalla lampaiksi ne yrittäjät, jotka eivät pysty pätkätyöllistämään aktiivimallin mukaisesti. Nyt hän yrittää korjata tilannetta mielistelemällä ja maalailemalla yrityksille ja työttömille loistavaa tulevaisuutta kolmen kuukauden aikana tehtävillä 18 tunnin pätkätöillä.

Sipilä ei ymmärrä, että eivät yritykset palkkaa työntekijöitä miellyttääkseen pääministeriä ja auttaakseen häntä saavuttamaan hallituksen työllisyystavoitteen. Ne palkkaavat vain tarpeeseensa. Lisäksi on olemassa sellaisia lain vaatimia pikkuseikkoja kuin työturvallisuus ja työhön perehdyttäminen. Ketä tahansa ei voi laittaa tekemään mitä tahansa kylmiltään. Jos kuukauden sisällä työtunteja tehdään kuusi, niin monessa paikassa menee helposti pari kuukautta pelkkään perehdyttämiseen. Lisäksi perehdyttämiseen tarvitaan kokeneen työntekijän työpanosta.

Löytyyhän niitä tietysti sellaisiakin töitä, joissa ei tarvitse osata mitään. Työttömän voi palkata vaikka keittämään kahvia, mutta ei kukaan yrittäjä sellaista hyväntekeväisyyttä harrasta maksamalla siitä 6,91 euroa tunnilta. Sen verran edellyttää aktiivimalliin otettu työssäoloehdon täyttävä palkka.

Samaan aikaan kun päämisteri puhuu läpiä päähänsä, ovat aktiivimallin kannattajat huomanneet mallissa merkittävän putteen. Aktiivimallin leikkausta voi paikata toimeentulotuella. Tämäkin asia on näköjään jäänyt epäselväksi vain niille, jotka tietävät aktiivimallista vähiten. Jokainen asioita vähänkään tunteva on tajunnut tämän koko ajan. Luultavasti tämä merkittävä puute korjataan sitten, kun hallitus rupeaa viilaamaan lakia. Pitäähän kaikkein köyhimmiltä voida leikata.

Minä kerroin viime torstaina. että jo nykyinen lainsäädäntö mahdollistaa toimeentulotukea saavan pakottamisen ottamaan vastaan työtä alle työssäoloehdon jäävällä palkalla:

”Ajatellaanpa nyt sellainen tilanne, että työttömyysetuutta ja toimeentulotukea saavalle tarjotaan puhelinmyyjän työtä, josta saatava palkka ei täytä aktiivisuusehtoa. Työttömän on silti otettava työ vastaan sillä uhalla, että hänen toimeentulotukeaan leikataan. Silti työ ei täytä aktiivimallin vaatimuksia, joten joka tapauksessa hänen työttömyysetuuttaan leikataan. Tekipä työtön niin tai näin, niin aina leikataan jostain.”

Kun tämä selviää myös hallitukselle ja lainvalmistelijoille, niin sitten tämä Sipilän maalailema polku kohti unelmatyöpaikkaa alkaa hahmottua.

Se tarkoittaa vastikkeellista sosiaaliturvaa eli työn tekemistä pelkällä sosiaalituella. Normaalissa kielenkäytössä tämä olisi orjatyötä, mutta hallituksen uusiokielessä se on unelmatyötä ihan samalla tavalla kuin kepin antaminen tukia leikkaamalla on aktivointia.

Sitten orjat ovat halvempia kuin koskaan, kun ei tarvitse maksaa edes sitä reilua satasta.

 

 

 

 

Lammaslauman pääministeri

-Pidän meitä suomalaisia, joilla menee paremmin tai yrityksiä ja työnantajia kyllä lampaina, jos emme löydä 200 000 ihmiselle joka toinen viikko kolmen tunnin työjaksoa.

Näin puolusti pääministeri Juha Sipilä eilen pääministerin haastattelutunnilla työttömyysturvan aktiivimallia. Samalla hän syyllisti jo valmiiksi yritykset, työnantajat ja kaikki suomalaiset aktiivimallin tulevasta epäonnistumisesta. Sipilä toisti myös tuttua hölynpölyä siitä, että itse asiassa aktiivimalli tuo lisää tukia valtaosalle työttömistä. Omavastuupäivät laskevat seitsemästä viiteen, ja tämä vastaa hänen mukaansa mahdollista 4,65 prosentin alenemaa.

Muistutetaan vielä kerran, että omavastuupäivien väheneminen kahdella vaikuttaa vain työttömyyden alussa, ei muulloin. Leikkaus sen sijaan toistuu jatkuvasti kolmen kuukauden välein, jos työtön ei onnistu täyttämään aktiivisuusehtoa. Lisäksi kyseessä ovat juuri samat kaksi päivää, jotka tämä sama hallitus lisäsi omavastuuaikaan vuosi sitten. Muistutetaan vielä siitäkin, että SAK:n pääekonomisti ei kannattanut päätetyn  kaltaista aktiivimallia, vaan aidosti kannustavampaa. Sitä ei kuitenkaan ollut edes tarjolla, vaan vaihtoehtoehtona olisi ollut kaikkien työttömyystukien suora leikkaus.

Tällainen päättäjien jatkuva älyllinen epärehellisyys ja kaikkien muiden syyllistäminen on ärsyttävää, rasittavaa ja turhauttavaa. Vaikka kuinka monta kertaa väärät tiedot oikaistaisiin, niin heti seuraavana päivänä joku poliitikko tulee toistamaan täsmälleen samat väärät tiedot totena.

Nyt on jo etukäteen löydetty syyllisiksi kaikki työnantajat, kaikki yritykset ja jopa kaikki suomalaiset, jotka eivät palkkaa työtöntä kolmessa kuukaudessa 18 tunnin ajaksi. Pääministeri kuitenkin jätti taas kertomatta, että mikä tahansa palkkaaminen ei käy. Pitää olla työssäoloehdon täyttävä palkkatyö, ja se edellyttää työsopimusta, palkan sivukulujen maksamista ja vähintään 6,91 euron tuntipalkkaa.

1930-luvun pula-aikana kulkumiehiä liikkui etsimässä mitä tahansa työtä millä tahansa palkalla. Siitä kirjoitti Pentti Haanpää monta novellia, joita suosittelen kaikille luettavaksi. Yksi irvokkaimista on Esa Kurkimaan elämys, jonka kolumnisti Yrjö Rautio nosti reilu viikko sitten onnistuneesti esille. Jotain samantapaista lienee nyt luvassa.

Virkamiehet ovat optimistisesti laskeneet, että aktiivimalli työllistää 8 000 työtöntä. Sitä ei kerrota mihin töihin ja miten pitkäksi ajaksi. Sitäkään ei kerrota, miksi kaikkien yli 300 000 työttömän tukia uhkaa alennus, jos hyötyjiä on näin vähän. Mutta kuten sanottu, niin pääministeri julistautuu aktiivimallin tulevaan epäonnistumiseen jo etukäteen syyttömäksi. Me kaikki muut olemme syyllisiä.

Aktiivimalli on jo ruvennut toimimaan. Epävarmuus lain tulkinnasta ja ristiriitaiset ohjeet ovat jo saaneet työttömiä jäämään pois vapaapalokuntien toiminnasta. Jos me suomalaiset olemme lampaita, niin siinä tapauksessa olemme valinneet pääministeriksemme kaikkein kovapäisimmän pässin.

 

 

Kuolleella hevosella ratsastamisen taito

-Ei tuo aktiivimalli niin pahalta vaikuta. Kolmen kuukauden jaksolla 18 työtuntia,  ja jos työtä ei löydy, niin voi ansaita yrittäjänä 241 euroa. Aina voi osallistua Te-toimiston uravalmennukseen, työkokeiluun tai omaehtoiseen opiskeluun ja saada vaihtelua elämään. Ja naapurin mummo saattaisi saada aidankorjaajan.

-Onko sinusta siis oikein, että työssä käyvän on tehtävä töitä vaadittuina aikoina varmaan 20-100 tuntia saadakseen saman rahan kuin työtön istuen kotona? Miksi alle 20 tuntia kolmessa kuukaudessa  on liikaa vaadittu?

Kun kirjoitettuaan aktiivimallista kymmeniä juttuja joutuu vieläkin tällaiseen keskusteluun, niin tekee mieli lyödä päätään pöydänkulmaan. On kuin yrittäisi turhaan selittää Kummelin sketsin ilmeettömälle tarjoilijalle maksaneensa kahvikupillisen tonnin setelillä. Kommentit kertovat, että asiasta ei tiedetä eikä halutakaan tietää mitään, vaan mennään pelkällä asenteella. Itsellä on työpaikka, joten työttömät ovat laiskoja elätettäviä.

Kootaan kuitenkin vielä kerran aktiivimallin suurimmat ongelmat:

Mikä tahansa aktiviteetti, kuten aktiivinen työnhaku, talkootyö tai vapaaehtoistyö ei kelpaa aktiivisuuden osoitukseksi. Pitää olla työssäoloehdon täyttävä palkkatyö, ja se edellyttää työsopimusta, palkan sivukulujen maksamista ja vähintään 6,91 euron tuntipalkkaa. Naapurin mummoa voi käydä auttamassa, mutta se ei ole lain tarkoittamaa aktiivisuutta. Pätkittäistenkin palkkatöiden tarjonta jakautuu maassa epätasaisesti, mutta laki ei ota sitä huomioon.

Te-toimiston kursseille eivät edes nyt mahdu kaikki halukkaat, mutta lisää resursseja ei ole luvassa.

Kuntouttava työtoiminta ja työkokeilu kelpaavat aktiivisuudeksi, mutta niissä tehdään työtä palkatta, eikä niitäkään paikkoja riitä kaikille.

Mikä tahansa omaehtoinen opiskelu ei käy, vaan sen pitä olla Te-toimiston hyväksymää ja työllistymistä edistävää.

Laki ei ota huomioon yksilöllisiä ja paikkakuntakohtaisia olosuhteita millään tavalla. Tästä huomautti jo perustuslakivaliokunta, mutta hallitus ei huomautuksesta piitannut.

Työtön saa ”kotona istumalla” 32,40 euroa päivässä työmarkinatukea. Siitä menee ennakonpidätystä 20 %. Kuinka moni 20-100 tuntia palkkatyötä tekevä saa yhtä vähän? Jostain syystä työttömyystuki käsitetään palkaksi olemisesta. Ei se ole, vaan se on se pieni rahasumma, jolla työtön on tarkoitus pitää hengissä sen aikaa, että hän löytää palkkatyötä. Jokainen työssä oleva maksaa palkastaan työttömyysvakuutusmaksua juuri työttömyyden varalle. Myös työttömät ovat maksaneet sitä ollessaan vielä työssä, joten saatu raha ei ole ilmaista. Työttömiä on karkeasti arvioiden 350 000 ja avoimia työpaikkoja noin 15 000. Tämä ei ole työttömien vika.

Työtön saa ansaita 300 euroa kuukaudessa sen vaikutamatta tukiin. Jokainen pätkä palkkatyötä keskeyttää tukien maksamisen siksi aikaa, että tulot on palkkakuiteilla selvitetty ja tuen määrä laskettu uudelleen. Se voi kestää jopa viikkoja, kun ensin on saatava ja toimitettava palkkakuitti, ja sen jälkeen on odoteltava tuen maksajan laskelmia ja päätöksiä.

Yrittäjäksi rupeava on vaarassa menettää tukensa kokonaan, sillä muutaman kuukauden jälkeen hänet voidaan varoittamatta todeta päätoimiseksi yrittäjäksi.

Ilman tietoja ajattelevan ajattelu on samaa kuin maamme hallituksella, ja se taas on pelkkää sen selittelyä, että kyllä kuolleella hevosella voi ratsastaa. Tämän kommentin kirjoitti blogin pitäaikainen kommentoija nimimerkki Rintsu, ja se ansaitsee tulla kerrotuksi kokonaan:

Kun huomaat ratsastavasi kuolleella hevosella, niin paras strategia on nousta satulasta.

Tämä dakota-intiaanien sanonta kertoo varsin hyvin viisaimman ratkaisun. Maamme hallitus ei ole sitä kuullut, vaan noudattaa konsulttien laatimaa luetteloa vaihtoehtoisista strategioista.

1. Hankimme vahvemman ruoskan.
2. Selitämme, että mikään hevonen ei voi olla niin kuollut, ettei sitä voisi vielä lyödä.
3. Parannamme kuolleen hevosen selässä istumisen laatustandardeja.
4. Käymme hevosen kanssa vuosittaisen kehityskeskustelun ja laskemme sen työtehovaatimuksia.
5. Vaihdamme ratsastajaa.
6. Ostamme ulkopuolista väkeä ratsastamaan kuolleella hevosella.
7. Teemme järjestelyjä siten, että kuollut hevonen joutuu toiselle osastolle.
8. Ostamme lisää jotain sellaista, jolla kuvittelemme saavamme kuolleen hevosen juoksemaan nopeammin.
9. Perustamme työpiirin analysoidaksemme kuolleen hevosen.
10. Etsimme konsultit todistamaan, että kuollut hevonen ei ole vielä täysin kuollut.
11. Yhtiöitämme kuolleen hevosen ja viemme sen jollain vetävällä nimellä pörssiin.
12. Perustamme harjoitteluosaston, jotta oppisimme ratsastamaan paremmin.
13. Käymme tutustumassa muihin paikkakuntiin ja maihin nähdäksemme miten siellä ratsastetaan kuolleilla hevosilla.
14. Liitämme yhteen monta kuollutta hevosta parantaaksemme niiden tiimityöskentelyä.
15. Perustamme kuollutta hevosta varten erillisen momentin.
16. Vapautamme lisää taloudellisia resursseja nostaaksemme kuolleen hevosen tulosta.
17. Muodostamme laaturyhmän löytääksemme kuolleelle hevoselle käyttöä.
18. Vertailemme erilaisia kuolleita hevosia.
19. Muutamme tulkintaa siitä, milloin hevonen on kuollut.
20. Järjestämme vastatutkimuksen, joka todistaa hevosen elävän.
21. Teemme powerpointin siitä, mitä hevonen osaisi, jos vielä eläisi.
22. Selitämme, että meidän hevosemme on kuollut paremmin, nopeammin ja halvemmin.
23. Toteamme, että myös kaikki muut ratsastavat kuolleilla hevosilla, joten tilanne on normaali.
24. Vetoamme maan tapaan ja sanomme, että näinhän me olemme aina ratsastaneet.

Rintsulle kiitos. Kaikille ilman mitään tietoa aktiivimallia puolustaville semmoinen vähäinen neuvo, että jos ette asiasta mitään tiedä, niin ymmärtäkää edes olla hiljaa sen aikaa, että hankitte tietoa. Mielipide ilman tietoa on tietysti mielipide, mutta ei sillä keskustelua käydä.

tonnin seteli

Kuva: Kummeli, Tonnin seteli.

Ikuinen leikkuri ja huutokauppakeisarit

”Jos uusi 65 päivän jakso on alkanut siten, että päivärahaan on tehty 4,65 prosentin alennus, alennuksen saa keskeytettyä vain kahden viikon kokoaikaisella työllä. Tämä aktiivisuusehto on ankarampi kuin alkuperäinen ehto. Jos sitä ei täytä, alennus jatkuu seuraavan 65 päivän jakson alkuun asti, jolloin tilannetta tarkastellaan uudelleen.”

Tällaisesta työttömyysturvan aktiivimalliin kätketystä ansasta kertoo Kela aktiivimallia ”kansantajuisesti” selittävässä Tutkimusblogissaan.

Siis hetkinen. Toivon tulkitsevani väärin, mutta minä tulkitsen tämän näin: Jos ja kun työtön ei saa tehtyä vaadittua 18 tunnin palkkatyötä kolmen kuukauden tarkastelujakson aikana, niin hänen tukeaan leikataan. Uusi jakso alkaa leikattuna. Leikkauksen voi keskeyttää kesken jakson vain kahden viikon työllä, ja siitä alkaa uusi jakso.

Mutta jos aktiivisuusehto 18 tuntia ei uudellakaan jaksolla täyty, niin seuraavakin jakso alkaa leikattuna, ja sen jakson päätyttyä tilannetta tarkastellaan taas uudelleen. Jos ehto ei vieläkään ole täyttynyt, niin taas leikataan. Leikkaus jatkuu niin kauan, kunnes työtön on tehnyt yhtäjaksoisesti palkkatyötä kaksi viikkoa tai onnistunut jonkin jakson aikana työllistymään 18 tunniksi. Tämä on nimeltään aktiivisuusehto, ja se muistuttaa kovasti työmarkkinatuessa olevaa työssäoloehtoa. Työssäoloehdossa kieltäytymiseksi katsottavan toiminnan takia joutuu olemaan tietyn ajan töissä saadakseen etuutensa takaisin. Tällä ehdolla laitettiin vuosina 2005-16 tuntematon määrä ihmisiä ikuiseen karenssiin, josta heidät armahdettiin vasta vuoden 2017 alussa.

Nyt on sitten aktiivimalliin sisällytetty ikuinen leikkuri. Jos työtön ei onnistu saamaan palkkatyötä edes kahdeksantoista tunnin ajaksi jakson aikana, niin miten hän joskus onnistuu saamaan sitä kahdeksi viikoksi yhtäjaksoisesti? Jos 18 tunnin ehto ei koskaan täyty, niin leikkaus jatkuu jakso jaksolta, ikuisesti. Ilmeisesti hallitus suuressa viisaudessaan on keksinyt, että kyllä sitä työtä saa, kun ruoskitaan työttömän selkänahkaa tarpeeksi kauan. En tiedä onko aktiivisuusehdon keksinyt työssäoloehdon aikoinaan keksinyt ilmeinen sadisti, mutta ainakin ajattelu on samanlaista.

Tällaisia asioita aktiivimallista paljastuu, mutta päättäjämme eivät vielä ole perehtyneet edes aktiivimallin alkeisiin. Näin voisi päätellä alkaneesta huutokaupasta, jossa hallituspuolueiden edustajat lupailevat kilpaa lisää mahdollisuuksia aktiivisuuden osoittamiseksi. He lupaavat talkootyön ja erilaisten vapaaehtoistöiden ottamista mukaan, vaikka heidän hyväksymänsä laki ei tällaista mahdollisuutta tunne.

Tästä voi päätellä, että kansanedustajilla tai edes ministereilla ei ole koko aikana ollut tietoa lain sisällöstä. Tätä aloin epäillä jo siinä vaiheessa, kun ministerit Mika Lintilä ja Kai Mykkänen kävivät televisiossa puhumassa läpiä päähänsä. Nyt tähän joukkoon on liittynyt myös eduskunnan varapuhemies Arto Satonen. He ovat huomanneet tehneensä kelvottoman lain ja vieläpä puhuneensa pehmoisia sen sisällöstä. Nyt on kiire yrittää lieventää asiaa ja lupailla lisää aktiivisuuden osoittamisen mahdollisuuksia. Ei ihme, että työministeri Jari Lindströmiä ottaa päähän tällainen huutokauppa.

Sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila ei ole koko aikana puhunut aktiivimallista mitään. Kun hänen olisi pitänyt esitellä asia eduskunnalle, hän oli savusaunassa. Nyt hän tulee esille sen verran, että ilmoittaa kieltäytyvänsä kaikesta julkisesta keskustelusta.

Enpä muista meillä ihan äsken olleen ministeriä, joka kieltäytyy kommentoimasta julkisesti asiaa, joka kuuluu hänen vastuulleen. Hän ei kommentoinut aktiivimallia ennen käsittelyä, ei sen aikana, eikä aio kommentoida edes jälkikäteen. Tästä voisi joku ruveta epäilemään, että ministeri on joko ylimielinen tai ei tiedä vastuullaan valmistellun lain sisällöstä mitään.

Joka päivä aktiivimallista löytyy jokin uusi valuvika tai kummallisuus. Kyllä tämä on nyt jo kuin se entisen alokkaan asento, joka ei korjaamalla parane, vaan pitää tehdä kokonaan uudelleen.