Palkkaa vai sosiaaliturvaa?

Ajatus vastikkeettoman palkan maksamisesta luopumisesta on varteenotettava. Yhteiskunnassamme on paljon tekemätöntä työtä ja työ on terapiaa. Tietenkin työn määrä on mukautettava saatavaan korvaukseen, mutta vastikkeettomasta rahan saamisesta olisi hyvä luopua. Tämä ei tietenkään saa koskea lapsia, sairaita ja vanhuksia.

Tällaisia kommentteja on näkynyt sosiaalisessa mediassa paljon sen jälkeen, kun Kelan uuden pääjohtajan haastattelu julkaistiin Suomen Kuvalehdessä ja sitä referoitiin laajasti muissa lehdissä.

Näin ajattelevat kansalaiset ovat varmaankin ihan vilpittömiä uskossaan, mutta kovin syvällisesti he eivät ole asiaan perehtyneet. Itse he kokevat oman asemansa turvatuksi ja heille työttömät näyttäytyvät yhtenäisenä joukkona ”niitä työttömiä”,  jotka ovat toimepiteiden kohteina ja jotka tarvitsevat palkatonta työtä terapiaksi. Muuten uhkaa syrjäytyminen, alkoholismi, masennus ja se surullisenkuuluisa kotisohva, jolla työtön lojuu.

Näin ajattelevat tekevät monta perusvirhettä. Pahin virhe on mieltää työttömyysturva ja yleensäkin sosiaaliturva ”palkaksi olemisesta”. Ne eivät ole palkkaa, vaan niiden avulla vaikeassa elämäntilanteessa olevaa ihmistä autetaan selviytymään. Jos työttömyysetuus rinnastetaan palkkaan, niin silloin pitää palkaksi katsoa myös eläkkeet, lapsilisät ja ihan kaikki rahana annettava sosiaaliturva. Johdonmukaisuuden nimissä niidenkin eteen on tehtävä jotain työksi katsottavaa.

Toinen virhe on nähdä ympärillään tekemätöntä työtä ja saada loistava ajatus panna työttömät tekemään sitä työtä palkatta. Ei tässä maassa työstä ole koskaan ollut puutetta eikä tule. Palkan maksajia meiltä puuttuu ja mitä enemmän teetetään palkatonta työtä, niin sitä harvinaisemmiksi maksuhalukkaatkin käyvät.

Kolmas virhe on on pitää työtä itseisarvona ja jopa terapiana. Terapia on hoitomuoto ja kyllä työkin voi olla terapiaa joissain tapauksissa. On kuitenkin suuri virhe määrätä terapiaa lääkkeeksi ihan kaikille työttömille, sillä suurin osa työttömistä ei tarvitse mitään muuta terapiaa kuin palkkatyötä. Ei heillä ole mitään sellaista fyysistä tai henkistä vammaa, joka vaatisi työterapiaa. Itsetunto-ongelma on monella se pahin vamma, mutta siihen on paras lääke palkkatyö. Palkatta teetettävä työ vain pahentaa ongelmaa.

Sosiaalietuuksia vastaan teetetty palkaton työ heikentää taloutta monella tavalla. Sitä tekevä ei saa palkkaa, hänelle ei kerry eläkettä eikä hänellä ole lomaoikeutta. Hän on täysin paarialuokkaa samassa työyhteisössä, jossa toisille maksetaan samasta työstä TES:n mukaista palkkaa.

Tämä ongelma tietysti korjaantuu sitä mukaa kuin palkaton työ yleistyy. Kun työntekijöitä saa ilmaiseksi, niin ei kannatakaan palkata ketään. Jos naapurifirma saa ilmaisia työntekijöitä, niin ei kenenkään kannata maksaa enää palkkaa ja antaa naapurille kilpailuetua.

Tämä toimii aikansa, mutta sitten molemmat firmat menevät nurin. Palkatta työskenteleviltä puuttuu ostovoimaa ja liikkeiden saranat ruostuvat kiinni asiakkaiden puutteesta. Kohta molemmat yrittäjät ovat työttöminä työnhakijoina ja heidät ohjataan johonkin kolmanteen firmaan palkattomaan työhön.

Kun seuraavan kerran tunnette moraalista ylemmyyttä ja haluatte patistaa työttömät tekemään palkonta työtä vaatimattomien tukiensa saamiseksi, niin ajatelkaapa kuitenkin hiukan pitemmälle. Jope Ruonansuun sanoin aatelkaapa ihan ite omalle kohalle.

 

Pääjohtajan visio

Ensi vuoden alussa Kelan pääjohtajana aloittava Elli Aaltonen haluaa Suomen Kuvalehden haastattelun mukaan muuttaa sosiaaliturvan vastikkelliseksi. Tätähän on rummutettu jo kauan, mutta nyt ollaan ilmeisesti siinä pisteessä, että moderni maailma kurkistaa ihan nurkan takaa. Siinä maailmassa kaikille ei riitä palkkatyötä eivätkä kaikki ole siihen edes kykeneviä, mutta kaikkien on siitä huolimatta tehtävä työtä. Jos ei muuta, niin sitä kuuluisaa risusavottaa.

Jos tuo linkki meni maksumuurin taakse, niin ei se mitään. Jutun otsikko kertoo oleellisen ja täydennän sitä muutamalla sitaatilla haastattelusta.

elli-a

Olen miettinyt paljon sitä, millaisessa maailmassa elämme. Että jos tämä onkin sellainen historiallinen hetki, jos olemmekin sellaisen uuden ja modernin maailman kynnyksellä, on the edge.

Käytännössä sosiaaliturvalokerosta poistuminen tarkoittaisi vastikkeettoman sosiaaliturvan, kuten vastikkeettoman työttömyysturvan, loppua. Työttömän tulisi tehdä päivärahansa eteen jotakin.

Kaikille töitä ei riitä eivätkä kaikki ole sitä kykeneväisiä tekemään, mutta Aaltosen mukaan ihmisillä on silti oltava mahdollisuus kokea osallisuutta. Työpajoja tai oppisopimusta voisi tarjota esimerkiksi julkinen sektori, jossa on ”paljon tekemätöntä työtä”. Sitä voisi Aaltosen ajatuksissa olla esimerkiksi ympäristöhuollossa – siis siinä kuuluisassa risusavotassa – sekä palvelusektorilla.

Siinäpä sitä onkin visiota kerrakseen.

Miksi meillä tosiaan on järjestelmä, joka maksaa ihmiselle olemisesta? Siis siitä, että hän on sattunut syntymään pohjoismaiseen hyvinvointivaltioon, jossa on ilman omaa syytään joutunut työttömäksi.  Yhtä hyvin voisi kysyä miksi meillä on järjestelmä, joka maksaa kenellekään työn tekemisestä, kun kaikki työt voisi teettää sosiaalietuutta vastaan. Tai miksi meillä on sosiaaliturvajärjestelmä ihan kaikkia ihmisiä varten, kun sen voisi kohdentaa vain etuoikeutetulle vähemmistölle? Nämä vastikkeellisen sosiaaliturvan kannattajat eivät koskaan vie ajatustaan tähän loogiseen loppuun asti. Tai vielä pitemmälle, lopulliseen ratkaisuun asti.

Työttömät ovat selkeästi heidän silmissään turhia suita ruokittaviksi ja hyvinvointiyhteiskunta on aikansa elänyt.

Työttömyys on tullut jäädäkseen ja sosiaaliturvajärjestelmä on tiukoilla. Suurituloiset eivät halua maksaa veroja ja heille annetaan veronkevennyksiä. Hyvätuloiset murisevat, että heidän pitää elättää työttömien joukot. Poliitikot ja tiedotusvälineet huutavat koko ajan, että työttömät ovat laiskoja ja lojuvat sohvalla ylenpalttisia tukia nauttien. Heidät pitää pakottaa työhön, mutta palkasta ei kukaan enää puhu mitään. Palkaksi riittää pelkkä työttömyysturva ja tämän pakkotyön sanotaan olevan työttömän etu. Hän saa kokea osallistuvansa yhteiskuntaan siellä räntäsateisessa risusavotassa.

Olemme tosiaan uuden maailman kynnyksellä, mutta ei se kovin moderni ole. Orjayhteiskunta keksittiin jo kauan sitten.

 

Orjakokeilu

Kun ministeri Jari Lindström esitteli ensimmäisen kerran ehdotuksen työnäytteestä, niin sitä pidettiin ihan yleisesti pelkkänä uutena keinona teettää palkatonta työtä. Koska työnäyte ei näyttänyt hyvältä, niin sen nimeä muutettiin ja nyt hallitus esittää sitä nimellä rekrytointikokeilu.

Se ei ole niitä työttömyysetuudella ja yhdeksän euron kulukorvauksella tehtäviä töitä, vaan vielä pahempaa. Sitä tehdään enintään kuukauden ajan saman työnantajan palveluksessa pelkällä työttömyysetuudella. Se on kuin työkokeilua ”eräin poikkeuksin” ja siitä kerrotaan hallituksen esityksessä sivuilla 41-42 mm. näin:

Työkokeilun käyttötarkoitusta laajennettaisiin väliaikaisesti. Työkokeilua olisi mahdollista käyttää lyhytkestoisesti soveltuvuuden arvioimiseksi ennen työsopimuksen tekemistä. Soveltuvuuden arvioimiseksi järjestettävästä työkokeilusta käytettäisiin nimeä rekrytointikokeilu. Rekrytointikokeilu olisi tarkoitettu työnhaun tueksi erityisesti sellaisille työttömille työnhakijoille, joiden ammatillinen osaaminen ja yleiset työmarkkinavalmiudet ovat kunnossa. Kokeilun avulla kokeilun järjestäjällä olisi mahdollista arvioida potentiaalisen työntekijän soveltuvuutta tarjolla olevaan tehtävään ja työyhteisöön. Rekrytointikokeilulla pyrittäisiin alentamaan työnantajien kynnystä työttömän työnhakijan palkkaamiseen.

Koska kyseessä on ”vapaaehtoinen” palvelu, niin rekrytointikokeiluun osallistumisesta ei makseta mitään, ei edes sitä yhdeksän euron kulukorvausta. Silloin työtä tehdään pahimmassa tapauksessa pelkällä toimeentulotuella. Sitä tarkoittavat jäljempänä olevat sanat työttömyysetuuden maksamisen esteet eivät väistyisi

Se ei myöskään lyhennä mahdollisesti karenssin lisäksi asetettua työssäolovelvoitetta. Se ei anna yhtään mitään muuta kuin palkattoman työn tekemistä.

Rekrytointikokeilua ei pidettäisi työttömyysturvalakia sovellettaessa työllistymistä edistävänä palveluna. Rekrytointikokeilun ajalta kokeiluun osallistuvalle maksettaisiin työttömyyden perusteella sitä työttömyysetuutta, jota henkilö saisi työttömänä ollessaan. Koska rekrytointikokeilu ei olisi työttömyysturvalaissa tarkoitettu työllistymistä edistävä palvelu, sen ajalta ei maksettaisi korotettua työttömyysetuutta palveluun osallistumisen perusteella, työttömyysetuuden maksamisen esteet eivät väistyisi, eikä palvelua voitaisi lukea mukaan työssäolovelvoitteeseen.

Koska työnhakijalla ei olisi velvollisuutta osallistua rekrytointikokeiluun työttömyysetuuden saamisen edellytyksenä, sen ajalta ei maksettaisi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 9 luvussa tarkoitettua kulukorvasta. Työ- ja elinkeinotoimisto ei voisi myöskään myöntää korvausta rekrytointikokeiluun hakeutumisesta aiheutuvista matka- ja yöpymiskustannuksista.

Rekrytointikokeilu on siis vapaaehtoinen, mutta se kokeilussa oleva ei kerran siihen ruvettuaan voi jättää sitä kesken. Se oikeus on vain työnantajalla ja TE-toimistolla:

Työ- ja elinkeinotoimisto ja kokeilun järjestäjä voisivat purkaa rekrytointikokeilua koskevan sopimuksen ilmoittamalla siitä kirjallisesti muille osapuolille. Jos rekrytointikokeilu ei johtaisi työllistymiseen kokeilun järjestäjän palvelukseen, kokeilun järjestäjän olisi annettava työ- ja elinkeinotoimistolle tieto siitä, mistä syystä työsuhdetta ei syntynyt.

Rekrytointikoulutus on vapaaehtoinen vain aloitusvaiheessa. Kun siihen on kerran ruvennut, niin siinä on viisainta pysyä olipa se rekrytointipaikka millainen tahansa. Kesken ei pääse pois. Lakiesitys antaa keskeyttämismahdollisuuden vain työnantajalle ja TE-toimistolle, mutta jättää kertomatta mitä kesken jättävälle työntekijälle tapahtuu.

Veikkaan, että hän saa karenssia. Sitä pistää epäilemään työnantajalle asetettu velvollisuus kertoa keskeyttämisen syy. Harva työnantaja kertonee syyn olevan itsessään.

Saa nähdä kuinka moni laittaa nimenä tällaiseen kuukauden mittaiseen orjakokeilusopimukseen.

Eriarvoiset lain edessä

Suomesta on vajaassa vuodessa tullut valtio, jossa miltä tahansa ihmisryhmältä voidaan poistaa perustuslaissa taatut perusoikeudet tavallisella lainsäädännöllä. Tätä lain edessä eriarvoiseen asemaan asettamista harjoitellaan turvapaikanhakijoilla ja kun rutiini on hallussa, niin sitä voidaan laajentaa koskemaan mitä tahansa ihmisryhmää ihan kulloisistakin vallanpitäjistä riippuen.

Kerrataanpa vuoden sisällä toteutettuja lakimuutoksia:

Keväällä oleskeluluvan myöntämistä kiristettiin poistamalla myöntämisperusteista humanitaarisen suojelun tarve. Perheenyhdistämistä vaikeutettiin lyhentämällä hakemuksen jättämisen aikarajaa ja tiukentamalla tulovaatimuksia.

Maahanmuuttovirasto teki keväällä uudet maalinjaukset Afganistanista, Somaliasta ja Irakista. Linjausten mukaan maiden turvallisuustilanne on parantunut, joten näistä maista tulevien on nyt vaikeampi saada oleskelulupaa.

Kesällä rikottiin ensimmmäisen kerran avoimesti  yhdenvertaisuutta lain edessä lyhentämällä valitusaikaa Maahanmuuttoviraston päätöksistä ja heikentämällä turvapaikanhakijoiden oikeusavun saamista.

Hallitus on jo valmistellut lakiesityksen, jolla ei ainoastaan oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden, vaan ihan kaikkien maahanmuuuttajien työttömyysetuutta alennetaan kymmenen prosenttia säästösyistä ja siksi, että Suomi saataisiin näyttämään mahdollisimman vastenmieliseltä maalta.

Viime keskiviikkona vastenmieliseltä näyttäminen onnistui erinomaisesti, sillä silloin eduskunnassa käsiteltiin hallituksen esitystä turvapaikanhakijoiden asumis- ja ilmoittautumisvelvollisuudessa eli käytännössä keskitysleirien perustamisesta turvapaikanhakijoille.  Esityksen mukaan turvapaikanhakija voidaan määrätä asumaan tietyssä vastaanottokeskuksessa ja ilmoittautumaan siellä yhdestä neljään kertaan vuorokaudessa. Alle 18-vuotias turvapaikanhakija voidaan edelleen ottaa säilöön eli sulkea lukkojen taakse ilman rikosta ja oikeudenkäyntiä.

Ensin harjoiteltiin lyhentämällä laissa säädettyjä valitusaikoja. Kun se sujui hyvin, niin ruokahalu kasvoi ja päätettiin asettaa ihmiset työttömyysetuuksien suhteen eriarvoiseen asemaan. Kun vauhtiin on päästy, niin nyt rajoitetaan jo liikkumisvapauttakin.

Mitähän seuraavaksi? Perustetaanko keskitysleirejä? Anteeksi, niitähän ollaan jo perustamassa. Ehkä seuraavaksi sitten otetaan ohjelmaan työ-, kuri- ja tuhoamisleirit. Perustuslakivaliokunta epäilemättä hyväksyy nekin, kunhan vain muistetaan korostaa, että ne koskevat tasapuolisesti kaikkia maahanmuuttajia. Näin yhdenvertaisuus lain edessä toteutuu.

Tuon linkittämäni Helsingin Sanomien uutisen mukaan perussuomalaisten kansaedustaja Simon Elo ei peitellyt tyytyväisyyttään leirien perustamiseen. Ei peittele moni muukaan, mutta aika monella olisi syytä huolestua tosissaan.

Nyt perustuslaillisten oikeuksien polkeminen koskee turvapaikanhakijoita ja muita maahanmuuttajia. Mitä mahtaa tapahtua sitten, kun valtasuhteet muuttuvat ja vaikkapa kokoomusnuoret Susanna Kosken johdolla pääsevät hoitamaan työttömyysongelmaa kehittelemällä samanlaista lainsäädäntöä työttömiä varten? Kosken kuuluisan lausahduksen mukaan metsissä on tekemätöntä työtä vaikka millä mitalla, joten ehkä voitaisiin perustaa työleirejä metsiin ja velvoittaa kaikki työttömät muuttamaan niihin.

Miten niin ei muka onnistu? Perustuslakiko estää? Onnistuu eikä näköjään estä perustuslaki. Työttömät työleireille passittava laki ei nykynäkemyksen mukaan olisi vastoin perustuslakia, koska laki koskisi kaikkia työttömiä. Ihan samalla tavalla voitaisiin polkea minkä tahansa kansanryhmän oikeuksia. Valitkaa turvapaikanhakijoiden ja maahanmuuttajien tilalle vapaasti juutalaiset, romanit, seksuaaliset vähemmistöt tai ihan vain vaikka vasenkätiset punatukkaiset.

Aina löytyisi joukko sellaisia kansanedustajia ja kansalaisia, jotka eivät peittelisi tyytyväisyyttään. Ainakaan niin kauan, kunnes poliittiset voimasuhteet taas muuttuisivat ja eriarvoistava lainsäädäntö kolahtaisikin omalle kohdalle.

Juuri tällaisen mielivallan estämistä varten meillä on perustuslaki, mutta koska siitä ei enää välitetä, niin olemme menossa kovaa vauhtia kohti lainsäädännöllistä mielivaltaa. Sanokaa sitä vaikka natsivaltioksi, niin ette osu kovin kauaksi nykymenosta.

***

Kommentointi vain omalla etu- ja sukunimellä, jos kanssani ei ole muuta sovittu.

 

 

 

 

Yhdenvertaiset lain edessä

Hallitus aikoo velvoittaa oleskeluluvan saaneet työttömät työnhakijat asumaan eristetyillä asuntoalueilla, käyttämään selvästi erottuvaa merkkiä vaatteissaan ja käyttämään julkisessa liikenteessä vain heille erikseen osoitettuja kulkuneuvoja. Hallituksen mukaan lakiesityksellä pyritään vähentämään Suomen vetovoimaa turvapaikanhakijoiden maahanmuuton kohteena. Oikeusministeriö ei pidä lakiehdotusta perustuslain vastaisena, koska kaikkia oleskeluluvan saaneita kohdellaan samalla tavalla.

Ei, tällaista uutista ette vielä ole nähneet, mutta halusin herättää teidät, koska tämä uutinen ei teitä herätä. Lukekaapa se ensin, niin jatketaan sitten.

Kotoutumistuki on monelle kansalaiselle terminä epäselvä ja niin se näkyy olevan hallituksellekin.

Laki kotoutumisen edistämisestä koskee ihan kaikkia maahanmuuttajia, ei pelkästään oleskeluluvan saaneita turvapaikanhakijoita.

Lain 2 § 1 momentti sanoo näin:

Tätä lakia sovelletaan henkilöön, jolla on ulkomaalaislaissa tarkoitettu voimassa oleva oleskelulupa Suomessa. Lakia sovelletaan myös henkilöön, jonka oleskeluoikeus on rekisteröity tai jolle on myönnetty oleskelukortti ulkomaalaislain mukaisesti.

Lain 19 § kertoo, että kotoutumistuki määräytyy joko toimeentulotukilain tai työttömyysturvalain mukaisesti riippuen siitä, kumman lain piiriin työtön ja kotoutumisuunnitelmaa noudattava maahanmuuttaja kuuluu.

Maahanmuuttajalle maksetaan kotoutumissuunnitelman ajalta työttömyysetuutta tai toimeentulotukea. Oikeus työttömyysetuuteen määräytyy työttömyysturvalain mukaisesti ja oikeus toimeentulotukeen toimeentulotuesta annetun lain mukaisesti.

Työttömyysetuus tarkoittaa Kelan maksamaa peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea ja toimeentulotuen maksaa kunta. Kyseessä on siis täsmälleen sama summa kuin minkä suomalainen saa. Sitä vain sanotaan vanhasta muistista kotoutumistueksi, koska alkujaan siitä oli ihan omat säädöksensä. Nyt hallitus on palaamassa vanhaan sillä erolla, että maahanmuuttajille kotutumistukena maksettava työttömyysetuus tulee olemaan 10 prosenttia pienempi kuin syntyperäisille maksettava etuus.

Etuudet ovat olleet samansuuruisia ja samalla tavalla sanktioituja kaikille niihin oikeutetuille perustuslain nojalla. Sen 6 §:n 1 momentti sanoo näin:

Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä.

Nyt hallitus asettaa osan työttömistä eriarvoiseen asemaan sillä perusteella, että he ovat oleskeluluvan saaneita maahanmuuttajia. Hallitus kuitenkin kehtaa väittää, että koska tuen alennus koskee kaikkia oleskeluluvan saaneita, niin esitys ei ole vastoin perustuslain takaamaa yhdenvertaisuutta. Hallitusta ei häiritse yhtään se tosiasia, että alennus koskee tietenkin vain työttömiä oleskeluluvan saaneita, ei muita.

Lisäksi hallitus mitä ilmeisimmin haluaa käyttää perustuslain 6 §:n 2 momenttia oikeuttaaksen eriarvoisen kohtelun. Lainkohta kuulu näin:

Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.

Hallitus perustelee eriarvoisuutta säästöillä ja Suomen vetovoiman vähentämisellä. Hallitus näköjään ihan oikeasti tulkitsee perustuslakia niin, että säästäminen ja Suomen houkuttelevuuden vähentäminen ovat hyväksyttäviä syitä alentaa täysin heterogeenisen ihmisjoukon perusturvaa peräti 10 % ihan vain sillä perusteella, että he eivät ole syntyneet Suomessa ja että he ovat työttömiä.

Kun tälle tielle lähdetään, niin on vain ajan kysymys, kun tuo aluksi keksimäni uutinen on täyttä totta. Sitten voidaankin siirtyä kohtelemaan syntyperäisiä Suomen kansalaisia samalla tavalla, ihan vain työttömyyden takia ja säästösyistä. Sitten uutinen kuulukin näin:

Hallitus aikoo velvoittaa kaikki työttömät työnhakijat asumaan eristetyillä asuntoalueilla, käyttämään selvästi erottuvaa merkkiä vaatteissaan ja käyttämään julkisessa liikenteessä vain heille erikseen osoitettuja kulkuneuvoja. Hallituksen mukaan lakiesityksellä pyritään vähentämään työttömyyden houkuttelevuutta. Oikeusministeriö ei pidä lakiehdotusta perustuslain vastaisena, koska kaikkia työttömiä kohdellaan samalla tavalla.

Eihän tällainenkaan kohtelu voi olla vastoin perustuslakia, kun kaikkia työttömiä kohdellaan samalla tavalla.

Kaikki ihmiset eivät tämän hallituksen mielestä ole yhdenvertaisia. Muistakaa kuulua siihen joukkoon, joka on. Nyt te vielä kuulutte siihen, mutta kuulutteko huomenna?

***

Kommentointi vain omalla etu- ja sukuniellä, jos kanssani ei ole muuta sovittu.