Muutoksen tuuli

Kun Sampo Terho eilen hampaitaan kiristellen ilmoitti hallituksen päättämistä uusista tiukennuksista ulkomaalais- ja turvapaikkalainsäädäntöön, niin ajattelin, että taaskaan ei ole asiaa ajateltu alkua pitemmälle. Asia varmistui illan A-Talkissa, kun sisäministeri Paula Risikko osoitti olevansa täysin tietämätön sekä nykyisestä että hallituksen nyt suunnittelemasta lainsäädännnöstä.

Risikko perusteli paperittomien auttamisen kriminalisointia sanomalla, että ei auttamista aiotakaan kriminalisoida. Sen sijaan kriminalisoidaan palauttamispäätöksiä täytäntöönpanevien poliisien toiminnan häiritseminen, johon hänen mukaansa tällä hetkellä ei voida puuttua.

Risikko ei ilmeisesti koskaan ole lukenut rikoslain 16 lukua. Siellä on kriminalisoitu virkamiehen väkivaltainen vastustaminen, virkamiehen vastustaminen, haitanteko viranomaisille ja niskoittelu poliisia vastaan. On ihan varmaa, että näistä lainkohdista löytyy sopiva pykälä vaikkapa palautuslentoja haittaavien mielenosoittajien rankaisemiseen.

Ei Risikko edes tiennyt mitä hallitus oli päättänyt. Hallituksen pöytäkirjamerkinnän mukaan auttaminen aiotaan kriminalisoida:

”Täsmennetään laittoman maassa oleskelun edistämisen, esimerkiksi majoittamisen tai piilottelemisen, kriminalisointia koskevaa lainsäädäntöä, säätämällä erillinen rangaistussäädös laittoman maassa oleskelun edistämisestä. Uudistuksella mahdollistetaan viranomaisten tehokas ja esteetön puuttuminen laittomaan maassa oleskeluun.”

On siis tulossa kokonaan uusi kriminalisointi. Tällä hetkellä luvatta maassa oleskelu on ulkomaalaisrikkomus, josta rangaistus on sakkoa. Rikoslaissa jo nyt kriminalisoitu rikoksentekijän suojeleminen on rangaistavaa vain, jos tekijää epäillään rikoksesta, josta voi seurata yli kuusi kuukautta vankeutta.

Pakkokeinolain 8 luvun 2 §:n mukaan kotietsintä saadaan toimittaa, jos on syytä epäillä, että on tehty rikos, josta säädetty ankarin rangaistus on vähintään kuusi kuukautta vankeutta. Taas kummittelee tuo kuuden kuukauden raja, joten hallituksen on esitettävä sellaista lakimuutosta, jolla luvattomasta maassa oleskelusta seuraa kuuden kuukauden rangaistus. Toinen vaihtoehto on, että luvaton maassa oleskelu on edelleen vain sakolla rangaistava rikkomus, mutta luvatta maassa oleskelevan auttamisesta voidaan tuomita kuuden kuukauden vankeuteen.

Niin tai näin, niin poliisi voi tehdä kotietsinnän epäilyksen perusteella, jos luonasi vierailee ”ulkomaalaisen näköinen” henkilö, kuten historioitsija Jussi Jalonen eilen Facebookissa sanoi.

Lisäksi tulevaisuudessa aiotaan kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneista tehdä uhka-arvio, ja heidät otetaan tarvittaessa heti säilöön. Tällainen mahdollisuus on ollut ulkomaalaislaissa jo iät ja ajat, mutta ilmeisesti kukaan hallituksessa ei lakia ole lukenut. Säilöönotto on nykyisin viimesijainen keino, ja ensin on käytettävä ilmoittautumisvelvollisuutta ja asumisvelvollisuutta. Säilöönottoa voi käyttää vasta sitten, kun nuo kaksi muuta ovat osoittautuneet riittämättömiksi.

Nyt hallitus aikoo tehdä säilöönotosta ensisijaisen keinon. Näin hallitus varmistaa itselleen pääsyn ihmisoikeustuomioistuimen tuomittavaksi. Mihinkään rikokseen syyllistymättömän vapaudenriisto on sekä Suomen perustuslain että kansainvälisten ihmisoikeussopimusten vastaista.

Siitäpä sitten vain lakeja säätämään. Kun nykyisen lain tuntemus on olematonta, niin uusien lakien säätäminen sillä tietämyksellä on edesvastuutonta.

Äkkiä on Suomi muuttunut, ja muutoksen tuuli on hyytävä.

21149935_1929955180587515_681057259533704905_n

Kuva: Facebook/Suvi Auvinen

Auttaminen kielletty

Maan hallituksen halla-aholainen toiminta jatkuu, vaikka Jussi Halla-aho ei arvoja korostavaan hallitukseen kelvannutkaan. Hänen kirjoittamansa hallitusohjelman kohta kuitenkin kelpaa ja voi hyvin, joten Halla-aho johtaa hallituksen turvapaikkapolitiikkaa oppositiosta.

Nyt hallitus päätti budjettiriihessä kiristää turvapaikkalainsäädäntöä . Se aikoo muuttaa kansalaisuuslakia niin, että Suomen kansalaisuus otetaan pois niiltä kaksoiskansalaisilta jotka ovat syyllistyneet terrorismiin. Poliisille annetaan kaikki mahdolliset voimankäyttösäännökset, ja kriminalisoidaan laittomasti maassa olevien suojeleminen ja piilottelu. Kielteisen päätöksen saaneet aiotaan ottaa säilöön ilman että he ovat syyllistyneet mihinkään rikokseen. Tämä on selkeästi vastoin perustuslakia, mutta eipä ole ensimmäinen kerta, kun tämä hallitus juoksee täysillä päin perustuslain kiviseinää.

Hallitus on hankkimassa itselleen epäinhimillisen maineen lisäksi myös rutkasti juridisia ongelmia. Kansalaisuuden poistaminen kaksoiskansalaiselta ei liene iso ongelma, mutta kuulostaa lähinnä näpertelyltä tai hätävarjelun liiioittelulta. Terrorismiinkaan syyllistyneen syntyperäisen kansalaisen kansalaisuutta ei voida poistaa, jos hänellä ei ole minkään muun maan kansalaisuutta. Valtio ei voi tehdä kenestäkään ilman minkään maan kansalaisuutta olevaa. Turistina terroristi voi edelleen tulla maahan vapaasti, jos matkustusasiakirjat ovat kunnossa.

Maassa luvattomasti olevien auttamisen kriminalisointi tulee aiheuttamaan enemmän ongelmia. Ensinnäkin ulkomaalaislakia on muutettava siten, että luvattomasta maassaolosta tulee rikos, josta on mahdollista tuomita yli kuuden kuukauden vankeuteen. Vasta sitten voidaan soveltaa rikoslain 15 luvun 11 §:n 1 momenttia, jossa säädetään rikoksentekijän suojelemisesta:

Joka saatuaan tietää rikoksen tehdyksi edistämällä rikoksentekijän pakoa tai hävittämällä todisteita estää tai yrittää estää rikoksentekijän saattamista vastuuseen rikoksesta, on tuomittava rikoksentekijän suojelemisesta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi. 

Saman pykälän 2 momentin mukaan rikoksentekijän suojeleminen ei nimittäin koske rikosta, josta ei säädetä ankarampaa rangaistusta kuin kuusi kuukautta vankeutta. Tällä hetkellä luvaton maassaoleskelu on sakolla sovitettava ulkomaalaisrike.

Mikä sitten mahtaa olle hallituksen tuleva linjaus kriminalisoidusta auttamisesta? Onko ihan kaikenlainen auttaminen rikos? Jos on, niin siinä tapauksessa tuomioistuimet tulevat täyttymään sosiaalityöntekijöistä, jotka voimassaolevaa lakia noudattaen myöntävät toimeentulotukea laittomasti maassa oleville. Jos he kieltäytyvät myöntämästä tukea, niin he joutuvat oikeuteen virkavelvollisuuksien rikkomisesta.

Seurakseen he tulevat saamaan kirkon työntekijöitä luultavasti piispoista alkaen. Kirkko on vakaumuksensa mukaisesti ruokkinut ja majoittanut hädässä olevia, mutta hallitus ilmeisesti aikoo kriminalisoida tämän kristilliseltä arvopohjalta lähtevän vakaumuksen toteuttamisen.

Ei tässä nyt sentään niin aiota toimia, niinkö? No miten sitten? Mihin vedetään raja? Saavatko sosiaalityöntekijät myöntää toimeentulotukea lain mukaisesti, vai muutetaanko toimeentulotukilakia? Jos muutetaan, niin sitten on muutettava myös perustuslakia ja tehtävä ihmiset eriarvoisiksi lain edessä ihan virallisesti. Jos tälle tielle lähdetään, niin kuka on enää turvassa lainsäätäjien mielivallalta? Mikä kansanryhmä julistetaan seuraavaksi laittomaksi?

Saako kirkko edelleen majoittaa ja ruokkia paperittomia? Jos ei saa, niin sitten pitänee varmaan muuttaa kristinuskon perusteita.

Kuten huomatte, niin vaikeaa tulee olemaan ja tulokset jäävät laihoiksi. Joku yksittäinen kansalainen voidaan saada kiinni ja tuomita, mutta siihen se sitten jääkin. Jos hallitus olisi edes pikkuisen miettinyt edessä olevaa juridista suota, niin se jättäisi esityksillään rehvastelun vähemmälle. Paljon melua tyhjästä ja paljon toivotonta lainsäädäntötyötä, mutta erittäin vähän tuloksia.

Jos olisin ilkeä, niin rupeaisin miettimään mikä maa aikoinaan julisti osan ihmisistä laittomiksi ja kriminalisoi heidän auttamisensa. Mutta antaa olla.

 

 

 

Mitä meille ei kerrota?

Oikeusministeri Antti Häkkänen on kertonut lakia muutettavan siten, että luvattomasti maassa oleva voitaisiin tuomita maksimissaan kuuden kuukauden vankeuteen. Sisäministeri Paula Risikko puolestaan suunnittelee paperittomien auttamisen kriminalisointia. Mitä oikein on tekeillä?

Otetaan ensin tuo kuuden kuukauden rangaistusmaksimi laittomasta maassa oleskelusta. Onko oikeasti tarkoitus täyttää Suomen vankilat kielteisen päätöksen saaneilla ja viranomaisia piileskelevillä? Vankilavuorokausi maksaa sentään 214,50 euroa, joten puoli vuotta tekee 39 146 euroa. Lisäksi oikeudenkäynti ja muu virkamiestyö maksavat. Ei myöskään vaikuta kovin järkevältä istuttaa joka tapauksessa maasta poistettavaksi määrättyä ensin puoli vuotta vankilassa.

Voisi kuvitella, että tarkoitus on erityisestävän eli konkreettisen rangaistuksen uhan vaikutuksen hakemisesta. Ensikertalainen tuomitaan käytännössä ehdolliseen vankeuteen, jos laissa säädetty enimmäisrangaistus on alle kuusi kuukautta. Rajan vetäminen juuri kuuteen kuukauteen aiheuttaisi konkreettisen vankeuden uhkan, joten henkilö saattaisi poistua maasta vapaaehtoisesti.

Tuskin tätä on kuitenkaan noin monimutkaisesti ajateltu. Tuomioistuimia ei voi määrätä tuomitsemaan ehdottomia rangaistuksia, joten käytännössä tuomittaisiin ehdollista.

Kyse onkin juuri samasta mitä Risikko hakee omalla esityksellään, mutta ministereiden kesken eivät kommunikaatio ja koordinointi toimi. Häkkäsen esitys tekisi automaattisesti laittomasti maassa olevien auttamisesta rangaistavaa ilman mitään erillistä kriminalisointia.

Rikoslain 15 luvun 11 §: 1 momentti sanoo näin:

Joka saatuaan tietää rikoksen tehdyksi edistämällä rikoksentekijän pakoa tai hävittämällä todisteita estää tai yrittää estää rikoksentekijän saattamista vastuuseen rikoksesta, on tuomittava rikoksentekijän suojelemisesta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi. 

Saman pykälän 2 momentin mukaan rikoksentekijän suojeleminen ei koske rikosta, josta ei säädetä ankarampaa rangaistusta kuin kuusi kuukautta vankeutta. Ulkomaalaislain 12 luvun 185 §:n mukaan ulkomaalainen, joka tahallaan oleskelee maassa ilman vaadittavaa matkustusasiakirjaa, viisumia tai oleskelulupaa taikka laiminlyö velvollisuutensa rekisteröidä oleskelunsa tai laiminlyö ilmoittautumisvelvollisuutensa, syyllistyy ulkomaalaisrikkomukseen. Rangaistus siitä on sakkoa.

Tällä hetkellä luvatta maassa oleskelevan auttajaa ei siis voida tuomita ollenkaan. Kun luvattoman maassa oleskelun maksimirangaistus muutetaan kuudeksi kuukaudeksi tai varmuuden vuoksi vähän sen yli vankeutta, niin auttaja voidaan tuomita rikoksentekijän suojelusta jopa yhden vuoden vankeuteen.

Tätä meille ei kerrota, eikä ilmeisesti ole kerrottu Risikollekaan. Jos olisi kerrottu, niin hänen ei olisi tarvinnut itse esittää yhtään mitään. Nyt hän paljasti koko suunnitelman.

Helppoahan se on

Eilinen juttuni Täydellinen ansa  toi taas runsaasti palautetta. Ihan aiheellisesti huomautettiin, että Suomessa saa valittaa kaikista viranomaisten päätöksistä. Tämä koskee myös päätöstä, jolla turvapaikanhakijalle määrätään asumisvelvollisuus.

Tämä on ihan totta, mutta ensin tietenkin pitää varmistua sitä, että asumisvelvollisuutta koskeva päätös annetaan turvapaikanhakijalle tiedoksi sellaisella kielellä, jota hän ymmärtää tai että hän saa tulkkausapua. Päätöksen mukana on annettava myös tieto siitä, minne ja missä ajassa päätöksestä saa valittaa. Tekstini perusteena olevan lehtijutun mukaan  afgaanipariskuntaa ei oltu informoitu heitä koskevasta asumisvelvollisuudesta, jonka poliisi kertoi perusteluksi etsintäkuulutukselle ja noudolle.

Nyt siten se valittamisen helppous. Ihan ensimmäiseksi turvapaikanhakijan pitää tutustua ulkomaalaislakiin, jonka 120a §:ssä asumisvelvoitteesta säädetään. Siellä ei ole sanottu mitään muutoksenhausta tai mahdollisuudesta saada asia oikeuden käsiteltäväksi. Säilöönotto on aina vahvistettava käräjäoikeudessa, mutta asumisvelvollisuutta ei. Se on hallinnollinen päätös, josta valitetaan hallinto-oikeuteen. Tämä pitää turvapaikanhakijan tietää tai selvittää itselleen, sillä 120a §:ssä siitä ei sanota mitään.

Pitää siis ymmärtää lukea ulkomaalaislain 190 §, jossa asiasta säädetään näin:

Tässä laissa tarkoitettuun Maahanmuuttoviraston, poliisin, rajatarkastusviranomaisen, työvoimatoimiston, Suomen edustuston ja opetusministeriön päätökseen saa hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään.

Nyt pitää siis perehtyä hallintolainkäyttölakiin. Siellä kerrotaan, että valitus tehdään hallinto-oikeuteen 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaamisesta.

Tässä tapauksessa valitusta ei kuitenkaan tehdä 30 päivässä. On palattava takaisin ulkomaalaislain 190 §:än, jonka mukaan valitus onkin tehtävä 21 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Tällaiseksi lainkohta muutettiin elokuussa 2016 perustelematta sitä mitenkään. Paitsi tietysti sanomalla, että lyheympi valitusaika on turvapaikanhakijan etu.

Nämä asiat pitää asumisvelvollisuuden rikkomisen takia säilöönotetun selvittää itselleen. Ensin tietysti olisi saatava se päätös, josta voisi valittaa. Sen on oltava hallintolain mukainen eli kirjallinen, lainkohdilla perusteltu ja muutoksenhakuohjeilla varustettu. Sitäkin säilöönotetun on osattava vaatia, ja koko ajan pitää muistaa 21 päivän valitusaika.

Muutoksenhaun kiemurat on siis selvitettävä tutustumalla kolmeen eri lakiin. Tätä monimutkaisuutta tarkoitin eilen sanoessani, että lainkohdasta pääsi unohtumaan kokonaan velvollisuus ilmoittaa turvapaikanhakijalle asumisvelvollisuuden alkamisesta, sisällöstä ja oikeussuojakeinoista.

Lainvalmistelussa tehtiin virhe, sillä hyvä lainvalmistelu edellyttää, että muutoksenhausta säädetään samassa yhteydessä kuin velvoittavasta päätöksestä. Lainkohtaan olisi tarvittu vain yksi lause kertomaan, että asumisvelvollisuuden määräävä päätös on annettava kirjallisena ja siihen haetaan muutosta hallinto-oikeudelta 21 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaamisesta. Se pääsi unohtumaan, mutta unohdus on helppo selittää pois.

Minä selitin sen juuri äsken pois lainsäätäjän puolesta. Pitää vain tietää ja osata etsiä oikeat lainkohdat. Turvapaikanhakijan pitäisi vain lukea itsensä suomalaiseksi juristiksi, jotta osaisi itse paikata lainsäätäjän unohdukset.

Täydellinen ansa

Mikä on se maa, jossa mihinkään rikokseen syyllistymätön henkilö etsintäkuulutetaan, poliisi tekee kotietsinnän hänen tuttunsa asuntoon ja vie etsintäkuulutetun? Mikä on se maa, joka velvoittaa mihinkään rikokseen syyllistymättömän asumaan tietyssä paikassa ja ilmoittautumaan henkilökunnalle jopa neljä kertaa vuorokaudessa? Poistumiseen hänen on saatava poliisin lupa. Jos lupaa ei ole kysytty, niin henkilökunnan on rikosoikeudellisen virkavastuun uhalla ilmoitettava luvattomasta poistumisesta poliisille.

Mikä maa tosiaan rajoittaa tällä tavalla liikkumisvapautta? Onko se Natsi-Saksa, Neuvostoliitto, Unkari vai Puola? Ei ole, se on Suomi vuonna 2017. Tässä maassa voidaan lounasvieras viedä poliisivoimin turvasäilöön ihan vain sen takia, että hän ei ole pyytänyt lupaa poistua omasta asunnostaan. Turvasäilöstä hänen tiensä voi johtaa pakkokäännytettynä takasin maahan, josta hän on saattanut paeta jo kymmenen vuotta sitten.

Tällaisen toiminnan oikeuttaa ulkomaalaislakiin tammikuussa tehty lisäys. Vähin äänin lisättiin lakiin 120a §, jossa säädetään asumisvelvollisuudesta. Laitetaan se kokonaan näkyviin:

120a § Asumisvelvollisuus

Jos 118–120 §:ssä tarkoitetut turvaamistoimet eivät ole riittäviä, kansainvälistä suojelua hakenut ulkomaalainen voidaan määrätä asumaan nimetyssä vastaanottokeskuksessa ja ilmoittautumaan siellä yhdestä neljään kertaa vuorokaudessa. Ilmoittautumiskertojen määrää päätettäessä tulee yksilöllisen arvioinnin perusteella varmistaa, että asumisvelvollisuuteen määrätyn oikeuksia ei rajoiteta enempää kuin se on välttämätöntä ja että turvaamistoimen tarkoitus toteutuu.

Asumisvelvollisuus on voimassa enintään 14 kuukautta asumisvelvollisuuden alkamisesta.

Turvaamistoimen määrännyt viranomainen voi vastaanottokeskuksen johtajaa kuultuaan myöntää vastaanottokeskuksessa asumaan määrätylle ulkomaalaiselle luvan jättää tilapäisesti ilmoittautumatta painavan henkilökohtaisen syyn vuoksi.

Jos vastaanottokeskuksessa asumaan määrätty ulkomaalainen ei noudata asumisvelvollisuuttaan, on vastaanottokeskuksen ilmoitettava velvollisuuden laiminlyönnistä välittömästi velvoitteen määränneelle viranomaiselle.

Asumisvelvollisuuden toteutumista valvovaan vastaanottokeskuksen henkilökuntaan kuuluvaan sovelletaan rikosoikeudellista virkavastuuta koskevia säännöksiä. Vahingonkorvausvastuusta säädetään vahingonkorvauslaissa.

Tämä on täydellinen ansa. Lainkohdasta pääsi unohtumaan kokonaan velvollisuus ilmoittaa turvapaikanhakijalle asumisvelvollisuuden alkamisesta ja sisällöstä. Pääsi unohtumaan myös oikeussuoja eli mahdollisuus saattaa asumisvelvollisuuden määrääminen tuomioistuimen tutkittavaksi. Se toteutuu vasta siinä vaiheessa, kun asumisvelvollisuuteen määrätty otetaan säilöön.

Sen sijaan muistettiin antaa virkavallalle järeät keinot. Muistettiin velvoittaa vastaanottokeskuksen henkilökunta rangaistuksen uhalla ilmiantamaan se hallinnolliseen arestiin määrätty asumisvelvollinen, joka jättää väliin yhdenkin päivittäisen ilmoittautumisen. Muistettiin velvoittaa henkilökonta rikkomaan salassapitovelvollisuutensa ja kertomaan tiedossaan olevat turvapaikanhakijan tuttujen osoitteet.

Muistutan vielä, että asumisvelvollisuuteen määrätty  turvapaikanhakija ei ole syyllistynyt mihinkään rikokseen. Kyseessä on turvaamistoimi maahan tulon tai maassaolon edellytysten selvittämiseksi tai poistamista koskevan päätöksen valmistelemiseksi. Silti hänet voidaan etsintäkuuluttaa vaikkapa siitä syystä, että hän ei tiennyt olevansa velvollinen ilmoittautumaan ja päätti lähteä suomalaisen tuttunsa luokse lounaalle. Tämä tuttu sitten saa yllätysvieraaksi kotiestinnän tekevän poliisin.

Miettikääpä vähän millaiseksi tämä maa on muuttunut tämän hallituksen aikana. Turvapaikanhakijoita jahdataan kuin pahimpia rikollisia, vastaanottokeskuksen henkilökunta velvoitetaan rikosvastuun uhalla toimimaan ilmiantajana ja kotietsintä voidaan tulla tekemään kenen tahansa turvapaikanhakijan tuttavaksi epäillyn kotiin.

***
Kommentoinnissa entiset säännöt. Vain omalla etu- ja sukunimellä, jos kanssani ei ole muuta sovittu. Moderoinnista ei ole valitusoikeutta.