Läpiä päähän

Nykyisin tv-journalismi näyttää olevan sitä, että toimittaja tuuppaa mikrofonin haastateltavan suuhun ja antaa tämän vapaasti puhua läpiä päähänsä. Yhtään tarkentavaa kysymystä ei esitetä, saati sitten että sanottaisiin suoraan, että sinähän puhut ihan täyttä potaskaa. Katsojalla on oltava paremmat perustiedot kuin toimittajalla.

Otetaanpa esimerkki, johon puuttui ansiokkaasti sanomalehti Karjalaisen kolumnisti Pekka Puustinen. Viime keskiviikkona Ylen tv-uutisissa yksityiset sote-palvelujen tuottajat ja heidän edunvalvontajärjestönsä puheenjohtaja saivat asiallisen näköisinä höpöttää mitä sylki suuhun tuo. Ja sehän toi tavattoman harmistuksen siitä, että sote-palvelujen pakkoyhtiöittäminen kariutui perustuslakiin. Ei päästykään lapioimaan verovaroja omaan taskuun.

Lähetys löytyy täältä ja haastattelu alkaa kohdasta 8.19.

Ensin yksityisen dementiakodin johtaja puhuu ihan asiaa. On varmasti turhauttavaa, kun pitkään valmisteltu uudistus kariutui eikä tulevaisuudesta ole tietoa. Sitten alkaa hölynpöly, kun Terveystalon toimitusjohtaja Yrjö Närhinen purkaa pettymystään.

Hänen mukaansa yhtiöittäminen olisi ollut nopein tapa luoda läpinäkyvä toimintaympäristö ja saada kaikki lähtemään samalta viivalta. Jokainen soten valmistelua seurannut tietää, että Terveystalon kaltaiset jätit ovat juosseet radalla jo monta kierrosta, ja haluaisivat julkisen sektorin pakkoyhtiöiden liittyvän mukaan kilpailuun takamatkalta. Yksityisillä on valmis yritysorganisaatio, jota on hiottu viimeiset pari vuotta juuri tätä kilpailua varten. Julkisella sektorilla ei pääsääntöisesti ole yrityksiä, eikä niiden organisaatio ole tarkoitettu yritystoimintaan. Kaikki olisi pitänyt rakentaa alusta.

On suorastaan huvittavaa, että Terveystalon edustaja puhuu läpinäkyvyydestä, kuten seuraavaksi tekee myös alan yritysten edunvalvojajärjestön Hyvinvointialan liiton toimitusjohtaja Ulla-Maija Rajakangas. Hänen mukaansa julkisen puolen toimijoiden on nyt avattava kirjanpitonsa, jotta nähdään mitä toiminta maksaa.

Julkisen puolen kirjanpito on jo läpinäkyvää, mutta samaa ei voida sanoa yrityksistä. Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätöstiedot ovat täysin julkisia, ja ne julkaistaan myös netissä. Sieltä löytyvät kustannukset kokonaisuutena ja asiakasta sekä asukasta kohti jaettuna. Tällaisia tietoja ei yksityisiltä firmoilta ole julkisesti saatavilla, siillä ne ovat liikesalaisuuksia. Jos onkin, niin yritykset itse päättävät mitä julkaisevat.

Ihan sama tapahtuu silloin, kun julkinen sektori yhtiöittää oman toimintansa. Yhtiö rupeaa toimimaan osakeyhtiölainsäädännön mukaan, ja saatavilla on vain ne tiedot, jotka yhtiö haluaa julkaista. Jos avoimuutta ja samalta viivalta lähtemistä ruvetaan vaatimaan, niin pitäisi vaatia yksityisiä palveluntuottajia toimimaan yhtä avoimesti kuin julkinen sektori jo nyt toimii.

Lisäksi haastateltavat sivuuttavat kokonaan hallinnolliset kustannukset. Yksityisten firmojen tarvitsee pitää huolta vain omasta hallinnostaan. Julkisella sektorilla on kokonaisvastuu siitä, että palvelut yleensä ovat saatavilla. Jos puhutaan edelleen urheilukieltä, niin julkisen sektorin on juostava jatkuvasti, mutta yksityinen sektori voi osallistua kilpailuun matkan varrelta ja vain niin kauan, kun tuntee rahkeidensa riittävän. Palkinto pitäisi silti saada, mielellään vieläpä mahdollisimman iso.

Toimittaja sai tehtyä jutun vaivaamatta omaa päätään ollenkaan, ja kansalaisten mieliä päästiin muokkaamaan. On se perustuslaki hirveä, kun estää dementikkojen hoidon. On se julkinen sektori kauhea, kun piilottelee täysin avoimen kirjanpitonsa.

 

Kuka keksi yhtiöittämisen?

-Takki pyörii yhteen suuntaan ja ministerit toiseen.

Näin luonnehti Fb-kaverini Pekka Siikala ministereiden kiirettä osoittaa jälkiviisautta sote-uudistukseen liittyvässä yhtiöittämispakossa, jonka nyt on laajasti todettu olevan vastoin perustuslakia. Perustuslakivaliokunta ei ole vielä antanut lausuntoaan, mutta jo nyt jälkiviisaus kukoistaa. Ministerit väittävät nyt koko ajan tienneensä, että näin on ja epäilleensä koko yhtiöittämistä. Ensin sen tiesi Petteri Orpo ja heti perään Juha Sipilä.

Jos näin on, niin mistä ihmeestä yhtiöittämispakko sitten tuli mukaan? Ministerit syyttävät nyt kilpailuviranomaisia ja valmistelevia virkamiehiä. Ihan klassiseen tapaan yksikään ministeri tai hallituspuolueen poliitikko ei ole koskaan yhtiöittämistä halunnut tai on sitä ainakin epäillyt, mutta kun ne virkamiehet pakottivat.

Älkää nyt viitsikö. Totuus on, että yhtiöittämisen keksivät juuri ne, jotka nyt sanovat sitä koko ajan epäilleensä. Valinnanvapautta koskevassa lakiesityksessä sanotaan selvästi, että yhtiömalli oli poliittinen valinta. Esityksen mukaan yhtiöittäminen ”ei johdu perustuslaista tai EU-oikeuden velvoitteista, vaan perustuu kansalliseen poliittiseen tarkoituksenmukaisuusharkintaan Suomessa käyttöön otettavasta järjestelmästä”.

Lakiesityksen perusteluissa kerrotaan myös, että kun sote-palvelut on esityksessä määritetty taloudelliseksi toiminnaksi, jota kilpailusäädökset voivat rajoittaa, kyse on hallituksen tulkinnasta.

Lisää voitte lukea tästä Ylen ansiokkaasta jutusta.

Kuvitellaanpa hetki, että poliitikot ovat vilpittömiä ja yhtiöittäminen tosiaan tuli virkamiesesityksenä. Kuka siitä on vastuussa?

Asian päävalmistelijana on ollut alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti. Keväällä 2016 hän tosiaan sanoi Verkkouutisille antamassaan haastattelussa, että laaja valinnanvapaus edellyttää yhtiöittämistä. Hänen mukaansa sote-uudistukseen ei haluttu lainsäädännöllisiä kommervenkkejä, jotka saattaisivat olla alttiita eurooppaoikeudellisille tulkintariskeille. Komissio saattaisi esimerkiksi arvioida, ettei ratkaisu ole riittävästi kilpailuneutraliteetin piirissä.

Vastoin perustuslakia olevaa yhtiöittämistä ajoi siis sama Tuomas Pöysti, joka aloittaa oikeuskanslerina ensi vuoden alussa. Sitä ennen hänen on tarkoitus viedä loppuun aloittamansa sote-uudistus. Sitten hänestä tulee maan ylin lainvalvoja, jonka tärkein tehtävä on valvoa hallituksen toiminnan perustuslainmukaisuutta. Siis sen saman hallituksen, joka hänen omasta neuvostaan on ajanut vastoin perustuslakia olevaa yhtiöittämistä. Hänestä tulee kertaheitolla jäävi arvoimaan koko sote-lainsäädännön oikeellisuutta, koska hän on itse sen päävalmistelija.

Jotta tilanne näyttäisi vielä pahemmalta, niin muistutetaan mieliin hänen valintansa oikeuskansleriksi. Oikeusministeriö esitti tehtävään valtiosääntöoikeuden professori Veli-Pekka Viljasta, mutta hän ei kelvannut presidentti Niinistölle. Niinpä hän nimitti Tuomas Pöystin, joka siis on koko ajan valmistellut vastoin perustuslakia olevaa yhtiöittämistä.

Näyttää tosi pahalta. Kieltämällä halunneensa yhtiöittämistä poliitikot ovat valmiita syyttämään asian päävalmistelijaa, joka on koko ajan toiminut heidän käskystään ja joka on hyvästä työstään palkittu oikeuskanslerin viralla. Onpa loistava alku oikeuskanslerin uralle valvomaan hallituksen toiminnan lainmukaisuutta.

Totuus on, että poliitikot sihen yhtiöittämiseen rakastuivat ja rupesivat ajamaan sitä väkisin läpi. Varoituksia he eivät kuunnelleet, sillä heitä piiskasi elinkeinoelämälle annettu lupaus päästä rahastamaan sosiaali- ja terveyspalveluilla. Kun homma ei onnistunut, niin virkamiehet voidaan syöttää susille.

 

Pää perustuslain betoniin

Sipilän hallitus jysäytti päänsä perustuslakiin oikein kunnolla taas kerran, kun Petteri Orpo myönsi tänään eduskunnassa sote-uudistuksen pakkoyhtiöittämisen olevan vastoin perustuslakia.  Tämän ovat jo kauan sitten ymmärtäneet suunnilleen kaikki muut paitsi ministerimme. Aiemmin sama ongelma tuli vastaan mm. Hanna Mäntylän ministeriaikana, jolloin hän yritti epätoivoisesti ajaa läpi maahanmuuttajien sosiaaliturvan alentamista muita pienemmäksi. Sekin kariutui perustuslakiin.

Yhtiöittäminen on ollut kokoomukselle koko sote-uudistuksen lähtökohta, mutta nyt Orpo kirkkain silmin väittää sen tulleen mukaan kilpailuviranomaisten vaatimuksesta. Ei tullut, vaan nimenomaan kokoomuksen vaatimuksesta. Hallitus jopa valehteli ensi alkuun, että EU vaatii yhtiöittämään julkisen sektorin palvelutuotannon.

Yhtiöitettävä on vain silloin, jos julkinen sektori kilpailee vapailla markkinoilla yksityissektorin kanssa. Koska nyt ei voida yhtiöittää, niin ei voida myöskään kilpailla vapailla markkinoilla. Pelkkä valinnanvapauden toteuttaminen sen sijaan ei velvoita yhtiöittämään. Sosiaalitoimi ja terveydenhoito voidaan ihan hyvin pitää pääosin julkisen sektorin hoidettavana, ja sitä voidaan täydentää yksityssektorin tuottamilla palveluilla. Asiakkaalla on valinnanvapaus ja raha seuraa potilasta palvelusetelin muodossa.

Todennäköisesti asia valmistellaan uudelleen tämän mukaan, jolloin hallitus siirtyy kannattamaan SDP:n jo edellisellä hallituskaudella esittämää mallia. Hallitus tulee kuitenkin hehkuttamaan keksintöä omanaan ja korostamaan valinnavapautta uutuutena, vaikka tosiasiassa vain viilataan nykyistä käytäntöä.

Hallitus teki pahan virheen pyrkiessään siirtämään perustuslaissa julkisen vallan tehtäväksi säädetyn toiminnan kilpailuun avoimille markkinoille. Koko julkisen sektorin toimiva palvelutuotanto olisi pitänyt pilkkoa osiin ja yhtiöittää. Kyse oli tietoisesta valinnasta, joka olisi kostautunut kalliimpana hintana ja varsinkin syrjäseuduilla huonompana palveluna. Yksityiset terveysjätit eivät piittaa harvaan asuttujen alueiden huonoista markkinoista.

Suuret yksityiset palveluntuottajat olivat valmistautuneet tähän jo vuosia. Ne värväsivät asioita valmistelleita poliitikkoja palvelukseensa ja keskittivät toimintaansa ostamalla pienempiä toimijoita pois markkinoilta. Ne tekevät jatkuvasti tarjouksia kuntien omistamista terveyskeskuskiinteistöistä. Samaan aikaan julkinen sektori on joutunut uudistamaan organisaatiotaan vuosia velloneessa sekavassa tilanteessa. Tässä tilanteessa sen olisi pitänyt vauhdilla yhtiöittää toimintansa ja ruveta kilpailemaan huippuunsa hiottujen organisaatioiden kanssa.

Hallituspuolueiden tekemän kompromissin mukaan keskusta sai maakuntahallinnon ja kokoomus täydellisen valinnanvapauden ja kilpailun markkinoilla. Nyt kokoomus ei saa mitä piti, mutta keskusta saa. Tästä on jo syntynyt muheva riita kokoomuksen ja keskustan välillä. Hallitukseen suuttuvat myös terveysjätit ja niiden omistajat. Ei ruvennut rahasampo jauhamaan, vaikka luvattiin.

Tämä on sitten tietysti perustuslakifundamantalistien ja kaiken maailman dosenttien vika.