Onnistumisia ja epäonnistumisia äitinä ja ihmisenä!

Toivoin lapsia niin kauan, että minulla oli päässäni hyvin selkeä kuva siitä millainen äiti minusta tulisi. Olin päättänyt, että en koskaan korottaisi ääntäni lapsille vaan selittäisin aina kärsivällisesti tekojen syyt ja seuraukset ja en koskaan lahjoisi enkä uhkailisi. Jepjep. Taas ryven täällä ihan kamalissa tunnontuskissa kun vedin kunnolliset raivarit aamulla keskimmäisellemme, joka ei vielä viidennelläkään kehotuksella liikahtanutkaan pukemaan vaatteita ylleen ehtiäkseen tennisleirilleen. Minulta paloi hermo ja tytöltä tuli itku. Sitten minulle tuli ihan kamala katumus ja pyysin anteeksi. Tyttö ei leppynyt ja minä pahoitin mieleni vielä enemmän. Lopulta saimme asian sovittua, mutta minua suututtaa miksi provosoidun välillä niin pahasti ja miksi sorrun ärsyttävään hoputtamiseen koko ajan. Lapsilla on oma tahtinsa ja lapset on muutenkin lapsia. Hävettää. Erityisesti Mailta vaadin välillä liikaa. Näen hänessä itseni ja peiliin katsominen on välillä haastaavaa. Mai sanoo minua välillä tyhmäksi kakkapökäleeksi ja hän on ihan oikeassa. Tänään ainakin taas olo tuntuu ihan tyhmältä kakkapökäleeltä.

5d7c8817fda89205863461a062d4f7fa

Pieni onnistumisen hetki tuli taas yhtenä iltana iltalenkillä kun näin äidin, jonka tytär sai hurjat uhmaraivarit ja äiti ei päässyt tytön kanssa ei eteen eikä  lapsen itkiessä ja nyyhkiessä pienen polkupyöränsä päällä. Äidin maltti kesti hyvin, mutta tyttären kiukku oli vielä suurempaa. Mietin pitkään uskallanko mennä puhumaan heille, mutta lopulta menin. Kysyin, että voisinko auttaa ja kerroin, että minulla on kotona kolme suurin piirein saman ikäistä lasta. Polvistuin siihen maahan lapsen viereen yhdessä koiramme Bowien kanssa ja aloin jutella niitä näitä. Koira kiinnosti tyttöä niin, että itku loppui. Juttelimme tovin ja tyttö kyseli koirasta. Hetken päästä tilanne oli niin rauhoittunut, että matka saattoi jatkua. Äiti kiitti minua ja itselle tuli tapahtuneesta todella hyvä mieli. Tiedän mitlä tuntuu kun lapsi kiukkuaa ja kaikkia vaan tuijottavat eikä tilanne etene. Pelkäsin, että äiti olisi suuttunut tilanteeseen menostani, mutta onneksi niin ei käynyt:)

joy

Nyt lähden hakemaan Maita tennisleiriltä ja toivon, että pärjäisin loppupäivän äidin hommissa hieman paremmin. Yritän ainakin kovasti. Ei muuta kuin ilon kautta ja hyvällä sykkeellä:)

 

Haluatko sinä löytää rakkauden?

Minusta elokuu on vielä kesäkuukausi, vaikka kuka sanoisi mitä. Vielä on siis kesää jäljellä! Elokuussa edessä on kuitenkin paluu sorvin ääreen täydellä tohinalla. Tulossa on juontohommia Radio Nostalgiassa ja ihan älyttömän mielenkiintoinen casting-ja käsikirjoitusprojekti uudessa tv-ohjelmassa, jossa kahdeksalla sinkulla on mahdollisuus löytää itselleen elämänsä rakkaus.

13709958_109081076199076_324556478974192690_n-2

Tämä on ohelma on sellainen, että voisin itsekin osallistua tähän jos olisin sinkku. Luvassa ei ole kännäilyä eikä ördäilyä vaan tässä ohjelmassa pureudutaan rakkauden syvimpään olemukseen ja etsitään sitä oikeaa kaikki aistit avoimena.

gave-heart-love-quotes-for-him

Mikäli sinä olet alle 45-vuotias sinkku tai tunnet jonkun, joka olisi kumppania vailla niin laita kuvaus  itsestäsi tai seuraa etsivästä sinkusta osoitteeseen casting@banijay.fi.

I-Love-You-Photography-33

Ohjelma tulee olemaan mukaan pääsevälle sinkulle takuulla ikimuistoinen kokemus. Siinä voi päästä upealle matkalle ja lisäksi mikä parasta:  tavata SEN elämänsä rakkauden:)

Kaikki muumit laaksossa – tai ainakin melkein!

Voin kertoa, että elettiin jännittäviä aikoja koko loppuviikko lasten sairastelujen takia. Olimme nimittäin säästäneet ja suunnitelleet Muumimaailmaan menoa pitkään ja juuri tänä viikonloppuna piti lähteä. Ensin siis sairastui Mai, sitte Liv ja viimeisenä Ben, jonka kanssa kävin vielä torstaina aamulla tarkistamassa lääkärissä tilannetta. Halusin tietää, että kyseessä on hänen tapauksessaan vain flunssa ja kurkkukipu eikä esim. antibiootteja tarvita. Ei onneksi tarvittu. Pitkien päiväunien ja vielä yöunien jälkeen myös Ben oli matkustuskunnossa perjantaina iltapäivällä.

nipsu

Olin varannut meille hotellihuoneen Turusta ja suureksi iloksemme myös lasten kummitäti Mia ilmoittautui mukaan matkalle. Lapset rakastavat Miatiitä, kuten he häntä kutsuvat, ja yksi ylimääräinen aikuinen matkassa ei ole koskaan tuollaisessa ”puuhamaassa” huono asia. Perjantaina illalla kävimme Turussa syömässä (Jes Burgerissa eli Hesburgerissa) ja tapasimme mieheni tädin. Menimme ajoissa nukkumaan, jotta lauantaina virtaa riittäisi aamusta iltaan.

muumipapanhali

Kävimme vuosi sitten Muumimaailmassa ensimmäisen kerran, mutta yllättävän hyvin kaikki lapset muistivat asioita tuolta reissulta. Ben paineli isänsä kanssa pitkin seikkailupolkuja ja vietti pitkiä aikoja Muumi Papan laivassa. Mai taas oli todella kiinnostunut kaikista hahmoista kun nämä saapuivat lapsia moikkaamaan.

munkkimaistuu

Liv ei uskaltanut mennä tervehtimään Muumi-hahmoja vaan vietti enemmän aikaa Mia-tädin kanssa katsellen ja herkutellen esim. Mamman munkeilla. Kaikki kolmea lasta olivat kiinnostuneita samaan aikaan eri asioista. joten yhteiskuvaan heitä oli mahdoton saada. Ja oli siis todella hyvä, että kummitäti oli reissussa mukana.

haisuli

Minusta Muumimaailma on aivan loistava konsepti. Vielä kun sen viereen saisi teemaa mukailevan hotellin kuten esim. Disney Worldissä tai Disneylandissä. Me yövyimme Scandic Juliassa Turussa. Sillekin hotellille on pakko antaa kehuja, koska siellä lapset oli otettu upeasti huomioon leikkinurkkauksineen ja Sigge-hahmoineen kaikkineen. Muumi-hotelli Muumimaailman vieressä puolestaan mahdollistaisi päiväunet kesken päivän ja paluun sitten takaisin Muumimaailmaan. Lisäksi olisi varmaan huikea elämys nukkua huoneessa, joka olisi suoraan kuin Muumien talosta.

maijamuumipappa

Kotimaassa matkailu ei kyllä ole mitään kovin edullista kun laskee kaiken yhteen. Sisäänpääsyrannekkeet, hotelli, parkki, ruoka, bensat jne…..Tämä oli nyt meidän perheen tämän kesän kesälomamatka ja tähän oli säästetty etukäteen. Ymmärrän hyvin jos jokaisella perheellä ei ole mahdollisuutta viedä lapsiaan kesäisin teema- ja huvipuistoihin. Kaikki maksaa ja jos perheessä eletään muutenkin toimeentulon rajoilla niin ei tällaisin ylellisyyksiin ole varaa. Sikäli sääli, sillä toivoisi jokaisen lapsen pääsevän kokemaan sellaista iloa mitä Muumien tapaaminen ainakin meidän lapsille toi. Toivottavasti suuri idolini, hyväntekijä, Brother Christmas pystyisi esimerkiksi järjestämään joillekin vähävaraisten perheiden lapsille päivän Muumimailmassa.

jaatelo

Iltapäivällä alkoi voimat olla loppu jo jokaiselta. Jäätelö maistui ennen kotimatkaa, jonka aikana kaikille pienemmille matkalaisille tuli uni silmään. Meille tapahtui myös ilmapalloilmiriita, joka kumpusi siitä, että eräs pikkupoika ihastui Benin hotellista saamaan ilmapalloon. Ben ei leikkinyt pallolla, joten kysyin josko Ben antaisi pallon pojalle. Ensin Ben sanoi joo, mutta sitten häntä alkoikin harmittaa ja kiukuttaa ja itketää se ilmapallon pois antaminen. Minä kypsänä ihmisenä suutuin Benille, koska minusta hänen itkunsa oli itsekästä ja lapsellista. Lapsihan hän onkin, herran jestas sentään! Hänelle ilmapallo oli iso asia! Ben itki, minä murjotin ja jupisin miehelle, että miten minun lapseni voi olla noin itsekäs. No, tämän pienen pojan perhe oli huomannut Benin surun ja he toivat pallon Benille takaisin. Kiitos heille! Ja anteeksi! Pyysin myös Beniltä anteeksi sitä, että suutuin ja pidin häntä isompana kun hän onkaan. On aina virkistävää huomata kuinka helposti sitä itse vajoaa samalle tasolle esimerkiksi 5-vuotiaan kanssa. Ennen lasten syntymää luin varmaan kaikki maailman kasvatusoppaat, mutta kummasti niistä ei ole ikinä mitään apua kun tulee ns. ”tilanne päälle”. Olen aina sananonut, että ennen lapsia minulla oli hyviä kasvatusohjeita ja nyt ei enää mitään. Tytärtäni lainatakseni olen kyllä äitinä välillä todellinen tyhmä kakkapökäle.

mainiloa

Tänään onkin sitten muisteltu hauskaa matkaa ja kerätty voimia uutta viikkoa varten. Ja eipä aikaakaan niin arkikin alkaa kolkutella nurkan takana. Minulla alkaa uusi, mielenkiintoinen työprojekti, tai itseasiassa useampikin, pian ja tytöillä jatkuu harrastukset ja Benillä terapiat. Tuleva viikko ollaan vielä lomaisissa tunnelmissa ja ensi viikonloppuna juhlitaan Maipe Matosta, joka täyttää 4v.