Ihmiseltä ihmiselle, osa 2.

Pari kuukautta sitten vaikeavammainen Eero kertoi ensimmäisen kerran ajatuksiaan blogini kautta. Nyt on jälleen sen aika.

14423587_10208753344005316_438250895_o

”Aloitetaanpa suoraan niistä, (ettei unohdu, kun pääsen vauhtiin).

”Palveluasumista armon vuonna 2016”

Tuosta blogitekstistä tämä koko blogini sai alkunsa. Tarkennan nyt paria seikkaa, joista on tullut enemmän ja

vähemmän palautetta. En syö sanojani. Täsmennän vain, mitä tarkoitan.

Sana ”liukuhihnaduuni” on ehkä ylitseampuva. Käytetään paremmin kuvaavaa sanaa, rutiininomainen.

Kyseisestä blogitekstistäni (löytyy sekä Sanna Kiisken että minun blogistani) selviää, mitä tarkoitan tuolla.

Toinen asia samasta blogitekstistä on se, että eräät ovat saaneet sen käsityksen, että täällä avustava

henkilökunta toimisi, käytän nyt suoraa lainausta, ”seuraneiteinä/herroina”. Tätä en tarkoittanut, kun kirjoitin

siitä, että täällä (näissä) Validia-taloissa on kiire. Tämäkin asia on äärimmäisen perskohtainen. Käytäntöhän

on se, että Validian työntekijät ovat täällä tekemässä duunia, eivät seurustelemassa asukkaiden kanssa.

Tässäpä tuleekin sitten vastaan pieni ongelma. Oletetaan, että jollain asukkaalla ei yksinkertaisesti ole ketään

henkilöä, jolle purkautua. Henkilökohtaiselle avustajallekaan joku/jotkut eivät halua kertoa tiettyjä asioita,

koska kokevat, etteivät välttämättä luota samalla tavalla, kuin jo tutuksi tulleeseen talon omaan

henkilökuntaan. Entäpä sitten, jos käy näin, ettei kukaan jää kuuntelemaan jotain tällaista asukasta. Kyllähän

siinä jokunen aika menee tietty, mutta kyllä se kupoli alkaa vähitellen täyttyä. Asukas alkaa jonkin ajan

kuluttua passivoitua. Taas menee jokunen tovi, asukas menee koko ajan alemmas ja alemmas. Jossakin

vaiheessa henkinen/fyysinen tila alkaa hitaasti kaatua niskaan ylivoimaisena painolastina. Lopulta tapahtuu

viimeinen romahdus. Asukas, joka aiemmin oli virkeä ja omatoiminen, onkin nyt täysin toisen ihmisen

avustettavissa.

Tätäkö haemme? Onko nykyisen työmoraalin oltava niin älyttömän korkealla, että ei voida jäädä, vaikka

viideksi minuutiksi kuuntelemaan ”rutiinien” jälkeen, onko asukkaalla jotain sanottavaa. Kun työ tehdään

rutiinilla, yritetään kuitenkin pitää inhimillisyys mukana. Jos asukkaalla on jotakin kerrottavaa, otetaan se

aika ja kuunnellaan. Siinä tuskin menee viittä minuuttia kauempaa. Tuo esimerkki tapaus voi olla totta

joskus, jossain. Onneksi löytyy heitäkin (avustavasta henkilökunnasta), joilla on aikaa jäädä kuuntelemaan

tuo 5 minuuttia. Tarkennan vielä. Jotkut asukkaat eivät välttämättä haluakaan muuta kuin sen ”pienen” avun,

that´s it!

Ja vielä eräs asia, joka on jäänyt ehkä turhan vähälle puheelle. Kyse on edelleenkin moraalista. Tällä kertaa

ei kuitenkaan työmoraalista, vaan yleisesti moraalista. Seuraava asia on noin kolmen vuoden takainen juttu.

Eräs henkilökuntaan kuuluva avustaja lähti mun kanssa kerran hieman viihteelle. Kuitenkin siten, että

hänellä ei ollut seuraavana päivänä työvuoroa ollenkaan. Mentiin, itse otin minkä otin, hän ei ottanut yhtään.

Kyseessä oli Anna Abreun keikka ja se keikka oli oikeastaan aika hyväkin. Tuo on tässä tekstissä sivuseikka.

Sitten koitti arki ja kun tämä juttu oli jostakin päässyt leviämään henkilökunnan keskuudessa, kyseinen

henkilö joutui lievään ahdinkoon. Hän marssi palveluesimiehemme luokse ja kysyi, miten asia on.

Palveluesimies oli todennut ”ei mitään ongelmaa, hyvä vaan, että läksit Eeron kanssa jonnekin” ja, että hän

toivoo, että muukin henkilöstö tekisi samalla tavalla jonkun toisen kanssa. Eli toisin sanoen: Henkilöstöstä

ylhäältä alaspäin kenellä tahansa on lupa lähteä vapaa-aikanaan tekemään, mitä lystää jonkun asukkaan

kanssa, kunhan on seuraavassa työvuorossa työkunnossa. Kukaanhan ei estä esimerkiksi seurustelua tai

muuta suhdetta asukkaan kanssa. Seurustelu ei saa kuitenkaan näkyä työssä/työyhteisössä työaikana. Vapaa-

aikana kaikki on sallittua.”

14446291_10208753424967340_1736384450_o

Eero kirjoittaa nykyisin omaa blogia ja se löytyy osoitteesta:

http://tultamunille.blogi.net/blog/

Kannattaa käydä lukemassa!

Kisskiss pusspuss!

Huomenna torstaina 29.9. se alkaa: Kiss Bang Love Suomi! Kanava on Nelonen ja kellonaika 22. Olen touhunnut ohjelman työryhmässä nyt kesästä saakka, joten odotan innolla sitä miten ohjelma otetaan vastaan. Laitan teille tähän vähän makupaloja ohjelmasta.

http://www.nelonen.fi/ohjelmat/kiss-bang-love-suomi/2118017-no-nyt-todella-imutellaan-villia-pussailua-silmat-sidottuina

http://www.nelonen.fi/ohjelmat/kiss-bang-love-suomi/2117916-kbl-sinkku-niko-etsii-tosirakkautta-suudellen

 

kiss_bang_love_suomi_1024_2_0

Ohjelman juontaa Sara Sieppi, ja ensimmäisessä jaksossa rakkautta etsii entinen korkeushyppääjä Niko, joka esiteltiin tuolla ylläolevassa klipissä. Niko on mitä hurmaavin herrasmies ja en yhtään ihmettel, että hänen charminsa teki naisiin vaikutuksen:)

Viikon päästä torstaina pääosasuuteloitsijana nähdään rouhea rokkikukko Jarkko, joka on rumpali ja itsevarma naistenmies. Jos Niko kiltti unelmavävy niin Jarkko taas vaan varmaan herättää kiihkeitäkin tunteita. Huomenna aamulla Jarkko on Radio Rockissa Korporaation vieraana. Tuskin maltan odottaa!

 

Rescue-päivä lähestyy ja Kiss Bang Love Suomi alkaa!

Olen blogissani kertonut monen kodittoman koiran tarinan ja monelle on tätä kautta myös löytynyt koti. Mikäli sinua kiinnostaa rescue-koirat ja rescue-toiminta yleensä niin tule ihmeessä piipahtamaan 8.10 Helsingissä Kattilahallissa, josa järjestetään Rescue-päivä. Paikalla on monia adoptoituja koiria sekä järjestöjä, jotka auttavat etsimään heille uusia kotia. Olen itsekin paikalla Animals Sin Suerte- järjesötn ja Lenita Lehtosen kanssa.

Tässä päivän ohjelma:
Klo 12 Tapahtuma alkaa
Klo 13 Rescue-koirien muotinäytös by Yappy Fashion
Klo 14 Hanna Pakarinen esiintyy
Klo 15 Eva & Manu esiintyy
Klo 16 Rescue-koirien muotinäytös by Hurtta
Klo 16.30 Ivana Helsinki ”Animal rights” -muotinäytös
Klo 17.30 Prima Pet Premium on stage
Klo 18 Tapahtuma päättyy

Ohjelmanumeroiden välissä on hyvää aikaa kierrellä tsekkaamassa järjestöjen ja yhteistyökumppaneidemme pisteitä sekä nauttia hyvästä ruuasta ja tunnelmasta.

Tässä muutama esittelyvideo tapahtumasta. Toista niistä tähdittää meidän David Bowie.

https://www.youtube.com/watch?v=qJ_jwZr37WQ

https://www.youtube.com/watch?v=oNZJAMposBg

Rescue-päivässä voitte kysellä vaikka Hopesta. Ihanasta koirasta, joka etsii loppuelämän kotia.

14237602_10154549985052863_3102545746224351609_n

Hope on steriloitu noin 1.1.2014 syntynyt pittimixnarttu. Kuvien joukossa on myös videoita.
Eräs pariskunta löysi Hopen heinäkuussa 2015 ja se oli todella huonossa kunnossa. Se oli pahasti aliravittu ja sen kolme jalkaa oli huonossa kunnossa. Hope ei ole löytöhetkestä lähtien koskaan näyttänyt minkäänlaista agressivisuutta, ei vaikka se oli niin pahassa kunnossa. Kun Hope otettiin turvaan, se asui pitkään eläinlääkäriasemalla, koko pitkän ja kalliin kuntoutumisen ajan. Hope oli tuolloin vielä pentu ja se oli varmasti ensi kertaa turvassa ja siitä välitettiin. Se olisi vain halunnut leikkiä, mutta ei hoitojen vuoksi voinut liikkua. Se antoi aina tehdä kaikki hoidot ilman mitään ongelmia. Se oli ja on upeasti käyttäytyvä koira, joka rakastaa olla kontaktissa ihmisten kanssa. Kun se saattoi alkaa kävellä avuksi hankittiin koluttaja, joka työskenteli Hopen pelkojen menettämisen puolesta. Hän auttoi Hopea myös oppimaan olemaan muiden koirien kanssa. Hope on nyt kotihoidossa. Se on muiden koirien ja kissojen kanssa. Se pitää tosi paljon lapsista. Sillä ei ole koskaan ollut ongelmia myöskään aikuisten ihmisen kanssa. Hope oppii nopeasti ja on tottelevainen. Se leikkii aika railakkasti koirien kanssa,kuten monet nuoret koirat, se rakastaa leikkiä. Hopelle tehtiin useita operaatioita jalkoihin ja se on täysin toipunut. Se on saanut lihaksia ja painoa. Hope painaa vajaat 20 kiloa. Nyt se on kaunis ja terve.
Mitä vielä? Hope rakastaa palloleikkejä. Jos sinulla on pallo, se tuijottaa sinua herkeämättä. Hopea voi pitää vapaana, koska se on niin tottelevainen. Sen suusta voi ottaa ruuan ongelmitta. Se on sisällä rauhallinen, mutta tarvitsee liikuntaa ja tosiaan sitä palloleikkiä ei voita mikään.

14264894_10154548262847863_2396452311169276164_n

Hopella on rokotukset, siru ja passi. Siltä testataan ennen adoptiopäätöstä ns. välilmerentaudit. Se on madotettu ja madotetaan sääntöjen mukaisesti jälleen juuri ennen matkaa. Se on siis vielä Espanjassa, mutta lennätämme sen Helsinkiin kun adoptiokoti tai kotihoitopaikka löytyy. Adoptioprosessiin liittyy aina lomakkeemme täyttö sekä kotikäynti. Hopesta saa lisäinfoa 8.10 tai jo aiemmin maililla osoitteesta lenita.lehtonen@gmail.com.

ps. Torstaina alkaa klo 22 Neloselta tv-sarja, jonka parissa on ahkeroinut kesästä saakka. Se on Kiss Bang Love Suomi. Sarjassa sinkut kohtaavat 10 itselleen mahdollisesti sopivaa kandidaattia silmät sidottuna suudellen. Ensisuudelman perusteella viisi onnellista pääsee jatkoon, siitä kaksi treffeille ja lopulta yksi matkalle pääosasinkun kanssa. Sarja on jotain sellaista mitä ei olla koskaan vielä Suomen tv:ssä nähty. Se on rakkauskoe, joka ainakin kuvausten perusteella toimii. Ensimmäisessä jaksossa rakkautta etsii suudelleen komea, entinen korkeushyppääjä Niko.

stock-vector-lipstick-kiss-on-white-background-96628552